Kaakon jokitalkkari hanke

Transkriptio

1 Kaakon jokitalkkari hanke VUOSIRAPORTTI 2014 Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Kymenlaakson kalatalouskeskus ry

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT 4 2 HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ 4 3 HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti 8 4 KUVAUS KULUNEESTA VUODESTA Mätirasiaistutukset Nettisivut, tietoliikenne ja sosiaalinen media Sähkökoekalastukset Kunnostus-suunnitelmat, kohteet ja kunnostukset Joensuunjoki Siimesoja Sulunkoski Kärnänkoski Sarajoki Kartoitukset Kesämarkkinat ja kalastuspäivä 37

3 3 5 HANKKEEN RAHOITUS, YHTEISTYÖ JA KUSTANNUKSET 38 6 HANKKEEN NÄKYVYYS, MEDIA JA TIEDOTTAMINEN 40 7 SEMINAARIT 43 8 JATKOTOIMENPITEET 43 9 ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS 44 Kansikuva (Pentti Pitkälahti): Mätirasiaistutus Vuolenkosken Pato-ojalla maaliskuussa LIITTEET Liite 1. Kaakon jokitalkkari hankkeen nettisivujen etusivu (

4 4 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT Projektin hallinto ja vastuullinen vetäjä on Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Hanketta toteutetaan myös yhdessä Kymenlaakson Kalatalouskeskuksen kanssa. Näiden kahden kalatalouskeskuksen toiminta-alueella Kaakkois-Suomessa on lukuisia vesistöreittejä, joissa toimii lukuisia järjestäytyneitä kalastusalueita ja aktiivisia osakaskuntia (kuva 1). Kuva 1. Kaakkois-Suomen keskeiset jokimuodostumat (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014). 2 HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ Kaakon jokitalkkari hanke on Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke. Hankkeessa tavoitteena on mm. elvyttää, säilyttää ja palauttaa aikojen saatossa heikentyneitä lohikalakantoja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesistöissä.

5 Kaakkois-Suomessa on systemaattisesti kunnostettu vesistöjä ja avattu vaellusesteitä, mutta lähinnä viranomaisten toimesta. Viime vuosina esimerkiksi yhdistysten rooli on korostunut vesistöhankkeiden toteuttajana. Työtä on vielä paljon, sillä varsinkin kalojen luontainen elinkierto monissa paikoissa vielä on estynyt syystä tai toisesta. Tärkeää on ensisijaisesti saada luontaiset kalakannat palautettua niihin kohteisiin, joista ne ovat hävinneet tai voimakkaasti taantuneet. Ihmistoiminnan ja ympäristötekijöiden vuoksi osat kaloista on luokiteltu jo äärimmäisen uhanalaisiksi. 5 Hankkeen perusajatuksena on toimia eri tahoja yhdistävänä toimijana ja kalavesien omistajien yhteistyökumppanina ja apuna. Tehtävänä on saada kalakannat kohti kestävämpää, vahvempaa ja monimuotoisempaa pohjaa. Huomiota kiinnitetään vaellusesteiden poistoon, kunnostusten toteutukseen, elinalueiden kartoitukseen, kalaston seurannan järjestämiseen, yhtenäisiin kalastus-sääntöihin ja istutuksien järjestämiseen ja seurantaan. Hankkeen tavoitteet tukevat monilta osilta myös EU:n vesipuitedirektiivin toteutumista, joissa kalatalouskeskukset ovat edustettuina Kymijoen ja Vuoksen vesienhoidon yhteistyöryhmissä ( Hankkeen keskeinen sisältö: Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti

6 6 3 HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET 3.1 Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Hankkeen projektiorganisaatioilla on laaja-alainen kokemus ja monipuolista asiantuntemusta hankealueen kalataloudesta. Asiantuntijatehtävät koostuvat alan järjestötoiminnasta, kalaveden hoidosta ja seurannasta, elinkeinokala ja raputaloudesta ja edunvalvonnasta. 3.2 Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Hankkeeseen palkattava projektin vetäjä ottaa hankkeessa tehtäväkseen viedä vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin koko Kaakkois-Suomessa yhteistyössä viranomaisten sekä alueen muiden alan toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimenpiteenä on viedä eteenpäin ajatusta luontaisesti lisääntyvistä ja elinvoimaisista lohikalakannoista Kaakkois-Suomen virtavesissä. Projektiorganisaatioiden hyvät ja valmiit kontaktit osakaskuntiin, osakkaisiin, kalastajiin, kalastusalueisiin, kuntiin, teollisuuteen, yrityksiin ja eri viranomaisiin takaavat hankkeelle hyvät edellytykset järjestelmälliseen toimintaan. 3.3 Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Lohikalojen lisääntymistä pyritään parantamaan kunnostuksilla, aina siellä missä siihen on parhaat edellytykset. Vesialueiden hoitoa ja kunnostuksia tehdään pitkälle paikallisten osakaskuntien, vesistöjä kuormittavien tahojen, yhdistysten, seurojen ja järjestöjen ja kylien talkooväen avustuksella. Huomiota kiinnitetään myös vesien vedenlaatuun, mahdollisiin vedenlaadullisiin ongelmiin ja vedenlaatua parantaviin lisätoimenpiteisiin. Kunnostuksiin ei ryhdytä vesistöissä, joissa huono vedenlaatu voi kumota kunnostukseen laitetut panokset.

7 Kaikkien keskeisten tahojen mielipiteitä ja toiveita kuuntelemalla voidaan lopulta päästä kaikkia tyydyttävällä tavalla kiitettävään lopputulokseen Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Hankealueella suoritetaan kunnostettuihin tai hyviksi havaittuihin kohteisiin lohikalojen istutuksia mätirasia menetelmän avulla. Mätirasiaistutus menetelmällä pyritään kotiuttamaan aikojen saatossa menetettyjä tai taantuneita lohikalakantoja alueelle. Mätiistutus menetelmä on erittäin kustannustehokas ja helppo istutusmuoto. Lisäksi useana peräkkäisenä vuotena toistetulla työllä voidaan saada aikaiseksi tuloksia, joita laitoskasvatuksen läpikäyneillä lohikalojen poikasistutuksilla ei koskaan ole saatu aikaiseksi. Mädistä kuoriutuvat poikaset ns. leimaantuvat kohdevesistöön ja ovat näin laitoskasvatuksen läpikäyneitä lajitovereita huomattavasti vahvempia. Mäti-istutus poikasten selviytymistä ensimmäisistä kriittisistä vuosista ja kuoriutumisprosentista voidaan tehdä johtopäätöksiä istutuspaikan tilasta/kunnostustarpeesta ja soveltuvuudesta lohikaloille vedenlaadun ja -lämpötilojen suhteen. 3.5 Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Yhdessä eri tahojen kanssa suunnitellaan toimintamalli kunnostuksien ja istutuksien asianmukaisesta seurannasta ja sen järjestämisestä. Laaditaan suunnitelmia ja tehdään sopimuksia eri tahojen kesken ja sovitaan selkeästi, kuka tekee, milloin tekee, miksi tekee ja kuinka kauan tekee? 3.6 Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Hankealueen vaelluskalojen kutunoususta jokiin, nousun ajankohtaa ja mahdollisia kutuvaellusta haittaavista rakenteista tai vaelluskaloihin kohdistuvasta kalastuksesta haetaan uutta tietoa. Luonnonlisääntymistä pyritään todentamaan sähkökoekalastuksin. Näistä em. toimista sovitaan muiden toimijoiden kanssa, ettei tule päällekkäisyyksiä.

8 3.7 Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin 8 Hankkeen tuoman tiedon ja tiedottamisen seurauksena toivotaan uhanalaisten kalalajien ongelmiin vesistökohtaisia parannuksia Usein vesistöjen kuormitukseen, käyttöön ja hoitoon lukeutuu monia toimijoita ja intressejä. Siksi on tärkeä, että jokainen taho suhtautuu myönteisesti ja osallistuu jollain tavoin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja toimenpiteitä tehdään koko valuma-alueella. Jokitalkkari hankkeen aikana selvitetyt ko. hankealuetta koskevat keskeiset kysymykset tulisi jatkossa huomioida uusittaessa eri kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia. 3.8 Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti Huolehditaan kalojen luonnonlisääntymisestä ja kalojen sukukypsyyden saavuttamisesta. Rajaliikenteen kasvu asettaa jo nyt uhkan heikoille lohikalakannoille rajan läheisyydessä. Rajantakaisen kalastusmatkailun lisääntymisessä on myös mahdollisuuksia, joita tulee pystyä hyödyntämään eri puolilla Kaakkois-Suomea. Kalastuspainetta tuleekin alueella ohjata sinne, missä kalakannat kestävät sitä parhaiten. 4 KUVAUS KULUNEESTA VUODESTA Hankkeelle asetetuttuja tavoitteita toteutettiin hankesuunnitelman, kalastusalueiden ja ohjausryhmän kanssa alustavasti laaditun priorisoinnin mukaisesti. Myös vuosia suunniteltuja tai jo jokin aika sitten laadittuja kunnostussuunnitelmia ja kohteita saatiin työnalle. Hankesuunnitelmassa tavoitteet oli jaettu vuodenaikojen mukaan. Tavoitteena oli myös saada vuoden 2014 rahoitussuunnitelmaan budjetoimattomalla vastikkeettoman työn osuudella (talkootyö) tehtyä konkreettia alueellisia toimenpiteitä. Hankkeen käytännön toteutuksesta huolehti hankkeelle palkattu jokitalkkari. Jokitalkkari toimii vastuullisen vetäjän ja hallinnoijan, eli Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen palkkaamana. Vastuuhenkilöksi Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta on valittu toiminnanjohtaja Aarno Karels. Kaakon jokitalkkarina toimi välisenä aikana monipuolisesti kalatalouden saralla toiminut Manu Vihtonen.

9 9 Alkuvuoden työt sovittiin keväisessä ohjausryhmän kokouksessa sekä kalastusalueiden kokouksissa. Alkuvuoden työt liittyivät mäti-istutuksiin, nettisivuihin/tiedottamiseen, rahoitukseen, kalastusalueiden kokouksiin, kunnostussuunnitelmiin, maastokartoituksiin ja töiden organisointiin. Kesällä hoidettiin laskutuksia, maanomistajien yhteystietoja/lupia, kunnostussuunnitelmia ja ilmoituksia. Kesän lopulla ohjausryhmä kokoontui sähkökoekalastuspalaveriin, jossa käytiin läpi syyskuun kohteet. Syys-lokakuu oli varattu käytännön kunnostustoimille ja niiden toteutukseen. Vuoden loppu käytettiin kalastusalue kohtaisiin yhteenvetoihin, laskutuksiin, rahoitukseen, seuraavan vuoden kohteiden priorisointiin, vuosi- ja kunnostusraportin laadintaan sekä kuvien ja tiedostojen järjestämiseen. Ohjausryhmä ja kalatalouskeskuksen hallitus kokoontuivat loppuvuodesta käyden vuoden tapahtumat jokitalkkarin kanssa läpi ja suunnitellen kautta Mätirasiaistutukset Hanke aloitti maaliskuussa 2014 rivakasti taimenen mätirasiaistutuksilla 14 eri kohteella eri puolilla Kymenlaaksoa. Mätirasiaistutuksia tehtiin ennalta suunniteltuihin kohteisiin, jotka olivat jo kunnostettu, mahdollisesti tulossa kunnostukseen tai pidettiin potentiaalisena (luonnonmukaisena) kohteena palauttaa taimen kohdevesistöön. Mädit kustansi Kaakkois- Suomen ELY-keskus. Kaikkiaan rasioita asennettiin 52 kappaletta, 8 litraa ja mätijyvää (taulukko 1). Taulukko1. Taimenen mätirasiaistutukset Paikkakunta laji kanta rasioita mätiä (dl) tiiliä dl/rasia mätijyviä/rasia mätijyviä yht. (kpl) Kotka taimen isojoki Jaala taimen rautalampi , Jaala taimen rautalampi , Jaala taimen rautalampi , Jaala taimen rautalampi , Kouvola taimen rautalampi , Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Iitti taimen rautalampi , Iitti taimen rautalampi , Iitti taimen rautalampi yhteensä ka. 1,75 ka

10 10 Mäti-istutuksissa käytettiin muovisia amerikkalaisia Whitlock-Vibert mätirasioita, joihin mätijyvät asennetaan. Mäti saapui matkahuollon kautta Hankasalmelta kylmässä styrox - laatikossa (kuva 2). Kuva 2. Mädin asentamista rasiaan Iitissä (kuva Pentti Pitkälahti). Mätirasioiden kerääminen ja huolto on myös eräs tärkeä työvaihe. Mädistä poikasia kuoriutui hyvällä prosentilla (95 99 %). Kuoriutumisen todennettua rasiat (myös kaikki painona olleet tiiliskivet) kerättiin vedestä ja pestiin uutta käyttöä varten (kuva 3).

11 11 Kuva 3. Rasioiden huolto ja pesu (kuva Manu Vihtonen) 4.2 Nettisivut, tietoliikenne ja sosiaalinen media Hankkeelle perustettiin omat nettisivut ja domain -tunnus osoitteeseen Keväällä 2014 sivujen suunnitteluun ja sisällön syöttämiseen ja sähköpostitilin luomiseen ym. käytettiin runsaasti aikaa. Jokitalkkari huolehtii sivujen sisällön luomisesta ja päivittämisestä. Sähköposti ja tietokone ongelmat aiheuttivat valitettavasti jokitalkkarille käytännön hankaluuksia pitkälle loppuvuoteen. Sosiaalisen median puolelle (facebook) perustettiin toukokuun puolivälissä sivut tiedottamisen ja yhteyksien parantamiseksi ja osaksi kunnostustalkoiden järjestelyä ja talkooinformointia. Tietoliikenne katkoksien ja ongelmien aikana jouduttiin yhteyksiä hoitamaan paljon puhelimitse. Häiriötilannetta saatiin hieman korjattua loppuvuodesta, kun uusi tietokone ja sähköposti saatiin asennettua. Tiedostojen ym. varmuuskopiontiin ja siirtoon kului paljon aikaa sekä tarvittavien ohjelmistojen ja ajureiden asentamiseen. Nettisivujen ja facebookin julkaisujen kattavuus ja kävijämäärät osoittivat kuitenkin kiinnostusta jokitalkkarointia kohtaan olevan, eikä panostuksen näinollen voida katsoa olleen turhaa. Kävijämäärät nettisivuilla olivat tuhannen molemmin puolin kuukaudessa ja noin 8500 vuodessa (kuva 4).

12 12 Kuva 4. Kaakon jokitalkkari -nettisivujen kävijätilastoja vuodelta 2014 (kuva Manu Vihtonen). 4.3 Sähkökoekalastukset Kaakon jokitalkkari suoritti sähkökoekalastuksia mäti-istutuskohteilla elo-syyskuussa sekä avusti sähkökoekalastuksissa Kaakkois-Suomen ELY keskuksen koekalastusryhmää usealla eri kohteella syyskuun aikana (kuva 5). Jokitalkkari osallistui reiluun 30 eri koealan sähkökoekalastukseen ja koskialueen tutkimukseen. ELY-keskuksen työntekijä syötti koekalastustiedot viranomaisten ylläpitämään rekisteriin.

13 13 Kuva 5. Sähkökoekalastusryhmä Vehkajoen Korkuskoskella (kuva Manu Vihtonen). Mäti-istutuksista saatiin vaihtelevia tuloksia ja tiheyksiä, jotka todennettiin elo-syyskuussa sähkökoekalastuksin. Parhaimmat tulokset saatiin kunnostetuilta, tai lähes luonnontilaisilta kohteilta. Tiheydet vaihtelivat nollan ja 40 kappaleen välillä aarilla (0-40 kpl/100 m 2 ), keskiarvon ollessa 8,5 kpl/100 m 2. Poikaset vapautettiin mittauksen ja punnituksen jälkeen elävinä takaisin (kuva 6). Kuva 6. Sähkökoekalastettuja taimenen mätirasiaistukkaita (kuva Manu Vihtonen).

14 Mäti-istutuksilla ei kuitenkaan tarkoituksella haettu suuria tiheyksiä, vaan ennen kaikkea soveltuvuutta ja kotiuttamista uusille ja kunnostetuille kohteille, joista saataisiin myös uutta (fakta)tietoa. Kohteilta, joilta ei saatu tuloksia on arvioitava kunnostuksia tai muita mahdollisia jatkotoimia. Mäti-istutus poikaset kasvoivat kaudella 2014 erittäin hyvin ja poikkeuksellisen kookkaiksi useilla eri alueilla (kuva 7). 14 Kuva 7. Mäti-istukas taimenet kasvoivat kesällä 2014 poikkeuksellisen kookkaiksi monin paikoin (kuva Manu Vihtonen). Sähkökoekalastamalla myös pystyttiin todentamaan aiemman Urpalanjokialueen kehittämishankkeen Luumäen Kirkkojoella tehtyjen kunnostustoimien onnistuneen tavoitteiden mukaan. Kunnostuksilla pystyttiin vahvistamaan huomattavasti luonnonlisääntymistä sekä luomaan uutta luonnonlisääntymistä ennen tyhjille olleille virtaalueille. Osakaskuntia ja maanomistajia sekä kunnostuksia tekemässä olleita henkilöitä informoitiin mukavista uutisista (kuva 8). Lokakuussa kutuaikana Kirkkojoen soraikoilla kävi taas kuhina. Myös harjuksen oletetaan hyötyneen kunnostuksista. Eräältä koealalta tuli kolmea eri ikäluokkaa harjuksia.

15 15 Kuva 8. Kunnostukset tuottavat tulosta (kuva Manu Vihtonen). 4.4 Kunnostus-suunnitelmat, kohteet ja kunnostukset Jokitalkkari auttoi vesialueen omistajia laatimalla kunnostussuunnitelmia, joiden perusteella osakaskuntia autettiin laatimaan ilmoitus ELY-keskuksen vesilainvalvojille. Jokitalkkari auttoi myös vesialueen omistajia maanomistajien lupien saamisessa ja selvityksissä. Virtavesikunnostuksia toteutettiin syys-lokakuussa laajalla alueella Kaakkois-Suomea ja viidellä eri kohteella. Lisäksi jokitalkkari auttoi mm. Aito Taimen ry:tä sekä yksityistä kunnostajaa Vuohijärvellä. Kunnostuksia saatiin myös toteutettua erittäin kustannustehokkaasti paikallisten sekä ulkopuolisten talkoolaisten voimin. Kivimateriaalia talkoissa käytettiin reilut 80 kuutiota. Kunnostukset ajoittuivat välille (taulukko 2). Lisäksi kartoitettiin jo ja selvitettiin seuraavan vuoden kunnostuskohteita yhdessä maan- ja vesialueiden omistajien ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Muutamien kohteiden kunnostusta siirrettiin suosiolla vuodella, jotta kunnostukset voidaan hoitaa asianmukaisesti ja huolella. Taulukko 1. Syksyn 2014 kunnostukset.

16 16 kunnostuskohde ajankohta kivikoko (mm) kivimäärä (m 3 ) henkilöä tuntia Joensuunjoki, Parikkala Siimesoja, Parikkala Sulunkoski, Kouvola Kärnänkoski, Savitaipale Sarajoki, Rautjärvi yhteensä Syksyiseen kunnostuskohteiden kuduntarkkailuun aktivoitiin paikallisia talkoissa mukana olleita ihmisiä. Eräs aiempina vuosina tehty kutusoraikko puhdistettiin paikallisten voimin ennen kutuaikaa. Lisäksi eräälle uudelle soraikolle asennettiin mahdollisen kuden suojaamiseksi kalastajia ohjeistava kyltti (kuva 9). Kuva 9. Kalastajia ohjaava kyltti Sulunkoskella (kuva Timo Salmi). Kunnostuksissa tarvittiin mm. paljon työkaluja ja talkooajan pöytiä ja tuoleja evästauoille. Lisää lapioita, ämpäreitä, haravoita ja kottikärryjä saatiin lainaksi Kaakkois-Suomen ELY keskuksesta. Kunnostustavarat liikkuivat kätevästi autossa ja tarvittaessa peräkärrissä (kuva 10).

17 17 Kuva 10. Kunnostustavarat pakattuna ja lähdössä kohti kohdetta (kuva Manu Vihtonen) Joensuunjoki Joensuunjoki sijaitsee Parikkalassa Simpeleenjärven ja Tyrjänjärven välissä. Joensuunjoessa on yksi varsinainen koskialue (Alakoski). Alakoski on n. 50 metriä pitkä ja leveydeltään 6-8 metriä (kuva 11).

18 18 Kuva 11. Joensuunjoen Alakoski ja sijainti. Alakoskea on 90- luvulla kunnostettu (kivetty) ja suoritettu taimenen pienpoikasistutuksia useana vuotena. Istutuspoikasia löytyi useana vuonna ja niiden jäljiltä on jokeen jäänyt luonnossa lisääntyvä taimenkanta. Taimenen poikastiheydet ovat kuitenkin pieniä, joka ilmenee mm. vuoden 2012 sähkökoekalastustuloksissa. Joensuunjoen kunnostukset suoritettiin tiistaina Käytännön toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen, eli kalojen lisääntymis- ja pienpoikas elinympäristöön (habitaattiin). Tämä käytännössä tarkoitti kevyttä soraistusta huokoisella kivimateriaalilla. Paikalle tuotiin paikallisten toimesta seulomaa mm kutusoraa 25 kuutiota (kuva 12).

19 19 Kuva 12. Alakoskelle paikallisten tuomaa soraa ja kalustoa (kuva Manu Vihtonen). Alakoskesta saatiin kunnostustoimilla monimuotoinen koski. Kosken tuottavaa pinta-alaa saatiin kasvatettua merkittävästi. Varsinkin Alakosken laaja niska-alue on soran ansiosta nyt sopiva taimenen kutualueeksi, joka mahdollistaa useamman parin kutemisen samalla alueella (kuva 13). Kuva 13. Alakosken niska-aluetta ja soraistettua pohjaa (kuva Manu Vihtonen). Kosken alaosan kivikoita saatiin vesitettyä muutamien isompien kivien siirtelyllä sekä soraistamalla. Näin ollen saatiin Alakosken alaosalle lisää poikaspinta-alaa (kuva 14).

20 Lisäksi Alakosken jälkeinen syvä niva-alue saatiin soraistettua, jolloin siitä muodostui syvyys-, virtaus- ja pohjan raekoon osalta soveltuvampi elinympäristö virtavesikaloille. 20 Kuva 14. Alakosken alaosaa kivien siirtelyn ja soraistuksen jälkeen (kuva Manu Vihtonen). Kunnostus suoritettiin paikallisena talkootyönä ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoiden avustuksella (noin 20 henk.). Kivimateriaali tuotiin vaivattomasti joen rantaan tiepohjaa myöten traktorin perävaunulla ja kaivinkoneella siirrettiin lähemmäksi uomaa (kuva 15). Kuva 15. Talkoolaisten muodostama "soraketju" Alakoskella (kuva Manu Vihtonen).

21 Joensuunjoen kunnostukset suoritettiin niin, ettei siitä aiheutunut vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia, eikä tästä koitunut maanomistajalle minkäänlaisia kuluja tai ranta-alueen kärsimiä puusto- ja maastovahinkoja. Kunnostusalueella on järjestäytynyt Kaukolan-Tyrjän osakaskunta, joka toimi töiden kustantajana ja vastuullisena vetäjänä. Alustavan kunnostussuunnitelman Alakoskelle oli tehnyt Matti Vaittinen (2006), jota käytettiin apuna ja työnohjauksesta vastasi jokitalkkari. Kaukolan-Tyrjän osakaskunta oli järjestänyt talkoolaisia, koneet, materiaalit ja taukopaikan (kuva 16). 21 Kuva 16. Kaukolan-Tyrjän osakaskunnan järjestämä tauko- ja eväspaikka Alakoskella (kuva Manu Vihtonen) Siimesoja Siimesoja on pieni 1-2 metriä leveä puro Parikkalassa, joka saa alkunsa Venäjän puolelta ja laskee vetensä Simpeleenjärveen (kuva 17). Siimesojaa soraistettiin maantiesillan yläpuolelta noin 50 metrin matkalta tiistaina Joensuunjoen kunnostuksen jälkeen.

22 22 Kuva 17. Siimesojan sijainti Parikkalassa. Käytännön toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen lyhyeltä matkalta, koska tarkoituksena on kokeilla kohteessa kohdennettua mätirasiaistusta. Paikalle tuotiin seulottua kutusoraa (32 64 mm) noin 3 kuutiota. Sora levitettiin paikallisten ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoiden käsivoimin (kuva 18).

23 23 Kuva 18. Siimesojaa soraistettiin kevyesti lyhyeltä matkalta (kuva Manu Vihtonen). Siimesojan kevyt soraistus suoritettiin niin, ettei siitä aiheutunut haitallisesti nähtäviä muutoksia tai seurauksia ja maanomistajat olivat asialle myötämielisiä. Siimesojan rantaviivaa ei muutettu, eikä vedenkorkeutta nostatettu Sulunkoski Valkealan kalastusalueella, Pyötsiälän osakaskunnan kunnostuskohteena (la ) oli Sulunkoski Kyykosken viehekalastusalueella (kuva 19). Alueen koskia on aiemmin kunnostettu, mutta luonnonlisääntyminen on edelleen heikkoa. Alueella toimii erityiskalastusalue ( joka tähtää myös nykyisestä poikkeusluvasta (alamitat) huolimatta kohti luonnonlisääntymistä ja sitä tukeviin toimenpiteisiin.

24 24 Kuva 19. Sulunkosken sijainti Kyykoskella. Toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen, eli kalojen elinympäristöön (habitaattiin). Käytännössä tämä tarkoitti kevyttä soraistusta huokoisella kivimateriaalilla (kuva 20). Paikalle tuotiin seulottua n mm kivimateriaalia talkoita edeltävänä iltana (n. 25 m 3 ).

25 25 Kuva 20. Sulunkosken kivimateriaali ja työkalut odottamassa talkoolaisia (kuva Eero Halonen). Kunnostus tehtiin talkootyönä, eli pääosin käsin. Paikalla huhki noin 15 aktiivista virtavesi(koski)kalastajaa, joista pääjoukko oli Lappeenrannan perhokalastajat ry:n jäseniä. Kivimateriaali pystyttiin tuomaan vaivattomasti paikanpäälle Taavetista Punkkisen Jussin kuorma-auton nupilla ja kivien siirtelyssä käytettiin monitoimikoneen kurottajaa. Koneella liikuttiin kosken reunan silokallion päällä (kuva 21).

26 26 Kuva 21. Sydänmaanlakka-Harju -yhtymän kurottaja auttamassa kivimateriaalin siirrossa (kuva Manu Vihtonen). Kunnostuksella ei vaikutettu yläpuoleisten alueiden vedenkorkeuksiin, jolloin siitä ei aiheutunut vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Toimenpiteet eivät vaikuttaneet haitallisesti vesiteitse tapahtuvaan liikkumiseen, kuten melontaan (melonta-aukko jätettiin kiveämättä) eikä näin ollen aiheuteta pinnan päälle näkyviä muutoksia. Kunnostuksella saatiin lisättyä samalla virta-alueen monimuotoisuutta (kuva 22).

27 27 Kuva 22. Kunnostettua Sulunkoskea ja taustalla (takareuna) kiveämätön kanootti- ja veneväylä (kuva Manu Vihtonen). Kunnostusalueella on järjestäytynyt Pyötsiälän osakaskunta, joka toimi kunnostusluvan hakijana ja ilmoituksen tekijänä. Maanomistajilta oli pyydetty kirjalliset suostumukset talkootoimenpiteille. Kunnostuksen suunnittelussa ja työn ohjauksessa auttoi jokitalkkari Kärnänkoski Kärnäkoski sijaitsee Kuolimon ja Suur-Saimaan välissä (vesistöalue 04.14), mutta Suur- Saimaan kalastusalueen puolella (kuva 23). Kuolimonjärven reitin vedet purkautuvat Kuolimosta Kärnän- ja Partakosken kautta Saimaaseen. Kunnostustoimia suorittiin Kärnänkosken ylittävän maantiesillan ja myllyn tuntumassa. Kunnostussuunnitelman laati Kaakon jokitalkkari, jonka mukaisesti toimittiin. Ratasalon ja Koskein osakaskunnat yhdessä toimi kunnostuksen järjestäjinä ja ilmoituksen tekijöinä.

28 28 Kuva 23. Kärnänkosken sijainti Kuolimon ja Suur-Saimaan välissä (sininen Suur-Saimaan kalastusaluetta). Kunnostus suoritettiin ns. käsinkunnostuksena, lapioita, kottikärryjä ja ämpäreitä materiaalin levityksessä käyttäen. Traktori auttoi etukauhalla kivimateriaalin siirtelyssä ja kaivinkone niska-alueen materiaaleissa. Kivimateriaali tuotiin talkoita edeltävänä iltana täysperävaunullisella (kasetti)kuorma-autolla. Kivet kipattiin myllyn parkkialueelle ja sen linnoituksen puoleiseen laitaan (kuva 24).

29 29 Kuva 24. Kivien toimitus linnoituksen parkkipaikalle (kuva Manu Vihtonen). Parkkialueelta kunnostusmateriaali siirretään lähemmäksi rantaa polkuja ja valmiita reittejä ja teitä pitkin traktorin etukauhalla tai kottikärryillä. Maantielle oli talkoiden ajaksi asennettu varoituskolmioita ja oransseja huomioviirejä talkoolaisten turvallisuuden vuoksi. Vedessä liikuttiin ainoastaan kahluuvarusteilla, eikä minkäänlaisilla koneilla (kuva 25).

30 30 Kuva 25. Kivet kuljetettiin rakennuksien välistä mm. ämpäreillä kahluuvarusteisille talkoolaisille (kuva Pertti Moilanen). Läjitys- ja talkooalueet siistittiin ja siivottiin talkoiden jälkeen ennalleen. Kunnostuksissa työskenteli päivän aikana (la ) noin 30 henkilöä, traktori ja kaivinkone (kuva 26).

31 31 Kuva 26. Talkoolaisia kerääntyneenä katsomaan niska-alueen kunnostusta (kuva Pertti Moilanen). Kunnostus ei vaikutta vedenkorkeuksiin eikä virtaamiin, joten kunnostus ei aiheuttanut vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Maltillisilla kunnostustoimilla ei pyritty vaikuttamaan sillan ylä- ja alapuolella yläpuoleisen vesistön (Kuolimo) purkaantumiseen, eikä uoman vetoisuuteen (kuva 27). Hydrologiset mittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen kunnostuksen Kaakkois-Suomen ELY keskuksen toimesta.

32 32 Kuva 27. Kunnostettu niska-alue (kuva Manu Vihtonen). Kärnäkosken Mylly kiinteistöön ei kunnostustöillä ollut haitallisia vaikutuksia, eikä maanomistajien maa- ja ranta-alueisiin (Myllyn- ja maanomistajien kirjalliset suostumukset on pyydetty). Kun otettiin huomioon hankkeen kohdealueen koko ja sijainti osittain muutetulla koskialueella, ei kunnostus heikentänyt Kuolimon Natura-alueen luontoarvoja. Myös koskialueen virtavesieliöstö ja monimuotoisuuden toivotaan hyötyvän pohjan raekoon ja uoman pohjaprofiilin monipuolistumisen myötä (kuva 28).

33 33 Kuva 28. Myllyn alapuoleista aluetta talkoiden jälkeen (kuva Manu Vihtonen). Tavoite on, että Kärnäkoski tuottaa kunnostuksen jälkeen luontaisesti enemmän vaelluskalojen poikasia (vrt. mm. aiempien vuosien sähkökoekalastukset). Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus sähkökoekalasti Kärnänkosken vielä talkoita edeltävänä päivänä ( ) ja saaliiksi tuli yksi taimen (kuva 29). Kuva 29. Kärnänkosken taimen, joka saatiin saaliiksi talkoita edeltävänä päivänä suoritetussa sähkökoeklastuksessa (kuva Manu Vihtonen).

34 Kärnäkosken talkoista löytyy myös YouTube video täältä: Sarajoki Rautjärven kalastusalueen Torsansalon osakaskunnan Sarajoella suoritettiin pienimuotoinen talkookunnostus kahdella alimmalla virta-alueella tiistaina Kunnostuksen tarkoituksena oli tehdä muutamia laadukkaita kutualueita vaelluskaloille, jotka nousevat Torsanjärven kautta Sarajokeen syksyisin kudulle tai lisääntyvät joessa paikallisesti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lisättiin pohjasta puuttuvaa karkeaa ja huokoista seulottua luonnonkiveä virtavesikutuisten lajien suosimille potentiaalisille kutualueille (kuva 30). LOHI Laatokalta latvavesille hanke (Vaittinen, M. 2006) oli jo aiemmin tehnyt alustavan Sarajoen kunnostussuunnitelman ja kunnostustarveselvityksen, joten se antoi hyvän pohjan nyt tehdylle työlle. Kuva 30. Sarajoen alimman virta-alueen niska ennen ja jälkeen kunnostuksen (kuvat Manu Vihtonen). Virta-alueiden profiilia paranneltiin yksittäisillä isommilla kivillä ja luotiin niiden avulla paremmat elinolosuhteet vaelluskalojen ympärivuotiseen käyttöön ja ohjattiin vettä jo olemassa oleville soraikoille. Yksi kartoittamaton virta-alue löytyi maastokartoitusten yhteydessä , joka hieman kivettiin talkoopäivänä (kuva 31).

35 35 Kuva 31. Sarajoen virta-alue, joka löydettiin ja kivettiin 2014 (kuva Manu Vihtonen). Kunnostus ei aiheuttanut vesialueen ylä- tai alapuolella maanomistajille haittaa, eikä synnyttänyt alapuolelle haitallisia samentumishaittoja. Työ toteutettiin myös siten, ettei rantaviiva muuttunut. Kunnostuksella ei aiheutettu näin ollen myöskään vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Maanomistajilta on haettu suostumukset ja luvat liikkumiseen alueella. Torsansalon osakaskunta toimi ilmoituksen ja kunnostustyön tekijänä. Sarajoen kalakannan kehittymistä seurataan ja on seurattu säännöllisillä sähkökoekalastuksilla. Sarajoen talkookunnostukseen osallistui paikallisen osakaskunnan ja paikallisen väestön edustajia ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoita (kuva 32). Kuva 32. Sarajoen talkoot ja osallistujia (kuva Manu vihtonen).