SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA

Samankaltaiset tiedostot
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Muutama teema. Heikki Mannila

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

WEBINAARI: JOUKKORAHOITUS MAASEUDULLA

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Lehdistön tulevaisuus

Tuotenro LUKIO/ Tuote Veroton_hinta Uusi alv % Uusi hinta Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi Digikirja (48 kk, LOPS 2016) 18,31

Peräpohjolan kehitys ry

Tutkimustiedosta päätöksentekoon

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA L1-L3

Liikesivistysrahasto 100 vuotta kannustusta

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder

Kohti seuraavaa sataa

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Hyvinvointia ja säästöjä...

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Sijoittamisen trendit

Vuosikatsaus Vuosikatsaus ja lainaportfolion tilanne

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

3,72%* Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana. Kuntarahoitus Oyj Soili Helminen

PUOLELLA MILJARDILLA TULEVAISUUTTA JOKA VUOSI

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani

Maakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p

Rahoitusta energiatehokkuuteen Kuntarahoituksen Vihreä rahoitus

Esityksen sisältö. Uusi kokonaisuus järjestelyn - hyödyt ja lopputulos. Järjestelyn yksinkertaistettu prosessi

Attendon Visio & Arvot

TIEDEAKATEMIAIN NEUVOTTELUKUNNAN JAKAMAT TOIMINTATUET: RAPORTOINTI. Kansalliskomiteoiden raportointi- info Katri Rostedt

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Valtion kasvurahoitus

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Valtionhallinnon näkökulmia talouteen ja hallinnon tuleviin palveluratkaisuihin Helena Tarkka Kieku-foorumi

velut Kotipal Vetrea

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Maakuntaopas Työnimi: Osallisuuden ja luottamuksen maakunta

Suomen Kulttuurirahasto

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Kohti vähähiilistä kuntaa Kuntarahoituksen vihreä rahoitus

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa. Nadja Nordling

Tsemppaaminen intohimona

Vaurastu osakesäästäjänä Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Transkriptio:

SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA

SISÄLTÖJÄ, EI VAIN VÄLINEITÄ

SISÄLTÖJÄ, EI VAIN VÄLINEITÄ

Säätiölakiuudistuksen tarkoituksena oli VAHVISTAA KANSALAISYHTEISKUNTAA SÄÄTIÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ PARANTAMALLA

Kansalaiset arvostavat säätiöitä isosti

Millaisia säätiöt ovat Suomessa? Rekisteröityjen säätiöiden määrä: 2 800 (joista noin 800 apurahasäätiötä) Säätiöt tukevat vuosittain yli 0,5 mrd eurolla tiedettä, kulttuuria ja sosiaalia tarkoituksia Vanhimmat edelleen toimivat säätiöt ovat 1800-luvulta Säätiöiden yht. taseen loppusumma: 20 miljardia (v. 2015 mark.arv.) Säätiöiden mediaanikoko 1,3 miljoonaa Sata suurinta säätiötä edustaa yli 80 % koko säätiökannan yhteenlasketusta taseen loppusummasta Säätiöt ovat sijoittajina vakaita ja hyviä (kotimaisia) omistajia Tyypillinen sijoitusallokaatio Osakkeet Stocks 62 % Korot Interests 17 % 17 % Kiinteistöt 15 % Estates 15 % Käteinen 2 % MuuCash 2 % 2 %

Tutkijoiden, taiteilijoiden, kulttuurin ja kansalaisten hyvinvointi on yhteiskunnan hyvinvointia > säätiöt rahoittavat tätä hyvinvointia

Säätiöiden myöntämä tuki yksinomaan tieteelle on sadassa vuodessa kasvanut 50.000-kertaiseksi.

Jokaisen suomalaisen nobelistin takana on kotimainen säätiö.

Millaisia säätiöt ovat Suomessa? Säätiöt ovat yksi harvoista foorumeista, joissa on mahdollista nähdä yhteiskunta laajasti ja joissa voi pohdiskella vapaasti voivat itsenäisesti arvioida rahoituksen tarpeista ja päättää oman tukensa suuntaamisesta politiikan ulkopuolella rahoittavat hankkeita rajapinnoilla ja marginaaleissa, joihin julkinen raha ei riitä tai uskalla mennä ovat tehokkaita toimijoita, joilla on pienet hallintokulut ja jotka ovat tarvittaessa joustavia ja nopeita päätöksenteossaan. ovat moniäänisiä ja tukevat moniäänisyyttä, mahdollistavat luovat yhteiskunnallista vakautta voimauttamalla yksilöitä ja tukemalla julkista sektoria

Miksi siis säätiöt ovat olemassa ja ovat niin tärkeitä? Suuri osa evoluutiosta perustuu virheille ja vahingoille. Säätiöt voivat ottaa riskejä ja rahoittaa myös epävarmoja hankkeita, olla luovien alojen enkelisijoittajia. Yhteiskunnassa ei ole kyse vahvimman selviytymisestä, vaan siitä, kuka on onnekkain ensimmäisenä huomaamaan jonkin kehityksen. Säätiöt käyvät läpi vuosittain kymmeniätuhansia hakemuksia, ideoita ja hankkeita, ja voivat olla tukemassa jo pieniä nerokkuuden ituja. Ihminen on luova nähdessään yllättäviä yhteyksiä asioiden ja ilmiöiden välillä. Abstraktioiden tasolla syntyy uusia ideoita. Säätiöissä ei tarvitse rajoittua tiukkoihin kategorioihin, vaan ne voivat olla tarkoituksensa puitteissa moni- ja poikkialaisia, todellisia ajatushautomoita.

Sata vuotta on pitkä aika, kun se on edessä, mutta selän takana se on lyhyt. MESENAATTI, VUORINEUVOS FRITZ ARTHUR JUSÉLIUS

Millainen on säätiöiden tulevaisuus? Säätiöissä pitää miettiä mitä kansalaiset haluavat tulevaisuudessa? Mitä Oy Suomi Ab tarvitsee? miten oma säätiö pitäisi profiloida toiminnan vaikuttavuuden takaamiseksi? miten valita oman säätiön toimintatavat strategisesti?

Mitä säätiöt ja suomalaiset tarvitsevat? Lisää tutkittua tietoa, tilastoja ja keskustelua säätiöiden toiminnasta ja sen kehittämisestä Avarakatseisuutta, luovia yhdistelmiä (niin ideoiden kuin kumppaneiden suhteen) sekä intohimoa Lisää goodwilliä ja kannustusta yhteisen hyvän tekemiseen Yksityishenkilöiden tekemät lahjoitukset tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi yleishyödyllisille yhteisöille verovähennyskelpoisiksi.

SISÄLTÖJÄ, EI VAIN VÄLINEITÄ

SISÄLTÖJÄ, EI VAIN VÄLINEITÄ