T O I M I N T A K E R T O M U S JA T I L I N P Ä Ä T Ö S

0 T O I M I N T A K E R T O M U S JA T I L I N P Ä Ä T Ö S 2 0 1 6

1 S i s ä l l y s l u e t t e l o T o i m i n t a k e rtomus Seurakuntatyö...4 Iisalmen seurakunta...4 Jäsenmäärä...6 Jumalanpalveluselämä (201)...7 Hautaan siunaaminen (202)...8 Muut kirkolliset toimitukset (203)...9 Aikuistyö (204)... 10 Muut seurakuntatilaisuudet 205... 11 Tiedotus ja viestintä (210)... 13 Kirkkomusiikkityö (220)... 14 Pikkulapsityö (230)... 15 Päiväkerhotyö (231)... 16 Pyhäkoulutyö (232)... 17 Varhaisnuorisotyö (233)... 18 Rippikoulutyö (235)... 19 Nuorisotyö (236)... 20 Erityisnuorisotyö (237)... 21 Perhekerhotyö (238)... 22 Diakoniatyö (241)... 23 Perheneuvontatyö (242)... 25 Sairaalasielunhoito (243)... 26 Yhteinen vapaaehtoistoiminta (248)... 27 Sielunhoito 255... 29 Lähetystyö (260)... 30 Israel-työ... 31 Kansainvälinen diakoniatyö (270)... 32 Muu seurakuntatyö 290... 33 Seurakuntaneuvosto (295)... 33 Talouskatsaus... 34

4 Seurakuntatyö Iisalmen seurakunta Kirkkoherran puheenvuoro Menneen toimintavuoden aikana kirkossamme keskusteltiin ahkerasti avioliittolain muutoksesta, joka astuu voimaan 1.3.2017. Piispainkokous antoi selonteon asiasta, joka julkaistiin elokuussa 2016. Selonteon mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen asia. Samaa sukupuolta olevien avioliittojen puolesta voidaan rukoilla. Tätä asiaa käsiteltiin Iisalmen seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Asian käsittelyn yhteydessä oli selkeästi nähtävissä, että osalla työntekijöistä on vaikea sopeutua avioliittokysymyksessä kirkon opetukseen, koska oma vakaumus poikkeaa kirkon opetuksesta. Tämä on huolestuttava kehitys kirkon yhtenäisuuden puolesta. Avioliitto asiassa Iisalmen seurakunta pitäytyy piispainkokouksen ohjeistukseen ja toimii sen mukaan. Iisalmen seurakunnassa mennyt vuosi oli toiminnallisesti aikaisempien vuosien kaltainen. Toiminta toteutui työalojen kautta. Toimintavuoden aikana otettiin ensimmäiset askeleet työalojen, työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteistoiminnan kehittämisessä. Toimintaryhmien työ alkoi tuottaa omaa hedelmäänsä. Iisalmen seurakunnassa vietettiin seurakuntaviikkoa, joka pidettiin 4.-11.9.2016. Seurakuntaviikko koostui erilaisista seurakunnallisista tapahtumista. Osa niistä oli seurakunnan perustapahtumia, ja osa oli tätä viikkoa varten järjestettyjä. Tapahtumia olivat mm. jumalanpalvelukset, konsertit, kuorovierailut ja Citymarketin kohtaamistilanteet. Järjestämisvastuussa olivat seurakunnan vapaaehtoiset ja työntekijät. Tapahtuma otettiin hyvin vastaan ja herätti laajasti myös median kiinnostusta seurakunnan toimintaa kohtaan, Järjestelyissä riittää kehittämisvaraa, jotta kaikki yksityiskohdat ja järjestämisvastuukysymykset sujuvat niin kuin on tarkoitus. Myös vapaaehtoisten ja työntekijöiden järjestämä joulupuuro- tapahtuma torilla joulukauden avajaisissa 26.11.2016 koettiin hyväksi tavaksi tuoda seurakunnan sanomaa ihmisten keskelle. Molemmat tapahtumat osaltaan toivat yhteisyyttä ja alensivat työalarajoja. Yhteinen vapaaehtoistyö oli uusi toiminnan muoto, joka alkoi toimintavuoden alusta. Työalalle on koottu niitä yhteisiä tapahtumia, joita työaloilla on vapaaehtoistoiminnassa. Yhteisen vapaaehtoistyön toteuttaminen osoitti myös sen, että työalojen väliset rajat myös vaikuttavat. Yhteistoiminnan kehittämisessä ei saavutettu niitä odotuksia, mitä toiminnalle asetettiin. Jatkossakin on toimittava puheiden sijasta siihen suuntaan, että yhteistyö työalojen ja vapaaehtoisten löytää uusia muotoja ja tapoja. Jumalanpalveluselämässä päätettiin jatkaa jumalanpalvelusten porrastamisesta uudella jaksotuksella: klo 10 ja 17 kirkkojen välillä. Vastuuryhmiä toimi 6 kpl. Ne vastasivat osaltaan yhdessä työntekijöiden kanssa jumalanpalvelusten toteuttamisesta. Vastuuryhmiä oli mukana 4 jumalanpalveluksessa/ kk. Tilastoista päätellen Iisalmen seurakunnan viimeisten vuosien jumalapalvelusuudistukset eivät ole tuoneet kirkkoihin uusia massoja. Toisaalta entiset eivät ole myöskään hävinneet kirkoista mihinkään. Jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat pysyneet viimeisinä vuosia noin 19000-20000 vaiheilla. Seurakunnan jäsenmäärä alentui voimakkaasti (333 henkilöä, 1,9 %). Alentuminen on voimistunut vuoden 2013, koska muuttotappion kasvamisen, syntyvyyden laskun ja kuolleisuuden kasvun myötä. Kirkosta eroaminen on menneen vuoden aikana hieman aikaisempia vuosi rauhallisempaa. Silti sen määrä on merkittävä, koska vajaat puolet väliluvun laskusta johtui kirkosta eroamisesta.

5 Talousluvut olivat menneeltä vuodelta aikaisempien vuosien kaltaiset. Iisalmen seurakunnan vuoden 2016 talousarvion toteutuma (toimintakate ulkoinen) oli 94,5 %. Parannusta edelliseen vuoteen 0,3 %. Varoja jäi euromääräisesti käyttämättä 103 883 ja edellisenä vuotena 111 428 euroa. Yksityiskohtaisemmat luvut ovat nähtävissä talousosuudessa sanallisen kertomuksen jälkeen tässä kertomuksessa. Tässä on muutamia kirkkoherran kapeita ja subjektiivisia poimintoja toiminnasta. Tarkemmat tiedot toiminnasta löytyvät tästä toimintakertomuksesta. Omasta puolestani kiitän työntekijöitä, vapaaehtoisia ja luottamushenkilöitä seurakuntamme eteen tehdystä työstä. Uskon, että yhteistyöllä ja Jumalan tukeen luottamalla pääsemme eteenpäin ja löydämme sopivat keinot toimia evankeliumin sanoman levittämiseksi, jota Jumalan armotalouden vaikutus Iisalmessa säilyisi. Janne Bovellan kirkkoherra

6 Jäsenmäärä Iisalmen seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa 17393. Jäsenmäärä vähentyi suhteellisen voimakkaasti 333. henkilöllä. (-1,9 %). Jäsenmäärän lasku johtuu kolmesta syystä. Kirkosta eroamisen myötä väkiluku aleni 155 henkilöllä. Ilahduttavaa kirkosta eroamisessa oli eroajien määrän alentuminen muutamaan viime vuoteen nähden. Toinen syy alenemiseen on kuolleiden määrän kasvu, joka on noussut vuoden 2013 tasosta noin 10 %. Kolmantena syynä on kastettujen lukumäärän alentuminen. Se johtuu alhaisesta syntyvyydestä, joka on valtakunnallinen ilmiö. Myös kirkosta eroaminen alkaa heijastua kasteiden määrän alentumisessa. Neljäntenä syy väestön alenemiseen on muuttotappio, joka on vuodesta 2013 tasosta kaksinkertaistunut. Iisalmen seurakunnasta on hiljalleen tulossa muuttotappioaluetta, jossa kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Näissä asioissa Iisalmen seurakunta on tulossa samaan kategoriaan, joissa pienemmät naapuriseurakunnat ovat eläneet jo pidempään. Kirkkoon kuulumisprosentti Iisalmessa oli 79,9 % ja koko Suomessa 71,9 %. Iisalmessa seurakunnassa kirkkoon kuuluminen alenee noin vajaan kahden prosentin verran vuositahtia. Iisalmessa toistuu yleiskirkollinen kehitys noin 7-8 vuoden viiveellä. 2016 2015 2014 2013 2010 Jäsenmäärä 17 387 17726 18060 18424 18908 Muutos, henkilöä -333-335 -364 193 267 Muutos, % -1,9 % -1,8-1,9 1 1,4 Kirkkoon kuulumisprosentti Iisalmi Kirkkoon kuulumisprosentti Suomi 79,9 80,7 81,9 83,2 85,7 71,9 72,9 73,7 75,3 78,3 Kirkosta eronneet 212 242 309 215 264 Kirkkoon liittyneet 57 60 59 47 39 Erotus -155-182 -250 168 225 Kastetut lapset 169 177 197 219 199 Kuolleet 245 233 235 207 212 Erotus -76-56 -38 12 13 Siirrot poissaolevista -6 läsnäoleviin ja läsnäolevista poissaoleviin Muutto seurakuntaan 719 748 730 780 796 Muutto seurakunnasta 817 845 801 816 821 Erotus -98-97 -71 36-25 kirkosta eronneet 2015 ikäkausittain % (otanta 232 henkilöä) 40-49 50-59 60-69 18-20 v. 20-29 v. 30-39 v. 70 ja yli yhteensä v. v. v. 6 % 19 % 25 % 20 % 19 % 9 % 2 % 100 % kirkosta eronneet 2016 ikäkausittain % (otanta 183 henkilöä) 18-29 v. yhteensä 34 19 % 18 % 16 % 11 % 3 % 100 % %

7 Jumalanpalveluselämä (201) Jumalanpalvelus on sekä historiallisesti että sisällöllisesti seurakunnan ensimmäinen toimintamuoto. Siinä kolmiyhteisen Jumalan sana ja pyhät sakramentit ovat rikkaimmin läsnä ja niiden kautta Hän kutsuu ihmistä pelastavan armonsa yhteyteen ja hoitaa häntä vahvistaen hänen uskoaan. Pääjumalanpalvelusten ja osallistujien (sunnuntaina ja kirkollisina juhlapäivinä pidettävät jp:t) määrät laskivat 1 tilaisuudella ja kävijöiden määrä aleni 115 (0,6 %) Muiden jumalanpalvelusten osallistuneiden (mm. viikkomessut, koululaisjp:t, erityisjp:t) määrä kasvoi 12 tilaisuudella ja kävijöitä oli 1204 henkilöä (17 %) enemmän. Kaikkien jumalanpalvelusten määrä nousi 11:llä ja osallistujien määrä nousi 1589 henkilöllä (8 %). Painopisteet vuodelle 2016 1. Uusien vapaaehtoisten mukaan saaminen jumalanpalveluselämään mm. Suurella Sydämellä ohjelman avulla Tämä tavoite on jäänyt toteutumatta, koska toiminnassa on keskitytty olemassa oleviin vapaaehtoisiin entisen linjojen mukaan. Vastuuryhmät jatkoivat toimintaansa. Vastuuryhmiä toimi 6, jotka osallistuivat jumalanpalvelusten toteuttamiseen yhdessä työntekijöiden kanssa. Uusia vastuuryhmiä ei syntynyt toimintavuoden aikana. 2. Jumalanpalveluselämän jatkosuunnitelman laatiminen Jumalan elämän jatkosuunnitelma hyväksyttiin seurakuntaneuvostossa toukokuussa 2016, jossa jumalanpalvelusten porrastaminen kirkkojen välillä on klo 10 ja 17. 3. Jumalanpalveluselämän koulutus ja kouluttautuminen Uuden virsikirjan liiteosan käyttöönotto aloitettiin kertomusvuoden lopulla. Vapaaehtoisryhmien yhteisissä tilaisuuksissa pidettiin yhteistä jumalanpalveluskoulutusta. Myös papiston kesken on harjoittelemalla kouluttauduttu messusävelmien sisältöihin. Tunnusluvut ka/ tilaisuus pääjumalanpalveluksia muut jumalanpalvelukset lkm 2016 2015 2014 osallistujia lkm ka/ tilaisuus osallistujia lkm ka/ tilaisuus osallistujia 100 11757 117 101 11872 117 101 12799 126 49 8298 139 37 7094 191 36 7231 200 yht. 149 20555 122 138 18966 137 137 20030 146

8 Hautaan siunaaminen (202) Kirkollinen hautaaminen korostaa ihmisen arvoa myös kuolemassa. Kantava ajatus nousee uskosta Jumalan luomistyöhön. Jumalan kuvana ihminen on kuolematon ja lunastukseen turvautuen odotamme tulevaa ruumiillista ylösnousemusta ja iankaikkista elämää. Kertomusvuoden aikana hautajaisten ja niihin osallistuneiden määrät nousivat edellisestä vuodesta. Viimeisen kolmen vuoden perusteella on nähtävissä, että hautaan siunaamisten määrä on kasvamassa, koska vanhusten määrä on kasvamassa. Uurnan saattojen määrä on edelleen nousemassa, koska tuhkaus on yleistymässä myös Iisalmen seurakunnassa. Muistotilaisuuksien suhde hautaan siunatuista pysyi edellisen vuoden tasolla. 1. Hautaamiseen, kuolemaan ja iankaikkisuuteen liittyvän kristillisestä uskosta nousevan merkityksen ja sisällön korostaminen. 2. Toiminnan hoitaminen olemassa olevilla resursseilla ottaen huomioon henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden 3. Työskentelytapojen kehittäminen: uurnan hautauksen yleistyminen Ensimmäistä tavoitetta on toteutettu aikaisempien vuosien linjausten mukaan. Toista ja kolmatta tavoitetta on huomioitu siten, että papit ja kanttorit ovat hakeneet työkokouksissa yhteisiä toimintakäytäntöjä prosessikuvauksen avulla, joka valmistui loppuvuodesta. Kesäpappina toimi Eeva-Maija Monto. Hän työskenteli 40 % työpanoksella Iisalmessa, koska hän oli myös Vieremän seurakunnan palveluksessa. Tunnusluvut 2016 2015 2014 2013 2012 2011 kuolleet srk:n jäsenet 245 233 235 207 234 208 hautaan siunaamiset* 247 230 231 197 228 219 osallistujia 8840 8635 8611 7668 8112 8246 keskiarvo /siunaus 36 37 37 39 35 37 uurnansaatot 52 48 38 24 30 27 Muistotilaisuudet 190 178 177 162 189 180 Muistotilaisuudet % hautaan siunatuista 76,9 77,4 76,6 82,2 82,9 82,2 *Iisalmen seurakunnassa toimitetut hautaan siunaamiset. Sisältää muiden seurakunnan jäseniä ja kirkkoon kuulumattomia (lähde: Innofactor)

9 Muut kirkolliset toimitukset (203) Kaste, konfirmaatio, ja avioliittoon vihkiminen ovat keskeisiä ihmiselämän käännekohtia. Ne ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia. Niissä Jumala antaa ihmiselle siunauksensa ja ihmisen puolelta ne ovat Jumalan siunauksen pyytämistä ja sen vastaanottamista. Ehtoollisessa puolestamme ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus tarjoaa ihmiselle itsensä ja sovitustyönsä välityksellä syntien anteeksiantamuksen lahjan uskossa vastaanotettavaksi. Kertomusvuoden aikana kasteiden aleni jatkoi alenemistaan neljäntenä vuonna peräkkäin, koska valtakunnallisesti syntyvyys oli alhainen. Luvuissa on nähtävissä myös kirkosta eroamisen vaikutus, koska eroajista yli puolet oli alle 40 vuotiaita. Valtakunnallisesti kasteiden määrä on myös laskussa. Kirkollisten vihkimisten suosio säilyi aikaisempien vuosien tasolla. Ilahduttavaa on ehtoollisen vieton (messut, yksityiset ehtoolliset, ehtoollishartaudet) kasvu, koska tilaisuuksia oli aikaisempaa enemmän. Muutoksen taustalla on jumalanpalvelusten määrän lisääntyminen. 1. Kasteen, avioliittoon vihkimisen, konfirmaation ja ehtoollisen kristillisen luonteen, merkityksen ja sisällön korostaminen 2. Toiminnan hoitaminen olemassa olevilla resursseilla ottaen huomioon henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden 3. Työskentelytapojen kehittäminen Tunnusluvut Ensimmäistä tavoitetta on toteutettu aikaisempien vuosien linjausten mukaan. Toista ja kolmatta tavoitetta on huomioitu siten, että papit ja kanttorit ovat hakeneet työkokouksissa yhteisiä toimintakäytäntöjä prosessikuvauksen avulla, joka valmistui loppuvuodesta. Kesäpappina toimi Eeva-Maija Monto. Hän työskenteli 40 % työpanoksella Iisalmessa, koska hän oli myös Vieremän seurakunnan palveluksessa. 2016 2015 2014 2013 2012 2011 ehtoollisenviettoja 130 101 109 115 143 103 osallistujia 6460 5870 6721 6067 6518 5721 kasteet (jäsenet) 169 177 197 219 174 194 seurakunnassa kastetut* 173 177 195 210 174 207 osallistujia 3193 3415 3852 4364 3540 3 869 kastettujen % osuus koko ikäluokasta 80,9 79,7 83,8 90,2 92,1 84,3 vihkimiset (jäsenet) 33 39 46 46 64 65 seurakunnassa vihityt* 43 37 41 50 62 65 osallistujia 2470 1842 2743 2798 3224 3264 siviilivihkimisiä 32 29 28 37 40 42 solmittuja avioliittoja yht. 65 68 74 83 104 107 siviilivihkimisten kirkollisia siunaamisia 3 2 4 2 4 7 avioeroja 44 65 30 38 36 44 *Iisalmen seurakunnassa hoidetut ja Iisalmen seurakunnan toimittavat kasteet ja vihkimiset. Sisältää muiden seurakunnan jäseniä (lähde: Innofactor)

10 Aikuistyö (204) Aikuistyön tehtävänä on huolehtia kristillisen sanoman julistamisesta ja Jumalan sanan opettamisesta aikuisväestölle sekä auttaa kasvamaan seurakuntayhteyteen ja löytämään oman identiteetin ja kutsumuksen kristittynä. Vakiintuneita tapahtumia olivat mm. naistenpäivät (yli 125 osallistujaa) helmikuussa. Suuren suosion ovat edelleen saavuttaneet miesten saunaillat (n. 40 65 osallistujaa) 8 kertaa kevät- ja syyskaudella. 1. Luterilaisen identiteetin vahvistaminen raamattuluentosarjoja/-päiviä, miesten ja naisten päiviä/tapahtumia järjestämällä. Tämä toteutui suunnitellusti Sanan ja rukouksen iltojen raamattuluennoissa sekä huhtikuun sielunhoitopäivissä ja lokakuun raamattuseminaarissa. 2. Kynnyksen edelleen madaltaminen seurakunnan toimintaan osallistumiseen esim. järjestämällä aviopareille parisuhdepäiviä ja miehille erityyppisiä tilaisuuksia/tapahtumia unohtamatta henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä. Parisuhdeillat järjestettiin naistenpäivien (n. 90 osallistujaa) ja sielunhoitopäivien yhteydessä (70 osallistujaa). Lokakuun raamattuseminaarin yhteyteen järjestettiin ns. narsismi-ilta (120 osallistujaa). Miesten saunailtojen luentoaiheet kiinnostivat myös monia niitä miehiä, jotka muuten kokivat itsensä vieraantuneiksi seurakunnan toiminnasta. 3. Kirkon piirissä toimivien järjestöjen toiminnan tukeminen ja uusien toimintamuotojen etsiminen yhteistyössä niiden kanssa esim. järjestämällä raamattu-, sielunhoito- ja seurakuntapäiviä. Seurakuntamme alueella toimivat edelleenkin aktiivisimmin Iisalmen Rauhanyhdistys (nimikkojumalanpalvelus elokuussa ja useita seuratilaisuuksia myös seurakunnan omissa tiloissa), Herättäjäyhdistyksen Iisalmen paikallisosasto, Pohjois-Savon Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto ja Kansan Raamattuseura, joiden kaikkien kanssa on tehty aktiivisesti yhteistyötä. Sanan ja rukouksen illoissa vierailijoita on ollut eniten viidennen herätysliikkeen eri ryhmittymien piiristä. Yhteenvetona voisi sanoa, että toiminnan tavoitteet ja tunnusluvut toteutuivat lähes suunnitellusti, mutta kuten yllä olevasta voi huomata, toiminta kohdistui suureksi osaksi seurakunta-aktiiveihin. Toimintaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut 2016 ta 2015 ta 2014 ta 2013 ta Osallistujia/ryhmä (k.a.) 15 17 14 14 Ryhmien määrä 11 12 12 13 Talousarvio toteutui lähes suunnitellusti, ylitystä oli n. 280 euroa. Tätä tosin paikkasivat talousarviossa ennakoimattomat raamattupäivien kolehtituotot (n. 1340 euroa).

11 Muut seurakuntatilaisuudet 205 Muut seurakuntatilaisuudet käsittävät merkkipäivävierailut ja -juhlat, seurat, kotikäyntityön, kinkerit, hartaushetket ja muun vastaavan toiminnan, joiden kautta seurakunta pyrkii tavoittamaan ihmisiä Jumalan etsivän ja hoitavan armon piiriin. Yleisen seurakuntatyön toimintalinjat säilyivät edellisvuosien linjoilla. Työalaan sisältyy monenlaisia tapahtumia, joita ei tilastoida tai budjetoida muilla työaloilla. Työalalla järjestettiin ensimmäisen yhteisiä tapahtumia, joiden toteuttajina olivat muidenkin työalojen työntekijät ja vapaaehtoiset. Koko perheen juhannusjuhla pidettiin juhannusaattona Metsäpirtillä, johon osallistui 230 henkilö. Seurakunta oli mukana 26.11. pidetyssä Iisalmen joulunavauksessa, jossa jaettiin joulupuuroa 1300 annosta. Niiden lisäksi pidettiin joululauluhetki ja hartaus. Seurakunnan lisäksi tapahtuman toteutukseen osallistuivat Martat ja K-kauppiaat. Seurakuntaviikko pidettiin otsikolla Keskellä elämää 4.-11.9.2016, joka kokosi laajoja joukkoja yhteen. Näissä tapahtumissa on pyritty siihen, että yhteistyöllä voidaan saada paremmin näkyvyyttä seurakunnan toiminnalle ja laajemmat ihmisryhmät osallistumaan seurakunnan toimintaan. Samalla on tavoiteltu työalarajojen alentamista. Yleisen seurakuntatyön työalan kannalta uudet toimintatavat ovat tervetulleita, koska monet työalan toimintamuodot ovat hiipumassa. Toimintavuoden aikana tapahtumien määrä aleni 16:lla (-10 %). Osallistuneiden määrä laski puolestaan 819 henkilöllä (-12,8 %). 1. Toiminnan hoitaminen olemassa olevilla resursseilla ottaen huomioon henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden 2. Työskentelytapojen kehittäminen ja kokemusten vaihtaminen työyhteisössä 3. Olemassa olevan toiminnan säilyttäminen Ensimmäistä tavoitetta vietiin eteenpäin. Nykyinen toiminnan taso ei ole resursseihin nähden liian laaja, sillä monet perinteisistä työmuodoista ovat hiipumassa tai häviämässä pois. Toista tavoitetta on viety sen verran eteenpäin, että työalalla on olut mukana seurakunnan työalojen yhteisten toteuttamisessa. Kolmatta tavoitetta on toteutettu siten, että olemassa olevat toimintatavat on hoidettu perinteiden mukaisesti. Yhteisten hankkeiden lisäksi uusia toimintatapoja ei ole aloitettu. Toisaalta nyt on saavutettu sellainen toiminnan taso, ettei sen alentaminen ole kovin mielekästä.

12 Tunnusluvut 2016 2015 2014 2010 tilaisuus lkm hlö hlö hlö lkm hlö yht. lkm lkm yht. yht. yht. hartaustilaisuus 69 1622 63 2153 49 1474 223 5138 juhla 11 899 11 1160 12 474 20 1056 keskustelusarja 1 15 2 11 kerho 1 kinkerit 2 122 2 80 4 73 11 262 musiikkitilaisuus 2 82 3 267 6 206 10 550 muu tilaisuus 3 516 13 484 25 1006 84 1668 onnittelukäynti 7 132 9 290 13 206 72 654 opiskelijatilaisuus 1 80 1 58 1 250 piiri 6 31 3 15 51 41 raamattuopetus 5 179 52 seurat 40 2083 38 1259 34 1474 53 1523 tapahtuma/avoimet ovet 3 120 1 500 22 0 6 45 yhteensä 137 5576 153 6395 179 5180 533 11198

13 Tiedotus ja viestintä (210) Viestinnän tehtävänä on tukea seurakunnan strategian toteutumista viestinnän keinoin. Iisalmen seurakunnan viestintä toteuttaa seurakuntayhtymän yhteisiä viestinnän tavoitteita ja toimintatapoja. Yhtymän taso Työntekijöille järjestettiin webinaarina eli verkkokoulutuksena toteutettu koulutus Uusia tuulia somen käyttöön. Lisäksi intranettiin uusittiin työntekijöille valmiit mainospohjat sekä tarjottiin koulutusta näiden käyttämiseen. Työntekijöille järjestettiin myös Lukkariverkkosivukoulutuksia (2 kpl). Syksyn henkilöstöpäivässä viestinnällä oli osuus, jossa painotettiin jokaisen työntekijän tärkeyttä kirkon viestijänä ja kerrottiin viestintäpalvelujen tuesta omaan viestintään. Sekä pohjien uusiminen että kaikki järjestetyt koulutukset olivat osa työntekijöiden omien viestintävalmiuksien tukemista, joka oli yksi vuoden painopisteistä. Esimiesten sisäisen viestinnän viestintävalmiuksia vahvistettiin järjestämällä kirkkoherroille ja päälliköille esimiesviestinnän koulutustilaisuus. 1.3.2016 aloittaneen Palvelutoimisto ja keskusrekisterin tuomasta muutoksesta ja palveluista viestittiin aktiivisesti alkuvuosi ja kevät. Palvelujen muutosviestintää toteutettiin verkossa, lehtimainoksin ja jaettavin flyerein. Lisäksi medialle lähetettiin useita tiedotteita. Seurakuntien yhteistä viestintää toteutettiin suunnitellusti mm. mikkelinpäivästä, pyhäinpäivästä, adventista ja joulunajasta, Yhteisvastuusta, paastosta ja pääsiäisestä sekä kesäajan tapahtumista. Viestintäpalvelut toimii kaikkien kuuden Lukkari-verkkosivuston päätoimittajana. Keväällä aloitettiin julkaisemaan sähköistä uutiskirjettä seurakuntien tapahtumista Emaileripalvelun kautta. Uutiskirje ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Viestintäpalvelut koordinoi ja tuotti yhteistyössä Media Dynamon kanssa kaikkien seurakuntien yhteisen painetun esitteen Kauniit kirkkomme suomeksi ja englanniksi. Esitteeseen on koottu seurakuntien kirkkojen historia ja nykypäivä sanoin ja kuvin. Esite on luettavissa myös verkossa sähköisenä. Yhteistyössä Radio Sandelsin kanssa toteutettiin Valon pisaroita juttusarja, jossa vierailtiin kaikissa seurakunnissamme. Sarjassa keskusteltiin eri teemojen avulla uskosta ja uskon merkityksestä tänä päivänä, sekä kerrottiin seurakuntiemme toiminnasta. Paikallismedioille kirjoitettuja puffijuttuja lisättiin vuoden aikana suunnitellusti ja niitä lähetettiin yhteensä 120 koko vuoden aikana. Iisalmi: Lukkari-verkkosivustojen käyttäjätuki, koulutus ja opastus työntekijöille ympäri vuoden Virsivisan viestintä Iisalmessa aloittaneen Palvelutoimisto ja keskusrekisterin viestintä Viestinnän tuki seurakuntaviikon tapahtumien viestinnässä: viestintäsuunnitelma, ilmoitustaulumainokset, ennakko-puffijutut (5 kpl), ostetut mainokset printissä, jaettavat flyerit, passi, arvontalipukkeet, omat alisivut verkkosivuilla + tapahtumakalenterinostot, verkkonäkyvyys verkkosivuilla ja somessa, kuvaa ja videota Keväällä viestintä organisoi Iisalmen seurakunnan osallistumisen kevätmessuille Säännöllisen Töllöttimen kulmailmoituksen tuotanto Seurakunnan viestintää toteutettiin suunnitellusti osana koko seurakuntayhtymän viestintää. Kirkko-oppaita oli kaksi. Kustaa Aadolfin kirkko oli tiekirkkona avoinna ma-pe klo 11-17 ajalla 10.6-19.8.2016.

Kirkkomusiikkityö (220) 14 Seurakunnan jumalanpalveluselämän sekä musiikkitoiminnan ja kasvatuksen suunnittelu ja toteutus. Työmuotoja ovat jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, kuorotyö, rippikoulutyö sekä muu opetustoiminta. Musiikkitilaisuuksia v:n 2016 aikana oli yhteensä 30 kappaletta ja osallistujia 4992 henkilöä (v. 2015 36 kpl, 8226 henk.). Kirkkokonsertteja ja iltamusiikkitilaisuuksia oli 23 kappaletta ja niissä kävijöitä 3316 henkilöä (v. -15 27 kpl, 5180 henk.). Kauneimmat joululaulut tilaisuuksia kirkoissa oli yhteensä 4 kappaletta ja kävijöitä 1464 henkilöä (v. 15 4 kpl, 2064 henk.) (sisältyy po. lukuihin). Muita musiikkitilaisuuksia olivat esim. jo perinteisiksi muodostuneet Kauneimmat hengelliset laulut maaliskuussa sekä Kauneimmat isänmaalliset laulut joulukuussa, molemmat Pyhän Ristin kirkossa. Osallistujia näissä oli yhteensä 212 henkilöä (v. 15 292 henk.) (1) Kirkkokonsertit ja muut musiikkitapahtumat, (2) Kuorotoiminnan jatkuva kehittäminen, (3) Pohjois-Savon kirkkomusiikkipiirin laulujuhla. Seurakunnassamme ovat toimineet seuraavat kuorot ja lauluryhmät sekä soitinryhmä: Pyhän Ristin kirkon kuoro, Seurakuntakuoro, Lauluseniorit, Bona Fide, lapsikuoro sekä Will-Harmoonikot -soitinryhmä. Ne osallistuivat jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin. Kirkkokuorot ovat tehneet yhteistyötä rovastikunnan kuorojen kanssa yhteisten harjoituspäivien muodossa sekä osallistumalla rovastikunnan lähetysjuhlaan lokakuussa. Muita paikallisia kuoroja ja muusikoita on kuultu vuoden mittaan jumalanpalveluksissa, muissa tilai-suuksissa sekä omissa konserteissaan (Nuorisokuoro Allegro, lapsikuoro Allegretto, Kalevalakuoro, puhallinorkesteri). Vastuuryhmät ovat tuoneet jumalanpalveluselämään uutta aktiviteettia myös musiikin saralla, kun joissakin vastuuryhmissä on jäseniä, jotka ovat mukana myös musiikin toteuttamisessa. Myös soittajia on saatu jumalanpalveluksiin. Yhteistyötä pitäisi edelleen kehittää, että saisimme erilaisia kaupungissa toimivia kuoroja ja musiikkiryhmiä toimintaan mukaan. Tunnusluvut Pyhän Ristin kirkon kuoro ja Seurakuntakuoro osallistuivat toukokuussa Maaningalla pidettyyn Pohjois-Savon kirkkomusiikkijuhlaan. Musiikkityö osallistui Seurakuntaelämän toimintaryhmän ideoimiin ja suunnittelemiin tapahtumiin (esim. Iisalmen oma Virsivisa huhtikuussa) sekä seurakuntaviikon toteuttamiseen syyskuussa (esim. perheen päivä Paloskilla, avoimet ovet City-marketissa). 2016 2015 2014 2013 Musiikkitilaisuudet kirkoissa 30 36 30 28 Musiikkitil. kävijät (kirkoissa) 4992 8226 9436 5264 Kuorot, laulu- ja soitinryhmät 6 6 4 5 Muuta Pyhän Ristin kirkon kuoro ( Martti Rytkönen) jäseniä 26,harjoituksia 42, jumalanpalvelukset ja muut esiintymiset 15 Lapsikuoro ( Heini Heide syksy 2016), jäseniä 13, jumalanpalvelukset ja muut esiintymiset 3 Lauluseniorit ( Hannu Virpi) jäseniä 10, harjoituksia 36, jumalanpalvelukset ja muut esiintymiset 10 Seurakuntakuoro ( Hannu Virpi) jäseniä 28,harjoituksia 36, jumalanpalvelukset ja muut esiintymiset 12 Bona Fide ( Kari Haikarainen) jäseniä 10esiintymisiä Willharmoonikot soitinryhmä ( Kari Haikarainen, kevät 2016)

15 Pikkulapsityö (230) Kaste- ja lähetyskäskyn velvoittamana tuetaan kotien kasvatustehtävää. Kutsua lasta ja hänen perhettään kohtaamaan rakastava ja pyhä Jumala ja kokemaan kuuluvansa seurakuntaan, yhteisöön, jonka elämän ja toiminnan pohjana on usko Jumalaan. Kuluneen vuoden aikana pikkulapsityössä toteutettiin Vauvakutsuja lasta odottaville vanhemmille osana Perhevalmennusta, yhdessä Perheen talon ja lastenneuvolan kanssa. Vierailuja tehtiin ½-vuotiaiden lasten perheisiin. 1-5-vuotiaita onniteltiin kortilla. Vauvakirkkoon kutsuttiin vuoden aikana kastetut lapset. Yhden vanhemman perheryhmä kokoontui säännöllisesti. Eroneuvo-iltoja järjestettiin yhdessä Ensi-ja turvakodin ja Ylä-savon Soten kanssa. Pikkulapsityön toiminnan tavoitteena oli Pikkulapsityön kehittäminen. Vauvan ja hänen perheensä tarpeiden ja seurakuntaan kohdistuvien odotusten huomioiminen. Yhteistyötä oli eri tahojen kanssa, mm. Eroneuvo- ja Masuvauvaillat. Kotikäynnit kastettujen ½ -vuotiaiden lasten perheisiin, sekä lasten- ja perheiden Jumalanpalveluselämän kehittäminen ja ylläpitäminen. Työlle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin: Vauvakirkkoja järjestettiin kaksi kertaa. Yhden vanhemman ryhmä kokoontui säännöllisesti n. 2 kertaa kuussa. Ero-neuvoiltoihin osallistuttiin odotetusti. Vauvakutsuille osallistujia oli ennakoitua runsaammin. Kutsuja järjestettiin neljä kertaa vuodessa. Tavoitteet toteutuivat osittain: ½-vuotis tervehdyskäynneistä toteutui n 70 %, joka on odotettua hieman vähemmän. Masuiltoihin ja Vanhemman neuvo-koulutukseen ei osallistuttu. Tunnusluvut ½-vuotis-käynnit Kastettuja ½- vuotiaita 2016 tp 2015 tp 2014 tp 2013 123 (145) 126 157 153 172 (190) 182 198 215

16 Päiväkerhotyö (231) Kristillisen kasvatuksen ja kasteopetuksen antaminen. Lapsen kokonaisvaltaisen kasvatuksen tukeminen. Päiväkerhot kokoontuivat seitsemässä eri toimipisteessä jakaantuen 10 lapsiryhmään. Näiden lisäksi Iisalmen kaupungin päivähoidon kanssa syksyllä-2010 aloitettu varhaiskasvatuksen kerhotoiminta jatkui Lippuniemen seurakuntakodilla 2-5-vuotiaille lapsille kevääseen 2016 saakka. Uutena toimintamuotona aloitettiin koululaisten Nooan iltapäiväarkit 2-3- luokkalaisille lapsille kolmessa eri kerhopisteessä. Toimintamuoto on lähtenyt hyvin käyntiin. Kesällä järjestettiin viime kesän tapaan kesäkerhotoimintaa alakoulun 1-2 luokkalaisille ja alle kouluikäisille lapsille. Yhteistyö kaupungin varhaiskasvatuksen, kolmannen sektorin, eri järjestöjen ja seurakunnan eri työalojen kesken on tärkeää. Yhdessä voidaan kehittää entistä monipuolisempaa tarjontaa lapsille ja heidän perheilleen. Lapsityöntekijöiden on jatkuvasti kehitettävä ammattitaitoaan ja toimintatapojaan kohdatessaan erilaisia ja eri-ikäisiä lapsia ja perheitä. Kirkon sanomahan on muuttumaton toimintatavat muuttuvat jatkuvasti. Kehittämishaasteena on edelleen perhejumalanpalvelusten kehittäminen niin, että perheet osallistuisivat kirkkoihin runsaslukuisemmin. Seurakunnan on myös syytä kiinnittää huomiota lasten ja perheiden osallisuuteen seurakunnan toiminnassa sekä huomioitava lapsivaikutusten arviointi. Tähän pystytäänkin entistä paremmin kiinnittämään huomiota nimettyjen lapsiasiahenkilöiden toimesta. Kerhohuoneiden kuntoon ja välineistöön on myös syytä kiinnittää edelleen huomiota. Tunnusluvut Päiväkerhon talousarvio toteutuma oli 96,4%. Toimintamäärärahoihin varatut rahat käytettiin kokonaisuudessaan. Määrälliset tavoitteet kerholaisten suhteen ylitettiin. Uusi toimintamuoto, Nooan iltapäiväarkki 2-3-luokkalaisille toi 30 kerholaista lisää lapsityölle. S u unnite l l u t tunnusluvut 2016 2015 2014 2013 Päiväkerholaisten lukumäärä yhteensä (sisältää 3-5v. kerholaiset) 120 125 130 140 Kerhoryhmien lukumäärä 10 10 12 15 Henkilökunnan lukumäärä 6 6 6 6 Toteutuma 2016 2015 2014 2013 Päiväkerholaisten lukumäärä yhteensä (sisältää 3-5v. kerholaiset) 131 100 104 120 Kerhoryhmien lukumäärä 10 12 12 13 Henkilökunnan lukumäärä 6 6 6 6 Lasketaan kerholaiset, jotka käyvät kerhossa säännöllisesti eli joka 4 s kerta.

17 Pyhäkoulutyö (232) Kasteopetuksen antaminen tukien kotien ja päivähoidon kasvatustehtävää. Luoda lapsille ja aikuisille mahdollisuus kohdata rakastava ja pyhä Jumala ja kokea kuuluvansa seurakuntaan, yhteisöön, jonka elämän ja toiminnan pohjana on usko Jumalaan. Pyhäkoulut toimivat arkena ja sunnuntaina. Lastenkirkot kolmessa Pyhän Ristin kirkossa, Kangaslammin - ja Vanhan kirkon kappeleilla. Tapahtumia järjestettiin osittain yhdessä päivähoidon kanssa. Pyhäkoulun muotojen ja lasten jumalanpalveluselämän ylläpitäminen ja kehittäminen Lasten kirkot sekä sunnuntai- ja arkipyhäkoulut, Kirkkomuskari ja kirkkoon tutustumiset tavoittivat odotettua runsaammin lapsia ja aikuisia. Pyhäkouluja toteutettiin myös tapahtumien yhteydessä. Pyhäkoulunohjaajien tukeminen ja kouluttaminen pyhäkoulutyössä Pyhäkoulunopettajille ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle järjestettiin säännöllisiä kokoontumisia joissa suunniteltiin ja käsiteltiin kirkkovuoteen liittyviä aiheita ja raamatunkertomuksia. Päivähoidon uskontokasvatuksen tukeminen ymmärtäen erilaiset arvomaailmat varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä Lapsityönohjaajan mentorointi päivähoidossa ja henkilökohtainen ohjaus uskontokasvatushetkiin toteutui suunnitellusti. Varhaiskasvatusryhmät vierailivat tutustumassa kirkkotilaan ja hautausmaihin. Tunnusluvut 2016 2015 2014 tp 2013 Pyhäkoululaiset 196 (180) 141 225 185 Pyhäkoulunopettajat 10 (9) 9 8 12 Pyhäkouluryhmät 6 7 11 11

18 Varhaisnuorisotyö (233) Varhaisnuorisotyö auttaa toiminnallaan tyttöjä ja poikia elämään kristillisen uskon mukaisesti tukien heidän persoonallista kehitystään ja kasvamistaan Varhaisnuorisotyön (6-14 v) tarkoituksena on myös kirkon tunnustuksen pohjalta tukea perheiden ja koulujen kristillistä kasvatusta Uusi vuosiaihe antaa näkökulmaa ja sisältöä toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Työmuotoina olivat koulujen kanssa tehtävä yhteistyö, viikoittainen kerho- ja kerhonohjaajatoiminta, leirit ja retket sekä yksittäiset tapahtumat. Toiminta on ollut aktiivista ja innostunutta erityisesti kerhonohjaaja ja kerhotoiminnassa. Kesän kouluikäisten leirit olivat suosittuja ja 7-9-vuotiaiden leiri täyttyi 15 minuuttiin. 1. Ohjaajakoulutus (kerhonohjaaja- ja isoskoulutus) Ohjaajakoulutus päättyi keväällä. Syksyllä alkoi erillään olevat isos- ja kerhonohjaajakoulutus. 2. Viikkotoiminta Viikkotoiminnan ydin oli kerhotoiminta. Kerhoissa kävijämäärät vaihtelivat. 3. Kouluyhteistyö Keväällä päivitettiin koulutyönsuunnitelma. Kouluyhteistyö jatkui koulutyönsuunnitelman mukaisesti. Tunnusluvut ta 2016 tp 2016 tp 2015 tp 2014 tp 2013 Kouluvierailut 20 17 14 16 54 Toimintaan osallistuneet Retket ja leirit 120 103 104 73 161 Viikkotoiminta 200 160 280 214 218 Koulutuksen suorittaneet 7 7 9 10 7 Muuta Kerhonohjaajille /vanhemmille tiedotetaan asioista nykyaikaisin ja nuorille soveltuvin menetelmin. Seurakuntaelämän toimintaryhmä järjesti Virsivisa tapahtuman. Lasten/nuorten sarjassa oli kolme joukkuetta ja aikuisten sarjassa 5 joukkuetta. Yhteensä kisaan osallistuneita oli 33 hlö ja katsojia noin 15 hlö.

19 Rippikoulutyö (235) Tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä (Kirkkojärjestys 3:3, rippikoulun ohjesääntö 1 ) Vuoden 2016 rippikoulut ovat sisältäneet rippikoulusunnuntain (yhteinen kaikille rippikoululaisille), sunnuntaiopetuksen, nimikkojumalan-palveluksen, vanhempainillan, kaupunkiopetuspäivät sekä leirijakson. Leirien lisäksi kesällä oli päivärippikoulu. Kaikilla ryhmillä oli konfirmaatiot rippikouluopetuksen päätyttyä. Rovastikunnallinen erityisrippikoulu järjestettiin Lapinlahdella. Vuoden 2017 rippikoululaisille lähetettiin elokuussa tiedote kotiin tulevista rippikouluista. Rippikouluihin ilmoittautuminen tapahtui syyskuussa. Rippikoulut alkoivat yhteisellä Riparirallilla (uusi tapahtuma). Rippikoulutyöryhmä on kehittänyt rippikouluja mm. uudistamalla Tervetuloa rippikouluun vihkosen. 1.Rippikoulun kokoontumisten uudistaminen (erit. talvikauden opetus) Kokoontumisien sisältöjä muutettiin. Uutena tuli ripariralli, jolla aloitetaan rippikoulu yhteisesti kaikkien riparilaisten kanssa. Entinen viikonloppuope-tus (lauantaiopetus ja sunnuntain nimikkojumalanpalvelus) muutettiin sunnuntaiopetukseksi, joka sisältää oppitunteja ja nimikkomessun. 2. Hartaus ja jumalanpalvelus elämä rippikoulussa Toteutunut ryhmäkohtaisesti, edellisenä vuotena yhteisiä kehittämispäiviä työntekijöillä 3.Musiikki- lähetys-, ja diakonityö rippikoulussa Kehittäminen aloitettu työntekijöiden kanssa ja työntekijöillä on intoa ja halukkuutta suunnitella ja toteuttaa rippikoulua yhdessä. Tunnusluvut Tunnuslukuina ollut rippikoululaisten määrä 210 (seurakuntaan kuuluvat 15-vuotiaat), toteutunut 211 (rippikoulun käyneet). Rippikouluryhmien määrä 10, toteutunut 10. Talousarviomäärärahoja jäi käyttämättä n. 18 000. Talousarviossa laskettiin leirikulut ostopalveluhinnoittelun mukaan Metsäpirtin pitopalvelulta, Marjoniemessä ja Hirsikankaalla omat emännät tekevät ruoan sekä rippikoululaisten määrässä vaihtelua vuosittain.

20 Nuorisotyö (236) Nuorisotyön (yli 13-vuotiaat) toiminta-ajatuksena on kastekäskyn mukainen opetus ja sitoutuminen kirkon kasvatuksen linjauksiin Nuoret kohdataan niin, että he kokevat olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi sekä annetaan mahdollisuus vastuun ottamiseen ja toimintaan osallistumiseen Nuorille järjestettiin koulutusta, leirejä, retkiä ja kokoavaa viikkotoimintaa. Koulujen kanssa tehtiin yhteistyötä aamunavauksien ja koulupäivystyksen ja -vierailujen muodossa. Rovastikunnallista toimintaa ja suunnittelua lisättiin. 1. Ohjaajakoulutus (kerhonohjaaja- ja isoskoulutus). Ohjaajakoulutuksesta luovuttiin. Tilalle tuli kerhonohjaaja- ja isoskoulutus. Päätös oli hyvä. Isoskoulutukseen osallistunut myös muita työaloja. 2. Viikkotoiminta. Onnistuttiin. 7-luokkien vierailut tuoneet nuorisotilaa tutummaksi nuorille. Pit-käjänteinen ja suunnitelmallinen työ tuonut myös työntekijöitä tutummaksi. Kävijämäärät nousseet edellisistä vuosista. 3. Koulutyö. Kouluyhteistyötä on tehty Juhani Ahon koulun, Iisalmen Lyseon ja Ylä-Savon am-mattiopiston kanssa. Kouluilla on pidetty päivänavauksia, kouluvierailuja ja yksittäisiä tapahtumia. Yhteistyö koulujen kanssa on helppoa. Tunnusluvut 2016 ta 2016 tp tp 2015 tp 2014 tp 2013 Retkille ja leireille osallistuneet 305 299 289 318 235 Kouluvierailut Viikkotoiminta 1200 1648 1414 1376 1472 Uusia isosia 40 42 40 45 32 Muuta:

Erityisnuorisotyö (237) 21 Etsivää ja lähimmäiskeskeistä, joka kohdistuu nuoriin ja perheisiin, joiden oletetaan olevan vaarassa joutua erilleen tai ovat jo joutuneet erilleen yhteiskunnasta. Erityisnuorisotyö/ nuorisodiakonia on yksilökeskeistä työtä joka vie runsaasti aikaa. Pyrimme löytämään vapaaehtoisia vastuunkantajia tähän työkenttään. Toimimme asiantuntijoina sekä jäseninä, monissa eri ryhmissä, kunnallisissa, seutukunnallisissa ja valtakunnallisissa Työssä tilanteet ja yhteydenotot, nuorten tai ja vanhempien tulevat yllättäen ja silloin on oltava aikaa. Toimimme usealle nuorelle myös ammatillisena tukihenkilönä. Yksilökeskeisen työn lisänä voisi mainita projekteista sekä yhteistyöstä, Savonia Amk opiskelijaillat, valtakunnalliset sähköautoratakisat Rantalassa, leiriyhteistyö yläkoulun kanssa, monialainen työryhmä, Iisalmen Nuorison tuki ry, Fbi Iisalmi, Partio IKK, Nuorten palvelu jne. Yhteistyön verkostot ovat työtä tukevia. Järjestimme vuoden mittaan muutaman konsertin mm. seurakuntaviikolla. Toiminnan kehittäminen ja ideointi paikallisella seutukunnallisella tasolla on murroksessa ja kehittämistä sekä painopisteiden arviointia riittää, tähän ei ole ollut riittävästi resursseja. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli luontevaa yhteistyömahdollisuuksia avaavaa. Yhtenä uutena merkittävänä voisi mainita toimimisemme sovittelijana, sovittelutoimistojen pyynnöstä. Pyrimme kaikessa toiminnassa ennaltaehkäisevän näkökulmaan, kirkon sanomaa unohtamatta. Tunnusluvut ta 2016 tp 2016 tp 2015 tp 2014 Retkelle osallistumiset 106 10 29 8 Kouluvierailut 6 6 6 9 Viikkotoiminta 50 8 1460 * 1106 keskustelut, nuoren asioissa 78 82 92 *Säännöllisiä koululuokkien vierailuja esim. Edvin Laineen ei ole luontevaa tilastoida tähän tehtäväalueeseen, nämä ovat aiemmin näkyneet viikkotoiminnassa. Toimintasuunnitelmassa ei ole arvioitu mahdollisten keskustelujen/tapaamisien määrää.

22 Perhekerhotyö (238) Koko perheen kristillisen kasvatuksen tukeminen. Antaa perheille mahdollisuus tutustua seurakunnan lapsityön toimintaan. Perhekerhot kokoontuivat viidessä eri toimintapisteessä. Uutena toimintona aloitettiin Lippuniemen aamupäiväarkki. Ryhmä on tarkoitettu Lippuniemen alueen perhepäivähoitajille ja kotona oleville vanhemmille lapsineen. Ryhmä sai hyvän vastaanoton. Siellä kävi säännöllisesti 12 aikuista ja 27 lasta. Kerhojen keskeisenä tavoitteena on lapsiperheiden vertaistoiminnan ylläpitäminen, perheen kokonaisvaltainen tukeminen sekä kristillisiin perinteisiin tutustuttaminen. Perhekerhot olivat edelleen maksuttomia lukuun ottamatta kerhon kahvi/mehumaksua (1e/perhe). Iisalmessa perhekerhotyyppistä toimintaa tarjoaa Iisalmen seurakunnan lisäksi Perheen Talo- yhteistyöhanke. Perheentalo hankkeen kanssa yhteistyössä suunniteltu Avoin päiväkoti tyyppinen kerho ei alkanut suunnitellusti syksyllä-2016 johtuen Perheentalon resurssipulasta. Tämä näkyy tilastoissa yhden ryhmän vajauksen verran. Siitä syystä yksi seurakunnan lastenohjaajista siirtyi pitämään Kirkkomuskaripyhäkoulua Seurakuntatalon Olkkariin ja perhepäivähoitajien koteihin. Nämä tilastoidaan pyhäkoulutyön puolelle. Seurakunnan on jatkuvasti ja rohkeasti haettava uusia toimintamuotoja, jotta ne vastaisivat tämän päivän perheiden tarpeita. Kerhojen rakennetta ja sisältöä on muutettava tarpeen vaatiessa sellaiseksi, että se vastaa perheiden tarpeisiin. Yhteistyö kolmannen sektorin ja kaupungin kanssa on tärkeää. On viisasta rakentaa yhdessä perheitä palvelevia ja tukevia toimintamuotoja jatkossakin. Tunnusluvut Perhekerhon talousarvion toteuma oli 97,4%.Toimintamäärärahoihin varatut rahat käytettiin kokonaisuudessaan. Tunnusluvut 2016 2015 2014 2013 2012 *Perhekerholaisten lukumäärä 140 130 150 140 100 *Aikuiset 55 50 55 50 40 *Lapset 85 80 99 90 60 Perhekerhojen lukumäärä 5 5 5 5 5 Toteutuma 2016 2015 2014 2013 2012 Perhekerholaisten lukumäärä 126 142 147 140 161 *Aikuiset 49 52 56 55 62 *Lapset 77 90 91 85 99 Perhekerhojen lukumäärä 5 5 5 5 5 * Lasketaan kerholaiset, jotka käyvät kerhossa säännöllisesti eli joka 4:s kerta

23 Diakoniatyö (241) Diakoniatyön tehtävänä on edistää kristilliseen uskoon perustuvan lähimmäisrakkauden toteutumista. Tämän mukaisesti seurakunnan ja sen jäsenten tulee pyrkiä eheyttämään elämää, lievittämään kärsimystä ja antaa apua erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita muulla tavoin ei auteta. Diakoniatyö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Diakoniatyön tavoite on kristillisen lähimmäisenrakkauden ja toivon välittäminen eri toimintamuotojen avulla niille ihmisille, joiden elämänusko ja toivo ovat katoamassa. Toimintaa on toteutettu suunnitellusti ja talousarvion mukaisesti. Eniten yksilökohtaisessa työssä on kohdattu yksinasuvia, työikäisiä ihmisiä ( 30-64v). Yleisimmin diakoniatyöhön on otettu yhteyttä taloudellisissa asioissa. Seuraavaksi yleisimmin kohtaamisissa on käsitelty terveyteen ja sairauteen liittyviä sekä hengellisiä asioita. Taloudellinen apu on kohdentunut suurimmaksi osaksi yksin asuville ihmisille sekä yksinhuoltajaperheille. Diakoniatyöntekijä piti päivystysvastaanottoa torstaisin klo 9-11 seurakuntatalolla. Päivystykseen sai tulla ilman ajanvarausta. Viranhaltijat myönsivät diakonia-avustuksia (max 200 ) itsenäisesti ja tiimissä (max 400 ), yhteensä 27448. Lisäksi seurakuntamme on saanut Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta ja Kirkon Diakoniarahastosta 9760 sekä tukikummeilta 3300 avustuksia seurakuntamme alueelle. Uutena avustuskanavana on saatu käyttöön kotimaankeräys (www.vapaaehtoistyö.fi), jota kautta seurakuntaamme tuli 3060 (näistä rahoista on osa siirtynyt vuodelle 2017) Rovastikunnan avustusmäärärahoista Iisalmi on saanut 703,82. Taloudellisen avustamisen sekä ruoka-avun lähtökohtana on, että se on kriisiluonteista ja väliaikaista. Se ei voi kenenkään kohdalla olla jatkuvaa eikä säännöllistä. : Diakoniatyö myönsi aterialippuja yhteensä 83 kpl Päiväkeskus Pysäkille ja Louhentuvalle ja lisäksi ruokalahjakortteja eri kauppohin yhteensä 111kpl. Ruoka-apua jakoi Iisalmen Yhteisen ruoka-apu, joka jakoi maanantaisin ruokaa, perjantain jako siirtyi vapaakirkolle (sitä ei ole tilastoitu tähän.) Iisalmen Yhteisen ruoka-avun toimintaa koordinoi ja ohjaa ev.lut. diakoniatyö. Ruoka-avusta jaettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 6153 ruokakassia ja apu kohdistui yhteensä 13952 henkilöön. Uutena toimintana tuli syksyllä lounas-puuro, jota tarjoiltiin yhteensä 935 annosta, ruoka-avun yhteydessä. Toinen iso uudistus ruoka-avussa oli se, että joulukuusta 2016 alkaen saimme sosiaalityöntekijän pitämään vastaanottoa ruoka-avun tiloissa, joka mahdollistaa matalan kynnyksen asioihin puuttumisen sekä asioiden hoitamisen. Kotikäyntityö on merkittävä menetelmä asiakkaidemme tukemisessa, joskin kuluneena vuonna vastaanotolla käyneiden määrä kasvoi, kotikäynnit vähenivät ja tapaamiset laitoksissa kasvoivat. Tätä selittää kotikäyntiasiakkaiden ikääntyminen ja siirtyminen palvelukoteihin. Kerhotyössä näkyy edelleen kerholaisten ikääntyminen sekä se, että osa kerhoista on lopetettu, koska vapaaehtoisia ohjaajia ei löydy. Sururyhmä ja Surunpäivään toteutuivat ja niihin oli yhteensä 28 osallistujaa. Vapaaehtoistyön kehittäminen, Vapaaehtoistehtävien tarjoaminen yli työalarajojen Seurakunnassamme on aloitettu koko seurakuntaa koskeva vapaaehtoistoiminta, johon on tullut oma budjetti vuonna 2016. Diakoniatyön vapaaehtoiset toimivat mm. ruoka-avussa, kotikäyntityössä, hartauksien & kerhojen pitäjinä sekä talkoolaisina ja yhteisvastuukerääjinä. Vanhustyön kehittämisen suunnittelun aloittaminen Vanhustyön kehittämistä ei ole tehty viransijaisuuksien takia, sitä jatketaan kunhan viranhaltijat palaavat omiin virkoihinsa.

24 Tunnusluvut: 2016 2015 2014 annetut avustukset 41811,82 42779.57 38349 kerhotoiminnassa kohdatut henkilöt 982 2031 9754 säännöllisesti kokoontuvat ryhmät * Asiakaskontaktien määrät 1084 hlöä 20 19 Muuta: Toimintasuunnitelman tunnusluvut ja Toimintakertomuksen tunnusluvut eivät vastanneet toisiaan. Nyt ne on yhdenmukaistettu. Aiemmin on tilastoitu säännöllisesti toimivat ryhmät vaikka tunnusluvuissa on asiakaskontaktit. joten * -kohta on 2015/2014 ryhmiä, mutta 2016 kontakteja, joita myös tuleva tilastouudistus kysyy ja tilastoi Tunnusluvussa kohdassa avustukset on yhteenlaskettuna oman talousarvion avustuksia 27448 sekä 9760 diakoniarahasto + hiippakunta. 3300 tukikummit ja 703,82 rovastikunta. Näiden lisäksi saimme uutena kotimaankeräyskohteet avatuksi (www.vapaaehtoistyö.fi), josta saimme 3060 (osa rahoista siirtyy vuodelle 2017) ja joulumuistamisiin järjestöiltä 2600. Vuotta leimasi edelleenkin se, että sosiaalitoimi ohjasi paljon talousasiakkaita seurakuntaan. Samoin pidimme sosiaalityön & asiakkaiden kanssa entistä enemmän yhteisneuvotteluja. Uutena toimintana saimme sosiaalityöntekijän ruoka-apuun, jossa hänellä on mahdollisuus tavata asiakkaita. Työalaltamme jäi käyttämättä varoja n. 20 000, jotka selittyvät seuraavasti: *Viranhaltijan sijaisen palkka + sivukulut edullisempi (n. 4500 ), *Puhelin- ja atk- palveluksia vaikea arvioida esim. vuonna 2016 ei ollut yhdenkään koneen leasing vaihtoa + laitteiden vuokria ei pysytty ennakoimaan ( 5300 ), *Henkilökunnan anomia koulutuksia ei toteutunut (1200 ). *Toiminnan tasolla retki- ja kuljetuspalveluista säästyi n. 4000, mitään suunniteltua ei jäänyt toteutumatta, mutta osallistujia oli vähemmän kuin ennakoimme. *Diakonia- avustuksista ja ruoka-avusta säästyi yhteensä 4200, jonka selityksenä on rahastoista sekä hiippakunnalta saamamme avustukset, joita oli enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin meillä ei ollut vielä www.vapaaehtoistyö.fi kotimaankeräyskohdetta avoinna. Toisaalta myös yhteisöavustuksia anottiin vähemmän, kun ennen. Syynä tähän voi olla toimintatavan muutos. Ennen hakemukset tulivat diakoniatyön johtokunnalle, nyt seurakuntaneuvostolle

25 Perheneuvontatyö (242) Kuopion perheasian neuvottelukeskuksen tehtävänä sielunhoidon ja terapeuttisen keskustelun avulla tukea ja auttaa parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä elämän kriisitilanteissa. Perheasiain toimenkuvaan kuuluvat lisäksi: ennaltaehkäisevän perhetyön tukeminen koulutus, työnohjaus ja konsultaatio, työyhteisöjen kehittäminen, yhteistyö seurakunnan eri työalojen ja yhteiskunnan eri auttamistahojen kanssa, perheasiain sovittelu, tiedottaminen, oman ammattitaidon ja tiimityön kehittäminen Yleiskatsaus toiminnasta Iisalmen sivuvastaanotto on jatkunut toimintavuonna kahdesti viikossa Ilvolankadun seurakuntatalolla. Kuopion seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus aloitti sivuvastaanoton Iisalmessa 31.8.1999 Hannu Innasen pitämänä. Vuodesta 2007 alkaen vastaanottoa on pitänyt Irene Venejärvi. Vastaanoton jatkumisesta on sovittu toistaiseksi. Iisalmen rovastikunnan alueelta vastaanotolla kävi asiakkaita Ylä-Savon seurakuntayhtymästä (Iisalmi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi), Kiuruveden ja Vieremän seurakunnista. Vastaanottoa pidettiin loma-aikoja lukuun ottamatta noin kahden viikon välein. Asiakasmäärä ja asiakaskäynnit Iisalmen vastaanotolla kasvoivat hieman. Muutama asiakaspari kävi Kuopion vastaanotolla silloin, kun Iisalmeen ei saatu aikaa soviteltua. Tunnuslukukuja Tunnuslukuja vastaanotto ja asiakaskäynnit (moduuli = 45 minuuttia kestävä tapaaminen) (suluissa edellisen vuoden tieto) 2016 2015 2014 Vastaanottoja (kertoja) 27 26 27 Käytyjä asiakasneuvotteluja (modulia) 198 173 165 Työnohjauksia asiakas/ moduuli 1 1 1 Käydyt työnohjaukset moduuleina 9 10 14 Asiakkaita 43 38 30 Tunnuslukujen perusteella käyntien ja asiakkaiden määrät ovat nousseet.

Sairaalasielunhoito (243) 26 Sairaalasielunhoito on ihmisen henkistä ja hengellistä auttamista sairauteen ja menetykseen liittyvissä elämäntilanteissa. Työn tarkoituksena on terveydenhuollon laitoksissa ja avohoidossa olevien potilaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan tukeminen. Sairaalasielunhoito vastasi Iisalmen sairaalan, Koljonvirran sairaalan, terveyskeskuksen, Palvelukeskus Kirkonsalmen, Kangaslammin pienkotikeskuksen, Vetrean, hoitokotien ja avohoidon sielunhoidosta. Tärkeimmät toimintamuodot olivat sielunhoidolliset keskustelut, hartaushetket, ehtoollisen vietot, sielunhoitoryhmät ja retket. Joulun alla pidettiin Kauneimmat joululaulut tilaisuudet eri yksiköissä ja seurakuntaviikolla kuorovierailuja. Sairaalapastori antoi työnohjausta kirkon ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä järjesti hoitohenkilökunnalle koulutuspäivän. Vuonna 2016 sairaalapastori kuului sairaalasielunhoidon työryhmän lisäksi palvelun toimintaryhmään, seurakuntaviikon suunnittelutyöryhmään, juhannusjuhlan järjestelytoimikuntaan, joulunavauksen puurotyöryhmään ja virkistysrukkaseen. Oman työalan luottamustehtäviä olivat Sairaalateologit ry. hallituksen ja Pohjois-Savon saattohoitorahaston hoitokunnan jäsenyydet. Lukuisat työryhmät ja tapahtumiin osallistuminen vähensivät työpanosta perustyöstä. 1. Jalkautuminen: Sairaalasielunhoito tapahtuu jalkautuneena sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksiin ja hoitokoteihin. Työssä tavoitetaan potilaita, heidän omaisiaan ja hoitohenkilökuntaa. Sielunhoidollisia keskusteluja käydään ja hartaustilaisuuksia pidetään entisessä laajuudessaan. Tavoite toteutui. Vetrean ja terveyskeskuksen remontit vähensivät suunniteltua hartaushetkien määrää. 2. Perhetyö: Sielunhoidossa huomioidaan laitoksissa vierailevat omaiset. Muistutetaan omaisia siitä, että hekin voivat osallistua laitoksissa pidettäviin hartaushetkiin ja ehtoollisen viettoihin. Tavoite toteutui. Sairaalapastori kävi omaisten kanssa 22 sielunhoidollista keskustelua enemmän kuin edellisenä vuonna. 3. Vapaaehtoistyö: Entiseen tapaan vapaaehtoiset pitävät hartaushetkiä pienkodeissa ja avustavat sairaalapappia ehtoollishartauksissa sekä Kauneimmat joululaulut tilaisuuksissa. Pyritään siihen, että vapaaehtoiset pitävät vuoden aikana 30 hartautta ja toimivat avustajina 20 kertaa. Tavoite toteutui. Vapaaehtoiset pitivät pienkodeissa 37 hartautta ja toimivat sairaalapastorin avustajina 19 kertaa. Tunnusluvut (suluissa tavoitteet) 2016 2015 2014 2013 Sielunhoidolliset keskuste- 454 (450) 454 390 473 Hartaushetket 150 (170) 156 156 182 Ehtoollishartaudet 33 (35) 33 37 38 Annetut työnohjaustunnit 32 (30 45 42 41 Ryhmien kokoontumisker- 22 (30) 30 22 40 Yksityiset ehtoolliset 55 51 44 44 Rukoushetket, saattohartaudet 27 25 23 12 Musiikkitilaisuudet 13 8 8 7 Retket 3 3 3 4