Kuntatalous ja maakuntauudistuksen valmistelu Hallintovaliokunta, 28.9.2017 Neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen Projektipäällikkö Tomi Hytönen Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2017
Milj. euroa, käyvin hinnoin Kuntatalouden vuosikate vahvistui vuonna 2016 Vuosikatteen vahvistumista selittää erityisesti peruskuntien toimintamenojen matala kasvu 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosikate Poistot ja arvonalent. Lähde: kuva valtiovarainministeriö, tiedot Tilastokeskus 3
Euroa/asukas Kuntien lainakannan kasvu jatkui Lainakannan kasvu oli kuitenkin edellisiä vuosia hitaampaa 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Painotettu keskiarvo Rahavarat Nettovelka 808 722 781 784 764 746 781 862 999 1 629 545 1 4611 1 347 1 173 1 956 2 038 1 838 2 262 2 939 2 695 2 840 2 542 Lähde: kuva valtiovarainministeriö, tiedot Tilastokeskus 4
Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 mrd. euroa positiivinen ja tilikauden tulos 1,07 mrd. euroa positiivinen vuonna 2016. Vuosikate ja tilikauden tulos vahvistuivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Positiivista kehitystä selittää erityisesti peruskuntien toimintamenojen matala 0,5 prosentin kasvu, johon ovat vaikuttaneet sekä kuntien omat sopeutustoimenpiteet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. Kuntatalouden nettoinvestoinnit kasvoivat vuonna 2016 vain 20 milj. euroa ollen hieman yli 3,2 mrd. euroa. Investointien varovaista kasvua selittää ennen kaikkea peruskuntien investointien lasku lähes 70 milj. eurolla. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat yli 90 milj. eurolla. Vaikka kuntatalous kokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa (96 kuntaa). Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn on tulossa neljä kuntaa kuntakonsernien kertyneelle alijäämän asetettujen kriteerien perusteella. 5
Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018
Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Valtion toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä vuonna 2018. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa vuonna 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta noin 0,1 prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 458 milj. euroa, joka on noin 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla, sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta 177 milj. euroa. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Suomen Kuntaliitto selvitti kesäkuussa 2017 hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kunnissa ja kuntayhtymissä. Saatujen vastausten perusteella hallitusohjelmaan sisältyvät sopeutustoimet eivät ole vielä edenneet kuntakentässä odotetulla tavalla ja säästötavoitteista toteutuisi vain noin kolmannes. Toimenpiteistä syntyvien kokonaissäästöjen tarkka arviointi ei ole kuitenkaan vielä mahdollista, koska monien toimenpiteiden toimeenpano on vielä kesken tai vasta alkuvaiheessa. Kuntatalouteen vaikuttavat vuonna 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. 7
Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Laskennalliset valtionosuudet 9 955 9 526 9 391 9 334 3 721 3 758 VM, peruspalvelujen valtionosuus 9 028 8 607 8 458 8 395 2 764 2 800 OKM 928 919 933 939 957 958 - siitä kuntayhtymät 1 041 904 929 938 945 945 Muut valtionavut hallinnonaloittain, yhteensä 1 120 1 047 1 196 907 433 421 OM 0 0 30 20 0 0 SM 5 5 5 5 5 5 VM 26 48 80 21 13 12 OKM 222 253 276 257 233 233 MMM 5 5 6 6 2 2 LVM 36 36 36 36 1 1 TEM 193 256 273 308 114 107 STM 599 414 468 232 47 43 YM 34 30 23 22 18 18 Valtionavut yhteensä 11 075 10 573 10 587 10 241 4 154 4 179 8
Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Valtion toimenpiteiden vaikutus verrattuna edellisen vuoden talousarvioon, milj. euroa 600 514 400 200 0-200 -400-600 -111-165 -298-350 -472-140 73 42 235 30-42 32 70 347 383 195 18-402 -225-257 -254 263-7 -129-800 -689-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 -18 9
Kuntatalouden kehitysarvio ja rahoitusperiaatteen toteutuminen
Rahoitusasematavoite ja sopeutustarve Hallituksen päätös Julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) vuosille 2016-2019: Kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon (BKT) vuonna 2019 11
Kuntatalouden kehitysarvio Kuntatalouden näkymät ovat maaliskuussa arvioitua positiivisemmat. Kuntatalouden tulosta ja rahoitusasemaa ovat vahvistaneet muun muassa aiemmin arvioitua suotuisampi verotulojen, etenkin yhteisöveron kehitys. Tilikauden tulos vahvistuu vuonna 2017. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet. Vuoden 2017 jälkeen tilikauden tulos palautuu vuoden 2016 tasolle sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Heikentymisestä huolimatta tilikauden tulos pysyy ylijäämäisenä. Sote- ja maakuntauudistus pienentää kuntatalouden menopaineita vuodesta 2020 alkaen. Kehitysarvioon sisältyvien hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien sekä kilpailukykysopimuksen lopullinen vaikutus riippuu muun muassa siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät käyttävät mahdollisuutta säästöihin. On olemassa riski, että toimenpiteiden säästövaikutus jää kehitysarviossa oletettua pienemmäksi. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan julkisen talouden suunnitelmassa paikallishallinnon nettoluotonannolle asetettu rahoitusasematavoite (alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen vuonna 2019) ollaan saavuttamassa. 12
Kuntatalous vahvistuu vuonna 2017 Sote- ja maakuntauudistus pienentää menopainetta vuodesta 2020 alkaen Kuntatalouden kehitys, kuntien kirjanpidon mukaan, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -27,8-27,0-27,5-28,1-10,6-10,9 2. Verotulot 22,1 22,5 22,6 23,3 12,5 12,1 3. Valtionosuudet, käyttötalous 8,8 8,6 8,6 8,3 2,5 2,6 4. Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,3 0,3 0,3 0,2 0,3 0,3 5. Vuosikate 3,4 4,3 4,0 3,8 4,7 4,1 6. Poistot -2,7-2,8-2,9-3,0-2,8-2,9 7. Satunnaiset erät, netto 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 8. Tilikauden tulos 1,1 1,8 1,3 1,0 2,2 1,5 Rahoitus 9. Vuosikate 3,4 4,3 4,0 3,8 4,7 4,1 10. Satunnaiset erät 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 11. Tulorahoituksen korjauserät -0,6-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6 12. Tulorahoitus, netto 3,2 4,1 3,7 3,5 4,4 3,8 13. Käyttöomaisuusinvestoinnit -4,3-4,7-4,8-4,9-4,4-4,5 14. Rahoitusosuudet ja myyntitulot 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 1,1 15. Investoinnit, netto -3,3-3,6-3,6-3,7-3,3-3,4 16. Rahoitusjäämä (tulorah.-invest.) -0,1 0,5 0,1-0,2 1,1 0,4 17. Lainakanta 18,1 17,6 17,6 17,9 14,0 13,6 18. Kassavarat 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 19. Nettovelka (lainat - kassavarat) 12,4 12,0 11,9 12,2 8,2 7,9 13
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun rahoitus TAE 2018 (28.70.05)
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu (mom. 28.70.05) Hallitus päätti 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Uudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle ehdotetaan 180,5 milj. euroa vuonna 2018 Vuonna 2017 rahoitusta n. 53,3 milj. euroa SoteDigi-kehitysyhtiölle lisärahoitus Kansalliset sote-ict kehitysinvestoinnit toteutetaan perustettavan sotedigi-yhtiön kautta. Yhtiötä varaudutaan pääomittamaan tarvittavalla rahoituksella Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:stä Talousarvioesitys mom. 28.70.05 (1000 eur) Kuntien tietohallinnon muutostoimenpiteet 2 500 Lomituspalveluihin liittyvät tietojärjestelmämuutokset 225 Maakuntien ja soten ICT-kehittäminen, ICTpalvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmistelu, alueelliset tukitoimet sekä yhteiset investoinnit 130 000 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelu 1 000 Esivalmistelun, maakuntien väliaikaisten valmisteluelinten rahoitus ja maakuntavaltuustojen toimikauden rahoitus 40 000 Muutosvalmennus STM ja VM 900 Sote-koordinaattorit maakuntiin 1 350 Sote-tietopohjan laajentaminen 900 Uudistuksen johto-, ohjaus- ja koordinointitehtävät STM 500 Valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus VM 500 Valtakunnallinen ohjaus ja yhteiset tukitoimet - ICT 2 300 Valtakunnallisen muutostuen toimintamääräraha STM 135 Valtionavustus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille 220 Yhteensä 180 530 17.9.2017 15
Maakuntien ICT-muutoksen rahoitus ja TAE 2018 Maakuntien ICT-muutoksen ja maakuntien tietohallinnon rakentamisen tukeminen Momentille 28.70.05 ehdotettu rahoitusta 130 milj. euroa maakuntien ja soten ICT-kehittämiseen, ICT-palvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmisteluun, alueellisiin tukitoimiin ja yhteisiin investointeihin Vuonna 2017 rahoitusta 15 milj. euroa Maakuntien ICT-muutosta rahoitetaan valtionavustuksin em. momentille ehdotetusta määrärahasta Avustusprosessin mukaisesti maakunnat toimittavat suunnitelmat ja sen mukaiset avustushakemukset, maakuntakohtainen avustustarve arvioidaan VM-STM yhteistyönä Maakunnilta pyydetään ICT-muutoksen toimenpiteitä koskeva vuosisuunnitelma ja kustannusarvio, sen pohjalta useampi avustuskierros v. 2018 16
Maakuntien yhteiset ICT ja kansalliset sote investoinnit ja TAE 2018 Maakuntien valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen (Vimana oy) valmistelua rahoitetaan momentille 28.70.05 ehdotetusta määrärahasta. Valmistelun rahoitustarpeen arvio vuonna 2018 n. 10-11 milj. euroa. Rahoitus osa momentilla olevaa 130 milj. euron määrärahaa Valmistelurahoitus vuonna 2017 1 milj. euroa Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Hetli oy) valmistelua rahoitetaan momentille 28.70.05 ehdotetusta määrärahasta (1 milj. euroa). Mahdolliset integraatioiden investoinnit osana momentilla olevaa 130 milj. euron määrärahaa, arvio tarpeesta vuonna 2018 n. 1 milj. euroa. Valmistelurahoitus vuonna 2017 0,86 milj. euroa VM STM ohjaustoimenpiteet ja koordinointi (n. 6 milj. euroa) Maakuntien johdon muutosvalmennus (0,9 milj. euroa) Soten kansallisen kehittämiseen STM:n ehdottama 40 milj. euron rahoitus momentille 28.70.05 poistettiin TAE:sta Jos tulevat kokonaan rahoitettavaksi momentilta 28.70.05 niin rahoituksen riittävyydelle voi tulla haasteita Momentin 28.70.05 käytön suunnittelu: momentin käyttösuunnitelma valmistellaan VM-STM-TEM akselilla, TAE selvitysosan taulukon tarkentaminen ja käyttö- ja kirjausoikeuksista päättäminen STM pääluokka: Valinnanvapauden pilotoinnin rahoitus 100 milj. euroa ehdotettu rahoitettavaksi STM:n pääluokassa olevalta momentilta. Vuonna 2017 vv-pilottien rahoitus 30 milj. euroa (käytettävissä myös vuonna 2018). Käyttö sote ICT-toteutuksiin STM:n esityksin/päätöksin 17
Maakuntien valtakunnalliset ICT-yhtiöt ja TAE 2018 Vimana Oy (ICT-palvelukeskus) Rooli: Maakuntien perustietotekniikan ja maakuntien yhteisten ICT-palveluiden tuottaminen ja hankkiminen Fokus perustietotekniikassa, digitaalisessa työympäristöissä ja maakuntahallinnon perustietojärjestelmissä Yhtiön ja sen palveluiden valmistelua ehdotettu rahoitettavaksi (avustuksella / pääomituksella) momentilta 28.70.05 TAE-valmistelussa tunnistettu rahoitustarpeeksi v. 2018 n. 10-11 milj. euroa Yhtiön kassavirta syntyy maakuntien käynnistäessä toimintansa SoteDigi Oy (Sotedigi kehitysyhtiö) Rooli: Soten digitalisaation ratkaisut ja uusien valtakunnallisten sotedigi-ratkaisujen kehittäminen) Liikkeelle lähdön fokus: sotetietointegraatio ja järjestäjän työkalut Yhtiön pääoma 90 milj. euroa omaan pääomaan Kehysriihessä tunnistetut investointitarpeet 500 milj. euroa 2018-2024 Yhtiöllä lainanottomahdollisuus Mahdollinen lisäpääomitus kansallisten sote-kehityshankkeiden vaatiessa 2018 Yhtiön kassavirta syntyy maakuntien käynnistäessä toimintansa 18
Valmistelun jatkuminen ja TAE 2018 Rahoitus on niukka mutta riittävä, turvaa valmistelun jatkumisen Maakuntauudistuksen digimuutoksessa alkaa maakunta- & sotedigi -muutosohjelma, joka 1. vuoden osalta niukasti mutta tässä vaiheessa riittävästi resursoitu Tavoite on kunnianhimoinen digitaalisuutta hyödyntävä uudistumis- ja tehostumisohjelma pitkiin aikoihin Onnistuttava vaikuttavuusperusteisessa rahoituksen kohdentamisessa 19
Avustuspäätökset ja rahoitushaut vuonna 2017 Huom. Käynnissä on ICT-rahoituksen II-haku, yht. 12 m (- Uudellemaalle päätetty osuus 3,58 m ) ja lisäksi yleisen esivalmisteluavustuksen tämän vuoden viimeinen hakukierros meneillään, yht. 14,5 m. 20