Sisäilmaongelmien terveydelliset vaikutukset ja oireiden tunnistaminen Tuula Putus työterveyshuollon erikoislääkäri, professori Turun yliopisto tuula.putus@utu.fi
Sitoumukset T:mi IndoorAid, www.indooraid.com Suomen lääketieteellisen mykologian seura, pj. Luentopalkkioita: Hengitysliitto, paikalliset hengitysyhdistykset, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, HY Palmenia, RATEKO Oy, Savonia amk, Turun amk, Professio Oy, ym. Kirjoituspalkkioita: Ympäristö- ja terveysalan kustannus Oy
Ympäristömikrobien terveystutkimuksen kolme vuosikymmentä 1980-l. Husman K, Reiman M ja Terho EO, maatalousmikrobien terveyshaitat 1990-l. Nevalainen A, Hyvärinen A ja Hirvonen ML, kosteusvaurioiden yleisyys ja ilman mikrobipitoisuudet; homeallergian yleisyys, vaikutukset keuhkojen toimintaan 2000-l. kosteusvauriomikrobien terveyshaittojen vaikutusmekanismit, PCR-analytiikka 2010-luku: toksiinitutkimus, biosiditutkimus? N. 25 väitöskirjaa Majvik-suositus 1 ja 2
Kosteusvaurioiden yleisyys KTL, TTL, VTT ja TKK saman aiheen äärellä pientaloista 60-70 % vaurioituneita, 20 % hometaloja, Nevalainen ym. kouluista 80 % huono ilmanvaihto, 60+20 % kosteusvaurioisia, 24 % homeen haju tai näkyvä kasvusto, Kurnitski ym päiväkodeista 70 % kosteusvaurioituneita, Jaakkola, Ruotsalainen vk. sairaalarakennuksista 15 % kiireellisen korjauksen tarpeessa, Reijula ym. Paloasemien kosteusvaurioiden yleisyys?
Mitä kosteusvauriosta seuraa? tekninen vaurio esteettinen haitta materiaalipäästöt, kemialliset päästöt mikrobihaitat hyönteiset punkit amebat rakenne 'kompostoituu' romahtamisvaara
Korjausvelka ja terveyshaittojen kustannukset Kuntaliiton mukaan 2000-l alussa kuntien omistaman rakennuskannan korjausvelka on 3,25 mrd/5v, useita satoja miljoonia / vuosi Korjausvelka nyt 30-50 mrd ja kasvaa koko ajan TKK:n arvion mukaan alentuneen työtehon kustannus on yhtä suuri kuin kiinteistöjen lämmityskustannukset
Indikaattorimikrobit Viihtyvät märässä/kosteassa Osoittavat rakennuksen vaurion Eivät esiinny terveessä talossa Ärsyttäviä, tulehdusta (inflammaatiota) aiheuttavia, allergisoivia ja toksisia Indikaattorimikrobien luettelo löytyy STM:n Asumisterveysoppaasta www.stm.fi
Kemialliset haitat Formaldehydi Ammoniakki Muovimattoyhdisteet (TXIB ja 2-etyyli-1- heksanoli Naftaleeni, kreosootti isosyanaatit Viemärikaasut, metaani, merkaptaanit, haaroittuneet hiilivedyt
Mikrobihaitat maaperän mikrobit rakennukseen ulkoilmasta, maaperästä sekä likaisen veden mukana (sadevesi, tulvat, viemärivahingot) homeet, hiivat, itiölliset bakteerit, aktinobakteerit, mykobakteerit kasvualusta vaikuttaa mikrobien kasvuun ja toksisuuteen (Murtoniemi vk) puu vs. betoni, kipsilevy ym.
Mistä mikrobit tulevat rakennukseen Rakennusvaiheessa, suojaamaton rakennus / materiaalit Kattovuodot Putkivuodot Viemärivuodot Huonosti eristetyt pesutilat Maaperäkosteuden nousu
How does the indoor air of a moisturedamaged house differ from normal? Viable concentration usually < 100 cfu/m 3 often > 100 cfu/m 3
Mistä näytteet otetaan? Aloitetaan rakenneteknisellä tutkimuksella, kuntoarvio tai kuntotutkimus Materiaalinäyte ensisijainen Pintanäyte Ilmanäytteitä tarvitaan vain, jos ei löydetä vauriopaikkaa tai riskirakennetta Myös kuiva rakenne voi olla mikrobivaurioitunut, jos on aikaisemmin ollut märkä
Rakenteita avattava, jotta vauriot saadaan esiin
Miten näytteet tulkitaan STM:n ohjeet Ohjearvot eivät ole terveysperusteisia Terveyshaittoja voi olla vaikka ohjearvot alittuvat, ja päinvastoin Lajisto ja vaurion sijainti + laajuus ratkaisevia Sisäpinnat ja rakenne, josta voi olla yhteys sisäilmaan Ilmavuoto esim alapohjasta riittää
Riskinarvioinnin vaikeus (?) ohjearvot alkuun 500 cfu / m3 asunnoissa sitten ilmanpitoisuus 100 cfu/m3, sädesienet 10 cfu/m3 (Asumisterveysopas 2003 ja 2008) toimistorakennuksissa 50 cfu/m3, sädesienet 7 cfu/m3 kouluissa 20 cfu/m3 materiaalinäytteissä 10 000 cfu/g, sädesienille 500 cfu/g (Asumisterveysopas 2008) ohjearvot eivät ole terveysperusteisia vrt. paljonko valkoista kärpässientä saa syödä?
Onko home terveyshaitta? 90-l. alussa STM totesi, että näkyvä home on aina terveyshaitta homeen hajun selvä yhteys oireiluun itiöiden pitoisuudesta riippumatta indikaattorimikrobien käsite, Samson ym 1994 herkistäviä mikrobeja tunnetaan kymmeniä! Lajisto tärkeämpi kuin määrä
Mikrobien mukana tulevat.. punkit amebat ja muut alkueläimet hyönteiset, kovakuoriaiset herkistäviä, yhteys allergiasairauksien puhkeamiseen toimivat mikrobien reservuaarina ja vektorina
asbesti 'Vanhoja' riskejä modernissa riittämätön ilmanvaihto jäähdytysjärjestelmien mikrobit (Legionella) ympäristössä homeita ja sädesieniä myös vesijohtovedessä yli 20 paikkakunnalla, noin miljoona kansalaista altistuu (Korhonen ym 2006)
Voivatko muut altisteet kuin mikrobit selittää oireita? VOC: harvoin vakavia haittoja Eivät lisää infektioita Astman lisäriski n. 20 % Kreosootti: pns, neurol oireet? Asbesti: syöpäriski pitkällä aikavälillä Formaldehydi: limakalvoärsytys, päänsärky Kuidut: ei tutkimustietoa haitoista, vain rakennustyössä
Sisäilman mikrobialtistuksen aiheuttamat oireet ja sairaudet ilmiön yleisyys x-aks. aikafaktori y-aks. astma ODTS syöpä? allerginen nuha krooninen bronkiitti VOC'n ja toksiinien aiheuttamat oireet ärsytys- ja yleisoireet, infektiosairaudet, poissaolot, työtehon lasku
Mistä erottaa sisäilmaoireen? Alussa oireilu lievittyy tai katoaa muualla Myöhemmin ajallinen yhteys hämärtyy tai katoaa Oireilu lievittyy pidemmillä lomilla tai poissaolojen aikana / ulkona Harvinaiset sairaudet ryvästyvät samalle työpaikalle
Oireiden ja sairauksien mekanismit Väliton allergia Toksiset mekanismit, solukuolema= apoptoosi ja sytolyysi, viivästynyt yliherkkyys Kemiallinen/entsymaattinen ärsytys, inflammaatio
Intervention mahdollisuudet Allergia; parantumaton Toksisuus: soluvälitteinen immuunipuolustus, jää pysyvä solumuisti Ärsytys, inflammaatio: palautuvia jos altistuminen päättyy ajoissa
Tutkimustieto muilta ammattialoilta tulisi ottaa huomioon Maanviljelijät Saha- ja haketyöntekijät Jätteenkäsittelijät Jätevedenkäsittelijät Puutarha- ja kasvihuonetyö Sienimöt Kaivostyö
Kustannukset Allergia, yksilötasolla suuret Toksiset mekanismit: kustannukset suuria, mahdollinen uhka työkyvylle Ärsytys, inflammaatio ja inflammaatio: kustannukset yhteiskunnan tasolla valtavia, yksilölle vielä pieniä
Näytön aste vakavien haittojen osalta Epidemiologinen näyttö vaihtelevan hyvä Yksilötasolla altisteen ja sairauden välinen yhteys osoitettavissa lähinnä ammattiastman, alveoliitin ja suoran infektion osalta Syövän ja reuman osalta alustavaa näyttöä. Altistumisajat pitkiä, 10-15 v Vakavia pysyviä haittoja, kustannukset suuret, kokeellinen tutkimus ihmisillä ei mahdollista. Panostettava primaaripreventioon, hoitoon ja kuntoutukseen
Sairausryväkset astman riski homealtistuksessa 2-4 x (ei-all.) noin 30 % kaikesta astmasta homealtistuksesta johtuvaa (useita tutkimuksia, Britannia, USA ja Suomi samansuuntaiset arviot, mm. Jaakkola) reumasairauksien riski 10x tietyissä rakennuksissa useita syöpäryväksiä kilpirauhassairauksien ryväkset? DM?? Keskenmenot, hedelmällisyysongelmat?
Tyypillinen potilas Oireilu alkaa kurkkukivulla, käheydellä, silmä- ja iho-oireilla, yskällä Flunssia tai flunssia toistuvasti, infektiot pitkittyvät ja komplisoituvat, tulehdus- ja antibioottikierre Kuumeilua, lämpöilyä, väsymystä, päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja, sydänoireita, verenpaineen heittelyä Pitkittyvässä vaiheessa neurologiset oireet ja autoimmuunisairaudet, kilpirauhassair.
Miten oireileva potilas tutkitaan? Riippuu siitä mikä rakennus on kyseessä; asunto, päiväkoti, koulu, työpaikka -> vastuuviranomainen ottaa aloitteen rakennuksen tutkimisesta Lääkärin rooli asiantuntijana ja suosituksia antavana tahona esim sisäilmaryhmässä Selvitettävä mille mikrobeille/kemiall. aineille altistunut? Ärsyttävä, toksinen vai allergisoiva?
Mitä hyötyä sisäilmaryhmästä Moniammatillinen lähestymistapa välttämätön Kosteusfysiikkaan perehtynyt insinööri Mikrobiologiset näytteet Kemialliset näytteet (harvoin tarpeen) Lääketieteellinen riskinarviointi oirekyselyjen avulla: aikuisille ja lapsille erikseen esim. työpaikat, koulut ja päiväkodit
Tutkimustavat Anamneesi vai ryhmätason oirekysely? Perusverikokeet Keuhkojen toimintatutkimukset, PEF, spiro, diff.kap; NSO ja thorax, joskus HRTT Ihotestit ja IgE-vasta-ainetestit, jos säädökset edellyttävät näyttöä yksilötason syy-yhteydestä Mikrobiviljely kudos- tai eritenäytteestä Inflammaatiota osoittavat testit
Mikä on homealtistuksen merkitys palo- ja pelastusalalla? Astman puhkeaminen aiheuttaa vakavia seuraamuksia, pahimmassa tapauksessa uudelleen sijoitus ja ammatinvaihto Toistuvat infektiot romahduttavat lihaskunnon ja yleiskunnon Rasitus infektion aikana voi johtaa sydänlihastulehdukseen ja muihin jälkitauteihin Runsaan antibioottien käytön haitat
Homeallergian yleisyys 2-6 % IgE-välitteistä herkistymistä IgE-positiivisuuden ja posit. ihotestin yhteys kliinisiin oireisiin ja sairauksiin, nuha ja astma, atooppisen ihottuman paheneminen homeen aiheuttamia ammattitautitapauksia 80-120/vuosi, tutkimuskulut suuret ammattinuhien määrä ollut laskussa.. TTL tutkimukset allergisesta nuhasta ja astmasta homealtistuksessa
Syy-yhteyden näyttötaakka VAIN ammattitaudeissa oltava yksilötason näyttö >50 % todennäköisesti pääasiallisesti sairauden aiheuttaja työssä esiintyvä fysik, kem tai biol. altiste asumisterveystapauksissa tarvetta syy-yhteyden todisteluun EI ole (paitsi oikeustapauksissa, jos haetaan korvausta terveyshaitasta) eri väestöryhmillä eri lainsäädäntö, lapset lainsuojattomia terveyshaitan toteaminen pitäisi riittää toimenpiteisiin ryhtymiseen kokonaisvastuuta asunnoissa, kouluissa ja päiväkodeissa ei kanna käytännössä kukaan..
Hoito Altistumisen välttäminen, (näyttöä on) Altistuminen jatkaminen lääkityksen avulla ei ole turvallista, astman riski jopa nelinkertaistuu Todetut allergiat ja astma hoidetaan käypä hoito-suositusten mukaisesti Reuma- ja kilpirauhassairaudet, hoito Yleisoireet: aika hoitaa, kun on päästy puhtaaseen ympäristöön. Ruokavalio?
Muita haittoja Legionella vesijärjestelmissä, Mykobakteerit astmaatikoilla, suora sieni-infektio, jos immuunipuolustus alentunut Saastuneet vesijärjestelmät ja varusteet, suojamaskit jne. Radon, muut syöpävaaralliset altisteet yhteisvaikutus tupakan kanssa! Asbesti ammattitaudit, syöpä (tupakka!)
Tutkimustyö jatkuu.. tuula.putus@utu.fi
Lisätietoja www.indooraid.com Kirjassa: Home ja terveys