RAUMAN KAUPUNKI Ympäristöterveydenhuolto Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2018
2 (60) Sisällys sivu 1 Johdanto 4 2 Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 4 2.1 Toimintaympäristön ja tehtävien muutokset 4 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtäväjako 5 2.3 Valvontavoimavarojen riittävyys 8 2.4 Koulutus 9 2.5 Valtakunnallinen valvontatietojärjestelmä (VATI) 10 2.6 Toimintajärjestelmä ja erityistilanteisiin varautuminen 10 2.7 Viestintä 10 2.8 Tilat ja välineet 11 2.9 Valvonnan maksullisuus 11 2.10 Suunnitelman toteutumisen seuranta ja raportointi 11 3 Elintarvikevalvonta 13 3.1 Lainsäädäntö 13 3.2 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) ja valtakunnalliset valvontaprojektit 13 3.3 Lainsäädännön ja ohjeistuksen muutokset 14 3.4 Valvontakohteet 15 3.5 Elintarvikelain mukaiset tarkastukset 17 3.6 Näytteenotto ilmoitettavista elintarvikehuoneistoista 17 3.7 Suuret yleisötilaisuudet, elintarvikkeiden ulkomyynti ja liikkuvien elintarvikehuoneistojen valvonta 19 3.8 Laitosvalvonta 20 3.9 Näytteenotto laitoksissa 20 3.10 Alkutuotantopaikkojen tarkastukset 21 3.11 Lahtivajat 22 3.12 Elintarvikekontaktimateriaalit 22 3.13 Seurantaohjelmat 22 3.14 Hyvän käytännön ohjeet 23 3.15 Maksut 23 3.16 Ruokamyrkytysepidemiat ja elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet 23 3.17 Voimavarat ja henkilöstön pätevyys 23 4 Terveydensuojelulain mukainen valvonta 26 4.1 Lainsäädäntöön, valvonnan ohjeistukseen ja toimintatapoihin liittyvät muutokset 26 4.2 Lausunnot 27 4.3 Valvontakohteet 27 4.4 Tarkastustiheydet 27 4.5 Terveydensuojelulain mukaisen valvonnan tarkastukset 28 4.6 Ilmoitusten käsittely 29 4.7 Asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa esiintyvien terveyshaittojen selvittäminen 29 4.8 Terveydensuojelulain mukaiset säännöllisen valvonnan tarkastukset 30 4.9 Laivatarkastukset 34 4.10 Talousveden valvonta 34 4.11 Uimavesien ja uimapaikkojen valvonta 35 4.12 Terveydensuojeluvalvontaan käytettävät voimavarat 36 4.13 Terveydensuojeluvalvonnasta perittävät maksut 38
3 (60) 5 Tupakka- ja lääkelain mukainen valvonta 39 5.1 Lainsäädäntöön, valvonnan ohjeistukseen ja toimintatapoihin liittyvät muutokset 39 5.2 Valvontakohteet 39 5.3 Tupakkalain ja lääkelain mukaiset tarkastukset 40 5.4 Myyntilupahakemusten käsittely 40 5.5 Tupakka- ja lääkelain mukaiseen valvontaan käytettävissä olevat voimavarat 40 5.6 Valvonnasta perittävät maksut 42 6 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta 43 6.1 Suunnitelman taustaa 43 6.2 Kuntien suunnitelmat 44 6.3 Voimavarat 44 6.4 Tietojärjestelmät 47 6.5 Viestintä 48 6.6 Maksullisuus 49 6.7 Valvonnan toimeenpano 49 6.8 Eläinten terveyden valvonta 49 6.9 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti 51 6.10 Eläinten lääkitsemisen valvonta 51 6.11 Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti 51 6.12 Eläinten hyvinvoinnin valvonta 52 6.13 Eläimistä saatavat sivutuotteet 54 6.14 Täydentävien ehtojen valvonta 55 6.15 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 55 6.16 Seuranta, arviointi ja raportointi 59 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Lainsäädäntö Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen valvontasuunnitelma Terveydensuojeluvalvonnan kohdekohtainen valvontasuunnitelma Talousveden näytteenottosuunnitelmat Uimavesien näytteenottosuunnitelmat Tupakka- ja lääkelakien mukaisen valvonnan kohdekohtainen valvontasuunnitelma Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan kohdeluettelo Eläinlääkintähuollon resurssitarpeen kartoitus
4 (60) 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Terveydenhuoltolain (1326/2010) määritelmien mukaisesti ympäristöterveydenhuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä ihmisen elinympäristössä esiintyvistä tekijöistä johtuvia sairauksia. Terveydenhuoltolain 21 :ssä todetaan, että ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolain lisäksi terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), tupakkalaissa (549/2016) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuolto huolehtii lisäksi lääkelain 54a 54d :n mukaisesta nikotiinivalmisteiden myynnin valvonnasta. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädännössä kunnille on säädetty velvollisuus laatia säännöllistä valvontaa koskevat valvontasuunnitelmat kullekin valvonnan osa-alueelle. Valvontasuunnitelmista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006). Asetuksen 8 :n mukaan kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden valvontasuunnitelma aluehallintovirastolle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. Käytännössä hyväksytty suunnitelma viedään valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmään (VYHA). Kunnan valvontasuunnitelmia koskeva asetus on tarkoitus kumota, mikä antaa kunnalle enemmän mahdollisuuksia päättää valvontasuunnitelman laajuudesta ja sisällöstä. Tämän valvontasuunnitelman sisältöä on jo ennakoivasti jossain määrin karsittu. Suunnitelman laatimisessa tulee ottaa huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sekä toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat. Suunnitelmassa on huomioitu lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelualueen talousarviotavoitteet sekä toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelma. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista lukuun ottamatta eläinsuojelu- ja eläintautilakien mukaista valvontaa. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. Maakuntauudistuksen puitteissa on tarkoitus laatia harjoitusmielessä ympäristöterveydenhuollon maakunnanlaajuinen valvontasuunnitelma vuodelle 2018. Maakunnan valvontayksiköt laativat kuitenkin vuodelle 2018 kukin omat valvontasuunnitelmansa. Vuoden 2018 aikana tarkastellaan mahdollisuutta siirtyä noudattamaan yhteistä maakunnallista valvontasuunnitelmaa vuonna 2019. 2. Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2.1 Toimintaympäristön muutokset Ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntauudistuksen myötä maakunnan tehtäväksi 1.1.2020. Tässä yhteydessä Satakunnassa nykyisin toimivien neljän ympäristöterveydenhuollon yksikön toiminnot yhdistetään. Satakunnan ympäristöterveydenhuolto on ollut mukana sote- ja maakuntauudistusta valmistelevassa Satasote projektissa omana työryhmänään. Uuden maakuntaorganisaation suunnittelua valmisteleva väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) on aloittanut työnsä 1.7.2017. Soteuudistuksen ja muun maakuntauudistuksen valmistelut on yhdistetty. Ympäristöterveydenhuollon valmistelutyöryhmä jatkaa toimintaansa.
5 (60) Ympäristöterveydenhuollon työryhmä on laatinut uuden toimintasuunnitelman ajalle 1.10.2017 31.10.2018. Keskeisinä tehtävinä ovat yhteisen valvontasuunnitelman laatimiseen liittyvät tehtävät, esityksen valmisteleminen eläinlääkintähuollon toimintamalliksi, ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmämuutoksiin valmistautuminen, yhteisen laatujärjestelmän valmistelu sekä maakunnan ympäristöterveydenhuollon toiminta- ja organisaatiomallin valmistelu. Yksityiskohtainen valmistelu toteutetaan ympäristöterveydenhuollon henkilöstöstä muodostetuissa alatyöryhmissä. Maakuntauudistukseen liittyvä valmistelutyö tulee vaatimaan merkittävästi työaikaa myös vuonna 2018, mikä pitää ottaa huomioon valvontasuunnitelmassa. Talousarviotavoitteen mukaisesti Rauman ympäristöterveydenhuolto työskentelee aktiivisesti maakuntavalmistelun ympäristöterveydenhuollon työryhmässä tavoitteena hyvin toimiva maakunnallinen organisaatio. Rauman kaupungin uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön 1.6.2017. Ympäristöterveydenhuolto pysyi organisaatiossa osana muuta terveydenhuoltoa. Organisaatiomuutoksen myötä sosiaali- ja terveyslautakunnasta tuli sosiaali- ja terveysvaliokunta. Nimikkeistöä muutettiin siten, että ympäristöterveydenhuollon tulosalueesta tuli palvelualue ja tulosyksiköistä palveluyksiköitä. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtäväjako 2.2.1 Henkilöstö Ympäristöterveydenhuollon tehtävissä työskentelee vuonna 2018 viisi terveystarkastajaa, ympäristöterveydenhuollon johtaja, kolme kunnaneläinlääkäriä, valvontaeläinlääkäri sekä toimistosihteeri. Valvontaeläinlääkärin työajasta 50 % lasketaan käytettäväksi Rauman kaupungin alueella. Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat voimavarat ovat vuonna 2018 noin 10,5 henkilötyövuotta. Toiminnan tukipalvelut saadaan Rauman kaupungilta. Edellä mainittujen lisäksi yksi kunnaneläinlääkärin virka on täytettynä 50 %:n työajalla. Viranhaltijan tehtävänä on toimia sijaisena muiden kunnaneläinlääkäreiden vuosilomasijaisuuksien ja muiden poissaolojen aikana. Sijaisuuksia tekevä kunnaneläinlääkäri toimii vuonna 2018 ainakin alkuvuoden ajan pitkien virkavapaiden sijaisena, minkä vuoksi lomien ja muiden vastaavien poissaolojen aikana joudutaan käyttämään ulkopuolisia sijaisia. Sijaiseläinlääkärin virkaa ei ole laskettu mukaan voimavaroihin, koska sijaisia ei niihin lasketa. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kanssa on tehty valvontaeläinlääkäreiden työtä koskeva yhteistyösopimus, jonka mukaisesti valvontaeläinlääkärin sijaisena toimii ensisijaisesti toinen valvontaeläinlääkäri. Lisäksi valvontayksiköiden tekemillä päätöksillä on annettu Rauman, Sastamalan seudun ja Pyhäjärviseudun valvontaeläinlääkäreille toimivalta kaikkien näiden valvontayksiköiden alueella. Yksi terveystarkastajista jää eläkkeelle 1.1.2018. Suunnitelmaa kirjoitettaessa rekrytointi on käynnissä. Pyrkimyksenä on, että uusi viranhaltija voisi aloittaa työnsä vuoden 2018 alusta. Terveystarkastajien työnjaosta sovitaan, kun uusi viranhaltija on valittu. Työnjaosta laaditaan erillinen asiakirja. Uuden terveystarkastajan perehdyttämiseen varataan suunnitelmassa työaikaa. Koska terveystarkastajien tehtäväkuvia ei vielä suunnitelmaa kirjoitettaessa ole päätetty, ei suunnitelman henkilövoimavarojen jakautumista ja käyttöä koskevia taulukoita ole päivitetty vuodelle 2018. Lähtökohtaisesti pyritään siihen, että voimavarojen jako vastaa vuoden 2017 jakoa. Uuden terveystarkastajan rekrytoinnista ja tehtäväkuvien uudelleen järjestelyistä johtuen voimavarojen jakoon voi kuitenkin vuoden aikana tulla vähäisiä muutoksia.
6 (60) 2.2.2 Voimavarojen jako eri toimialoille Ympäristöterveydenhuollon eri toimialoille kohdistettavat voimavarat pysyvät vuonna 2018 samoina kuin vuonna 2017. Terveystarkastajista kaksi on erikoistunut elintarvikevalvonnan tehtäviin (elintarvikevalvontatiimi) ja kaksi muihin terveysvalvonnan tehtäviin (terveydensuojelutiimi). Yksi terveystarkastajista tekee sekä elintarvikevalvonnan että terveydensuojeluvalvonnan tehtäviä ja kuuluu näin ollen molempiin tiimeihin. Voimavarojen vähyydestä johtuen erikoistumisesta joudutaan hänen kohdallaan luopumaan. Toimistosihteeri huolehtii tavanomaisten toimistotehtävien lisäksi mm. ilmoitusten käsittelyyn ja eläinlääkäripäivystyksen hallinnointiin liittyviä tehtäviä. Terveystarkastajien käytettävissä oleva laskennallinen työaika on 1 100 henkilötyöpäivää (htpv). Ympäristöterveydenhuollon johtajan käytettävissä on laskennallisesti 220 htpv. Vuosina 2010, 2012 ja 2016 toteutettujen työajanseurantojen mukaan ympäristöterveydenhuollon johtajan arvioidaan käyttävän vuonna 2018 hallinnollisiin tehtäviin (mm. henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin) noin 70 htpv ja organisaatiomuutoksiin ja perehdytykseen liittyviin tehtäviin noin 25 htpv jolloin varsinaisiin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin jää käytettäväksi noin 125 htpv. Tästä ajasta käytetään laskennallisesti eläinlääkintähuoltoon liittyviin tehtäviin noin 30 htpv, elintarvikevalvonnan tehtäviin noin 40 htpv, terveydensuojelulain mukaisiin tehtäviin noin 45 htpv ja tupakka- ja lääkelain mukaisen valvonnan tehtäviin noin 10 htpv. Valvontaeläinlääkärin työajasta 5 % (5 htpv) on varattu Raumalla tapahtuvaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon valvontaan. Eläinlääkintähuollon tehtäviin on käytettävissä noin 3,5 henkilötyövuotta sekä ympäristöterveydenhuollon johtajan työpanos. Tarkemmat laskelmat eläinlääkintähuollon henkilövoimavarojen riittävyydestä on esitetty suunnitelman kohdassa 6. Taulukossa 1 on esitetty suunnitelma voimavarojen jakamisesta terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon eri osa-alueille. Taulukon lukuihin sisältyvät suunnitelmalliseen valvontaan käytettävien voimavarojen lisäksi myös muihin kyseisen osa-alueen valvontatehtäviin käytettävät voimavarat sekä laskennallinen osuus muihin kuin varsinaisiin valvontatehtäviin käytettävästä ajasta. Taulukko 1. Suunnitelma valvontavoimavarojen jakautumisesta valvonnan eri osa-alueille. Htv = henkilötyövuosi, htpv = henkilötyöpäivä. Toimiala htv htpv Elintarvikevalvonta 2,60 573 Terveydensuojelulain mukainen valvonta 2,97 653 Tupakka- ja lääkelain mukainen valvonta 0,21 46 Peruseläinlääkäripalvelut ja päivystys 3,16 695 Eläinsuojelu ja eläintautivalvonta 0,56 123 Toimistosihteerin tehtävät 1,0 220 Yhteensä 10,5 2310 Ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, jotka eivät ole varsinaisia valvontatehtäviä, mutta joiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tästä syystä valvontaan käytettävissä oleva aika on huomattavasti pienempi kuin taulukossa 1 esitetty kokonaistyöaika. Taulukossa 2 on esitetty arvio näihin muihin tehtäviin terveysvalvonnassa käytettävästä työajasta. Kokonaisuudessaan muihin kuin valvontatehtäviin on vuonna 2018 arvioitu kuluvan 358 henkilötyöpäivää. Koska tupakkalain mukaisen valvonnan ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonnan osuudet valvontaan käytettävästä työajasta ovat suhteellisen pieniä, näitä tehtäviä ei ole huomioitu laskelmassa.
7 (60) Taulukko 2. Arvio terveystarkastajien muihin kuin valvontatehtäviin kuluvasta ajasta sekä käytetyn ajan laskennallisesta jakautumisesta valvonnan eri osa-alueille. (Elint = elintarvikevalvonta, Tesu = terveydensuojelulain mukainen valvonta) Tehtävä htpv Elint Tesu Tiedonhallintajärjestelmä 31 12 19 Toimintajärjestelmän ylläpito 13 7 6 Erityistilannesuunnittelu ja varautuminen 6 2 4 Internet-sivujen ylläpito 10 6 4 Koulutus 70 18 52 Postin käsittely, kirjallisuuteen ja säädöksiin tutustuminen 45 21 24 Työkokoukset 35 16 19 Työn suunnittelu ja raportointi 15 8 7 Asiakkaiden neuvonta ja ohjaus 56 19 37 Perehdytys/perehtyminen (uusi työntekijä) 49 32 17 Maakunta- ja soteuudistus 28 16 12 Yhteensä 358 157 201 Taulukossa 3 on esitetty laskelma elintarvikevalvontaan käytettävissä olevan terveystarkastajien työajan jakaantumisesta eri tehtäviin, ja taulukossa 4 on esitetty vastaava laskelma terveydensuojeluvalvontaan käytettävissä olevan terveystarkastajien työajan jakaantumisesta eri tehtäviin. Taulukko 3. Elintarvikevalvonnan tehtäviin käytettävissä olevan terveystarkastajien työajan jakautuminen Tehtävä Työajan käyttö htpv yhteensä Muut kuin valvontatehtävät 157 Ilmoitusten käsittely (noin 30 kpl) 8 Asiakasvalitusten ja ruokamyrkytysepäilyjen käsittely 6 Suunnitelman mukaiset elintarvikevalvonnan tarkastukset 235 Seurantatarkastukset 70 Näytteenotto 4 Ulkomyynnin ja suurten yleisötilaisuuksien valvonta 6 Pakkokeinojen valmistelu 6 Rakennuslupalausunnot 6 Yhteensä 498
Työajan käyttö htpv yhteensä 8 (60) Taulukko 4. Terveydensuojelulain mukaisiin tehtäviin käytettävissä olevan terveystarkastajien työajan jakaantuminen Tehtävä Muut kuin valvontatehtävät 201 Ilmoitusten käsittely (n. 30 kpl) 25 Asunnontarkastukset ja näytteenotot 90 Koulujen ja päiväkotien epäilyyn perustuvat tarkastukset 35 Laivatarkastukset (n. 45 kpl) 20 Lausunnot, sidosryhmäyhteistyö 32 Asiakasvalitusten käsittely (muut kuin sisäilma) 6 Haittaeläinasiat 7 Sisäilmatyöryhmän kokoukset 7 Rakennuslupapalaverit 5 Uimavesinäytteenotto, uimavesivalvontaan liittyvät tehtävät 11 Talousvesivalvontaan liittyvät tehtävät 19 Suunnitelman mukaiset tarkastukset 64 Jälkivalvontatarkastukset 13 Pakkokeinojen valmistelu 10 Tupakkalain mukainen valvonta 16 Sisäilmaongelmien asiantuntijatehtävät (ei viranomaistyö) 10 Koulujen monialaisen tarkastuskäytännön kehittäminen 3 Yhteensä 574 2.3 Valvontavoimavarojen riittävyys Valvontaan käytettävissä olevia henkilövoimavaroja on 2013 2014 merkittävästi supistettu. Avoimeksi tulleita virkoja ei ole täytetty. Terveysvalvonnan voimavaroja on vähennetty noin 25 %. Lisäksi asiantuntijavoimavaroja on korvattu toimistosihteerin työpanoksella noin 0,5 henkilötyövuotta. Uudet valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2015 2019 on julkaistu vuonna 2014. Valtakunnallisissa valvontaohjelmissa riskinarviointia on muutettu siten, että vähäriskisimpiä toimintoja on jätetty suunnitelmallisen valvonnan ulkopuolelle, mikä vähentää merkittävästi voimavarojen tarvetta. Elintarvikeviraston ohjeessa elintarvikehuoneistojen riskiluokituksesta ja valvontatarpeen määrittelystä on lisäksi selkeästi vähennetty erityisesti vähäriskisiin huoneistoihin tehtävien tarkastusten vähimmäismääriä. Elintarvikevalvonnan voimavaratarve on myös tosiasiallisesti vähentynyt elintarvikelain muutosten ja elintarvikevalvonnan valtakunnallisten kehittämistoimien myötä. Toimialakohtaisissa suunnitelmissa on esitetty toimialoittain laskelmat valvontakohteiden määrän ja laadun perusteella valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti lasketusta valvontavoimavarojen vähimmäistarpeesta sekä kunkin toimialan tehtäviin laskennallisesti käytettävissä olevista voimavaroista. Laskennallisesti nykyiset voimavarat ovat valtakunnalliseen valvonnan ohjaukseen tehdyt muutokset huomioiden riittävät, jos esimerkiksi toimijoiden neuvontaan ja ohjaukseen käytettävää työpanosta pystytään suunnitellun mukaisesti vähentämään. Vuonna 2018 yksi terveystarkastaja jatkaa rakennusterveysasiantuntijakoulutusta, joka on katsottu välttämättömäksi uusi asumisterveysasetus huomioiden valvonnan riittävän osaamisen varmistamiseksi. Koulutuspäiviä tulee tästä syystä kertymään tavanomaista enemmän. Lisäksi uuden vi-
9 (60) ranhaltijan perehtyminen tehtäviinsä ja perehdyttäminen, maakuntauudistuksen valmistelutyö sekä valtakunnallisen tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvät tehtävät tulevat viemään henkilöstön aikaa. Tästä syystä voimavarat eivät vuoden 2018 osalta ole laskennallisestikaan riittävät. Voimavarojen riittävyyttä maakunnan tasolla tullaan arvioimaan maakuntauudistuksen valmistelutyön yhteydessä. Vaikka voimavarat olisivat laskennallisesti riittävät, on käytännön kokemus osoittanut, että käytännössä tavoitteisiin pääseminen on haastavaa. Tähän vaikuttavat mm. suunnittelemattomat poissaolot, erilaiset häiriötilanteet kuten epidemiaepäilyt, tavanomaista suurempaa työpanosta vaativat tarkastukset, työajan käyttö toimijoiden ohjaukseen ja neuvontaan sekä se, että sirpaleisesta ja monimuotoisesta työnkuvasta johtuen ajankäytön tarkka suunnittelu on käytännössä mahdotonta. 2.4 Koulutus Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö on korkeakoulutettua ja tehtävät vaativia asiantuntijatehtäviä, joiden menestyksellinen hoitaminen edellyttää jatkuvaa tietojen ajan tasalla pitämistä ja osaamisen kehittämistä. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan hyvä koulutustavoite olisi peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen keskimäärin kahdeksan koulutuspäivää vuodessa viranhaltijaa kohden. Henkilökuntaa kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan osallistumalla ajankohtaisiin koulutustilaisuuksiin. Talousarviotavoitteena on, että jokainen viranhaltija osallistuu vuoden 2018 aikana vähintään yhteen täydennyskoulutustilaisuuteen. Vuodelle 2018 on laadittu erillinen koulutussuunnitelma osana Rauman kaupungin koulutussuunnitelmaa. Lisäksi terveysvalvonnan suunnitelmassa on laskennallisesti varattu aikaa omatoimiseen säädöksiin ja kirjallisuuteen tutustumiseen. Terveydensuojeluvalvonnassa sisäilmaongelmat muodostavat merkittävän tehtäväkentän. Sisäilmaongelmien selvityskäytäntöjä on asumisterveysasetuksen antamisen myötä valtakunnallisesti kehitetty siten, että asiantuntijuutta ja asiantuntijoiden käyttöä painotetaan selvästi aikaisempaa enemmän. Asetuksella mm. edellytetään, että terveydensuojeluviranomaisen edellyttämät rakennusten kuntotutkimukset tekee sertifioitu rakennusterveysasiantuntija. Tästä syystä on syntynyt selkeä tarve myös valvontaviranomaisen osaamisen kehittämiseksi. Terveysvalvonnan talousarviotavoitteeksi vuodelle 2018 onkin kirjattu, että terveysvalvonnassa on vuoden 2018 lopussa vähintään yksi viranhaltija, jolla on rakennusterveysasiantuntijan pätevyys. Vuonna 2018 selvitetään mahdollisuutta saada terveysvalvonnan henkilöstölle erilaisten tilojen puhtaanapitoon ja siivousmenetelmiin liittyvää koulutusta kaupungin puhtauspalveluilta. Koulutusta järjestetään madollisuuksien mukaan jo vuoden 2018 aikana. Terveysvalvonnan henkilöstön koulutustilaisuuksien osallistumismaksuja varten on terveysvalvonnan vuoden 2018 talousarvioon varattu 8 000. Summa on tavanomaista korkeampi, koska se sisältää rakennusterveysasiantuntijakoulutukseen varatun lisämäärärahan. Lisäksi on varauduttu koulutukseen liittyviin majoituskuluihin (3500 ) ja koulutusmatkoista aiheutuviin kuluihin. Eläinlääkintähuollon henkilöstön koulutuksen osallistumismaksuihin on varattu 2 000 :n määräraha, ja majoituskuluihin 2 500 :n määräraha. Suuri osa koulutuksista on keskusviranomaisten järjestämiä koulutuspäiviä, joista ei peritä osallistumismaksua tai joiden osallistumismaksut ovat kohtuulliset. Aluehallintoviraston järjestämät työnohjauspäivät ja työkokoukset ovat maksuttomia samoin kuin Rauman kaupungin sisäinen koulutus.
10 (60) 2.5 Valtakunnallinen valvontatietojärjestelmä (VATI) Terveysvalvonnan valtakunnallisen tietojärjestelmän (VATI) valmistelu on ollut aktiivista vuoden 2017 ajan. Tietojärjestelmä tullaan ottamaan käyttöön 1.1.2019. Samassa yhteydessä nykyisistä tietojärjestelmistä pyritään luopumaan mahdollisimman nopeasti. VATI järjestelmän käyttöönottoon liittyen nykyisistä tietojärjestelmistä on välttämätöntä siirtää valtakunnalliseen tietokantaan merkittävä määrä sellaista tietoa, jota sinne ei aikaisemmin ole siirretty. Tiedonsiirto nykyisistä järjestelmistä aloitetaan loppuvuonna 2017, ja sen on tarkoitus olla valmis tammikuussa 2018. Tiedonsiirtoon liittyviin tehtäviin on välttämätöntä varata työaikaa. Talousarviotavoitteena on, että terveysvalvonnassa varataan riittävästi voimavaroja valtakunnalliseen tietojärjestelmään siirtymisen edellyttämään tiedonsiirtoon, jotta tiedonsiirto saadaan toteutettua riittävän laajasti ja riittävän ajoissa valtakunnallisen aikataulun mukaisesti. Uuden tietojärjestelmän valmisteluun osallistutaan talousarviotavoitteen mukaisesti aktiivisesti voimavarojen puitteissa. Rauma osallistuu myös järjestelmän pilotointiin, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus ja pilotointi arvioidaan hyödylliseksi. 2.6 Toimintajärjestelmä ja erityistilanteisiin varautuminen Terveysvalvonnan toimintajärjestelmää ylläpidetään. Laajempaan kehitystyöhön ei ole voimavaroja. Vuoden 2017 laatupäivässä laadittuun kehittämissuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet toteutetaan. Vuoden 2018 aikana järjestetään yksi terveysvalvonnan henkilökunnan laatupäivä. Sosiaali- ja terveystoimialan toimintajärjestelmän sertifioinnin siirtymäarviointi on 11.12.2017. Siirtymäarviointipäivänä arvioidaan myös terveysvalvonnan prosessi. Mahdolliset poikkeamat ja kehittämisehdotukset käsitellään terveysvalvonnan työkokouksessa ja käsittelyä jatketaan tarvittaessa laatupäivän aikana. Eläinlääkintähuollon henkilökunnalle järjestetään laatupäivä, jos ympäristöterveydenhuollon johtaja pystyy varaamaan aikaa eläinlääkintähuollon toimintajärjestelmän kehittämiselle. Osallistutaan maakuntauudistuksen ympäristöterveydenhuollon valmisteluun liittyen ympäristöterveydenhuollon pääprosessien kuvaamiseen. Vuoden 2018 talousarviotavoitteeksi on kirjattu osallistuminen aktiivisesti maakunnan ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän kehittämiseen. Erityistilannesuunnitelmaa pidetään ajan tasalla. Suunnitelmaa päivitetään vuonna 2017 järjestetyissä harjoituksissa esiin nousseiden kehittämistarpeiden mukaisesti. Varavoimaa testataan ja Virve-puhelinten käyttöä harjoitellaan vähintään kerran. Virve puhelinten käyttöohje tarkistetaan ja täydennetään. Osallistutaan mahdollisiin erityistilanneharjoituksiin. 2.7 Viestintä Internet sivujen sisältöä pyritään kehittämään siten, että yleisimmissä kysymyksissä asiakkaat voidaan ohjata hakemaan tarvittavat tiedot nettisivuilta. Sivuille viedään kuukausittain ajankohtaisen teeman mukaisia tiedotteita. Asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen on valvontasuunnitelmassa varattu terveystarkastajien työaikaa 56 henkilötyöpäivää, mikä tarkoittaa keskimäärin kahta tuntia viikossa henkilöä kohti.
11 (60) 2.8 Tilat ja välineet Henkilövoimavaroja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, mikä edellyttää, että työympäristön pitää mahdollistaa tehokas työskentely. Tähän liittyen talousarviotavoitteeksi on erikseen kirjattu siitä huolehtiminen, että käytettävissä on ajanmukaiseen toimintaa tarvittava kalusto, välineistö ja laitteisto. Terveysvalvonnan käyttöön hankitaan loppuvuonna 2017 luminometri pintapuhtauden seurantaan sekä lämpökamera ja paine-eromittari, joita tarvitaan sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyvissä tarkastuksissa. Vuoden 2018 aikana luminometriä käytetään pääsääntöisesti rinnan kontaktimaljalla tehtävän pintapuhtausnäytteenoton kanssa. Tarkoituksena on kerätä riittävä tausta-aineisto ja kokemus laitteen käytöstä. 2.9 Valvonnan maksullisuus Kunnan valvontaviranomaisen on ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Hyväksytty taksa on nähtävillä sosiaali- ja terveystoimialan internet -sivuilla. Taksa päivitetään ja viedään valiokunnan hyväksyttäväksi vuoden 2018 lopulla. Uudessa tupakkalaissa otettiin käyttöön veroluontoinen valvontamaksu. Vastaava muutos oli aikaisemmin saatujen tietojen mukaan tarkoitus tehdä tupakkalain voimaantultua myös muihin ympäristöterveydenhuollon lakeihin. Viimeisimpien tietojen mukaan tätä muutosta ei kuitenkaan tulla tekemään ennen maakuntauudistuksen toteutumista. Tätä ennen pitää ratkaista palvelujen maksullisuuteen liittyvät kysymykset sote- ja maakuntauudistukseen liittyen. 2.10 Suunnitelman toteutumisen seuranta ja raportointi Suunniteltujen terveysvalvonnan tarkastusten toteutumista seurataan ajantasaisesti palvelimella olevien excel taulukoiden avulla. Toteutuminen käsitellään lisäksi neljännesvuosittain terveysvalvonnan työkokouksissa. Sosiaali- ja terveysvaliokuntaa varten laaditaan suunnitelman toteutumisesta puolivuotisraportti Rauman kaupungin talousarvion toteutumisen puolivuotisraportoinnin yhteydessä. Valvontasuunnitelman toteutumisesta ja tarkastusten tuloksista laaditaan yhteenveto, joka esitetään tiedoksi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vuoden 2019 maaliskuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa selvitetään ainakin toteutuneiden suunnitelman mukaisten tarkastusten ja muiden tarkastusten sekä näytteiden määrät kohdetyypeittäin ja yhteenveto tuloksista, ilmoitusten johdosta tehtyjen päätösten, hyväksymispäätösten, käsiteltyjen ilmoitusten ja myönnettyjen myyntilupien määrät, arvio eri osa-alueiden valvontaan käytetystä työajasta, tieto kertyneistä maksutuloista ja niiden kohdentumisesta sekä yleinen arvio valvontasuunnitelman toteutumisesta ja käytetyn työpanoksen riittävyydestä. Yhteenvedossa pyritään arvioimaan myös tarkastusten kattavuutta ja tehokkuutta, voimavarojen riittävyyttä ja valvonnan kohdentumisen onnistumista. Jos toteutuma eroaa merkittävästi suunnitelmasta, pyritään selvittämään syyt suunnitelmasta poikkeamiselle. Lisäksi voidaan tehdä yhteenveto todettujen epäkohtien määristä ja laadusta. Pöytäkirjanote viedään valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmään (VYHA). Tiedot valvontakohteista ja tehdyistä tarkastuskäynneistä siirtyvät ajantasaisesti terveysvalvonnan tiedonhallintajärjestelmästä valtakunnalliseen tietokantaan (VATI). Tarkoituksena on, että myös näytteiden tutkimustulosten osalta siirrytään Analyysipalvelun kautta tapahtuvaan sähköiseen raportointiin. Valvontasuunnitelman toteutumiseen liittyvät tiedot raportoidaan VYHA järjestelmän kautta.
12 (60) Yhteenveto suurten vesilaitosten talousvedestä otettujen näytteiden tutkimustuloksista toimitetaan aluehallintovirastoon vuoden 2018 maaliskuun loppuun mennessä. Uimarantaluettelo toimitetaan aluehallintovirastolle vuoden 2018 huhtikuun loppuun mennessä. Uimarantojen seurantakalenterin mukaan otettujen näytteiden ja aistinvaraisten havaintojen tulokset, uimaveden laadun arvioinnin ja luokituksen tulokset ja kuvaus toteutetuista merkittävistä hallintatoimenpiteistä toimitetaan aluehallintovirastolle kuukauden kuluessa uimakauden päättymisestä. Valvontasuunnitelman toteutumisesta laadittua yhteenvetoa käytetään soveltuvin osin hyväksi vuodelle 2020 laadittavaa maakunnallista suunnitelmaa valmisteltaessa. Ajantasaisen seurannan ja puolivuotisraportin tietoja käytetään hyväksi vuoden 2019 suunnitelmaa laadittaessa. Tavoitteet Osallistutaan aktiivisesti Satakunnan maakuntauudistuksen valmisteluun toimimalla ympäristöterveydenhuollon valmistelutyöryhmässä. Osallistutaan aktiivisesti uuden valtakunnallisen tietojärjestelmän (VATI) kehitystyöhön. Huolehditaan VATI -järjestelmän käyttöönoton edellyttämästä tiedonsiirrosta riittävän laajasti ja riittävän ajoissa valtakunnallisen aikataulun mukaisesti. Päätetään terveystarkastajien työnjaosta henkilöstömuutosten jälkeen Huolehditaan uuden terveystarkastajan perehdyttämisestä Järjestetään yksi terveysvalvonnan laatupäivä Järjestetään yksi eläinlääkintähuollon laatupäivä Toteutetaan terveysvalvonnan laatupäivänä 2017 laadittuun toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelmaan 2018 kirjatut muutokset Osallistutaan aktiivisesti maakunnan ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän kehittämiseen. Testataan varavoimaa ja harjoitellaan Virve puhelinten käyttöä kerran. Virve puhelinten käyttöohje tarkistetaan ja täydennetään. Erityistilannesuunnitelmaa päivitetään Kehitetään Internet sivujen sisältöä ja viedään sivuille kuukausittaisen teeman mukaisia tiedotteita. Tehdään luminometrin käyttöönottoon liittyen riittävästi pintapuhtauden rinnakkaismäärityksiä kontaktimaljamenetelmällä ja luminometrillä. Valvontasuunnitelman toteutumista käsitellään neljännesvuosittain työkokouksissa. Valvontasuunnitelman toteutumisesta laaditaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle puolivuotisraportti talousarvion toteutumisen puolivuotisraportoinnin yhteydessä. Valvontasuunnitelman toteutumisesta ja tarkastusten tuloksista laaditaan yhteenveto, joka esitetään tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle vuoden 2019 maaliskuun loppuun mennessä. Terveysvalvonnan taksa päivitetään vuoden 2018 lopulla Jokainen henkilöstön jäsen osallistuu vähintään yhteen koulutustilaisuuteen vuoden aikana. Vuoden 2018 lopussa terveysvalvonnassa on vähintään yksi viranhaltija, jolla on rakennusterveysasiantuntijan pätevyys. Selvitetään mahdollisuutta tilojen puhdistukseen liittyvän sisäisen koulutuksen järjestämiseksi Toimitetaan aluehallintovirastoon yhteenveto talousvesitutkimusten tuloksista, uimarantaluettelo ja uimavesivalvonnan tulokset vaadittujen aikataulujen mukaisesti.
13 (60) 3 Elintarvikevalvonta 3.1 Lainsäädäntö Elintarvikelain (23/2006) 32 :n mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan elintarvikelain mukaisesta valvonnasta lukuun ottamatta keskusviranomaisen, alueellisen elintarvikevalvontaviranomaisen ja muiden elintarvikelaissa erikseen nimettyjen valvontaviranomaisten tehtäväksi säädettyjä valvontatehtäviä. Elintarvikelain 45 :ssä säädetään, että kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen on, saatuaan ilmoituksen ruokamyrkytysepäilystä tai epäillessään ruokamyrkytystä muusta syystä, viipymättä tehtävä tapausta koskeva selvitys asianmukaisine epidemiologisine ja mikrobiologisine tutkimuksineen yhteistyössä tartuntatautilaissa säädettyjen viranomaisten kanssa sekä toimitettava tarpeelliset ilmoitukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Elintarviketurvallisuusvirastolle. Lain 46 :n mukaan kunnan on laadittava kuntaa koskeva erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma. Elintarvikelain 41 :ssä säädetään, että kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Laatujärjestelmää koskevista vaatimuksista säädetään EY:n valvonta-asetuksen (882/2004) 8 artiklassa. Elintarvikelain 48 :n mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä elintarvikevalvontaa koskeva kunnan valvontasuunnitelma siten, että valvonnassa otetaan huomioon toiminnan riskit siten kuin elintarvikelain 6 a :ssä säädetään ja että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Kunnan valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. Elintarvikelain 41 :n mukaan valvontasuunnitelmat on laadittava siten, että elintarvikelain ja sen soveltamisalaan kuuluvan Euroopan yhteisön elintarvikkeita koskevan lainsäädännön edellyttämät valvontaan liittyvät toimenpiteet sisältyvät niihin. Tätä suunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019. Rauman ympäristöterveydenhuollossa on katsottu, että mm. toimintaympäristön, valvontakohteiden ja lainsäädännön jatkuvien muutosten vuoksi valvontasuunnitelmaa on tarpeen päivittää ja kehittää sekä laatia valvontakohdekohtaiset valvontasuunnitelmat vuosittain. Tässä suunnitelmassa esitetään elintarvikevalvonnan tavoitteet vuodelle 2018. 3.2 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) ja valtakunnalliset valvontaprojektit Kansallisen valvontasuunnitelman mukaisia kunnalliseen elintarvikevalvontaan liittyviä painopisteitä vuodelle 2018 ovat KUTI tietojen hyödyntäminen valvonnan ohjauksessa ja toteuttamisessa, VATI-hanke, elintarvikevalvonnan yhdenmukaisuuden ja riskiperusteisuuden edistäminen, valvonnan kohde- ja vaativuuskattavuuden varmistaminen, alkutuotannon elintarvikevalvonnan käynnistäminen, lihantarkastuksen ja teurastamovalvonnan yhdenmukaistaminen, petosten valvonnan ja torjunnan valmiuden kehittäminen, viranomaisten yhteistyön kehittäminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnassa, eläimistä saatavien elintarvikkeiden vientivalvonnan kehittäminen, riskinarvioinnin kehittäminen, valvontaverkostojen toiminnan kehittäminen, tuotteiden jäljitys luomu-
14 (60) ketjussa: jäljittäminen rutiiniksi, nimisuojan valvontahanke (jatkuu vuodelta 2017), valmissalaattien patogeeniprojekti (Patogeenit pakatuissa lehtivihanneksissa 2018 2019) ja gluteenittomien elintarvikkeiden valvontahanke (Pohjoismainen gluteenihanke 2017 2018). Rauman ympäristöterveydenhuollossa on pyritty ja pyritään jatkossakin voimavarojen puitteissa ja mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan valtakunnallisessa KUTI tietojärjestelmässä olevien tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta, mikä on edellytyksenä tietojen käytettävyydelle valvonnan ohjauksessa. Tulevat valvontasuunnitelmat, sekä tuleva maakunnallinen suunnitelma että tulevaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään VATIin sisältyvä suunnitelma tulevat perustumaan KUTI järjestelmässä oleviin kohde- ja valvontatietoihin. Kansallisessa valvontasuunnitelmassa ei ole annettu tarkempia kuvauksia painopistealueiden tavoitteiden käytännön toteuttamisesta. Rauman terveysvalvonnassa seurataan valtakunnallista ohjeistusta ja pyritään kehittämään toimintaa myös painopisteiden osalta Elintarviketurvallisuusviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Rauman terveysvalvonta pyrkii myös osallistumaan mahdollisiin valtakunnallisiin hankkeisiin, jos niihin osallistuminen on mahdollista kohtuudella sovittaa yhteen valvontasuunnitelman toteuttamisen kanssa. Rauman terveysvalvonta osallistuu vuonna 2018 pakattujen lehtivihannesten patogeeniprojektiin, jossa selvitetään projektissa määriteltyjen taudinaiheuttajien esiintymistä vähittäismyynnissä myytävissä pakatuissa lehtivihanneksissa sekä pohjoismaiseen gluteenihankkeeseen, jonka tarkoituksena on selvittää, miten gluteeni-intoleranteille henkilöille suunnatut tuotteet täyttävät vaatimukset. Gluteenihankkeeseen liittyvät tarkastukset ja näytteenotot suunnitellaan tarkemmin, kun suunnittelua varten tarvittavat tiedot saadaan Evirasta. Valvontahankkeisiin liittyvät tarkastukset ja mahdolliset näytteenotot katsotaan suunnitelman mukaisiksi tarkastuksiksi ja niistä peritään maksu. 3.3 Lainsäädännön ja ohjeistuksen muutokset Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta (218/2017) tuli voimaan 1.6.2017. Asetuksella säädetään kansallisesti elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan, maidon ja maitotuotteiden raaka-aineen alkuperämaan ilmoittamisesta valmiiksi pakatuissa elintarvikkeissa. Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (1367/2011) muuttamisesta (291/2017) tuli voimaan 1.6.2017. Asetuksella yksinkertaistettiin elintarvikehuoneistojen rakenteellisia vaatimuksia, tuotiin esiin toimintojen ajallisen erottamisen mahdollisuutta ja yksinkertaistettiin henkilökunnan suojavaatevaatimusta. Mahdollisuutta avustajakoirien tuomiseen elintarvikehuoneiston asiakastiloihin laajennettiin. Lisäksi tehtiin muutoksia rahtiteurastusta koskeviin säännöksiin ja mahdollistettiin raakamaidon käyttö elintarvikkeiden valmistukseen kaikissa vähittäismyyntipaikoissa, jos valmistukseen liittyy pastörointia vastaava käsittely. MMM:n asetusta raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta (699/2013) muutettiin asetuksella (83/2017) toimijoiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tartuntatautiepäilytapauksia koskevien säännösten täsmentämiseksi. Muutos tuli voimaan 6.2.2017. Elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (1368/2011) muutettiin asetuksella (84/2017) toimijoiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Asetuksella kevennettiin ja poistettiin kirjanpitovaatimuksia, kevennettiin rakenteellisia vaatimuksia ja helpotettiin omavalvontavaatimuksia. Lisäksi sallittiin raakamaidon toimittaminen tiloilta elintarvikeraaka-aineeksi vähittäismyyntipaikkoihin. Asetusmuutos tuli voimaan 6.2.2017.
15 (60) Eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annettua valtioneuvoston asetusta (1258/2011) muutettiin asetuksella (23/2017) siten, että ilman elintarvikehuoneistovaatimusten täyttämistä mahdollisia suoraan kuluttajalle luovutettavien alkutuotannon tuotteiden määriä ja omavalvontahelpotukset mahdollistavia vähittäismyyntiin toimitettavien alkutuotantotuotteiden määriä muutettiin. Asetus tuli voimaan 1.2.2017. Elintarvikeketjun virallisen valvonnan asetus (EU) 2017/625 julkaistiin huhtikuussa 2017. Asetus tulee voimaan vaiheittain siten, että vertailulaboratorioita ja keskuksia koskevat säännökset tulevat voimaan 29.4.2018. Muilta osin asetus tulee pääsääntöisesti voimaan 14.12.2019. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee elintarvikelain kokonaisuudistusta. Lakiin on suunniteltu useita muutoksia, joilla otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset, parannetaan toimijoiden toimintaedellytyksiä ja parannetaan valvonnan vaikuttavuutta. Elintarvikevalvonnan maksullisuutta koskevia säännöksiä on myös tarkoitus muuttaa siten, että siirryttäisiin vuosimaksumalliin. Lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle vuoden 2018 alkupuolella, ja sen on suunniteltu tulevan voimaan vuonna 2019. Tarkoituksena on myös uudistaa ja yhdistää useita elintarvikelain nojalla annettuja asetuksia. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan lisäksi kansallista asetusta, jolla edellytettäisiin alkuperämaan ilmoittamista myös tarjoilupaikoilta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on 18.10.2017 julkaissut ohjeen alkutuotannon elintarvikevalvonnasta ja riskinarvioinnista ja 1.11.2017 ohjeen hyönteisten käytöstä elintarvikkeina. 3.4 Valvontakohteet Elintarvikevalvonnan valvontakohteet käyvät ilmi liitteestä 2. Taulukossa 5 on esitetty eri toimintatyyppeihin kuuluvien valvontakohteiden lukumäärät, Elintarviketurvallisuusviraston suosituksen mukaiset tarkastusmäärät ja suosituksen mukaisiin tarkastuksiin kuluva aika sekä vuodelle 2018 valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisen riskiluokituksen perusteella suunniteltujen tarkastusten lukumäärät ja näihin tarkastuksiin tarvittava aika. Elintarvikelain 42 :ssä säädetään ensisaapumisvalvonnasta. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaosto on vuonna 2008 päättänyt, että Rauman kaupunki ei tee sopimusta Elintarviketurvallisuusviraston kanssa ensisaapumisvalvonnasta huolehtimisesta. Asiaa harkitaan uudelleen, jos esimerkiksi valvonnan tarve alueella olennaisesti lisääntyy siten, että ensisaapumisvalvontaan käytettävä työaika voidaan tosiasiallisesti korvata Elintarviketurvallisuusvirastolta valvonnasta saatavien maksutulojen avulla. Talousarviotavoitteen mukaisesti uusista elintarvikehuoneistoista tehtävien ilmoitusten käsittelyajat pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. Tavoitteena on, että elintarvikelain mukaisen ilmoituksen käsittelyaika on alle 2 kk.
16 (60) Taulukko 5. Elintarvikevalvonnan valvontakohteet ja suunniteltujen tarkastusten määrät toimintatyypeittäin Toimintatyyppi Hyväksytyt elintarvikehuoneistot Kpl 2017 Tarkastuksia vuodessa suositus Tarkastusaika h suositus Tarkastuksia suunniteltu 2018 Tarkastusaika h 2018 3 13 61 12 64 Lahtivajat 3 1,5 4,5 0 0 Vilja- ja kasvisala, leipomot 7 3,5 11 5 15 ja helposti pilaant. Vilja- ja kasvisala, kasvis-, 1 0,35 1 1 3 marja- ja hedelmätuott. Yhdistelmätuotteiden valmistus 1 0,5 2 1 3 Muu valmistus 2 0,85 3,4 1 3 Myynti, teoll. pakattuja, ei 5 1,75 3,5 3 6 helposti pilaant. Tukkumyynti, teoll. pakattuja, 2 0,85 2,55 2 5 ei helposti pilaant. Myynti, teoll. pakattuja, helposti 18 7,4 14,1 3 7 pilaantuvia Myynti, pakkaamattomia 1 0,35 1,05 1 2 Myynti, käsitellään helposti 13 11,5 38,5 15 45 pilaantuvia Ulkomyynti 31 14,15 21,23 27 59,5 Ravintolat 58 65,5 196,5 65 197 Grilli- ja pikaruoka 14 6,4 20,8 7 23 Kahvilat 23 9,55 24,1 9 22 Pitseriat 14 10 30 11 33 Laitoskeittiöt 68 55,5 166,5 57 160 Keskuskeittiöt 5 10,5 32 10 29 Elintarvikkeiden kuljetus 10 3,5 7 1 2 Eläinperäisten elintarvikkeiden 2 0,7 1,4 1 2 varastointi Ei-eläinperäisten elintarvikkeiden 4 1,05 2,1 2 4 varastointi Kontaktimateriaalit 8 2,95 7,45 8 20 Säännöllisen valvonnan 290 208,35 590,68 230 640,5 piirissä olevat (79 htpv) (85 htpv) ilmoitetut elintarvikehuoneistot yhteensä Pubit 13 2 4 Apteekit 8 0 0 Ilmoitetut elintarvikehuoneistot 311 232 644,5 yhteensä (86 htpv) Yleisötilaisuudet 10
17 (60) 3.5 Elintarvikelain mukaiset tarkastukset Säännöllisen valvonnan tarkastuksista on laadittu kohdekohtainen valvontasuunnitelma (liite 2). Valvontakohteiden riskiluokituksessa ja tarkastustiheyden määrittelyssä noudatetaan Eviran ohjetta 10503/2. Suunnitelmassa on esitetty ohjeen mukainen riskinarviointi sekä riskinarvioinnin perusteella suositeltu tarkastustiheys sekä tämän perusteella suunnitellut tarkastukset vuodelle 2018. Suunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään maksu. Kaikki elintarvikehuoneistot eivät kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. Tällaisia huoneistoja tarkastetaan ainoastaan tarvittaessa, esimerkiksi epäilyyn perustuen, tai erilaisiin valvontaprojekteihin liittyen. Ilmoitetuista huoneistoista säännöllisen valvonnan ulkopuolella ovat pubit ja apteekit. Elintarvikehuoneistot, joita ei hyväksytä ja jotka eivät ole ilmoitusvelvollisia, eivät myöskään kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. Elintarvikevalvonnan suunnitelman mukaiset tarkastukset alkutuotantopaikkojen tarkastuksia lukuun ottamatta ovat Oiva järjestelmän mukaisia tarkastuksia, joista laaditaan Oiva -raportti. Tarkastusten sisältö määräytyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antamien erillisten ohjeistusten mukaisesti. Ilmoituksen tai hakemuksen käsittelyn yhteydessä tehdään valvontakohteen alustava riskiluokitus ja päätetään, milloin huoneistoon tehdään ensimmäinen tarkastus. Tarkastus pyritään tekemään toiminnan laadusta ja laajuudesta riippuen kuukauden, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kuluttua huoneiston käyttöönotosta. Ensimmäisellä tarkastuksella tehdään kohteen riskiluokitus, jonka perusteella päätetään tarkastustiheydestä ja mahdollisesti loppuvuoden aikana tehtävistä tarkastuksista. Ensimmäinen tarkastus ja riskiluokituksen perusteella tehdyt sitä seuraavat tarkastukset ovat maksullisia. Toimijan vaihtumiseen liittyvän ilmoittamisen johdosta ei lähtökohtaisesti tehdä huoneistoon ylimääräistä tarkastuskäyntiä. Seuraava suunniteltu tarkastus laajennetaan kattamaan kaikki kohteeseen sovellettavat Oiva rivit. Jos kuitenkin seuraavaan huoneistoon suunniteltuun tarkastuskäyntiin on yli kuusi kuukautta toimijan vaihtumisesta, tehdään huoneistoon yksi ylimääräinen maksullinen tarkastus. Valvonnan tehokkuuden ja johdonmukaisuuden kannalta on tärkeää varmistaa, että valvonnassa havaitut epäkohdat korjataan. Jos epäkohdan tai epäkohtien korjaamiselle on tarkastuskertomuksessa tai pakkokeinoasiakirjassa annettu määräaika, huoneiston tehdään jälkitarkastus määräajan päättymisen jälkeen. Jälkitarkastuksesta peritään taksan mukainen maksu. 3.6 Näytteenotto ilmoitettavista elintarvikehuoneistoista Elintarvikevalvonnan näytteitä otetaan toimijan omavalvonnan toimivuuden todentamiseksi. Näytteenotto kohdennetaan riskinarvioinnin perusteella niihin elintarvikealan yrityksiin, joissa omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi tehtävä viranomaisnäytteenotto katsotaan tarpeelliseksi. Epätyydyttävän tutkimustuloksen johdosta tehty uusintanäytteenotto on maksullista. Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen, joka ei sisälly suunnitelmaan, on maksullista lisäksi silloin, jos syynä näytteenottoon on säännösten noudattamatta jättäminen. Maksullista näytteenottoa on esimerkiksi valvonnassa todetun epäkohdan laajuuden selvittäminen, korjaavien toimenpiteiden tekemisen tai riittävyyden varmistaminen tai säädösten noudattamiseksi annetun kehotuksen tai määräyksen noudattamisen tai noudattamatta jättämisen toteaminen tai vahvistaminen (882/2004, art. 28).
18 (60) 3.6.1 Jauhelihan mikrobiologinen laatu Otetaan jauhelihaa valmistavista vähittäismyyntipaikoista näytteitä sika-nautajauhelihasta. Näyte koostuu mikrobikriteeriasetuksen mukaisesti viidestä osanäytteestä. Näytteistä tehdään mikrobikriteeriasetuksen mukaiset määritykset (aerobiset mikro-organismit, E. coli ja salmonellat). Jos jauhelihan hygieeninen laatu todetaan huonoksi, huoneistoon tehdään tutkimustulosten johdosta tarkastus. Tarkastuksen tavoitteena on selvittää syy jauhelihan huonoon mikrobiologiseen laatuun. Tarkastuksella kiinnitetään huomiota mm. jauhelihan valmistuksen omavalvontaan, raaka-aineen ikään ja laatuun, valmistuksen hygieniaan, lämpötilavaatimusten noudattamiseen ja säilytysaikojen hallintaan. Toimijaa kehotetaan tihentämään omavalvontanäytteenottoa ja toimittamaan tutkimustulokset terveysvalvontaan. 3.6.2 Jääpalojen hygienia Jääpalakoneiden puutteellinen puhtaanapito voi johtaa jääpalojen mikrobiologisen laadun heikkenemiseen. Näytteitä otetaan ensisijaisesti pubityyppisistä huoneistoista, joissa on jääpalakone, mutta niitä voidaan ottaa myös muista juomia tarjoilevista huoneistoista. Näytteeksi otetaan jääpaloja, joista määritetään suolistoperäisten enterokokkien ja E. coli bakteerin pesäkemäärät. Jos näytteestä todetaan enterokokkeja tai E. coli bakteereita, huoneistoa kehotetaan tarkistamaan jääpalojen valmistuksen hygienia. Huoneistosta otetaan myöhemmin uusintanäyte toimenpiteiden riittävyyden varmistamiseksi. 3.6.3 Kylmävetolaatikostoissa säilytettävien elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu Näytteitä otetaan tarjoilupaikoissa kylmävetolaatikostossa säilytettävistä kypsennetyistä elintarvikkeista. Näytteistä tehdään 2 3 mikrobiologista määritystä, jotka valitaan elintarvikkeen laadun ja käyttötarkoituksen mukaan. Jos näytteen mikrobiologinen laatu todetaan huonoksi, huoneistoon tehdään tarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää syy elintarvikkeen huonoon laatuun. Huomiota kiinnitetään mm. omavalvontaan, lämpötiloihin, käsittelyhygieniaan ja säilytysaikojen hallintaan. Toimijaa kehotetaan tarvittaessa tehostamaan omavalvontaa ja korjaamaan havaitut epäkohdat. Huoneistosta otetaan myöhemmin uusintanäyte toimenpiteiden riittävyyden varmistamiseksi. 3.6.4 Elintarvikkeen suolapitoisuus Ravintoarvoilmoitusta ja voimakassuolaisuusmerkintöjä koskevien uusien säännösten voimaantuloon liittyen vuonna 2018 kiinnitetään valvonnassa erityistä huomiota elintarvikkeiden suolapitoisuusmerkintöihin. Vuonna 2018 elintarvikehuoneistoista, jotka valmistavat tai pakkaavat elintarvikkeita, voidaan ottaa suolapitoisuuteen ja/tai voimakassuolaisuuteen liittyvien pakkausmerkintöjen tarkastukseen liittyen näytteitä elintarvikkeen suolapitoisuuden määrittämiseksi, jos näytteitä ei ole otettu vuonna 2017. Uusien säädösten mukaisesti näytteistä määritetään natriumpitoisuus, jonka perusteella lasketaan suolaekvivalenttipitoisuus. Näytteiden avulla pyritään varmistamaan, että reseptit ja laskelmat vastaavat todellisuutta. 3.6.5 Kontaktimateriaalien migraatiotestit Rauman alueella on yksi suuri elintarvikekontaktimateriaaleja markkinoiva toimija. Vuonna 2018 tutkitaan kaupungin omana valvontaprojektina kontaktimateriaalien elintarvikekelpoisuutta 3 5 näytteestä, joista osa on muilta kuin Rauman alueella toimivilta toimijoilta. Näytteiden tutkiminen on toimijoille maksutonta. Projektin tavoitteena on ehkäistä toimijoiden eriarvoista kohtelua ja saada lisää valvonnassa tarvittavaa osaamista kontaktimateriaalien testaamisesta.
19 (60) 3.6.6 Radioaktiivisuustutkimukset Rauman kaupungista on eräiltä alueilta kerätyistä sienistä todettu korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia. Sienten radioaktiivisuus vaihtelee varsin paljon kaupungin eri alueiden välillä ja eri sienilajien välillä. Tilanteen seuraamiseksi ja kartoittamiseksi tutkitaan metsäsieninäytteitä. Näytteitä kerätään mahdollisuuksien mukaan tukkuostajilta tai vähittäismyynnistä. Ympäristöterveydenhuollon henkilökunta käy mahdollisuuksien mukaan keräämässä sieniä erityisesti sellaisilta alueilta, joilta kerättyjen sienien radioaktiivisuudesta ei vielä ole riittävästi tutkimustuloksia. Radioaktiivisuutta tutkitaan lisäksi Rauman alueelta kalastetuista kaloista, jos kaloja saadaan näytteeksi. Näytteiden tutkimuksista ei peritä maksua toimijoilta. 3.6.7 Pintapuhtausnäytteet Elintarvikehuoneiston puhdistuksen tehokkuus ja pintojen puhtaus on yksi merkittävimmistä elintarviketurvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Jos elintarvikehuoneistossa käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita, tulee elintarvikealan toimijan omavalvonnassaan ottaa säännöllisesti pintapuhtausnäytteitä. Vuonna 2018 otetaan puhdistukseen ja puhtauden tarkkailuun liittyvän omavalvonnan riittävyyden tarkastamiseksi pintapuhtausnäytteitä huoneistoista, joiden kohdalla näytteenotto katsotaan riskinarvioinnin perusteella tarpeelliseksi. Kontaktimaljoilla otettavien näytteiden lisäksi tehdään vuonna 2018 samoista näytteenottokohteista pintapuhtauden mittauksia luminometrillä. Silloin, kun luminometrillä tehtävän pintapuhtausmittauksen tarkoituksena on tarvittavan tausta-aineiston kerääminen mittarin käyttöönottoon liittyen ja luminometrillä tehdyn mittauksen rinnalla on tehty pintapuhtaustutkimus kontaktimaljamenetelmällä, luminometrillä tehtävästä mittauksesta ei peritä maksua toimijalta. Pintapuhtausnäytteet otetaan pääsääntöisesti elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvilta puhdistetuilta pinnoilta, joita ei puhdistuksen jälkeen ole käytetty. Näytteitä otetaan aerobisten mikrobien kokonaispesäkemäärän määrittämiseksi. Näitä näytteitä otetaan yhdellä näytteenottokerralla 5 10 huoneiston koosta ja toiminnasta riippuen. Näytteet otetaan pääsääntöisesti kontaktimaljoilla, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös pintasivelymenetelmää. 3.7 Suuret yleisötilaisuudet, elintarvikkeiden ulkomyynti ja liikkuvien elintarvikehuoneistojen valvonta Säännöllisesti valvottavien liikkuvien elintarvikehuoneistojen tarkastukset on merkitty valvontasuunnitelman liitteeseen 2. Tarkastukset tehdään Oiva tarkastuksina. Muiden liikkuvien elintarvikehuoneistojen tai tilapäismyynnin kohdalla toimintaa valvotaan pistokoeluonteisesti. Liikkuvaa myyntitoimintaa harjoittavan toimijan tai yleisötilaisuuden järjestäjän tiedottaessa myyntitoiminnasta Rauman alueella, tarkastetaan pistokoeluonteisesti ja toiminnan laatuun perustuvan riskinarvioinnin pohjalta viimeisimmän Oiva-tarkastuksen arvosanat. Jos toimija on Oiva-tarkastuksessa saanut korjattavaa tai huono arvosanan, myyntipisteeseen tehdään uusintatarkastus, joka on asetuksen 882/2004 artiklan 28 mukaisesti maksullinen. Tarkastus voidaan tehdä myös silloin, jos myynnistä ei ole tiedotettu elintarvikelain edellyttämällä tavalla, myyntipisteeseen ei aikaisemmin ole tehty Oiva-tarkastusta, jos edellisestä Oiva-tarkastuksesta on kulunut Eviran ohjeistuksen mukaisesti määriteltyä vähimmäistarkastustiheyttä pitempi aika tai jos tarkastus muusta syystä katsotaan tarpeelliseksi. Näissä tapauksissa tarkastus on maksuton. Sekä säännöllisesti valvottavien liikkuvien elintarvikehuoneistojen että muiden liikkuvien elintarvikehuoneistojen tai tilapäismyynnin tarkastukseen liittyen voidaan ottaa pintapuhtausnäytteitä elin-