Partiolippukunta Loimaan Savisten jäsenlehti 2/2012
2- toukokuu 2012 - (85) Päätoimittaja: Pauliina Laine Toimitussihteeri: Marjaana Lätti Taittaja: Suvi Honkavaara Julkaisija: Partiolippukunta Loimaan Saviset Monistus: Loimaan Seurakunta tässä numerossa 3 Pääkky 4 Taittajan mietteet 5 Munakkaiden yöretki 6 Peikkoralli XI Repayment 8 Eero Yhdysvalloissa 11 Mysteeri-talvileiri 14 Broiskut 15 Etanat 16 Sudenpentujen puuhat 17 Yhteystietoja 18 Ilmoituksia Kannen kuva: Veikka, Väinö ja Sauli laulavat partiolauluja Mysteeri-talvileirillä. /Marjaana Lätti. 2 Savisanomat 3/12 materiaalin oltava toimitussihteerillä 31.8.2012 mennessä! Hallitus: Pauliina Laine Elina Asikainen Erja Hägg Joe Hägg Tiia Levonen Satu Nieminen Eeva-Stiina Suominen Sihteeri: Pekka Marjamäki Rahastonhoitaja: Hanna Suominen Kalustonhoitaja: Ismo Suonpää Loimaan Savisten Tuki ry: Riikka Onnela Johtajisto: Kaikki PJ-peruskurssin suorittaneet ja tänä vuonna suorittavat sekä kaikki vartio- ja laumanjohtajaikäiset partiolaiset. Vastaava sampo: Eeva-Stiina Suominen Vastaava akela: Erja Hägg Koulutusvastaava: Suvi Honkavaara Kilpailuvastaava: Ville Laine Perustettu: 15.2.1977 Taustayhteisö: Loimaan seurakunta Loimaan Saviset c/o Pauliina Laine Karhulantie 8 B 21 32700 HUITTINEN p. 050-3168953 laine.pauliina.m@gmail.com
Kertaus on opintojen äiti pääkky Jouduin itse tässä lähiaikoina soittamaan hätäpuhelun. Voin kertoa, että vaikka sitä on harjoitellut useaan kertaan, ei se hätääntyneenä olekaan niin helppoa. Hätäkeskuksesta minulta kysyttiin muutamiakin kysymyksiä, jotka partiokisojen EA-tehtävän rastilla osaan aivan hyvin. Tuossa tilanteessa ei minulle kuitenkaan olisi tullut mieleenikään niitä kertoa, jollei hätäkeskuksesta niitä olisi erikseen kysytty. Vaikka en kaikkea osannut suoraan sanoa, apu tuli kuitenkin paikalle nopeasti, joten tein kuitenkin paljon oikeinkin. Tästä suurena osana kiitän partiota, sillä jotakin kuitenkin oli jäänyt takaraivoon, miten hätätilanteessa toimitaan. Mitä tästä kuitenkin opin, niin kertaus ei ole pahasta. Ensiavun tulee olla oikeasti takaraivossa, joten seuraavan kerran kun partiossa käydään tätä läpi, ei kannata ajatella, että kyllä me tämä jo osataan. Kertaaminen aina silloin tällöin on hyvä asia, jotta hätätilanteessakin sen osaa. Myös kotona kannattaa etukäteen miettiä missä on sammutuspeite, pääsee helpoiten ulos tai miten kannattaa opastaa apua paikalle. Kun ne on miettinyt etukäteen, ne oikeassa tilanteessa tulevat helpommin mieleen. Kevään aikana on jälleen perinteisiä partiotapahtumia, joissa toivon näkeväni kaikki Saviset. Ensin on Yrjönpäivä Sovirinteen aitalla. Sitä tosin vietämme vasta päivän myöhässä tiistaina. Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna taas on partiomarssi Turussa. Siellä haluaisin saada pitkän jonon taakseni marssimaan ja viettämään kevätpäivää toivottavasti hyvässä säässä. Tietenkään ei kannata unohtaa myöskään kesän päätapahtumaa, kesäleiriä, kesäkuun lopussa. Partioterveisin Pauliina Laine lippukunnanjohtaja Lippukunnanjohtajan pulahdus hyiseen veteen Mysteeri-talvileirillä. 3
taittajan mietteet Nuotin vieressä on tilaa Tykkään laulamisesta. Joskus muinoin kun Hirvikosken kouluun oltiin perustamassa kuoroa, olin ensimmäisten joukossa haluamassa mukaan. Kuoroon pääsijät ratkaistiin kuitenkin laulukokeen perusteella ja niinhän siinä kävi, että sain jatkaa epävireistä lauleskeluani ihan itsekseni. Jo siis hyvin varhain ymmärsin, että en ole mikään hyvä laulaja. Tai minulla ei ole hyvä ääni. Tai oikeastaan sävelkorvani taitaa olla kuuro. Kaikesta huolimatta ja kuulijoitani säälimättä olen jatkanut laulamista.ajan myötä olen huomannut, että taidan sittenkin olla edes keskinkertainen laulaja. Mutta vain tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi kirkossa on pelkkää plussaa jos edes laulaa eikä vain suhistele ässiä. Jep, kirkossa laulan aina, koska monet virretkin ovat yleensä säveleltään melko helppoja. Armeijassa ollessani laulussa arvostettiin äänen voimakkuutta. Valalaulua harjoiteltiin niin, että johtajat pitivät korvillaan kuulosuojaimia ja huusivat "ei kuulu, lujempaa! ". Laulamaan vielä kannustettiin sanoin "sotilaan laulun ei pidäkään olla kaunista". Ääntähän minusta lähtee, eikä aina niin suloista, joten armeijassa olin suorastaan huippulaulaja. Sitten on vielä partio. Partiossa lauletaan pääsääntöisesti porukassa, jolloin oma ääni mukavasti sekoittuu muiden lauluun. Lauluhetket liittyvät usein iltanuotioihin, jolloin laulaminen on osa ohjelmaa ja hauskanpitoa. Virhenuotitkin tuntuvat leijailevat nuotiosavujen mukana kuusten kätköihin eikä kukaan katso pahalla vaikka hieman riehaantuisi loilottamaan Leipuri Hiivan tahtiin. Partiotapahtumissa on kiva laulaa. Jokin aika sitten luin luotettavan oloisesta lähteestä, että vauvojen mielestä oman äidin laulu on maailman kauneinta ääntä. Tästä rohkaistuneena olen viime viikkojen aikana laulanut ahkerasti kuukauden ikäiselle pikkupojalleni. Perinteisten tuutulaulujen sanat ovat olleet vähän hukassa, mutta onneksi tässäkin tapauksessa on voinut tukeutua partioon, tällä kertaa partiolauluihin. Kuinka monen laulun sanat itse osaat ulkoa alusta loppuun Maamme-laulun lisäksi? No ainakin Meillä on metsässä nuotiopiiri, Tää ystävyys ei raukene, Tuli räiskyy nuotiossa... Oman päätelmäni mukaan ne menevät kaikki oikein hyvin kehtolauluista eikä kuulijani ole ainakaan toistaiseksi kritisoinut esityksiäni muuta kuin nukahtamalla (mikä lienee siis positiivista palautetta). Iloista kevättä kaikille ja mukavia partiolauluhetkiä tulevan kesän leirillä! Suvi ps. Bongaa lehden kannesta savisten omat laulajapojat! Kuva ei ole lavastettu, vaan todistajien mukaan ääntäkin kuului. 4
Munakkaiden yöretki teksti Munakkaat-vartio kuvat Sampo Ruohonen Perjantai-illalla kävelimme metsän poikki Riihelle vetäen tavaroitamme pulkissa. Veimme tavarat yläkerran parvelle ja purimme reppumme. Varastimme Sampon karkit, söimme iltapalaksi makkaraa ja menimme nukkumaan. Aamulla söimme aamupalaksi puuroa ja leipää, jonka jälkeen harjoittelimme ensiapua. Sitten rakensimme majan. Majanrakennuksen jälkeen opettelimme retkiruoan valmistusta ja kokkasimme spagettia ja jauhelihakastiketta. Ilmarikin saapui paikalle. Pelasimme ulkona, jonka jälkeen paistoimme vaahtokarkkeja. Illalla meillä oli iltanuotio jossa lauloimme, leikimme ja teimme nuotiobanaanit. Porukka väheni vähän iltanuotion jälkeen sairastumisen ansiosta joka ei olut mukavaa. Sunnuntaina meillä oli aamupalaksi tortilloja. Pakkailimme varusteitamme ja menimme lipunryöstöä. Sitten lähdimme kotiin. 5
Peikkoralli XI Repayment "Takaisinmaksun aika" Harmaana maaliskuun lauantaina 16 ryhmää kisasi Peikkorallissa. Vihreässä sarjassa oli 12 ryhmää ja yksi näistä oli Nasut. Ilonan, Jessican, Nooran ja Elinan sijoitus oli kuudes. Seuraavaksi pääsette lukemaan, mitä yhdeksän tunnin kisan aikana tapahtui. teksti ja kuvat Elina Asikainen 7.45 Kokoonnuimme kolon pihalle. Elina haki sisältä tavarat ja sitten lähdimme kohti Pahkapirttiä. Kun saavuimme perille, ilmoittauduimme ja pakkasimme yhteiset varusteet reppuihin. Hetken odottelun jälkeen siirryimme lähtörastille kuulemaan kisajohtajan ohjeet. Lähtölaukauksen jälkeen pääsimme tositoimiin. L ä h t ö r a s t i l l a teimme leimasimen repayment-tekstillä. Aika meinasi loppua kesken, mutta onneksi Elina veisti nopeasti puutapin riittävän ohueksi. Vielä kävimme kokeilemassa miten leimasin toimi ja palauttamassa valmiin 6 leimasimen rastihenkilöille. Kartan lisäksi saimme pari lisätehtävää. Spagetin katkaisimme ennen kuin pääsimme Jessica levittää väriä leimasimeen. edes liikkeelle. Toinen lisätehtävä oli viisi lisärastia, mutta niitä emme hakeneet. Mä-mä-mä-mämärkää Toiselle rastille siirryttäessä piti ylittää muutama oja ja sukat siinä tuli kasteltua. Rastille päästyämme jouduimme lähes tunnin odottamaan vuoroamme ja vielä tihkusateessa. Rastilla meidän piti viidessä minuutissa syödä puolikas sipuli, jauhoja ja 3 lakua. Onnistuneesti suoritetun tehtävän jälkeen alkoi nopea siirtyminen seuraavalle rastille. Kolmannella rastilla laitoim-
me näppäimistön puuttuvat painikkeet takaisin oikeille paikoille. Neljännellä rastilla arvioitiin kuinka paljon vettä tarvitaan, ettei toinen ämpäri nousee ilmaan. Sitten alkoikin siirtyminen seuraavalle rastille. Virhearvioinnin takia rämmimme yli puolituntia lumessa ja taas sukat kastuivat. Viidennellä rastilla taas odotettiin vuoroamme. Hieman ehti kylmä tulemaan mutta tytöt leikkivät pitääkseen itsensä lämpimänä. Rastilla pääsimme tekemään ison ritsan ja Ilona sai seitsemän palloa kymmenestä lentämään pisteille. Matka seuraavalle rastille oli nopea, koska pääsimme tietä pitkin. Kuudes rasti oli ruokarasti ja vihdoin saimme ruokaa. Rastilla teimme hampurilaisia ja hyviä olivat. Missä se tie on? Matka jatkui tietä pitkin seitsemännelle rastille. Rastilla testattiin leirikeittiön hygieniatietämystä. Asiat olivat hyvin tytöillä tiedossa mutta muutaman vastauksen Elina vaihtoi oikeaksi. Seuraavalle rastille mentäessä, ensin kävelimme tien ohi ja kun oikea löytyi, piti pujotella kaatuneiden puiden ohi, yli ja ali. Rastilla tehtiin a-pukki ja se tapahtui tytöiltä nopeasti. Seuraavalla rastilla jälleen Jessica, Ilona ja Noora rastitehtävän kimpussa. Rastilla meidän piti viidessä minuutissa syödä puolikas sipuli, jauhoja ja 3 lakua. jonotettiin. Rastin tehtävänä oli sytyttää kamiinan tuli ja saada piipun osan päällä oleva naru katki. 20 minuutin aikana saimme puut palamaan mutta aika loppui kesken. Asiaa harmitellen lähdimme vaeltamaan kohti Pahkapirttiä ja viimeistä rastia. Kymppirastilla saimme A4-kokoisen tehtäväkäskyn ja laudan. Tehtävänä oli tehdä mänkijälistin. Tehtäväkäskyä lukiessa päätimme jättää laudan alkuperäiseen kuntoon ja lähteä maaliin kotiinpääsy mielessä. Vielä yksi Maalissa saimme vielä yhden tehtävän, mitalikahvit. Ei auttanut muu kuin kaivaa trangia esiin ja aloittaa suklaatuorejuustokakun tekeminen. Keksipohjan, suklaan sulatuksen ja tuorejuustomassan jälkeen tytöt tekivät arvioitavaksi vietävän kakun ja loput saatiin syödä itse. Aika meni kortille, kun odottelimme kahvin valmistumista ja kakun jäähtymistä. Onneksi muistimme välillä katsoa kelloa. Arvioinnin jälkeen olimme vihdoin saaneet kisat päätökseen ja pääsimme lähtemään kotiin. 7
Eero Yhdysvalloissa Loimaan Savisten vaeltajaikäinen Eero Vanha-Perttula lähti viime kesänä viettämään vaihto-oppilasvuotta Yhdysvaltoihin. Kansainvälisen rotary-järjestön kautta matkaan lähtenyt Eero kertoo seuraavassa kuulumisiaan ison rapakon takaa. Olen vaihdossa Yhdysvalloissa, Oregonin osavaltiossa, kaupungissa nimeltään Ashland. Saavuin tänne elokuussa 2011 ja tulen takaisin Suomeen 18. kesäkuuta. Ashlandissa asuu noin 21 000 asukasta ja se on siis asukasluvultaan pikkiriikkisen Loimaata suurempi. Pinta-alaltaan Ashland ei käsittääkseni ole kuin yhden prosentin verran Loimaan pinta-alasta. Tällä hetkellä asustelen toisessa host-perheessäni ja tämän jutun ulos tullessa olen jo muuttanut kolmanteen perheeseen. High schoolin arkea 8 Opiskelen Ashland High Schoolissa ja lukiossamme on noin 1200 oppilasta. Amerikassa käytännössä katsoen jokainen menee high schooliin, joten siinä syy miksi meillä on niin paljon oppilaita. AHS on ihan normaali lukio ja täällä opiskellaan suurinpiirtein samoja asioita kuin Suomessakin. Ainoa ero on, että ainakin meidän koulussa on mahdollisuus ottaa puu- ja metallitöitä, sekä autonkunnostus-kurssin, tutustuin yhteen erityisen mukavaan haisunäätään, joka tepasteli ikkunani alitse JOKA IKINEN YÖ mikä ei ole mahdollista lukiossani Suomessa. Kurssit on suurinpiirtein samat kuin Suomessa. Tietenkin joitakin eroja on, mutta ei hirveän suuria. Sen verran täytyy sanoa, että Ashland High School on tosi korkeatasoinen lukio, että en osaa sanoa minkälainen on "keskiverto" amerikkalainen lukio. Heti tänne tullessa huomasin että koulun järjestämät tapahtumat ovat täällä huomattavasti tärkeämpiä kuin Suomessa. Syksy menikin oman lukion amerikkalaisen jalkapallojoukkueen pelejä katsoessa ja pitkin vuotta on ollut kaiken näköisiä koulun tansseja yms.
Vapaa-ajalla relataan Syksyllä olin koulun jalkapallojoukkueessa (ei siis amerikkalaisen jalkapallon), mutta nyt en ole missään koulun joukkueessa. Parisen viikkoa sitten saimme viimein koulun musikaalin päätökseen, esitimme West Side Storyn. Musikaali vei käytännössä katsoen kaiken vapaa-aikani ja nyt kun se on ohi ja koulupäivän aikana tulee soitettua vähintään 3 tuntia, koska olen koulun jazzbändissä ja orkesterissa, niin en hirveästi koulun jälkeen soittele vaan joko löhöilen tai sitten käyn puntilla. Amerikkaa ristiin rastiin Reissuja on tullut tehtyä ihan kiitettävästi. Kaksi päivää sitten tulimme takaisin 10 päivän lomareissulta Hawajilta ja suurinpiirtein kuukausi takaperin kävin Alaskassa. Reissu Hawajille oli ehdottomasti yksi elämäni parhaista kokemuksista. Pääsin uimaan muun muassa delfiinien kanssa ja teimme sellainen yösukellusreissun, jossa uiskenneltiin paholaisrauskujen kanssa. Ja siis kaikki tuo tapahtui ihan meressä eikä minkään eläintarhan piha-altaassa. Ihan vaihtovuoden alussa ensimmäinen host perheeni vei minut San Fransiscoon ja Eero ja hänen suurin saavutuksensa amerikkalaisen koulujärjestelmän huomissa: puutyötunnin aikana pinottu KOLMEN vasaran kasa. "Reilu tunti siinä meni, mutta oli kyllä sen arvoista", Eero kommentoi pilke silmäkulmassa Ashland High Schoolin käyrätorvet halloweentunnelmissa. Eero ja toinen suomalainen vaihto-oppilas Oliver Vasanoja Alaskassa. 9
kun tulin USAan vietimme ensimmäiset neljä päivää New York Cityssä muiden suomalaisten vaihto-oppilaitten kanssa. Joten Iso Omenakin on nyt sitten nähty. Koulun päättymisen jälkeen on luvassa Year-End-Trip muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Sen verran mitä reissusta tiedän on, että ainakin Las Vegasissa ja Lost Angelesissa käydään. Tarkoituksena olisi myös yöpyä Grand Canyonissa. Matkaamista tulee siis ihan riittämiin, mikä on vain pelkkää plussaa. Peuroja kuin Loimaan pelloilla Luonto täällä Ashlandissa on yllättävän paljon samanlainen kuin Suomessa. Lunta ei tänne laaksoon tullut talven aikana lainkaan mutta läheisessä laskettelukeskuksessa sitä oli ihan tarpeeksi. Kesät täällä on melkosesti kuumempia kuin Suomessa ja mittari kohoaakin välillä yli 40 celciuksen. Eläimistä sen verran, että peuroja täällä on joka nurkassa ja haisunäätiä riittämiin. Ensimmäisessä perheessä tutustuin yhteen erityisen mukavaan haisunäätään, joka tepasteli ikkunani alitse JOKA IKINEN YÖ ja haju tietysti oli sen mukainen. Partiolaisia en täällä hirveästi ole tavannut. Yksi kavereistani on Eagle Scout elikkä käsitykseni mukaan partiolainen, niin eiköhän se kelpaa. Äidin pikkupoika muilla mailla Eniten kaipaan Suomesta ehdottomasti ruisleipää, lunta ja kunnon suomalaista saunakulttuuria. Kyllä täältä sauna paikalliselta salilta löytyy, mutta ei nämä ihmiset täällä tiedä miten sitä oikein saunotaan. Sitä saa vain yrmeitä katseita kun kiukaalle heittää liikaa (kolme kauhallista) vettä. Jos jotakuta kiinnostaa kuulla seikkailuistani enemmän pidän blogia, jota myös epäsäännöllisesti päivittelen. Osoite tuohon blogiin on niinkin yksinkertainen kuin: aidinpikkupoikalahtimuillemailla.blogspot.com. Kuulemisiin! t. Eero 10 Näkymä Mt. Ashlandin huipulta.
Mysteeri 2012 teksti ja kuvat kirjoittajien ja valokuvaajien nimet tekstien ja kuvien yhteydessä Mysteeri-talvileiriä vietettiin Mellilän järvellä 13 leiriläisen voimin. Leirin teema pyöri salapoliisitaitojen ympärillä ja varmasti jokainen löysi sisäisen Nikke Knattertonin tai Sherlock Holmesin viikonlopun aikana. Kun saavuimme Mellilän järvelle aloimme heti leikkiä. Leikimme läpsyä ja kirkonrottaa. Aloimme pystyttää telttaa, mutta se ei onnistunutkaan, sillä maa oli jäässä. Pekka lähti hakemaan rautakankea, jotta saisimme kiilat maahan. Sillä välin menimme sisälle ja siellä lauloimme, esitimme Talent -esityksiä ja loimme ryhmät, joita tarvittiin seuraavana päivänä. Sen jälkeen söimme itapalaa. Iltapalana oli voileipää ja mehua. Kun olimme syöneet menimme pystyttämään telttaa sekä pilkkomaan puita. Kokosimme myös kamiinan ja sytytimme sen. Veimme tavarat telttaan, mutta siellä oli aikamoisesti mekkalaa, joka syntyi siitä kun söimme eväitämme ja juttelimme. Puurokattiloiden mysteeri Aamulla herätys oli noin kahdeksalta. Sen jälkeen menimme aamupalalle ja söimme vatsat täyteen puuroa. Aamupalan jälkeen opettelimme ottamaan sormenjälkiä ja etsimme syyllisiä kattiloiden varastamiseen. Sen jälkeen söimme vatsat täyteen nakkikeittoa. Ruuan jälkeen maistelimme makuja, haistelimme hajuja ja kuuntelimme erilaisia ääniä. Pihalle myös leikimme lipunryöstöä ja ninjaa. Kirjoittajat: Emmi Järnberg, Inka Kanerva, Jessica Ruohomäki ja Ilona Suonpää Salaviestien kirjoittamista ja selvittämistä. (Kuva Marjaana Lätti) Kirjoittajat: Vilma Martti, Veera Tuomola, Niina Martti ja Selma Häyhä 11
Pelastava makaronilaatikko Leikittyämme pihalla olikin aika siirtyä sisälle, jossa oli mielenkiintoinen salakirjoitusrasti. Rastilla opittiin selvittämään erilaisia salakirjoituksia ja tekemään niillä viestejä, joita ei edes paras salapoliisi olisi pystynyt selvittämään. Väsymys meinasi viedä voiton, mutta onneksi paikalle saapui maittavaa makaronilaatikkoa, joka piristi tunnelmaa. Mahat täynnä makaronilaatikkoa pääsimmekin jo suunnittelemaan valeasuja, joille voisi vaivatta soluttautua minkä tahansa rikollisliigan joukkoon. Meidät valeasuillaan hämäsi Puskajussi havuisella olemuksellaan sekä vanhaa rouvaa esittävä agentti, joka selvitti italialaismafian julmat aikeet. Rikollinen hahmokilpailu Toisena tehtävänä ryhmillä oli kehittää iltanuotiolle hahmo ja hahmolle hokema Putous ohjelmaa mukaillen. Ryhmät keskittyivät innolla hahmon luomiseen ja pitivät ne visusti salassa julkisuudelta. Ennen iltanuotion tunnelmaa lähes kaikki leiriläiset kävivät saunassa ja pulahtamassa hyytävän Mellilän järven aalloissa. Iltanuotiolle siis kokoonnuttiin puhtain ja virkein mielin. Iltanuotiolle kokoonnuttiin puhtain ja virkein mielin Saimme heti tutustua kolmeen hahmoon: Timo Tami Niemiseen, Raija-Liisa Richtofeen sekä tohtori Hermanni Peräpukamaan. Heitä jokaista kuulusteltiin erinäisin kysymyksin epäiltyinä rikokseen. Lopuksi yleisö sai äänestää, ketä epäili rikoksen tekijäksi ja myös siitä kuka oli paras hahmo. Voittaja löytyi ylivoimaisen huutoäänestyksen tuloksena. Kun laulut oli laulettu ja iltapala nautittu nuotion ääressä oli nukkumaan menon aika. Kirjoittajat: Ilmari Kouri ja Marjaana Lätti Jessica, Ilona, Emmi ja Noora iltanuotiotunnelmissa. (Kuva Pekka Marjamäki) 12
Leirin päätös Hyvin nukutun yön jälkeen sunnuntaiaamu valkeni aurinkoisena. Aamupalan jälkeen oli ohjelmassa tavaroiden pakkailua ja leiripaikan siivousta. Kun leiri oli saatu purettua, oli aikaa vielä vähän ulkoleikeille ennen kuin ohjelmassa oli leirihartaus. Hartautta tuli pitämään Loimaan Seurakun- nasta nuorisotyönohjaaja Joni Heikkilä. Hartauden jälkeen olikin aika siirtyä jo sisaruspiiriin, jossa leirinjohtaja kiitti kaikkia osallistuneita onnistuneesta leiristä ja toivotti leiriläiset tervetulleiksi myös Savisten tuleviin tapahtumiin. Kirjoittanut: Satu Nieminen Hahmokilpailun starat äänestystuloksen mukaisessa järjestyksessä. (Kuvat Pekka Marjamäki) 1. Raija-Liisa Richtofen (Sauli Myyryläinen) 2. Timo Tami Nieminen (Väinö Marjamäki) 3. tohtori Hermanni Peräpukama (Sampo Ruohonen) Kenen sormenjäljet jäivät varastettuihin kattiloihin? 13
Broiskut teksti Broiskut kuva Riikka Onnela Broiskut on toka- ja kolmasluokkalaisista koostuva lauma, joka yhdisti voimansa kahdesta eri laumasta syksyllä 2011. Meitä on kolme tyttöä ja neljä poikaa sekä kolme vetäjää. Broilerit Reippaat Onnelliset Iloiset Sisukkaat Kivat Uljaat Taitavat Banaani Retkeilijät Outoja Ihmeellinen Savisia Kettuja Urheita Tuttuja Broilerit Banaanit Baaani Banaani Broiskut Retkeilijät Rorvot Rosvot Rosvo Retket Osaavat Onkijat Onkija Onkija Osaa Innostuneet Ihmemiehet Itikka Itikka Inkkarit Sisukkaat Saunojat Surkea Sukka Samuel Kiinnostuneet Kapu Kauhea Kapu Kasper Uljakkaat Uneksijat Ukko Ukkeli Uuni Taiteilijat Tunnetut Tikku Tikku Tuomas
Etanat teksti Etanat kuva Riikka Onnela Etanat-lauma perustettiin syksyllä 2011. Meitä on 11 innokasta sudaria sekä kolme laumanjohtajaa. Erakkoravut Touhukkaat Ajallaan Nauravaiset Aina Tehokkaat
sudenpentujen puuhat Partioparaatin maalissa odottavat virvoittavat limut, mutta mikä on oikea marssireitti? A B C D E 16 oikea vastaus: reitti B
yhteystietoja SUDENPENTULAUMAT Etanat Riikka Onnela 040-5301748 Erja Hägg 050-5360193 Anne Kanerva 050-5313069 Broiskut Riikka Onnela 040-5301748 Erja Hägg 050-5360193 Anne Kanerva 050-5313069 Lippukunnanjohtaja Pauliina Laine 050-3168953 SEIKKAILIJAT Munakkaat Ilmari Kouri 040-7024065 Sampo Ruohonen 0400-408339. Nasut Elina Asikainen 040-8641145 TARPOJAT Unikeot Eeva-Stiina Suominen 050-5536613 Maija Laine 040-5498332 Kalustonhoitaja Ismo Suonpää 0400-541610 Koulutusvastaava Suvi Honkavaara 040-7300866 Kilpailuvastaava Ville Laine 050-5768823 17
ilmoituksia Partioparaati 6.5. Turussa Lähtö linja-autolla kololta klo12 ja paluu n. klo 17 samaan paikkaan. Asuna partiohuivi ja -paita, väiski (sudenpennut)/ baretti sekä tummat housut/hame ja kengät. Sään mukaan lämmintä vaatetta alle. Mukaan voi ottaa pientä evästä, lippukunta tarjoaa marssin jälkeen limpsat. Paraatiharjoitus torstaina 3.5. klo 18 kololla. Kesäleirin polttavalta auringolta suojaa aito ja alkuperäinen LOSA-lippis hinta 10 Kysele Pauliinalta p. 050-3168953 laine.pauliina.m@gmail.com 18
ilmoituksia Lounais-Suomen Partiopiirin syysmestaruuskilpailut järjestetään Tarvasjoella 1.-2.9.2012. Kilpailussa sarjoina si/pu ja ru/ha. Ilmoittautuminen sähköisesti viimeistään maanantaina 20.8.2012. Lisätietoa Repolaisesta tai kisojen nettisivuilta http://whm09.louhi. net/~kairanki/vanhassavaraparempi/ Partiotaitojen suomenmestaruuskilpailut "Syysloma 2012" järjestetään 6.-7-10.2012 Pirkanmaalla. Sukella ruskan lehtiin ja anna sateen ropista otsalamppuusi. Juhli Aleksis Kiven kanssa Halloweenia ja tartu hyväntekeväisyyshaasteeseen Nälkäpäivänä. Vaihda pyörääsi talvirenkaat ja suuntaa hirvimetsälle ensilumen laskeutuessa metsään. Poimi syksyn omenat sekä marjat pakastimeen ja keitä höyrymehua, jota nautit kynttilän valossa kisakavereittesi kanssa. Matkusta unelmissasi etelän aurinkoon lintuauran mukana täydentämään talven vitamiinivarastojasi ja tanssahda rantaravintolassa Syksyn sävelen tahtiin. Lisätietoja http://syysloma.partio.net/ 19
Loch Nääs 2012 Oletko tarpoja, seikkailija tai sudenpentu? Hyvä, sillä tämä on tarkoitettu juuri sinulle. Ilmoittautuminen on käynnissä Loimaan Savisten ja Mellilän Menninkäisten yhteiselle kesäleirille, joka järjestetään Valkeekivenlahdessa, Ylöjärvellä. Leirin ajankohta on 28.6. - 1.7.2012. Leirillä tutustut merihirviöiden maailmaan ja myös uusiin ystäviin. Vietetään kunnon leirielämää, unohtamatta uintia, saunomista ja hyvää ruokaa. Tulethan mukaan pitämään hauskaa meidän kanssa. Leirin hinta 30 /leiriläinen Ryhmänjohtaja jakaa ilmoittautumislapun ja se palautetaan kolon vihreään postilaatikkoon 6.5. mennessä. 20 Aurinkoisin terveisin leirinjohtaja Elina Asikainen 040/ 864 1145 ja muu leiritiimi