KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2017

KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2017 Työsuojelujaosto 3.4.2014 Yhteistyötoimikunta 22.4.2014 Kaupunginhallitus 28.4.2014

Sisällys 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA 4 2. TYÖPAIKAN KUVAUS 4 3. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 4 3.1. Työterveyshuollon palvelujen tuottajat 4 3.2. Työterveyshuollon toimipisteet 5 3.3. KENELLE TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT KUULUVAT 5 3.4 Työterveyshuollon ajanvaraus 6 3.5 Työterveyshuoltopalvelujen tehtävät 7 4. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET 8 5. LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO 10 5.1. Työpaikkaselvitykset 10 5.2 Tietojen antaminen, neuvonta, ohjaus ja palaute (TANO) 11 5.2.1. Ensiapuvalmius 11 5.2.2. Riskien arviointi työpaikoilla 12 5.2.3. Ennaltaehkäisevä päihdetyö 12 5.3. Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) 12 5.4 KUNTOUTUS 12 5.5 Terveystarkastukset 13 5.5.1. Alkutarkastus ja lopputarkastus 13 5.5.2. Määräaikaistarkastus ja lopputarkastus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä 14 5.5.3. Työhönsijoitustarkastus 15 5.5.4. Määräaikaistarkastukset 16 5.5.5. Osatyökykyisten terveystarkastus 16 5.5.6. Terveystarkastus eläkkeelle siirryttäessä 17 5.6. Asiantuntijoiden palvelut 17 5.6.1. Työfysioterapeutin palvelut 17 5.6.2. Työterveyspsykologin palvelut 18 5.6.3. Kuntoutuspalveluohjaus - kuntoutusohjaaja 18 5.6.4. Ravitsemusterapeutti 18 5.6.5 Työnäkemiseen erikoistunut optikko 19 6. TYÖPERÄISIÄ JA TYÖHÖN LIITTYVIÄ SAIRAUKSIA SEKÄ SAIRAUSPOISSAOLOJA SEURATAAN KAARI-MALLIN MUKAISESTI 19 6.1. Sairauspoissaolon myöntäminen 19 6.1.1. Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella esimiehen luvalla 19 6.1.2. Sairauspoissaolo terveydenhoitajan/sairaanhoitajan todistuksella 20 6.1.3. Sairauspoissaolo lääkärintodistuksella 20 2 (23)

6.2. Sairausloman myöntäminen ja sen palkallisuus 20 6.3. Työskentely osatyökykyisenä osasairausloma - korvaava työ 21 6.4. Varhaisen ja tehostetun tuen toimintatavat 21 7. TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU 21 7.1. Yleislääkäritasoinen avosairaanhoito 21 7.2. Erikoislääkärin konsultaatiot 21 7.3. Työperäiseen ja työkykyä heikentävään terveysongelmaan liittyvä fysioterapia 22 8. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI 22 3 (23)

1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA Kiteen kaupunki Osoite Kiteentie 25, 82501 KITEE Toimiala julkinen yleishallinto Y-tunnus 0168900-6 Tilikausi 1.1. 31.12. Yhteyshenkilö työhyvinvointipäällikkö Tuija Vaittinen puh. 040 105 1031 Työsuojeluvaltuutetut Erja Törönen (vastuualueena hallintokeskus, sivistyskeskus ja tekninen keskus) puh. 040 105 1014 Iiris Saarelainen (vastuualueena perusturvakeskus) puh. 040 105 1024 Tapio Niskanen (vastuualueena esimiehet ja asiantuntijat) puh. 040 105 1189 Lisäksi työsuojeluasiamiehiä alueellisuus ja eri ammattiryhmät huomioiden. Tapaturmavakuutusyhtiö IF-vakuutus Eläkevakuutusyhtiö Keva ja Valtiokonttori 2. TYÖPAIKAN KUVAUS Julkisten palvelujen tuottaminen Kiteen kaupungilla on n. 750 (1.1.2014) työntekijää. Hallintokeskus tuottaa Kiteen kaupungin keskeiset hallintopalvelut, maaseututoimen ja henkilöstöhallinnon palvelut. Sivistyskeskus tuottaa Kiteen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen palvelut sekä vapaa-aikatoimen ja sivistystoimen muut palvelut. Kansalaisopiston palvelut tuotetaan myös Rääkkylän kunnalle. Tekninen keskus tuottaa Kiteen kaupungin maankäyttöön, kuntatekniikkaan ja rakennusvalvontaan liittyvät palvelut sekä tilapalvelut ja ruokatuotannon palvelut. Perusturvakeskus tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. 3. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Työterveyshuollon palvelujen tuottajat Työterveyshuollon palvelut Kiteen kaupungin henkilöstölle tuottavat Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto ja Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto. 4 (23)

Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto tuottaa työterveyspalvelut koko Kiteen kaupungin henkilökunnalle, esimiehiä, työterveyshuoltohenkilöstöä, virkalääkäreitä ja henkilöstöhallintoa lukuun ottamatta. Halutessaan em. henkilöstöryhmät voivat asioida perusturvan työterveyshuollossa. 3.2. Työterveyshuollon toimipisteet Perusturvakeskus, työterveyshuolto Postiosoite Sähköposti Arppentie 6, 82500 Kitee tyoterveyshuolto@kitee.fi Kiteen toimipiste ma - to 8.00-16.00 ja pe klo 8.00-14.00 Pajarintie 6, 82500 KITEE laboratorio ja röntgen, Arppentie 6, 82500 KITEE Puh. 040 105 0500, puhelinaika klo 8-11.00 ja klo 11.30-14.00 Kesälahden toimipiste ke - to klo 8.00-16.00 Ratsumestarintie 9, 59800 KESÄLAHTI Sähköpostiosoitteeseen tyoterveyshuolto@kitee.fi voi jättää yhteydenottopyynnön tai antaa palautetta. Vastaus viestiin tulee viimeistään kolmen työpäivän kuluessa. Tietoturvasyistä sähköpostiviestissä ei käsitellä yksilöllisiä, arkaluontoisia eikä muitakaan henkilötietoja. Työterveyshuollon www-sivut ovat osoitteessa http://www.kitee.fi/tyoterveyshuolto Lääkäriasema Resetti Oy työterveyshuolto Käynti- ja postiosoite Olkontie 6, 82500 KITEE Ajanvarausnumero 0400 269 500 arkisin klo 8.00-16.00 Vastuuhoitaja Johanna Mikkonen, puh.0400 269 502 Työfysioterapeutti Reijo Kumpula Työterveyslääkärit Lääkäriasema Resetin työterveyshuollon lääkärit Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto tuottaa työterveyspalvelut Kiteen kaupungin, johtoryhmälle, esimiehille, työterveyshuoltohenkilöstölle, virkalääkäreille ja henkilöstöpalveluille. Lääkäriasema Resetin kotisivut www.resetti.fi Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@resetti.fi 3.3. KENELLE TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT KUULUVAT Ennaltaehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen ja työterveyshuoltona järjestettävien sairaanhoitopalvelujen käyttöoikeus on kaikilla Kiteen kaupungin työntekijöillä. Työajan käytön ohjeistus työterveyshuollon palveluihin löytyy Kiteen kaupungin intrasta/henkilöstöasiat/työterveyshuolto. 5 (23)

Työterveyshuollon palvelut eivät ole työntekijän käytettävissä palkattomien virkavapaiden/työvapaiden aikana (esim. palkaton perhevapaa, opintovapaa). Poikkeuksena on vuorotteluvapaa, jonka aikana palvelut ovat käytettävissä. Työterveyshuollon palveluihin eivät kuulu neuvola-, aikuisten terveysneuvonnan ja suun terveydenhuollon palvelut. vapaa-ajan tapaturmien hoito vapaa-ajan tapaturmasta johtuva erikoislääkärikonsultaatio toimenpiteet erikoislääkärikonsultaation yhteydessä ellei toimenpide ole osa tutkimusta erikoislääkärikonsultaatio muusta kuin työhön liittyvästä ongelmasta (esim. gynekologin palvelut) lääkereseptien uusiminen käynnit julkisen terveydenhuollon vastaanotolla tai päivystyksessä, jos aikaa ei ole tilattu työterveyshuollon kautta työterveyshuoltokäyntinä Työtapaturmat voidaan hoitaa työterveyshuollon kautta, mutta kustannuksista vastaa työnantajan vakuutusyhtiö. Kansanterveydellisesti merkittävien pitkäaikaissairauksien kontrollikäynneissä noudatetaan seuraavaa hoitokäytäntöä: Mikäli työterveyshuollon terveystarkastuksessa epäillään kansanterveydellisesti merkittävää pitkäaikaissairautta alkutestaukset tehdään työterveyshuollossa, minkä jälkeen työterveyshuolto ohjaa työntekijän tarvittaessa jatkotutkimuksiin/hoitoon terveyskeskukseen. Pitempiaikaista seurantaa ei työterveyshuollossa tässä yhteydessä tehdä. Työterveyshuollon vastaanottokäynnille ja työterveysneuvotteluun tai muuhun yhteistyöpalaveriin varatusta peruuttamattomasta ajanvarauksesta työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa. Työnantaja perii maksun työntekijältä. 3.4 Työterveyshuollon ajanvaraus Molempien palveluntuottajien ajantasaiset ajanvarausohjeet löytyvät kaupungin intranetsivuilta kohdasta työterveyshuolto. Perusturvakeskuksen työterveyshuolto Ajanvaraus ma - pe klo 8.00-11.00 ja klo 11.30-14.00 puh. 040 105 0500 Soittopyynnön voi jättää sähköpostiosoitteeseen tyoterveyshuolto@kitee.fi Vastaanottoajat työterveyshuollon ammattihenkilöille (työterveyslääkäri, työterveyshoitajat) varataan työterveyshuollon ajanvarauksen kautta. Laboratorioon varataan aika internetistä www.islab.fi. Röntgentutkimuksiin varataan aika röntgenin tai työterveyshuollon ajanvarauksen kautta. Soittoajan perusturvakeskuksen työterveyshuoltoon voi varata myös sähköisesti web-ajanvaraus http://www.kitee.fi/ajanvaraus 6 (23)

Muille työterveyshuollon asiantuntijoille (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemusterapeutti) varataan ajat joko työterveyshoitajan tai -lääkärin lähetteellä. Resetti Ajanvarausnumero 0400 269 500, arkisin klo 8.00-16.00. 3.5 Työterveyshuoltopalvelujen tehtävät Työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta vastaavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Työterveyshenkilöstö toimii oman alansa puolueettomana asiantuntijana ja sitä sitovat salassapitovelvollisuudesta annetut säädökset. Työnantajalla ja työsuojeluorganisaatioilla on oikeus saada työterveyshuollon tehtävissä toimivilta sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Muissa tapauksissa yksilöä koskevia terveystietoja voidaan antaa vain asianomaisen henkilön luvalla. Työterveyshuollon toiminta ja palvelut perustuvat työterveyslain (L1383/2001) ja - asetuksen (VnA 708/2013) mukaiseen hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisenä ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (Kelan korvausluokka I). Työtapaturmien laskutus tapahtuu vakuutusyhtiön kautta. Lisäksi työnantaja on sopinut yleislääkäritasoisen työterveyshuollollisesti painotetun avosairaanhoidon järjestämisestä (Kelan korvausluokka II). Työnantajan kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaiset palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Kiteen kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.12.2011 316 Kiteen kaupungin henkilöstön työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen ja tehostetun tuen toimintamallin eli KAARI-mallin (Keski-Karjalan Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli - Kiteen toteutus). Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu KAARI-mallissa sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Kaari-malli päivitetään v. 2014 aikana. KAARI-mallia sovellettaessa työterveyshuolto on sekä työntekijöiden että esimiesten yhteistyötaho. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa asiantuntijana esimiehen ja työntekijän yhteistyöpalavereihin (liite KAARI-malli). Työterveyshuolto saa raportteja työkyvyn muutoksista henkilöstöhallinnon kautta kolme kertaa vuodessa osavuosikatsauksien ja tilinpäätöksien rytmissä (sairauspoissaolotilastot sekä varhaisen ja tehostetun tuen prosessien seurantatiedot). Lisäksi työterveyshuolto saa tiedokseen työntekijän suostumuksella myös KAARI-mallin mukaiset palaverimuistiot tilanteiden reaaliaikaiseksi seuraamiseksi. 7 (23)

Työterveyshuolto voi kutsua toistuvilla lyhyillä sairauslomilla olleita tarkempiin terveystarkastuksiin ja tihentää tarkastusvälejä osatyökykyisen työntekijän kohdalla. Työhyvinvoinnin seurantaryhmä ja työhyvinvointifoorumi KAARI-mallin mukaisesti työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, johtoryhmä ja henkilöstöhallinto kokoontuvat vähintään kolme (3) kertaa vuodessa keskustelemaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteita valmisteleva työhyvinvointifoorumi kokoontuu kerran vuodessa. Työhyvinvointifoorumissa ovat mukana myös ammattijärjestöjen luottamushenkilöt, kaupungin johtavat luottamushenkilöt sekä kaupunkiorganisaation johtoryhmä. 4. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET KAARI-mallin mukaisesti työterveyshuollon tavoitteet asettaa Kiteen kaupungin työhyvinvointifoorumi. Tavoitteiden toteutumista seuraa työhyvinvoinnin seurantaryhmä. Tavoitteiden toteutumisen arviointi vuodelta 2013 Toimintavuodelle 2013 asetettiin seuraavat tavoitteet: Tavoitteet Toteutunut 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta. 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta muutoksessa, joista keskeisin on Kiteen ja Kesälahden kuntaliitos 8 (23) 1. Esimiehille suunnattu tietojenanto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki KAARI-mallin avulla. Toimenpiteet toteutuneet. 2. Työntekijöiden terveydentilan tehostettu seuranta niissä työpisteissä, joissa on havaittu sisäilmaongelma. Teknisen toimen, henkilöstöhallinnon, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyön kehittäminen sisäilmaongelmien selvittelyssä. Sisäilmatyöryhmän aloittanut toimintansa. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. Toiminta toteutunut tarpeen mukaan. 4. Arviointi ja seuranta 4. Kiteen kaupunki tekee kyselyn työterveyshuollon palveluista esimiehille ja työntekijöille itse osana henkilöstöbarometria. Kyselyä ei ole tehty, koska työolobarometri ei vielä toteutunut. Työterveyshuollot tekevät omat asia-

Tavoitteet Toteutunut kastyytyväisyyskyselynsä omien tarpeidensa mukaisesti. 5. Työterveyshuollon asiantuntijuuden käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. 5. Työfysioterapeutti asiantuntijana yhdessä työsuojelujaoston kanssa. On toteutunut vain osittain. 6. Ensiapukoulutus 6. Kartoitus ja suunnitelma ensiapukoulutuksen tarpeesta tehdään vuoden 2013 aikana. Asiasta neuvoteltu, mutta ei vielä toteutettu. 7. Vuonna 2013 kiinnitetään huomiota työpaikkojen turvallisuusasioihin. 7. Työturvallisuuteen liittyvät asiat tehostetusti esillä työpaikkakäynneillä ja terveystarkastuksissa. Ei ole toteutunut järjestelmällisesti. Toimintasuunnitelmakauden keskeiset työterveyshuollolliset tavoitteet v. 2015: Työterveyshuollon keskeisistä tavoitteista v. 2015 alkavalle kaudelle sovittiin KAA- RI-mallin mukaisessa työhyvinvointifoorumissa 14.3.2014. Tavoitteet Toiminta 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta erilaisissa muutostilanteissa: kuntaliitokseen liittyvät asiat, palvelurakenneuudistus, uudisrakentaminen, työpisteiden hajasijoitus, työaika yms. 9 (23) 1. Esimiehille suunnattu tietojenanto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki KAARI-mallin avulla. 2. Työntekijöiden terveydentilan tehostettu seuranta niissä työpisteissä, joissa on havaittu sisäilmaongelma. Teknisen toimen, henkilöstöhallinnon, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyön kehittäminen sisäilmaongelmien selvittelyssä. Sisäilmatyöryhmän toiminnan vakiinnuttaminen. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. 4. Arviointi ja seuranta 4. Kiteen kaupunki tekee kyselyn työterveyshuollon palveluista esimiehille ja työntekijöille itse osana henkilöstöbarometria. Työterveyshuollot tekevät omat asiakastyytyväisyyskyselynsä omien tarpeidensa mukaisesti. Haetaan KEVA:n työhyvinvointisykeohjelmaan v. 2014 5. Työterveyshuollon asiantuntijuuden 5- Työfysioterapeutti asiantuntijana yh-

Tavoitteet Toiminta käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. dessä työsuojelujaoston kanssa. 6. Ensiapukoulutus 6 Kartoitus ja suunnitelma ensiapukoulutuksen tarpeesta tehdään vuoden 2014 aikana. 7. Huomion kiinnittäminen työpaikkojen 7. Työturvallisuuteen liittyvät asiat tehostetusti esillä työpaikkakäynneillä ja turvallisuusasioihin. terveystarkastuksissa. 5. LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO 5.1. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Mm. organisaatiomuutoksen vuoksi työpaikkoihin kohdistetaan suunnattuja työpaikkaselvityksiä tarpeen mukaan. Työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työnantajan edustajan, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja tarvittaessa teknisen alan asiantuntijan kanssa. Työpaikkaselvityksiä tehdään työtä aloitettaessa, työpaikan tai kohteen olosuhteiden muuttuessa, työmenetelmien ja työtilojen suunnitteluvaiheessa sekä työperäisten haittojen selvittämiseksi. Työpaikan olosuhteisiin kohdistuvissa toiminnoissa voidaan käyttää apuna työterveyshuollon asiantuntijoita, kuten työfysioterapeuttia, työterveyspsykologia ja teknisen alan asiantuntijaa. Työterveyshuolto lähettää työpaikkaselvitysraportin organisaation edustajalle sekä työsuojelun yhteistoimintahenkilölle. Raportti työpaikkakäynnistä tulee olla työntekijöiden luettavissa työpaikalla. Työpaikkaselvityksen jälkeen arvioidaan tarve käydä läpi selvityksen tulokset työpaikalla siten, että työterveyshoitaja on tarvittaessa mukana palautekeskustelussa. Jatkotoimenpiteistä sovitaan yhdessä työyksikön esimiehen ja työsuojelun edustajien kanssa. Ennen työpaikkaselvitystä ko. työpisteen kaikki työntekijät käyvät uuden työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveystarkastuksessa. Työpaikkaselvityksiä toteutetaan vuonna 2015 seuraavan suunnitelman mukaan: Kiteen taajama: Uuteen terveyskeskukseen siirtyneet toiminnot, muut kohteet tarpeen mukaan Kesälahden taajama: Aurinkotalo, muut kohteet tarpeen mukaan Sisäilmatyöryhmä on perustettu vuonna 2012 ja toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa ja sisäilmaohjeistus valmistuu v. 2014 aikana. Sisäilmaan kohdistuvat toimenpiteet jatkuvat vuonna 2015. Kiteen kaupunki on käynnistänyt työpaikkojen radonmittaukset vuonna 2011. Tarkistusmittauksia ja kohteiden korjauksia tehdään tarpeen mukaan. 10 (23)

5.2 Tietojen antaminen, neuvonta, ohjaus ja palaute (TANO) TANO-toiminnan tavoitteena on auttaa työnantajaa, työntekijöitä ja muita työpaikan toimijoita omaksumaan tietoja, taitoja, asenteita ja toimintatapoja, joilla on merkitystä työterveydelle ja turvallisuudelle. TANO-toiminta liittyy työkykyä haittaavien fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten tekijöiden torjuntaan tai korjaamiseen. Kysymyksessä on johonkin tiettyyn pulmaan liittyvä ohjaus tai neuvonta. Tämä erottaa TANO-toiminnan työnohjauksesta, joka ei ole työterveyshuoltotyötä, ja jossa käsitellään prosessimaisesti myös yleisluontoisempia aiheita. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia TANO -toiminnan sisältöalueita ovat: työssä ja työpaikalla esiintyvät terveysvaarat, niiden merkitys sekä vaaroilta suojautuminen ja ensiapujärjestelyt ammattitaudit ja työtapaturmat sekä niiden ehkäisy ja muuhun työhön liittyvä sairastavuus päihteiden väärinkäytön ehkäisy ja päihdeongelmaisen varhainen tunnistaminen sekä hoito ja hoitoon ohjaus päihdeohjelman mukaisesti työmenetelmiin ja -järjestelyihin sekä työaikoihin ja työpaikan olosuhteisiin sekä niiden muutoksiin liittyvät terveysvaarat ja niiden hallinta työhön liittyvän fyysisen ja/tai henkisen väkivallan ehkäiseminen ja hallinta terveelliset ja turvalliset työmenetelmät työn, työympäristön ja -yhteisön parantaminen sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen erityinen painopiste esimiestyön tukemisessa ryhmätoiminnot esim. selkä-, niska-, olkapääryhmä (työfysioterapeutin ohjauksessa), äänenhuolto, TYK-kuntoutujien välitapaamiset, tupakasta vieroitusryhmät yms. 5.2.1. Ensiapuvalmius Ensiapuvalmiuden (hoidollinen valmius, ensiapuvälineistö) suunnittelussa voidaan käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta. Tarkoituksenmukaista ensiapuvälineistöä tulee olla työpisteissä riittävästi. Ensiapukoulutettua henkilöstöä tulisi olla jokaisessa työvuorossa. Ensiapuvälineistöstä ja valmiusasteesta on saatavilla tietoa Internetistä Työsuojeluhallinnon oppaasta; Ensiapuvalmius työpaikoilla, Työsuojeluohjeita ja -oppaita 33. Ensiapukoulutusta voi tiedustella perusturvan työterveyshuollosta. Työssä sattuneen uhka- tai kriisitilanteen välitön purkaminen (defusing) hoidetaan yhdessä työterveyshuollon ja esimiehen kanssa. Defusing-tilaisuudessa arvioidaan debriefing-tilaisuuden tarve. Esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tilaisuuden järjestämiseksi. Debriefing (= kriisitapahtuman jälkikäsittely 1-3 vrk:n kuluessa) järjestetään työterveyshuollon kautta. Työterveyshuollossa asiasta vastaavat työterveyslääkäri, - hoitaja ja -psykologi. 11 (23)

5.2.2. Riskien arviointi työpaikoilla Työnantajan tehtäviin kuuluu työpaikan riskien kartoittaminen. Tarvittaessa työnantaja voi käyttää työterveyshuollon apua riskien arvioinnissa. Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelot tulee toimittaa työterveyshuoltoon ja niiden tulee olla saatavilla työpaikalla. 5.2.3. Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ennaltaehkäisevä päihdetyö, päihteiden käytön tunnistaminen ja mini-interventio sisältyvät työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan. Mini-interventiolla tarkoitetaan terveydenhuollossa tapahtuvaa päihteiden käytön puheeksiottoa ja riskikulutukseen kohdistettua neuvontaa. Hoitoonohjauksessa toimitaan Kiteen kaupungin hoitoonohjausmallia noudattaen. Uusi päihdeohjelma astuu voimaan v. 2014 aikana. 5.3. Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) TYKY-toiminnan tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen. TYKY-toiminta toteutetaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista monimuotoista toimintaa, johon osallistuessaan työterveyshuolto osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Vastuu TYKY-toiminnasta on työnantajalla ja työpaikan henkilöstöllä. TYKY-toimintaa toteutetaan ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja se käynnistyy asiakastoimipaikan omista tarpeista. Toiminta käynnistyy työpaikalla laaditusta tarvekartoituksesta. Työterveyshenkilöstö toimii asiantuntijana TYKYtoiminnan suunnittelussa, vastaa toiminnan käynnistämisestä sekä kuntoutustarpeen selvittämisestä. Asiakastoimipaikan kehittämishankkeisiin työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana, mutta varsinaisten kehittämishankkeiden toimeenpaneminen ja toteuttaminen on työnantajan tehtävä. 5.4 KUNTOUTUS KELA järjestää kuntoutusta, jolla parannetaan ja tuetaan työkykyä. Työterveyshuolto tarvittaessa ohjaa KELA:n kuntoutukseen. Aslak-kuntoutus: Kuntoutuskurssien tarvetta käydään läpi henkilöstöhallinnon kanssa. Aslak kuntoutusta ei haettu ammattiryhmille, koska Kelalla on tarjolla alueellisia ammattikohtaisia Aslak kursseja Itä-Suomessa. TYK-kuntoutus Kiteen kaupungin työntekijöille alkoi v. 2013 Anttolanhovissa Mikkelissä. Kuntoutus jatkuu v. 2015 saakka. Kuntoutujille järjestetään ryhmätapaamisia työterveyshuollossa kuntoutusjaksojen välissä. Tapaamisten aihepiireistä sovitaan kuntoutuslaitoksen kanssa. Lisäksi tarvittaessa haetaan yksilökohtaisia laitoskuntoutuskursseja, TYK-kursseja tai etsitään työntekijälle sopivaa valtakunnallista tai alueellista kurssia. 12 (23)

5.5 Terveystarkastukset Esimies tekee ilmoituksen työterveyshuoltoon uusista työntekijöistä ja ilmoittaa työsuhteen päättymisestä. Esimies perehdyttää työterveyshuollon palveluiden käyttöön ja vastaa siitä, että työntekijät käyvät terveystarkastuksessa. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään yksilötason työterveyssuunnitelmat. Tarvittaessa asiantuntijoina voidaan käyttää työterveyspsykologia, ravitsemusterapeuttia, työnäkemisen asiantuntijaa (optikko) ja työfysioterapeuttia. Kiteen kaupungilla toteutetaan työyksikköön suunnattuja terveystarkastuksia. Työterveystarkastukseen kutsutaan ne työntekijät, joiden työpaikkaan on suunniteltu samalle vuodelle työpaikkaselvitys. Lisäksi toteutetaan altistekohtaiset määräaikaistarkastukset. 5.5.1. Alkutarkastus ja lopputarkastus Alkutarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (Valtioneuvoston asetus 1485/2001) Sijoitettaessa työntekijä tehtäviin, joista aiheutuu erityistä sairastumisen vaaraa tai työn terveydellisten erityisvaatimusten perusteella viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheutuu työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Tarkastus kuuluu seuraaville työntekjöille: Yötyötä (työvuorosta vähintään kolme tuntia klo 23.00-6.00 välillä) tekeville työntekijöille, siivoustyöntekijöille, väkivallan uhkaa sisältävää työtä tekeville, hoitotyöntekijöille, jätehuollon työntekijöille, melulle altistuvat, rakennus- ja korjaustyötä tekeville sekä sisäilmaongelmille altistuville. Tarkastuksesta annetaan työhönsopivuuslausunto. Alkutarkastus pyritään tekemään ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Lopputarkastus tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn päättyessä. Tarkastuksen tekevät työterveyshoitaja ja - lääkäri. Tarkastuksen sisältö: haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen, tartuntatautilain edellyttämä haastattelu hoitotyössä työn riskitekijät paino, pituus, BMI näkö, kuulo verenpaine laboratoriokokeet (pieni verenkuva, veren glukoosi, kolesterolierittely. Lisäkokeet tarvittaessa ammattihenkilön arvion mukaan. sydänfilmi tarvittaessa keuhkojen toimintakoe, keuhkokuva työkykyä arvioivat mittarit (mm. Audit, TKI) työn vaatimat rokotukset sekä yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset 13 (23)

tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla 5.5.2. Määräaikaistarkastus ja lopputarkastus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä Sisältö on sama kuin alkutarkastuksessa, mutta huomioidaan lisäksi seuraavat asiat: Hoitotyö Biologiset altisteet, väkivallan uhka, yö- ja vuorotyö, fyysinen ja henkinen kuormitus. tutkimukset tulee tehdä 3 vuoden välein Yötyötä sisältävä vuorotyö: Terveystarkastuksia suoritetaan: ennen vuorotyön aloittamista ensimmäisen työvuoden jälkeen Seurantatarkastukset: alle 25-vuotiaille viiden (5) vuoden välein 25 50-vuotiaille viiden (5) vuoden välein 50 60-vuotiaille kahden-kolmen (2-3) vuoden välein yli 60-vuotiaille yhden-kahden (1-2) vuoden välein yksilöllisen riskinarviointiin perustuen tarvittaessa useammin Melutyö Alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen melualtistumisen alkamista. Työntekijöille, jotka altistuvat vähintään 80-85 db melulle, tehdään kuulontarkastus kerran vuodessa neljän ensimmäisen vuoden ajan ja sen jälkeen kerran kolmessa vuodessa. Yli 100 db:n melulle altistuvien kuulotarkastus kerran vuodessa. Tiloissa, joissa on todettu sisäilmaongelma: tutkimukset tulee tehdä 1-3 vuoden välein altistumisajasta riippuen Keuhkojen toimintakoe (spirometria) lääkärin ohjeen mukaan ja tarvittaessa, lisäksi tarvittaessa keuhkokuva, työpaikka-pef, oirekyselyt. Rakennus- ja korjaustyötä tekevät: tutkimukset tulee tehdä 1-3 vuoden välein altistumisajasta riippuen. Seurantarkastukset on tehtävä myös erityistä sairastumisen vaarasta työtä pois siirryttäessä, vaaralliselle aineelle altistumisen loputtua. melu, pöly, tärinä, hitsaushuurut, liuotinaineet, maalit, lakat, liimat, tapaturmavaara, lämpötilojen vaihtelut, kosteus- ja homevauriomikrobit liuotinainekysely, maksan toimintakokeet, spirometria, audiogrammi, keuhkokuva, ja tarvittaessa homevasta-ainetutkimukset keuhkokuva ruostumattoman teräksen (U-kromi, U-nikkeli) ja alumiinin työstö (U-alumiini) alat (maksakoe) 14 (23)

asbestialtistuminen työhistoriassa ja nykytyössä, tarkastus asbestiohjeen mukaan, HUOM! Työnantajan velvollisuus ilmoittaa ASA rekisteriin. Puistotyöntekijät: 2-3 vuoden välein biologiset altisteet, torjunta-aineet, homeet, lämpötilojen vaihtelut spirometria, audiogrammi tarvittaessa lisäverikokeita Väkivallan uhkaa sisältävä työ Terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein. Siivoustyö: Terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein. Suun terveydenhuolto Terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein. Keittiötyöntekijät 1-3 vuoden välein altistumisajasta riippuen jauhopöly, melu, fyysinen rasitus, lämpötilojen vaihtelu spirometria, audiogrammi, tarv. EKG, laboratoriotutkimukset Jätehuollon työntekijät (jätevesihuolto): 2 vuoden välein altistumisajasta riippuen keuhkojen toimintakoe (spirometria), tarvittaessa keuhkokuva Näyttöpäätetyö (VnP näyttöpäätetyöstä 1405/1993, 6 ): Työfysioterapeutin/lääkärin tarkastus tarvittaessa. Erityistyölasien arviointi, jossa noudatetaan Kiteen kaupungin laatimaan toimintaohjetta (2006/115 ). 5.5.3. Työhönsijoitustarkastus Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille työhön tuleville, jos alkutarkastusta ei ole tehty. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Tarkastuksen yhteydessä pyritään hoitamaan todetut sairaudet ja varmistamaan, ettei henkilöä sijoiteta hänelle sopimattomaan työhön. Tarkastuksesta annetaan työhönsopivuuslausunto. Tarkastuksen sisältö: haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen työn riskitekijät paino, pituus, BMI näkö, kuulo verenpaine laboratoriokokeet (pieni verenkuva, veren glukoosi ja kolesterolierittely.. Lisäkokeet tarvittaessa ammattihenkilön arvion mukaan. tarvittaessa keuhkojen toimintakokeet tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit rokotustilanteen tarkistaminen ja tarvittaessa rokotusten tehostaminen lisätutkimukset harkinnanvaraisesti työkykyä arvioivat mittarit 15 (23)

5.5.4. Määräaikaistarkastukset Työntekijä kutsutaan määräaikaistarkastukseen samana vuonna kuin työyhteisön tehdään työpaikkaselvitys. Suunnitelluista tarkastuksista sovitaan esimiehen kanssa. Tarkastuksen sisältö: haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus ja terveyskäyttäytyminen työn riskitekijät paino, pituus, BMI näkö, kuulo verenpaine laboratoriokokeet pieni verenkuva, veren glukoosi, kolesterolierittely. Lisäkokeet tarvittaessa ammattihenkilön arvion mukaan. tarvittaessa keuhkojen toimintakoe työkykyä arvioivat mittarit (työkykyindeksi, Audit, BBI-15) perusrokotukset tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla Seuraavissa ammattiryhmissä huomioitavaa: B-hepatiittirokote: terveyskeskussairaalassa ja hoivasairaaloissa työskenteleville työntekijöille, päivystyshenkilöstölle, päihde- ja mielenterveystyöntekijöille, suun terveydenhuollon työntekijöille, välinehuoltajille, sosiaalityöntekijöille sekä gynekologisia näytteitä ottaville ja sukupuolitauteja hoitaville työntekijöille, perhetyöntekijöille, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten neuvolatyöntekijöille A- ja B-hepatiittirokote, jätevesi- ja kaatopaikkatyöntekijälle, puistotyöntekijät (tarvittaessa) Hinkuyskä- ja vesirokkorokote: kouluterveydenhuoltotyötä sekä äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekeville harkinnanvaraisesti Puutiaisaivokuumerokote maaseutuhallinnon henkilöstölle ja muille suurimman osan luonnossa työnsä vuoksi liikkuville. Pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevät: Työntekijöiden tulee toimittaa ennen työsuhteen solmimista ja yli neljä (4) päivää kestävän, Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvan matkan jälkeen salmonellanäyte viipymättä laboratorioon. Lähetteen saa työterveyshuollosta. 5.5.5. Osatyökykyisten terveystarkastus Osatyökykyisellä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka ei selviydy täysimääräisesti työstään. Osatyökykyisille työntekijöille suoritetaan tarvittaessa tihennettyjä terveystarkastuksia työkyvyn seuraamiseksi ja ylläpitämiseksi. Hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus tapahtuu työnjohdon, työterveyshoitajan ja -lääkärin sekä työfysioterapeutin yhteistyönä. Työkyvyn edistämiseksi laaditaan työntekijälle henkilökohtainen suunnitelma ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelma yhdessä työnantajan 16 (23)

kanssa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita työterveyshuollon asiantuntijoita mm. työkyvyn arvioinnissa. 5.5.6. Terveystarkastus eläkkeelle siirryttäessä Työsuhteen päättyessä eläkkeelle jäämiseen työntekijä kutsutaan vapaaehtoiseen eläkkeelle jäävän terveystarkastukseen. Esimies ilmoittaa eläköitymisestä työterveyshuoltoon. Tarkastuksen sisältö noudattelee pääosin määräaikaistarkastuksen sisältöä. Tarkastuksessa otetaan huomioon eläkkeelle jäävän yksilöllinen tilanne. Erityinen sairastumisen vaara Seurantarkastukset on tehtävä myös erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavasta työstä pois siirryttäessä ja/tai vaaralliselle aineelle altistumisen loputtua. Myös velvoitetyöllistetyt kuuluvat tämän palvelun piiriin. 5.6. Asiantuntijoiden palvelut 5.6.1. Työfysioterapeutin palvelut Työfysioterapeutin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työn ja työpaikan ergonomian selvittäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on saada työyhteisö kehittämään työtään, työympäristöään ja itseään. Fysioterapeutin terveystarkastukseen ohjautuu työntekijä, jolla on työssä fyysistä kuormitusta tai työstä johtuvia tuki- ja liikuntaelinoireita. Lähetteen antaa työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja. Terveystarkastuksessa tehdään tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapeuttinen tutkiminen ja liikunta-aktiivisuuden kysely sekä ohjaus ja neuvonta. Tarkastukset ovat tarpeen myös kuntoutustarvetta arvioitaessa, TYKYtoimintaa suunniteltaessa, työn sisällön muuttuessa tai työntekijän uudelleen sijoittumisessa. Työfysioterapeutti neuvoo työntekijälle oikeat työasennot ja -liikkeet sekä keinot selviytyä työn fyysistä vaatimuksista sekä ohjaa omaehtoiseen ja ennaltaehkäisevään liikuntaan huomioiden työn erityispiirteet. Yksilöneuvontaan voi hakeutua työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähettämänä, 1-3 kertaa/oire. Terveysneuvontaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai pienryhmissä. Työfysioterapeutti voi pitää ergonomialuentoja ryhmille tai ryhmämuotoista ohjausta TULE-oireisille. Työfysioterapeutti osallistuu asiakasyritysten työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaan tiimin jäsenenä. Työfysioterapeutti tekee tarvittaessa ergonomiaselvityksiä työpaikalla. Ergonomiaselvityksessä havainnoidaan työntekijän fyysistä toimintaa omassa työpisteessään, työasentoja, työliikkeitä jne. Saatujen tietojen avulla etsitään ratkaisuja työn ergonomisiin ongelmiin. Ergonomiaselvityksen tavoitteena on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia tuki- ja liikuntaelimistön kuormitustiloja, parantaa yksilön työ- ja toimintakykyä sekä työssä viihtyvyyttä. Työfysioterapeutti voi osallistua asiantuntijana työtilojen ja kalustehankintojen suunnitteluun. 17 (23)

Fyysistä toimintakykyä voidaan arvioida lihaskuntotestillä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä kävelytestillä tai polkupyöräergometritestillä. Testitulosten perusteella työntekijälle voidaan laatia yksilöllinen liikuntaohjelma ja edistymistä voidaan seurata seurantatestein. Fyysisen toimintakyvyn arviointia käytetään myös kuntoutustarpeen selvittämisessä sekä suunniteltaessa TYKY-toimintaa työntekijän uudelleen sijoittamista silmällä pitäen tai työn sisällön muuttuessa. 5.6.2. Työterveyspsykologin palvelut Työterveyspsykologin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisen ja kehittymisen tukeminen. Työterveyspsykologin vastaanotolle ohjautuu henkilö, jolla psyykkinen tai sosiaalinen kuormitus uhkaa työkykyä. Esimerkiksi työuupumusoireilu tai muu kuormittuneisuuden kokemus voivat olla käynnin syitä. Lähetteen tekee työterveyslääkäri tai hoitaja. Työterveyspsykologi neuvoo ja ohjaa työntekijöitä kuormittavien tilanteiden purkamisessa ja hallinnassa. Esimiehet voivat saada ohjausta vaikeiden johtamistilanteiden käsittelyyn silloin, kun kysymyksessä on alaisen työkykypulman havaitsemiseen tai sen puheeksi ottamiseen liittyvät asiat. Myös työsuojeluvaltuutetut saavat neuvontaa ja ohjausta työntekijöiden sekä työyhteisöjen työkykyä uhkaavien asioiden käsittelyyn. Yksilöneuvontaa ja ohjausta voi yhdellä lähetteellä antaa 1 3, max. 5 kertaa. Mikäli työterveyslääkäri tai -hoitaja näkee tarpeelliseksi, voi hän kirjoittaa jatkolähetteen. Suunnatuilla työpaikkaselvityksillä tutkitaan työyhteisöjen psyykkistä ja sosiaalista kuormittuneisuutta sekä tuotetaan ehdotuksia konkreettisiksi kehitystoimiksi kuormituksen vähentämiseksi. Käytännössä selvitys tarkoittaa työterveyspsykologin toteuttamaa tiedon keruuta haastatellen ja/tai lomakekyselyin. Selvityksestä tehdään raportti, joka sisältää yhteenvedon työyhteisön vahvuuksista sekä työkykyä uhkaavista tekijöistä. Näiden pohjalta suositellaan kehitystoimia. Raportti käsitellään ensin esimiesten ja sitten kaikkien vastanneiden kesken. 5.6.3. Kuntoutuspalveluohjaus - kuntoutusohjaaja Henkilöstöhallinto ostaa kuntoutuspalveluohjausta tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten kanssa. 5.6.4. Ravitsemusterapeutti Ravitsemusterapeutin tehtäviin työterveyshuollossa voivat kuulua työpaikkalähtöiset työkyvyn ja hyvän ravitsemuksen edistämiseen tähtäävät toiminnat (esimerkiksi työpaikkaruokailun kehittäminen ja edistäminen), työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvearvioon perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia tai tietyissä erityistilanteissa (esimerkiksi yö-/vuorotyöntekijät), työterveyshuollon ammattihenkilöiden koulutus ja konsultaatio sekä ravitsemusohjausmateriaalin valinta ja valmistaminen. 18 (23)

Ravitsemusterapeutti voi olla mukana myös vajaakuntoisten, ravitsemusongelmaisten työntekijöiden kuntoutusprosessissa: arvioimassa kuntoutustarvetta, tukemassa onnistuneella ravitsemushoidolla kuntoutumista ja toteuttamassa esimerkiksi laitoskuntoutusjakson jälkeistä jatkoseurantaa. 5.6.5 Työnäkemiseen erikoistunut optikko Erilaisissa työtehtävissä ja ammateissa vaadittavat näkövaatimukset vaihtelevat yksilöllisesti työntekijän ja toimintaympäristön mukaan. Työnäkemiseen erikoistuneen optikon palveluja voidaan käyttää mm.: Työpisteen järjestämiseen ja säätämiseen työasennon ja näkemisen kannalta sopivaksi. Analysoimaan näkemiseen vaikuttavia ergonomiatekijöitä ja kehittää näkemistä edistäviä toimintaympäristöjä ja ratkaisuja. Työnäköön liittyvien koulutustilaisuuksien järjestämiseen. 6. TYÖPERÄISIÄ JA TYÖHÖN LIITTYVIÄ SAIRAUKSIA SEKÄ SAIRAUSPOISSA- OLOJA SEURATAAN KAARI-MALLIN MUKAISESTI Sairauspoissaoloja seurataan kolmannesvuosittain. Sairauspoissaolojen seuranta on esimiesten vastuulla. Seurannassa käytetään apuna KAARI-mallia. Työterveyshuolto seuraa työpaikalla tapahtuvien työtapaturmien määrää ja sairastuvuutta mahdollisiin ammattitauteihin. Työterveyshuolto pyrkii sairauksien varhaiseen tunnistamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamiseen sekä työhön paluun tukemiseen. Työterveyshuolto toimii työnantajan tukena sijoitettaessa työntekijää hänelle sopivaan kokoaikaiseen tai osa-aikatyöhön. 6.1. Sairauspoissaolon myöntäminen 6.1.1. Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella esimiehen luvalla 1 3 kalenteripäivän osalta sairausloman voi myöntää esimies harkintansa mukaan. Työntekijän tulee ottaa henkilökohtainen puhelinyhteys esimieheen tai esimiehen varahenkilöön välittömästi oireiden / työkyvyn heikentymisen havaittuaan. Esimiehellä on kuitenkin aina oikeus vaatia terveydenhoitajan/sairaanhoitajan /lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Sairauspoissaolosta on tehtävä poissaoloilmoitus Populukseen. Ilmoituksen tekeminen on ensisijaisesti työntekijän omalla vastuulla, mutta sen voi tehdä myös esimies. 19 (23)

Sairauspoissaolo esimiehen luvalla on ensisijainen tapa hakea sairauslomaa äkillisissä akuuteissa sairauksissa, kuten esim. vatsaflunssa, nuhakuume yms. Työnantajan ohjeita tulee noudattaa yhtenäisesti koko organisaatiossa. 6.1.2. Sairauspoissaolo terveydenhoitajan/sairaanhoitajan todistuksella Todistuksen 1-3 kalenteripäivän työkyvyttömyydestä voi antaa myös terveydenhoitaja/sairaanhoitaja. Todistus työkyvyttömyydestä on toimitettava ensi tilassa esimiehelle. Erikseen alkaneeksi ilmoitettavan epidemiatilanteen aikana terveydenhoitaja voi kirjoittaa todistuksen työkyvyttömyydestä 1-7 kalenteripäiväksi. Sairauspoissaolosta on tehtävä poissaoloilmoitus Populukseen. Ilmoituksen tekeminen on ensisijaisesti työntekijän omalla vastuulla, mutta sen voi tehdä myös esimies. 6.1.3. Sairauspoissaolo lääkärintodistuksella Edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta työkyvyttömyydestä on aina esitettävä lääkärintodistus. Ensisijaisesti on esitettävä työterveyslääkärin antama todistus. Lääkärintodistus on toimitettava ensi tilassa esimiehelle tai tämän varahenkilölle. Sairauspoissaolosta on tehtävä poissaoloilmoitus Populukseen. Ilmoituksen tekeminen on ensisijaisesti työntekijän omalla vastuulla, mutta sen voi tehdä myös esimies. 6.2. Sairausloman myöntäminen ja sen palkallisuus Lähin esimies myöntää sairausloman työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti oman harkintansa ja terveydenhoitajan/sairaanhoitajan/lääkärintodistuksen perusteella. Sairausloman palkallisuudesta päättää lähin esimies harkintansa mukaan lähtökohtaisesti lääkärinlausunnon perusteella. Työntekijä toimittaa itse sairauspoissaolotodistuksen/-selvityksen työnantajalle. Jos työntekijä on säästövapaan tai vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairauden vuoksi työkyvytön, todisteeksi työkyvyttömyydestä kelpaa vain lääkärintodistus. 20 (23)

6.3. Työskentely osatyökykyisenä osasairausloma - korvaava työ Työterveyslääkäri antaa lausunnon voiko työntekijä työskennellä osatyökykyisenä. Em. tarkoittaa sitä, että työterveyslääkäri määrittelee voiko työntekijä tehdä omaa työtään esim. osasairauslomalla vai voiko työntekijä tehdä korvaavaa työtä, johon hänellä ei ole terveydellistä estettä. Aina on huolehdittava siitä, että työ ei vaaranna toipumista. Kaari-mallissa määritellään tarkemmat menettelytavat. 6.4. Varhaisen ja tehostetun tuen toimintatavat Työnantaja ja työterveyshuolto noudattavat KAARI-mallissa sovittuja toimintatapoja. Kaari-mallia tarkennetaan siten, että: Työnantaja, yhdessä työterveyshuollon ja asiantuntijoiden kanssa huolehtii siitä, että koko henkilöstöllä ja erityisesti esimiehillä on tarpeeksi osaamista havaita ja ottaa puheeksi työntekijän työkykyyn liittyviä ongelmia ja ehkäistä ongelmia ennalta. Osaamista ja erityisiä täsmätukimalleja kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon ja asiantuntijoiden kanssa, jotta tarvittaviin tukitoimiin ryhdytään heti kun työssä jaksamiseen tai työterveyteen liittyvä ongelma havaitaan. Em. voi koskea sekä yksittäistä työntekijää tai koko työyhteisöä. Tiedonkulkuun ja palautteeseen työterveyshuollon ja työnantajan välillä kiinnitetään erityistä huomiota siten, että työnantaja saa tiedon työntekijän työterveyden uhkista jo varhaisessa vaiheessa. 7. TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU 7.1. Yleislääkäritasoinen avosairaanhoito Työterveyshuollon yleislääkäritasoinen avosairaanhoito sisältää myös työterveyshoitajan antaman sairaanhoidon. Tutkimukset: Yleislääkäritasoiset tutkimukset Toimenpiteet: Yleislääkäritasoiset toimenpiteet Lausunnot: Kiteen kaupungin pyytämät lausunnot Kelan ja Kevan pyytämät lausunnot Kiteen kaupungin vakuutuslaitosten tarvitsemat työkyvyttömyyden osoittamista, kuntoutusta, varten tarvittavat todistukset ja lausunnot. 7.2. Erikoislääkärin konsultaatiot Työterveyslääkäri laatii tarvittaessa lähetteen erikoislääkärin konsultaatioon hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa. Maksusitoumus osoitetaan Kiteen kaupungin sopimushoitopaikkaan. Erikoislääkärillä käyntejä 1-2 käyntiä/ongelma. Konsultaatiolausunto toimitetaan työterveyshuoltoon. (Toimenpiteet eivät kuulu konsultaatioon) 21 (23)

7.3. Työperäiseen ja työkykyä heikentävään terveysongelmaan liittyvä fysioterapia Työterveyshoitaja tai -lääkäri ohjaa tuki- ja liikuntaelinperäisistä oireepäilyistä/oireista kärsivän työntekijän hoidon tarpeen arviointia täydentäviin selvittelyihin työfysioterapeutin vastaanotolle. Työperäisen tai työkykyä heikentävän ongelman hoitamiseksi tai kuntouttamiseksi työterveyslääkäri voi tarvittaessa laatia lähetteen fysikaaliseen hoitoon, 1-8 käyntikertaa/vuosi hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa. Maksusitoumus osoitetaan Kiteen kaupungin sopimushoitopaikkaan. Maksusitoumukset tekee työterveyslääkäri tai työfysioterapeutti. Fysioterapiasta pyydetään hoitopalaute työterveyshuoltoon. 8. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI Työterveyshuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään asiakastoimipaikoilta ja työntekijäasiakkailta saatavaa palautetta ja yhteydenottoja. Jatkuvaa palautteenantoa varten on asiakkaiden käytössä työterveyshuollon www-sivujen palauteosio. Lääkäriasema Resetin työterveyshuoltoon palautetta voi antaa sähköpostilla. Työterveyshuolto arvioi yhdessä asiakastoimipaikan kanssa työpaikkaselvitysraporttiin kirjattujen suositusten ja toimenpide-ehdotusten toimeenpanoa. Lisäksi arvioidaan onnistuneita työhön paluuta pitkien sairaslomien jälkeen sekä työterveyshuollon ja työnantajan toimintatapoja sekä yhteistyötä. Kiteen kaupunki vastaa itse työterveyshuollon asiakaspalautteen keräämisestä sekä esimiehiltä että henkilöstöltä. Työterveyshuolto toimittaa työnantajalle tarvittavat työterveyshuollon toimintatiedot KELAn korvaushakemukseen liittämistä varten. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinta Kiteen kaupungin toimintasuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Kiteen kaupungin henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio, yhteistyötoimikunta ja johtoryhmä sekä palvelujen tuottajina Kiteen kapupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto ja Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto. Asiantuntijana ovat toimineet työfysioterapeutti Tuula Matikainen Kiteen perusturvakeskuksesta ja PsT Pirkko- Liisa Hyttinen Tietotaito Group Oy:stä. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin sekä työnantajan omiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työntekijöiden nähtävillä Kiteen kaupungin Intranetissä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisällöstä tiedotetaan henkilöstön infotilaisuuksissa, esimiesten aamu-/iltapäiväkahveilla ja työpisteissä työpaikkakokouksissa. 22 (23)

Allekirjoitukset Kitee x.x.2014 Kiteen kaupunki henkilöstöpäällikkö Tuija Vaittinen työhyvinvointipäällikkö Kiteen perusturvakeskus, työterveyshuolto Arja Janhonen terveyden edistämisen esimies Lääkäriasema Resetti Oy, työterveyshuolto Jorma Rytkönen työterveyslääkäri Johanna Mikkonen työterveyshoitaja 23 (23)