PÄIHTEET JA PÄIHDEPALVELUT

PÄIHTEET JA PÄIHDEPALVELUT Selvitys Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueelta Koonnut projektisihteeri Saara Lång

SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUE Etelä Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Keski Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat 2. PÄIHTEIDEN SAATAVUUS JA PÄIHDEHAITAT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2.1 Alkoholi 5 Anniskelu ja vähittäismyynti 5 Alkoholin aiheuttamat taudit, tapaturmat ja myrkytykset 6 Itsemurhat 6 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely 6 Liikennerikokset; rattijuopumus, huumaantuneena ajo 7 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 7 Perheväkivaltailmoitukset 8 2.2 Huumeet 8 Hiv kertymä 8 C hepatiitti 9 B hepatiitti 9 A hepatiitti 9 Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset 9 Huumausainerikokset 10 14 17 vuotiaiden huumausainerikokset 10 1. PÄIHDEPALVELUT KOLMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 3.1 Etelä Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut 11 Selviämis ja katkaisuhoitoasema (Seinäjoki) 11 A klinikka (Seinäjoki) 12 Nuorisoasema Steissi( Seinäjoki) 12 Erityisyksikkö Osviitta (Alavus) 12 Ähtärin terveyskeskuksen erityispalvelut/ A klinikka 12 Minnesota (Lapua) 12 Kan koti (Kortesjärvi) 13 Seinäjoen kontaktikoti 14 Päiväkeskus Keidas (Alajärvi) 14 Päiväkeskus Majakka (Kauhava) 14 Päiväkeskus Myötätuuli(Lapua) 14 2

3.2 Keski Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Katkaisuhoito 14 Terveysneuvontapiste Vaihtari 15 A klinikka (Kokkola) 15 Nuotta (Kokkola) 15 Työplus (Kokkola) 15 Perhe ja päihdeklinikka (Veteli) 16 Avopalveluyksikkö Liina (Kokkola) 16 Ensikoti Iida (Kokkola) 16 Ventuskartano (Kokkola) 16 Ventuskartano ry/ Avopalvelu 17 Isojärven palvelutalo 17 Seetri koti 17 3.3 Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Selviämis ja katkaisuhoitoasema (Vaasa) 18 Terveysneuvontapiste Tipsi (Vaasa) 19 Nuorisoasema Klaara (Vaasa) 19 A neuvola (Vaasa) 19 Päihdekuntoutusyhteisö (Vaasa) 19 Päiväkeskus (Vaasa) 20 Silmukoti (Vaasa) 20 Tukiasunnot (Vaasa) 20 A klinikka (Pietarsaari) 20 Pixnekliniken (Malax) 21 Tolvis hoitokoti (Maalahti) 21 Solhem hoitokoti (Uusikaarlepyy) 21 Samaria koti (Pirttikylä) 21 4. PÄIHDEPALVELUJEN KÄYTTÖ JA KUSTANNUKSET Nettokustannukset 22 Päihdesairauksien hoitojaksot 15 24 vuotiaat Päihteiden vuoksi saraalaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olleet 15 24 vuotiaat Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olleet 25 65 vuotiaat 22 Päihdehuollon avopalvelun asiakkaat 23 Päihdehuollon laitoksissa olleet 15 24 vuotiaat 23 Päihdehuollon laitoksissa olleet 25 65 vuotiaat 23 Päihdehuollon asumispalvelujen asiakkaat 23 5. PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUS 24 LIITTEET LÄHTEET 3

1 ALUE Etelä Pohjanmaan maakunta Etelä Pohjanmaa on 26 kunnasta muodostuva 195 000 asukkaan maakunta. Työikäisten osuus väestöstä ( 63,5 %/2004) on pienin koko maassa. Työttömyysaste on 9,7% (1/2006) Maakunnassa seutukuntia on kuusi; Järviseutu, Härmänmaa, Kuusiokunnat, Seinäjoen seutukunta, Eteläiset Seinänaapurit ja Suupohja. Maakunta on kuulu erityisesti yrittäjyydestään ja viljavasta maaseudusta. Järviseudun muodostavat: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli ja Kortesjärvi. Härmänmaassa ovat: Alahärmä, Kauhava, Ylihärmä ja Lapua. Kuusiokunnat ovat Alavus, Kuortane, Töysä, Ahtäri, Soini ja Lehitmäki. Seinäjoen seutukunta muodostuu Ilmajoesta, Jalasjärvestä, Kurikasta, Nurmosta, Perä Seinäjoesta, Seinäjoesta ja Ylistrarosta. Suupohjassa jäseninä ovat Jurva, Isojoki, Kauhajoki ja Teuva. Keski Pohjanmaan maakunta Keski Pohjanmaan maakunta muodostuu Kokkolan ja Kaustisen seutukunnista, sekä Osajäsenkunnista. Kokkolan seutukunnassa ovat Kokkola, Himanka, Kannus, Kälviä ja Lohtaja. Kaustisen seutukunnassa ovat Kaustinen, Halsua, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Himanka, Ullava ja Veteli. Osajäseniä ovat Kruunupyy, Kalajoki ja Sievi. Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa on asukkaita yhteensä 70 654. Työttömyysaste maakunnassa on 10,8% (1/2006%) Menneinä vuosisatoina tervanpoltto, kauppa ja laivanrakennus toivat alueelle vaurautta, osaamista ja tilaisuuden kansainväliseen kanssakäymiseen muun Pohjolan ja Euroopan kanssa. Tämän päivän menestyksen varmistavat maakunnan hyvät sisäiset ja ulkoiset yhteydet: tehokkaat satamat, lentokenttä ja kolme valtatietä, korkealuokkaiset tietoyhteydet sekä seutukuntien verkot. Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta muodostuu 174.000 asukkaan alueesta, kunnista joista suurin osa on ruotsinkielisiä. Työttömyysaste on 7,6% (1/2006) Maakunnan kuntia ovat Isokyrö, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsnäs, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pietarsaari, Uusikaarlepyy,Vaasa,Vähäkyrö ja Vöyri. Leimallista alueelle on läheisyys mereen ja läheiset kontaktit naapurimaihin; 53 % asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään. 4

Kulttuuria leimaa yrittäjyys, vahva kiinnostus kotiseutuun ja monet yhdistystoiminnat. 70% Suomessa tuotetuista tomaateista tulee Pohjanmaan maakunnan alueelta. 1 PÄIHTEIDEN SAATAVUUS JA PÄIHDEHAITAT ALUEELLA 2.1 Alkoholi Suomalaiset joivat vuonna 2002 n. 9,3 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden. Alkoholinkulutus Etelä ja Keski Pohjanmaalla, sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina oli vuonna 2004 Etelä Pohjanmaalla 6,3, Keski Pohjanmaalla 6,5 ja Pohjanmaalla 5,5 litraa. Anniskelu ja vähittäismyynti kolmen maakunnan alueella vuonna 2004 Anniskeluluvat vuonna 2004 A luvat B luvat C luvat lkm asp lkm asp lkm asp E Pohjanmaa 121 68.744 7 605 133 15. 658 K Pohjanmaa 55 21. 076 4 303 46 5.331 Pohjanmaa 132 51.073 11 1.586 125 14.195 Vähittäismyyntiluvat vuonna 2004 Alko Luovutusp. C luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm E Pohjanmaa 15 9 319 2 K Pohjanmaa 4 2 104 1 Pohjanmaa 8 4 264 0 A luvat = kaikki alkoholijuomat B luvat = enintään 22% alkoholijuomat C luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat 5

Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. N. 12 % on raittiita. Alkoholin suurkuluttajia on 5 4 % aikuisväestöstä. Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista n. 80% on alkoholin aiheuttamaa. Vuosittain n. 2 200 henkeä kuolee alkoholin ja n. 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on n. 5% kaikista kuolemantapauksista. Vuonna 2002 oli yli 40 000 hoitojaksoa, jossa oli päihdesairaus pääsairautena. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 alkoholisairauksiin ja myrkytyksiin kuoli 1 283 työikäistä suomalaista. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Eniten alkoholiin kuolee 45 69 vuotiaita miehiä. Alkoholiin kuolleiden naisten kuolintapausten määrä on lähes nelinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyvät haitat näkyvät seuraavasti tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan: Alkoholin aiheuttamat taudit ja tapaturmat, alkoholimyrkytykset vuonna 2004 Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 46 Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 Vaasan sairaanhoitopiiri 26 Itsemurhat vuonna 2004 Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 38 Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11 Vaasan sairaanhoitopiiri 16 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2004 Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 ( Lähde: Tilastokeskus) 6

Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina 2004 2005 Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen 2004 2005 Alavus 62 54 Kauhajoki 61 65 Kaustinen 33 48 Kokkola 65 73 Kyrönmaa 29 27 Lapua 83 44 Mustasaari 40 40 Närpiö 25 19 Pietarsaari 46 44 Seinäjoki 189 155 Vaasa 113 96 Törkeä rattijuopumus 2004 2005 Alavus 83 85 Kauhajoki 74 94 Kaustinen 64 78 Kokkola 124 105 Kyrönmaa 50 50 Lapua 151 152 Mustasaari 32 64 Närpiö 51 38 Pietarsaari 73 91 Seinäjoki 289 255 Vaasa 139 118 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina 2004 2005 2004 2005 Alavus 123 115 Kauhajoki 179 155 Kaustinen 80 111 Kokkola 332 369 Kyrönmaa 49 64 Lapua 218 250 Mustasaari 38 70 Närpiö 66 45 Pietarsaari 218 228 Seinäjoki 490 458 Vaasa 446 467 7

Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004 2005/ Länsi Suomen läänin tilanne 2004 2005 Alavus 7 12 Kauhajoki 10 30 Kaustinen 8 24 Kokkola 30 90 Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki 13 43 Vaasa 4 95 Koko Länsi Suomen läänissä yhteensä 520 1287 1.2 Huumeet Lähde: Polstat Huumausaineidenkäyttötilanne Suomessa vuonna 2002 2003 oli seuraavanlainen. Joskus huumetta kokeilleiden miesten ( 15 64 v.) osuus oli 14%, kun naisten vastaava luku oli n. 11%. Joskus kannabista kokeilleiden poikien (15 16 v.) osuus oli n. 11% kuin vastaava tyttöjen osuus oli n. 8%. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti. Ensimmäisenä ongelmapäihteenä hoitoon hankeutumisessa olivat opiaatit 28% (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), stimulantit 28%, Kannabis 16%, Alkoholi (+huume) 19% ja rauhoittavat lääkkeet 6%. Lähde: Huumausainetilanne Suomessa 2004, tilastoraportteja 1/2005, toim. Ari Virtanen. HIV infektioiden kertymä Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980/ tilanne vuosina 2004 2005: 1980 3/2006 2004 2005 Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27 3 Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 35 4 Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidomologian osasto. 8

C hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004 2005 2004 2005 Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17 19 Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 8 Vaasan sairaanhoitopiiri 41 34 B hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004 2005 2004 2005 Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 2 Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 4 5 A hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004 2005 2004 2005 Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 1 Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 1 0 Vuonna 2003 huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten ennakkotietojen perusteella 146 ja EMCDDA:n erityisrekistereille antamien huumekuolemien määrittelyohjeen perusteella 67. Nämä eri tavalla määritellyt huumekuolematapausten määräarvot antavat rajaarvot Suomessa vuoden aikana huumeisiin kuolleiden määrälle. Rekisterien mukaan 15 24 vuotiaiden osuus kuolemantapaukissa vaihtelee määritelmän mukaan 25 prosentista 40 prosenttiin. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2004: 2004 Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 6 Lähde: Tilastokeskus 9

Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2003 2005: 2003 2004 2005 Alavus 33 41 18 Kauhajoki 35 49 32 Kaustinen 8 21 14 Kokkola 139 184 186 Kyrönmaa 29 12 6 Lapua 85 61 31 Mustasaari 35 27 21 Närpiö 25 34 12 Pietarsaari 85 72 32 Seinäjoki 351 313 283 Vaasa 284 280 288 14 17 vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2003 2005: 2003 2004 2005 Alavus 3 1 0 Kauhajoki 2 7 0 Kaustinen 3 13 1 Kokkola 12 6 16 Kyrönmaa 1 0 0 Lapua 18 1 0 Mustasaari 0 0 1 Närpiö 0 4 1 Pietarsaari 10 3 2 Seinäjoki 13 19 8 Vaasa 9 19 8 Lähde: Polstat 10

3. PÄIHDEPALVELUT Päihdehuollon palveluja on saatavana sosiaali ja terveydenhuollon yleisinä palveluina ja toisaalta päihdehuollon erityispalveluina ja erityistason sairaanhoitona. Avopalveluihin voi hakeutua oma aloitteisesti, laitoshoitoon tarvitaan lähete. Kunnan on järjestettävä päihdehuolto sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavaksi. Palvelut tarjotaan ensisijaisesti avohuoltona, mutta myös laitoshuoltona. Päihdehuollon palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Tahdosta riippumattomaan hoitoon henkilö voidaan määrätä joko terveysvaaran tai väkivaltaisuuden perusteella. Hoito voi tällöin kestää enintään 5 vrk tai väkivaltaisuuden perusteella 30 vrk. Käytännössä tahdosta riippumaton hoito on harvinaista. Päihdehuollon eritiyspalvelujen avohoitoyksiköitä ovat A klinikat ja nuorisoasemat. Katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskukissa tai katkaisuhoitoasemilla. Laitoskuntoutus tapahtuu pääsääntoisesti yksityisten, yhteisöjen tai yhdistysten kolmannen sektorin tuottamana palveluna. Päihdeongelmaisten hoitoa ja kuntoutusta tukevina palveluina ovat erilaiset tuki ja asumispalvelut; hoitokodit, asumispalvelut ja päiväkeskukset. Päihteiden ongelmakäyttäjien hoidossa ja jatkohoidon järjestämisessä vapaaehtoisilla oma apujärjestöillä on merkittävä osuus. AA ryhmiä on n. 200 paikkakunnalla ( n. 700 ryhmää). Narkomaaneilla on omia NA ryhmiä. N. 50 paikkakunnalla toimii myöskin A klinikoiden asiakkaiden perustamia yhdistyksiä, A kiltoja. 3.1 Etelä Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Selviämis ja katkaisuhoitoasema (Seinäjoki) Asema on päihdeongelmaisille tarkoitettu kuntouttava hoitolaitos, jonka sopimuskuntia ovat: Alahärmä, Alajärvi, Ilmajoki, Isokyrö, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Vimpeli ja Ylistaro. Terveyskeskuksen lähetteellä tai maksusitoumuksella voivat tulla myös Jalasjärven, Kauhavan, Kurikan, Lappajärven, Teuvan ja Ylihärmän asukkaat. Selviämishoidon tarkoituksena on antaa asiakkaalle mahdollisuus levätä ja selvitä päihtymystilastaan turvallisesti sekä auttaa päihdeongelmaista päihteiden käytön keskeyttämisessä. Selviämisasemalla on viisi asiakaspaikkaa. Katkaisuhoito on lyhytaikaista (3 7 vrk), vapaaehtoisuuteen perustuvaa, kuntouttavaa laitoshoitoa. Katkaisuhoitoasemalla on 10 asiakaspaikkaa, joista kaksi huumekatkaisua varten. Hoitojakson aikana asiakkaalle pyritään myös järjestämään jatkohoito. Huumekatkaisujakson kesto on kuusi viikkoa. akupunktio, keskustelu ja rentoutusryhmät yksilökeskustelut lepo, ravinto, puhtaus lääkäripalvelut, lääkehoito tarvittaessa perhe ja verkostopalaverit 11

tiimissä työskentelee sosiaaliohjaaja, lääkäri, neljä sairaanhoitajaa, kuusi ohjaajaa ja laitoshuoltaja Opioidivierotushoidon järjestämisen selvitystyö on tehty yhdessä E P:n shp:n kanssa. Toimintamalleja on luotu, mutta hanke kaatui rahoitukseen. Opioidihoidon jatkoprojektityöryhmä on perustettu, mutta työryhmän toiminta on jäänyt kesken vuonna 2004. Terveysneuvontapisteen saaminen Seinäjoelle on vireillä. Terveyneuvontapiste toteutetaan yhteistyössä terveyskekuksen ja kaupungin päihdehuollon kanssa. Tilakysymys on avoinna. Terveyskeskuksessa on puoli sairaanhoitajan virkaa varattuna toiminnalle. A klinikka (Seinäjoki) A klinikka vastaa avohoidosta. Asiantuntija apua saa päihteisiin ja peliongelmiin liittyvissä asioissa. Hoitomenetelminä on mm. yksilö, ryhmä ja verkostoterapia sekä lääkehoito. A klinikalta saa konsultaatiota ja työnohjausta sekä lisäksi siellä tehdään ennaltaehkäisevää päihdetyötä. A klinikan kautta on myös mahdollisuus päästä katkaisuhoitoon ja laitoskuntoutukseen. Seinäjoen A klinikka tarjoaa palveluja Alahärmän, Alajärven, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isokyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kortesjärven, Kurikan, Lappajärven, Lapuan, Nurmon, Seinäjoen, Teuvan, Vimpelin, Ylihärmän ja Ylistaron asukkaille. Nuorisoasema Steissi (Seinäjoki) Steissi palvelee 13 21 vuotiaita nuoria. Nuorisoasemalta sekä nuoret että vanhemmat voivat saada tukea ja neuvontaa nuorten arkeen liittyvissä asioissa. Yhteydenotot voivat liittyä joko nuoren alkoholin / huumeidenkäyttöön tai muuhun nuoren arkielämään liittyviin ongelmiin. Steissin palvelut ovat asiakkaille maksuttomia, luottamuksellisia ja vapaaehtoisia Erityisyksikkö Osviitta (Alavus) on terveyskeskuksen moniammatillinen työryhmä, jonka jäsenet edustavat psykologian, sosiaalityön, puheterapian ja toimintaterapian asiantuntemusta. Ähtärin terveyskeskuksen erityispalvelut / A klinikka (Ähtäri) A klinikka vastaa päihde ja perhetyöstä, ja toimii hoitopaikkana riippuvuuksista kärsiville kuntayhtymän asukkaille. A klinikalla tuetaan asiakasta ja hänen perhettään, tehdään kotikäyntejä ja avokatkaisuhoitoa. Minnesota hoito (Lapua) Minnesotamalli on hoitomenetelmä. joka on lähinnä kehitetty Minnesotan osavaltiossa USA:ssa, siitä nimi. Jo 40 luvun lopulla syntyi Willmarin valtionsairaalassa ajatuksia perusperiaatteista, jotka muodostavat kautta aikojen menestyksekkäimmän alkoholismin ja/tai sekakäytön hoitomallin pohjan. Alkoholismin määrittäminen monisärmäiseksi sairaudeksi, osoitti, että hoidossa on välttämätöntä kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, ja tästä syystä se tapahtuu usean eri alan spesialistien yhteistyönä siten, että hoitoryhmä eli tiimi, työskentelee yhdessä yhteisen hoitomallin mukaan tavoitteena yhdessä asetetut päämäärät. 12

Minnesotamallille on luonteenomaista lyhyt, keskimäärin 4 viikon pituinen intensiivinen hoitojakso. Hoitoaikaa voidaan tarvittaessa pidentää potilaan tarpeen mukaan. Laadittavassa yksilöllisessä hoitosuunnitelmassa painotetaan ajankäytön suhteen seuraavaa: Potilaan on saatava kokea raittius Potilaan on saatava aikaa sopeutua terapeuttiseen ympäristöön ja sen kokemiseen Potilaan on saatava aikaa tiedon hankkimiseen ja työskentelyn aloittamiseen oman itsensä kanssa Potilaan on saatava aikaa aloittaa itsensä muuttaminen Luonteenomaista Minnesotamallille on yksinkertainen perusnäkemys ihmisestä ja hänen päihderiippuvuudestaan. Asiat, jotka ovat muodostuneet potilaalle liian mutkikkaiksi ja sekaviksi, lasketaan sellaiselle tasolle, että ne tulevat ymmärrettäviksi ja niiden suhteen on mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin. Potilas oppii olemaan rehellinen itseään ja muita kohtaan, soveltamaan ja kehittämään omaa arvomaailmansa sekä löytämään hänelle parhaiten sopivan tasapainoisen elämäntavan. Hoito perustuu rehellisyyteen, omakohtaiseen vastuunottamiseen sekä siihen, että potilas irrottautuu itsekeskeisyydestään ja oppii välittämään myös tosista KAN hoitokoti (Kortesjärvi) KAN hoidon toimintaperiaate Yhdistyksen toiminta on syntynyt helluntaiherätyksen keskuudessa vuonna 1971. Yhdistyksen sääntöjen mukaan "Yhdistyksen tarkoituksena on kristillisen elämänkatsomuksen mukaisen kuntouttamishoidon ja avun antaminen pysyvään vapautumiseen päihdyttäviä aineita käyttäville henkilöille ja samoin vankilasta vapautuneiden auttaminen yhteiskuntaa hyödyttävään elämään". KAN työssä pyritään määrätietoisesti kiinnittämään huomiota kristillisen vaihtoehdon tarjoamien mahdollisuuksien esillä pitämiseen ja käyttämiseen hoitotyössä. Jos joku ei halua motivoitua hoitoon, autetaan heitä sosiaalisesti mahdollisuuksiemme mukaan. Tarvittaessa yritetään auttaa heitä löytämään itselleen sopivampaa hoitoa. Hoitopaikoista ei kilpailla, mutta toivotaan yhteistyötä kaikkien asianomaisten tahojen kanssa niiden ihmisten hoitoon saattamisessa, jotka valitsevat KAN kodin. Hoitokodeissa miehet, naiset ja perheet saavat yksilöllisen tarpeen mukaista hoitoa. Hoito perustuu selkeän kristillisen vaihtoehdon suomiin mahdollisuuksiin. Olennaisena osana hoitoa ovat aamu ja iltahartaudet, raamatun tutkiskeluhetket, sielunhoito yksilö ja ryhmäkeskustelut. Hoitojakson pituus on yksilöllinen. Suositus on vähintään kolmen kuukauden hoitojakso. (Lähde: Sirpa Tuomela: Etelä Pohjanmaan palvelujärjestelmä, päihdetyö ja toimijoiden yhteistyö, pro gradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2005 13

Seinäjoen kontaktikoti (Seinäjoki) Kristillinen alkoholisti ja narkomaanityö KAN yhdistyksen perustama koti päihdeongelmaisille miehille. 7 paikkaa miehille ( asukkaat kaikkialta Suomesta) päihteetön ensivastaanottokoti, joka antaa akuuttihoidon kontaktikodissa kartoitetaan motivaatio ja ohjataan eteenpäin päihdekuntoutukseen hoitoaika 4 vk / hoitoon tullaan maksusitoumuksella jonkin verran päivätoimintaa seinäjokisille päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat tukea raitistumiselleen Päiväkeskus Keidas (Alajärvi) Alajärven päivakeskusyhdistys ry:n ylläpitämä päivätoimintakeskus päihde ja moniongelmaisille. työllistävää toimintaa ( entisöinti, puutyöt, kettiö ja siivoustyö) sosiaalista kanssakäymistä ( tietokilpailuja, Raamattupiirejä jne..) ruokailumahdollisuus omakustannushintaan mahdollisuus käyttää atk päätettä Päiväkeskus Majakka (Kauhava) työtoimintaa naisille ja miehille (käsityöt, torimyynti) ruokailumahdollisuus omakustannushintaan iltaisin keskustelupiirejä Kastanja projekti nuorille asumisen tueksi Päiväkeskus Myötätuuli (Lapua) Lapuan Sinauha ry:n perustama päiväkeskus miehille ja naisille päivätoiminnassa tehdään alihankintatöitä, muuttoja, kuljetuksia mahdollisuus ruokailuun mahdollisuus retkiin, leireihin ym. virkistystoimintaan 3.2 Keski Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Katkaisuhoito Katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskusten vuodeosastolla. Hoitoaika on n. 5 vrk. Alueella ei ole erityistä selviämis ja katkaisuhoitoasemaa. Opioidivieroitus ja korvaushoitojen aloittamisen arvioinnin suorittaa aikuispsykiatrian poliklinikka Keski Pohjanmaan keskussairaalassa. Arviointijakso ostetaan ostopalveluna toisesta sairaanhoitopiiristä. Arvioon pääsee lähetteellä. Lääkeavusteinen, psykososiaalinen kuntoutus tapahtuu Keski Pohjanmaan kekussairaalassa. 14

Terveysneuvontapiste Vaihtari (Kokkola) Terveysneuvontapiste Vaihtari toimi v. 2004 Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymässä. Toiminta lakkautettiin väliaikaisesti asikkaiden vähyyden vuoksi. Terveysneuvontapiste tarjosi suonensisäisesti huumeita käyttäville tietoa terveydenhoidosta, tartuntataudeista sekä hoitopaikoista. Vaihtarissa oli mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin ja saada A ja B hepatiittirokotukset. Vaihtarista ei saanut lääkkeitä, eikä reseptejä. A klinikka (Kokkola) asiantuntija apua päihde ja riippuvuusongelmista kärsiville, sekä heidän läheisilleen asiakkaaksi ajanvarauksella ilman lähetettä asiakkaan kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma ei lääkehoitoja, vieroitusoireisiin korva akupunkitota hoitosuhteessa olevalle asiakkaalle lääkäripalveluja raittijuopumuksiin liittyvä päihderiippuvuusarvioinnit, sekä laitoskuntoutuksen tarpeen arviointi suoritetaan A klinikalla A klinikalla on myös mahdollisuus asioida internetin välityksellä Terassi palvelussa Nuotta (Kokkola) nuorten tuki ja neuvontapiste Nuotta tarjoaa apua päihde ja riippuvuusongelmista kärsiville nuorille, sekä heidän läheisilleen toimintamenetelminä yksilökeskustelut, sekä perhe ja verkostotapaamiset Nuotta arvioit lapsen/ nuoren tilannetta; avo ja laitoskuntoutuksen tarvetta, mahdollista kuntoutuspaikkaa ja tekee alustavat tiedustelut hoitopaikoista. Arviota tehdään yhdessä lapsen/nuoren, hänen perheensä ja lastensuojeluviranomaisten kanssa. yli 18 vuotiaan nuoren kohdalla Nuotta tekee maksusitoumushakemuksen Perusturvavirastoon laitoskuntoutuksesta alaikäisten lasten ja nuorten kohdalla toimitaan lastensuojelulain ja asetuksen puitteissa. Nuottaan ei tarvita erillistä lähetettä. Neuvoja voi kysellä myöskin puhelimitse Työplus (Kokkola) työterveyshuollossa nimetty päihdetyöterveyshoitaja tapaa päihdeasiakasta 5 kertaa työmenetelminä motivoiva haastattelu ja mini interventio ohjaa tarvittaessa eteenpäin päihdepalveluissa konsultaatio ja työnohjaus A klinikalta 15

Perhe ja päihdeklinikka ( Veteli) tavoitteena on vähentää ja ehkäistä päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja työmuotona on yksilö ja parikeskustelut, sekä kotikäynnit tarvittaessa päihdetyöntekijä tapaa katkaisuhoidossa olevat asiakkaat ja motivoi heitä jatkotyöskentelyyn perhe ja päihdeklinikka toimii Halsuan, Vetelin ja Kaustisen alueella Avopalveluyksikkö Liina (Kokkola) avopalveluyksikön tavoitteena on ehkäistä sikiövaurioita ja tukea äidin ja vauvan toimivan vuorovaikutuksen syntymistä sekä olla mukana kehittämässä päihteitä käyttävien vauvaperheiden tavoittamista, tukemista ja hoitoonohjaamista sosiaali ja terveydenhuollossa päihdeongelmiin erikoistunut yksikkö kuuluu Ensi ja turvakotien liiton projektiin Ensikoti Iida (Kokkola) kaksikielinen, päihdeongelmaisten äitien hoitamiseen erikoistunut yksikkö, osa Ensi ja turvakotien liiton projektia ensikoti on kodinomainen yhteisö, jossa tuetaan päihdeperheitä vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa perustehtävänä on varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, päihdekuntoutus ja yhteisöhoito asumisaika sovitaan perheen tarpeiden mukaan maksusopimus perusturvaviraston kanssa Ventuskartano (Kokkola) laitospäihdekuntoutusta naisille, miehille ja perheille yksilökuntoutuksen kesto 31 45 vrk ja perhekuntoutuksen kesto 2 6 kk+ kotikäynnit peruskuntoutuksen käyneille intervalli ja uusi alku jaksoja (5 14 vrk) työmenetelminä kognitiivinen käyttäytymisterapia, verkostotyö ja yhteisöhoito asiakkaalla on toimeentuloa korvaavana etuutena mahdollisuus saada Kelasta sairauspäivärahaa tai kuntoutusrahaa 16

Ventuskartano ry/ Avopalvelu Asuntokoti Hermanni tuottaa asumis ja päiväkeskuspalveluja syrjäytyneille tai syrjäytymisuhan alla oleville kokkolalaisille päihdeongelmaisille toiminta ajatuksena on, että yhteisön tuella, henkilökunnan läsnäololla ja selkeillä säännöillä asukkaita tuetaan omien voimavarojensa käyttöön niin, että heidän elämänlaatunsa olisi mahdollisimman hyvä asuntokoti Hermannissa on 25 huonetta, joista 3 sopii liikuntarajoitteisille asukkaiden käytössä on yhteiset oleskelu ja keittiötilat, sauna, pyykinpesutila, päiväkeskus ja verstastila, sekä selviämishuone asuntokotiin voi hakeutua joko suoraan tai eri viranomaistahojen kautta Päiväkeskus tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden viettää aikaa selvin päin, tavata kavereita, saunoa ja pestä pyykkiä, ruokailla omakustannushintaan, käyttää verstasta, osallistua virkistystoimintaan ja retkiin, työntekijän antamaan ohjaukseen, neuvontaan ja henkilökohtaisiin keskusteluihin Isojärven palvelukoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista päihdeongelmaisille, erityisesti iäkkäämmille ja sairauksiensa vuoksi sitä tarvitseville toiminnalla pyritään asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja päihdehaittojen vähentämiseen palvelut sisältävät turvapalvelun sekä asukkaan palvelusuunnitelman mukaiset ateria, hygienia, siivous ja asiointipalvelut palvelukoti on päihteetön; asukkaiden käytössä on selviämishuone, jossa on kameravalvonta Seetri koti 8 paikkainen tukiasuntola, joka on tarkoitettu päihde ja/tai mielenterveysongelmista kärsiville naisille ja miehille, jotka ovat menettäneet oman elämänhanllintansa kotiin voi hakeutua kunnan tai muun tahon maksusitoumuksella asiakkaalle laaditaan kuntoutussuunnitelma, joka jaksottuu kolmeen vaiheeseen; orientoitumis, intensiivi ja ylläpitojaksoon koti toimii kristilliseltä pohjalta 17

3.3 Pohjanmaan maakunta/ päihdepalvelut Vaasan kaupunki tarjoaa sosiaalipalveluina Päihdehuoltolain mukaiset päihdehuollon palvelut asukkailleen. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollon palveluihin voi hakeutua oma aloitteisesti ja ne tukevat asiakkaan itsenäistä suoriutumista. Hoito perustuu luottamuksellisuuteen ja toiminnassa otetaan ensisijaisesti huomioon asiakkaan ja hänen lähteistensä etu. Palvelut annetaan henkilöille, joilla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palvelut annetaan avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Päihteiden ongelmakäytön ehkäisemiseksi ja lopettamisen tueksi tarjotaan neuvontaa, tukea, avohoito, laitoskatkaisua, laitoskuntoutusta ja asumipalveluyksiköiden palveluja. Vaasa hankkii tuottamiensa palveluiden lisäksi ostopalveluina eri laitoksilta pitkäaikaisia kuntoutuspalveluita. Käytettyjä laitoksia ovat Kankaanpään A koti, Kalliola, Minnesota, Ventuskartano, Karvohovi ja Pixne kliniken. Vaasa myy päihdehuollon palveluja sopimuskunnilleen. Selviämis ja katkaisuhoitoasema (Vaasa) selviämishoito erilaisten päihteiden vaikutuksen alaisena oleville 9 hoitopaikkaa sisäänotto ympäri vuorokauden, kaikkina viikonpäivinä ei ikärajaa henkilökunta tarkkailee ja arvioi hoidontarvetta hoito on asiakkaalle maksutonta, ei tarvita erillistä lähetettä asiakasta motivoidaan jatkohoitoon katkaisuhoito on avoinna ympäri vuorokauden katkaisuhoidossa on 10 vuodesijaa hoitoon tullaan selviämishoitovaiheen jälkeen ilman lähetettä hoidossa arvioidaan asiakkaan päihderiippuvuutta, sekä kuntoutumistarvetta ja käynnistetään sosiaalisten pulmien selvittely hoitoaika muutamasta vuorokaudesta kahteen viikkoon (mahdollisuus tarpeen vaatiessa pitempääkin jaksoon) huumeiden käyttäjille viiden viikon vieroitus ja kuntoutusohjelma 18

Terveysneuvontapiste Tipsi ( Vaasa) Terveysneuvontapiste Tipsi tarjoaa suonensisäisesti huumeita käyttäville tietoa terveydenhoidosta, tartuntataudeista sekä hoitopaikoista ja hoitoonohjauksesta. Tipsissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Toiminta aloitettu keväällä 2006. Nuorisoasema Klaara (Vaasa) Vaasan sosiaaliviraston perhehuolto osaston alainen itsenäinen yksikkö, joka tarjoaa mielenterveysongelmiin, päihteiden käyttöön ja elämänhallinnan ongelmiin ennaltaehkäiseviä ja hoidollisia palvelujam13 25 vuotiaille vaasalaisille nuorille, sekä ostopalveluina sopimuskunnille. asiakkaaksi ilman lähetettä ja ajanvarausta jokaiselle asiakkaalle oma palvelusuunnitelma palvelut suomeksi, ruotsiksi, ja englanniksi työmenetelminä: yksilökeskustelut, perhetapaamiset ja toiminnalliset ryhmät moniammatillisen tiimin työvälineinä ovat kognitiivinen psykoterapia, sekä psykodynaaminen ja ratkaisukeskeinen terapia. työotetta leimaa laaja yhteistyö eri viranomaisten kesken A neuvola (Vaasa) neuvottelu ja avohoitopaikka riippuvuusongelmista kärsiville sekä heidän läheisilleen työskentelymuotoina: yksilöterapia, ryhmäterapia, verkostotyö, lääketieteellinen tutkimus, lääkehoito, akupunktio hoitoperiaatteina vapaaehtoisuus, itsemääräämisoikeus ja luottamuksellisuus palveluita myöskin erityisryhmille; päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset, ajokorttiseurannassa olevat, yhdyskuntapalveluun tuomitut, huumausaineiden käyttörikoksista epäillyt, työvoimaviranomaisten ohjaamat työttömät työnhankijat (kuntoutusarviot) käynnit ovat maksuttomia hoitotiimi: sosiaaliterapeutit, sairaanhoitajat, lääkäri Päihdekuntoutusyhteisö (Vaasa) kuntoutushoitoa päihdeongelmasta toipuville asiakkaaksi tulo ilman lähetettä (vaasalaiset) yleensä katkaisuhoitoaseman tai A neuvolan kautta asiakaspaikkoja 10, joista 3 naisille kuntoutusjaksojen pituus 1 6 kk ( mahdollisuus jatkaa päiväasiakkaana) ympäristöterapeuttista yhteisöhoitoa yksilö ja ryhmäkeskusteluja 19

musiikki, rentoutus, perhe ja toimintaterapiaa, sekä akupunktiohoitoa arkielämän ja elämäntaitojen opettelua tavoitteena päihteetön elämäntapa hoitotiimi: vastaava ohjaaja, viisi ohjaajaa, keittäjä Päiväkeskus (Vaasa) toimii päihdehuollon asiakkaiden sosiaaliklubina mahdollisuus viettää raitista vapaa aikaa kuntoutumisen tukena mahdollisuus ruuanlaittoon valvojina työllistämistuella palkatut työttömät työnhakija Silmukoti (Vaasa) päihdeongelmaisille tarkoitettu pienkoti 13 paikkaa miehille ja 5 paikkaa naisille kolmessa solussa, jossa kaikilla on oma huone asukkaat vastaavat kodin askareista yhdessä työntekijän kanssa asukkaat maksavat vuokraa asumisestaan, johon saavat asumistukea Tukiasunnot ( Vaasa) tarkoitettu päihdeongelmaisille, joiden kuntoutumisen esteenä ovat asumisen vaikeudet asumisaika määräaikaista max. 1 vuosi kerrallaan asukas on vuokrasuhteessa A neuvolaan A klinikka (Pietarsaari) avohoitoa päihde ja peliongelmaisille, sekä heidän läheisilleen hoitoon voi hakeutua ilman ajanvarausta arkipäivisin klo 8.00 10.00/ ajanvarauksella klo 10.00 jälkeen hoito on maksutonta hoitomuotoina ovat yksilö ja parikeskustelut, akupunktio, rentoutus ja kirkasvalohoito lääkäripalvelu A klinikka hoitaa päihderiippuvuusarvioinnit 20

Pixnekliniken ( Malax) Pixnekliniken ordnar 4 veckors kurser på svenska för personer som har problem mad alkohol. Till Pixnekliniken kommer människor med alkoholproblem från hela svenskfinland. Pixnekliniken upprätthålls av Kårkulla samkommun och till största delen av kundens hemkommun. Vissa kommuner har på förhand betalat en årgift för sina kommunmedlemmar. För andra kommunens invånare behövs betalningsförbindelse. Tolvis hoitokoti (Maalahti) Tolvis hoitokoti on tarkoitettu päihderiippuvaisille nuorille, sekä miehille että naisille. hoitomenetelmänä on NA:n 12 askeleen ohjelma, ryhmäkeskustelut ja henkilökohtaiset keskustelut hoitokieli on ruotsi hoitoaika 4 kk hoitokodissa työskentelee moniammatillinen työryhmä Solhem hoitokoti (Munsala) krsitillinen alkoholisti ja narkomaanikoti vain naisille 7 paikkaa tavoitteena kristillisen kuntouttamishoidon ja avunantamisen avulla palautua takaisin päihteetömään elämään vankilasta vapautuneiden kohdalla tavoitteena paluu yhteiskuntaan toimintamenetelminä yksilö ja sielunhoito, ryhmäkeskustelut, työterapiat ja hengellinen kokoustoiminta Samaria koti (Pirttikylä) kuntoutuskoti tarjoaa 4 hoitopaikkaa, sekä 3 tukiasuntopaikkaa päihdeongelmaisille miehille tukiasunnot on tarkoitettu niille, jotka voisivat jättää hoitokodin, mutta eivät vielä pysty asumaan itsekseen koti on tarkoitettu lähinnä ruotsinkielisille asiakkaille asuminen kodissa edellyttää asukkailta huomattavaa työpanosta keskustelu ja työterapia sisältyy kuntoutukseen kodissa on vastuuhenkilönä sairaanhoitaja, mutta käytettävissä on myöskin lääkäri ja pastori 21

3. PÄIHDEPALVELUJEN KÄYTTÖ JA KUSTANNUKSET Nettokustannukset Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 2002 2004 2002 2003 2004 Etelä Pohjanmaa 7,1 7,9 9,1 Keski Pohjanmaa 9,6 12,3 14,2 Pohjanmaa 11,9 12,8 13,6 Päihdesairauksien hoitojaksot 15 24 vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä 2002 2003 2004 Etelä Pohjanmaa 2,4 1,6 1,4 Keski Pohjanmaa 3,6 3,4 3,3 Pohjanmaa 1,4 0,9 1,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15 24 vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä 2002 2003 2004 Etelä Pohjanmaa 2,4 1,6 1,4 Keski Pohjanmaa 3,6 3.4 3,3 Pohjanmaa 1,4 0,9 1,2 Päihteiden vuoksisairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25 64 vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä 2002 2003 2004 Etelä Pohjanmaa 4,6 4,5 5,0 Keski Pohjanmaa 6,9 6,9 6,7 Pohjanmaa 2,9 2,5 2,8 22

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/ 1000 asukasta 2002 2003 2004 Etelä Pohjanmaa 3,8 4,6 5,4 Keski Pohjanmaa 5,7 5,5 6,1 Pohjanmaa 8,2 8,8 8,4 Päihdehuollon laitoksissa olleet 15 24 vuotiaat/ 1000 vastaanvanikäisestä 2002 2003 2004 Etelä Pohjanmaa 0,2 0,2 0,1 Keski Pohjanmaa 0,3 0,4 0,5 Pohjanmaa 0,6 0,6 1,0 Päihdehuollon laitoksissa olleet 25 64 vuotiaat/ 1000 vastaavanikäisestä 2002 2003 2004 Etelä Pohjanmaa 0,2 0,3 0,3 Keski Pohjanmaa 0,6 1,1 1,3 Pohjanmaa 2,3 2,3 2,8 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/ 1000 asukasta 2002 2003 2004 Etelä Pohjanmaa 0,1 0,1 0,1 Keski Pohjanmaa 1,1 0,9 0,8 Pohjanmaa 0,5 0,3 0,3 Lähde: SOTKANet 23

4. PALVELUJEN SAATAVUUS Alkoholin kulutus on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja erityisesti vuonna 2004. Tämä näkyy kunnissa sekä terveydellisinä ja sosiaalisina, että turvallisuushaittoina. Turvattomuuteen liittyy olennaisena osana lääkkeiden väärinkäyttö päihteenä. Tieto lääkkeiden ristikkäisvaikutuksesta muiden päihteiden kanssa käytettynä, lääkevieroitus ja lääkkeiden saanti väärinkäyttöön ovat päihdetyön ja päihdepalvelujen kehittämisen haasteita. Katkaisu ja vieroitushoitoa on tarjolla terveyskeskuksissa ympärivuorokautisena palveluna ja a klinikoilla lähinnä virka aikaan sidottuna. Kuntoutukseen pääsyn kynnys on useissa kunnissa estynyt määrärahojen puutteeseen; varatut rahat on käytetty jo alkuvuodesta. Lisääntyneet, pitkäkestoiset huumehoidot ovat olleet yksi syy määrarahojen riittämättömyyteen. Korjaava päihdetyö nähdään usein kalliina ja tuloksiltaan heikkona. Keskustelussa nousee esiin voimakas tarve kehittää avohuoltoa.. Päihderiippuvuusarvioinnit ja ajokorttiseurannat työllistävät A klinikoita. Asiakasmäärien lisääntyminen ja päihderiippuvuusarvointien myötä muuttunut työtilanne ei kuitenkaan ole näkynyt työntekijöiden määrän lisäyksenä. Alueen A klinikoiden työntekijäresurssi on alle Päihdehuollon laatusuositusten tason (liite 1). Sosiaali ja terveystoimen päihdepalvelujen saatavuutta Länsi Suomen läänissä arvioitaessa esitettiin seuraavat toimenpide ehdotukset: 1. Kunnissa on tarpeen varautua lähivuosina kasvaviin päihdehaittoihin lisäämällä ja kehittämällä laajana yhteistyönä ehkäisevää työtä sekä päihdepalveluja 2. Katkaisu ja vieroitushoitoa tulee kehittää sosiaali ja terveydenhuollon yhteistyönä niin, että kaikissa kunnissa hoitoon pääsee tarvittaessa välittömästi 3. Kunnissa tulee varata riittävät päihdehuollon määrärahat ottaen huomioon päihteidenkäytön ja haittojen muutokset. Päihdeongelmaisten tulee päästä hoidon piiriin kohtuullisessa ajassa ja hoidon pohjautua yhdessä laadittuun yksilölliseen palvelu ja hoitosuunnitelmaan 4. Päihdepalvelujen toteutuksessa tulee lisätä sosiaali ja terveydenhuollon yhteistyötä. Palveluja tulee olla tarjolla tarpeen mukaan kaikissa kunnissa tarvittaessa kuntien välisenä yhteistyönä 5. Kuntien on varauduttava järjestämään opioidiriippuvaisten korvaus ja ylläpitohoitoa sitä tarvitseville ilman kohtuuttoman pitkiä jonotusaikoja 6. Terveysneuvontapisteitä huumeiden käyttäjille sekä muita matalan kynnyksen palveluita on lisättävä kunnissa ( Peruspalveluiden arviointi Länsi Suomen läänissä 2004/ Länsi Suomen lääninhallitus) 24

Lähialueen A klinikat/ työntekijämäärä ja väestöpohja, jota yksikkö palvelee (Sosiaali ja terveysministeriön laatusuositukset suosittavat 3hlö/10.000 as) Lisätietoja Laatusuosituksista ja laskentaperusteista Stakes/Yrjö Nuorvala Pietarsa työnt.m/työaika väestöpohja vajaus laat.suos.n. ari johtaja 36.15 sosiaaliterapeutti 36.15 sosiaaliterapeutti 36.15 sairaanhoitaja 36.15 kanslisti 36.15 5 n. 1 (sopimuskunt. 10) Pietarsaari 19431 Oravainen 2212 Uuskaarl. 7450 Kruunup. 6749 Luoto 4251 Pedersöd e 10406 Seinäjo ki päihdejohtaja 36.15 sos.terapeutti 36.15 sos.terapeutti 36.15 sos.terapeutti 36.15 erikoissairaanhoitaja 36.15 toimistosihteeri 36.15 1x/vk lääkäri 50499 Seinäjoki 31696 Peräseinäjoki 3653 Alahärmä 4913 Alajärvi 9055 Evijärvi 2985 Ilmajoki 11720 Lapua 14002 Isojoki 2619 Isokyrö 5065 Jalasjärvi 8760 Jurva 4611 Karijoki 1686 Kauhajoki 14596 Kauhava 8080 Kortesjärvi 2450 Kurikka 10630 6 &osa aikainen 3 (sopimuskunt. 45) 25

Lappajärvi 3792 Nurmo 11448 Teuva 6340 Vimpeli 3403 Ylihärmä 3052 Ylistaro 5582 170138 Vaasa sairaanhoitaja 38.15 sairaanhoitaja 38.15 vast. terapeutti 38.15 1/2 työtn.perheneuvol 3,5 (1 ( 30h/) 1 kokopv. vktoimistotyönt.yht. koko päihdeh.) 11,5 (sopimusk. 32,5) Vaasa 56953 Kristiina 7836 Oravainen 2112 Vähäkyrö 4752 Isokyrö 5065 Laihia 7471 Vöyri 3524 Maksama 1037 a Mustasaar 17028 i Maalahti 5549 Korsnäs 2219 Närpiö 9575 123121 Kokkol a sairaanhoitaja 38.15 vast.sosiaaliterapeutti 38.15 päihdetyöntekijä 38.15 kanslisti 36.25 1/2 Penestä 1pv/vk sosiaalityöntekijä 4,5 + osa aikainen n. 4,5 (sopimuskunt. 13,5) Kokkola 35756 Kälviä 4475 Lohtaja 2900 Ullava 1037 Kruunupy 6794 y Kannus 5978 Himanka 3143 Toholampi 3664 63747 26

Vertailukuntina Ylivieska ja Raahe: Ylivies ka psyk.sairaanhoitaja 38.15 psyk.sairaanhoitaja 38.15 sosiaalityöntekijä 36.15? n. 2xkk/ päihdelääket. erikoist. psykiatri/ iltavastaanotto 3xkk/ tk:n lääkäri/ iltapäivät 3+2 osa.aik. 2 (sopimuskunt. 3) osa aik. Ylivieska 13185 Alavieska 2891 Sievi 5194 21270 Raahe päihdetyönjohtaja 36.15 sosiaaliterapeutti 36.15 päihdeohjaaja 36.15 sairaanhoitaja 36.15 sosionomi (sij. Nuorten talo) sosionomi (sij. Nuorten talo) kanslisti 36.15 lääkäri 5h/ viikko 7+ osa aik. plus1& (sopimuskunt. 2) osa aik. Raahe 22594 Vihanti 3424 Siikajoki 1357 Ruukki 4547 Pyhäjoki 3554 35476 27

Lähteet: Kokkolan perusturva/ Päihdehuollon palveluopas Vaasan kaupungin vuoden 2000 päihdestrategian päivitys toimenpide ehdostusten toteutuminen ja jatkosuunnitelmat/ Päihdetyöryhmä 31.12. 2004 Seinäjoen kaupunki/ Huomaa ajoissa Seinäjoen päihdestrategia Peruspalveluiden arviointi Länsi Suomen läänissä 2004/ Länsi Suomen lääninhallitus Päihdepalvelujen saatavuus ja ehkäisevä päihde ja huumetyö Länsi Suomen läänissä 2005 Etelä Pohjanmaan palvelujärjestelmä, päihdetyö ja toimijoiden yhteistyö/ Sirpa Tuomela pro gradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2005 Huumausainetilanne Suomessa 2004, tilastoraportteja 1/2005, toim. Ari Virtanen. Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliittojen internetsivut POLSTAT poliisien tietojärjestelmä SOTKANet/ Stakes Tilastokeskus/ tilastot A klinikkasäätiö / www.a klinikka.fi Sininauhaliitto / www.sininauhaliitto.fi 28