Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2016

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2016 Marjut Mykrä Joni Virtanen Pietarsaari 2017

Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien tarkkailu... 5 3.3 Suotovesien tarkkailu... 5 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu... 5 4 Vuoden 2016 sää... 5 5 Vuoden 2016 velvoitetarkkailun tulokset... 6 5.1 Pintavedet... 6 5.2 Pohjavedet... 8 5.3 Suotovedet... 11 5.4 Kaatopaikkakaasut... 12 6 Tulosten tarkastelu... 12 6.1 Pintaveden laatu... 13 6.2 Pohjaveden laatu... 13 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus... 13 7 Yhteenveto... 13 Liitteet... 14 Kannen kuva: Joni Virtanen 2

1 JOHDANTO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin 640 000 tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta-, rakennus-, muovi- ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä vaarallista jätettä. Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien on toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 25.1.2005 myöntämä ympäristölupa (dnro LSU-2004-Y-100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 21.12.2012 antamallaan päätöksellä (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemiselle sekä päivittänyt ja muuttanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (LSU-2004-Y-00/25.1.2005) lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamolle viemäröityjen suotovesien analysoinnin on toteuttanut vuoteen 2015 asti Nablabs Oy. Vuonna 2016 suotovedet analysoi Ramboll Analytics. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2 KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella 2005. Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2012 päätöksen mukaisesti (LSSAVI/170/04.08/2010) kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään 31.12.2018, minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa kaatopaikan lakiosan pintaa muotoillaan valmiiksi Oy Alholmens Kraft Ab:n lentotuhkalla. Samalla kaasunpoistokaivoja korotetaan muotoilun vaatimalle korkeudelle. Kyseinen vaihe jatkui vielä vuoden 2016 aikana. Lakiosan muotoilun jälkeen aloitetaan tiivistys- ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen, minkä odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta, kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan, josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. 3

Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin, että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. Kaatopaikalla syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään täytön korkeimpiin kohtiin rakennettavien biosuodattimien avulla jätetäytön saavutettua lopullisen korkeuden. 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien myös rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailu ja niiden kunnossapito. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta- ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailun. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 21.12.2012 antaman päätöksen seurauksena velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuodesta 2013. Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet. 3.1 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan meijerin kaivo). Pohjavesien tarkkailu kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok-n, NH 4 -N, kloridi, ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi on analysoitava liukoinen kok-p, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Edellä mainittujen lisäksi pohjavedestä on tarkkailtava kerran vuodessa barium-, molybdeeni-, seleeni-, vanadiini- sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. 4

Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Myös kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Tarkkailun erikoisanalyysien sekä kloorifenolien määritykset on toteutettu vuoden 2015 tarkkailun yhteydessä. 3.2 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua (kuva 1). Pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok-n, kok-p, NH 4 -N, rauta, ja fekaaliset enterokokit. Erikoisanalyysien parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Tarkkailun erikoisanalyysit lukeutuivat vuoden 2015 tarkkailun toteutukseen. 3.3 Suotovesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamolle johdetun suotoveden määrien tarkkailun lisäksi määritetään suotovesistä kolmesti vuodessa ph, johtokyky, kiintoaineet,, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n, NH 4 -N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset enterokokit. Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on myös tarkkailtava kolmesti vuodessa seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 4 Vuoden 2016 sää Vuoden 2016 kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä ja kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa sekä vuosien 1981 2010 sadanta Kokkolan Korplaxissa ja lämpötilat Kruunupyyssä on esitetty kuvassa 2 (Ilmatieteen laitos 2017). Vuoden 2016 koko vuoden sadanta 647 mm/vuosi oli noin 19 vertailuaikavälin (Korplax 1981 2010, 544 mm/a) sadantaa suurempi. Vuoden 2016 kesä oli selvästi vertailujaksoa sateisempaa, toisaalta syyslokakuun sekä joulukuun, maaliskuun ja toukokuun sadannat olivat selvästi pienempiä kuin vertailujaksolla. Vuonna 2016 Kruunupyyssä mitatut lämpötilat ovat olleet, selvästi kylmempää tammikuuta ja sitä seurannutta lauhempaa lopputalvea sekä lauhempaa joulukuuta 2016 lukuun ottamatta, hyvin yhtäläiset vuosien 1981-2010 keskilämpötiloihin verrattuna. Vuoden 2016 keskilämpötila oli Kruunupyyssä 4,2 C, kun vuotuinen keskilämpötila vuosina 1981 2010 on ollut 3,4 C. 5

C 20 vuonna 2016 Kruunupyy 2016 Kruunupyy 1981-2010 mm 140 Sadanta vuonna 2016 Sadanta, Hollihaka 2016 Sadanta, Korplax 1981-2010 15 120 10 100 5 80 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 60-5 40-10 20-15 Kuva 2. Vuoden 2016 sadanta mitattuna Hollihakassa ja lämpötila Kruunupyyssä, sekä vuosien 1981 2010 vertailuarvot. (Ilmatieteenlaitos 2017) 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5 Vuoden 2016 velvoitetarkkailun tulokset Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2016 näytteenotosta ja tulosten analysoinnista vastasi Ahma Ympäristö Oy. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettujen suotovesien analysoinnista on vastannut Ramboll Analytics. 5.1 Pintavedet Pintaveden kiintoaine-, sähkönjohtavuus-, kok-n-, NH 4 -N-, COD cr -, kok-p- ja rautapitoisuudet sekä bakteerit vuosilta 2010 2016 on esitettynä kuvissa 3 ja 4. Kaikki pintaveden analyysitulokset vuosilta 2010 2016 on raportoitu liitteessä 1. Vuonna 2016 pintavesinäytteet saatiin kaikilla havaintokerroilla virtaavasta vedestä virtaaman ollessa kahta edeltävää vuotta suurempaa. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat jaksolla 2010 2016 välillä 2,4-200 mg/l. Yläpuolisen tarkkailupisteen A kiitoainepitoisuudet ovat pysyneet syksyn 2011 korkeampaa tulosta lukuun ottamatta tasaisina. Pisteissä E ja B on tarkkailukertojen välinen vaihtelu ollut huomattavasti suurempaa. Tuloksista ei ole havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia kaatopaikan yläpuolisen (E) ja alapuolisen (B) ojapisteen tulosten välillä. Pintaveden sähkönjohtavuus on tarkkailujakson aikana pääosin kohonnut kaatopaikan alapuolisessa näytepisteessä (B). Muutokset sähkönjohtavuudessa ovat yleisesti merkki kaatopaikan vaikutuksista pintaveden laatuun. Vuonna 2016 sähkönjohtavuus on ollut kuitenkin kaikilla havaintokerroilla alhaisempi kaatopaikan alapuolisella (B) pisteellä kuin yläpuolisilla pisteillä. Myös vuosien 2011 ja 2015 syksyn näytteissä sähkönjohtavuus on ollut alhaisempi kaatopaikan alapuoleisella pisteellä. Jaksolla 2010 2016 sähkönjohtavuudet ovat vaihdelleet välillä 10 110 ms/m. Pintaveden typpipitoisuudet ovat yleisesti huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuolisissa näytteissä, mikä osoittaa kaatopaikan vaikututtavan pintaveden laatuun. Vuonna 2016 erot typpipitoisuudessa kaatopaikan ylä- ja alapuolella ovat olleet kuitenkin aikaisempia vuosia selvästi pienemmät. Syksyn 2015 tuloksia ei voida pitää edustavina, koska näytteet on otettu seisovasta vedestä. Vuosien 2010 2016 määritysten kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat välillä 500 21 000 (30 000) µg/l. Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet noudattavat kokonaistypen tuloksia. Myös ammoniumtypen pitoisuudet erosivat vuonna 2016 aikaisempia vuosia selvästi vähemmän toisistaan kaatopaikan ylä- ja alapuolella. Kokonaistypen tavoin syksyn 2015 näytettä ei voida pitää edustavana. Kaatopaikan yläpuolisten 6

pisteiden NH 4 -N-pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina 2010 2016 välillä < 5 1100 (14 000) µg/l ja alapuolisen pisteen pitoisuudet ovat olleet välillä 2,4 20000 µg/l. Kuva 3. Pintaveden kiintoaine-, Kok-N- ja NH 4 -N-pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus vuosina 2010 2016. Valtaosassa vuosien 2010 2016 näytekerroista pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä. Erot ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Vuoden 2016 syksyn näytteenotossa ero kokonaisfosforipitoisuudessa kaatopaikan ylä- (A ja E) ja alapuolella (B) on ollut hieman aiempia vuosia suurempi. Lokakuun 2013 näytteessä ilmeni kaatopaikan alapuolisessa pisteessä poikkeavan korkea fosforipitoisuus (510 µg/l). Vastaavasti poikkeava tulos ilmeni vuoden 2015 kevään näytekierroksella kaatopaikan yläpuolisella havaintopisteellä (E: 310 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujaksolla välillä 32 290 µg/l. Kaatopaikan alapuolisen pisteen COD cr -pitoisuudet ovat yleisesti olleet hieman yläpuolisia pisteitä korkeampia. Erot ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä ovat kasvaneet vuonna 2016 aikaisemmista vuosista. Myös 12.9.2011 ja 19.7.2012 näytekerroilla erot ovat olleet suurempia. COD cr -pitoisuudet vaihtelevat 2010 2016 tulosten perusteella välillä < 10 240 mgo 2 /l. Raudan pitoisuuksia on määritetty vaihtelevasti vuosina 2010 2016. Näytekertojen välinen tulosten vaihtelu on ollut suurta ja raudan pitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujaksolla välillä 2100 34200 µg/l. Molemmilla vuoden 2016 havaintokerroilla mitattiin kaatopaikan alapuoliselta ojapisteeltä (B) selvästi yläpuolisia pisteitä korkeammat rautapitoisuudet. Syksyllä 2016 mitattiin alapuoliselta pisteeltä koko tarkkailujakson korkein pitoisuus. Pintaveden bakteerit (fekaaliset enterokokit) vaihtelevat suuresti tarkkailun ylä- ja alapuolisilla havaintopisteillä (1 510 pmy/100ml). Vuosien 2010 2016 tuloksissa kohonneita pitoisuuksia ilmenee usein myös yläpuolissa näytteissä, joten kaatopaikan vaikutuksia pintavesien laatuun ei kyetä erittelemään. 7

Kuva 4. Pintaveden COD cr -, Kok-P-, rauta- ja enterokokkipitoisuudet vuosina 2010 2016. 5.2 Pohjavedet Pohjaveden ph ja sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja happipitoisuudet vuosilta 2010 2016 on esitettynä kuvassa 5, pohjaveden COD cr -, fosfori- ja typpipitoisuudet kuvassa 6 ja rauta-, sinkki-, kromi- ja lyijypitoisuudet kuvassa 7. Vuosien 2010 2016 kaikki pohjaveden analyysitulokset on raportoitu liitteessä 2. Kerran vuodessa toistuvan pohjaveden tarkkailun tulosten ph on pysynyt hyvin tasaisena vuosien 2010 2016 aikana. Tarkkailujakson aikana ph:n arvot ovat pääasiassa olleet korkeammat putkessa P63 ja hieman alhaisemmat putkessa P43. Vuonna 2016 mitattiin poikkeuksellisesti putkesta P63 putkea P43 alhaisempi ph (6,45). Havaintopisteessä Milkan kaivo ph oli aiempia vuosia hieman korkeampi. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat hyvin tasaisia putkessa P63 ja havaintopisteessä Milkan kaivo. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät pohjavesiputken P43 sähkönjohtavuuksissa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Viime vuosina pitoisuuksissa on kuitenkin havaittavissa laskua. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset vaihtelevat välillä 16 220 ms/m. Putken P63 kloridipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina 2010 2016. Myös Milkan kaivon pitoisuudet ovat olleet tasaisia ja vuosina 2012 2015 laskusuunnassa. Vuonna 2016 Milkan kaivosta mitattiin kuitenkin tarkkailujakson korkein pitoisuus, yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken P43 kloridipitoisuus on kohonnut huomattavasti vuoden 2013 tuloksessa. Pitoisuudet ovat laskeneet vuosina 2014 2015 mutta pysyneet yhä huomattavan korkeina. Vuonna 2016 pitoisuudet ovat nousseet jälleen ja syksyllä 2016 mitattiin jakson korkein pitoisuus (200 mg/l). n ympäristölaatunormi (EQS-arvo) on 25 mg/l, mikä ylittyy jokaisella tarkkailukerralla putkessa P43 sekä niukasti putkessa P63. Kohonneita pitoisuuksia voidaan pitää merkkinä 8

kaatopaikan vaikutuksista pisteen P43 pohjaveden laatuun. Pitoisuudet ovat vaihdelleet havaintoputkissa välillä 3,1 200 mg/l. Putken P63 sekä havaintopisteen Milkan kaivo happipitoisuudet ovat tarkkailujakson aikana vaihdelleet välillä 0,7 7,7 mg/l. Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina 2010 2016. Kuva 5. Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja happipitoisuudet vuosina 2010 2016. COD cr -pitoisuus on putkessa P43 huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampi (260 390 mg/l), mikä ilmentää kaatopaikan vaikutuksia. Vuosien 2010 2016 aikaiset pitoisuudet muissa putkissa ovat välillä <20 57 mg/l ja pysyneet melko tasaisina. Fosforin määritys on tehty keväästä 2013 lähtien suodatetusta näytteestä. Alapuoleisen havaintoputken P43 fosforipitoisuus on laskenut vuoden 2014 jälkeen murto-osaan (6,4 16 g/l) tarkkailujakson aiempien vuosien näytteistä (320 570 g/l). Fosforipitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kaatopaikan yläpuoleisessa havaintoputkessa P63, jonka tulokset vaihtelevat välillä 1400 2200 µg/l. Kaatopaikan yläpuoleisen Milkan kaivon pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 13 150 g/l. Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 600 1700 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuudet välillä < 5 460 µg/l. Pitoisuudet ovat vuosien 2010 2016 aikana olleet melko tasaisia. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa putken P43 kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudessa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Myös näytekertojen väliset pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria. Putken P43 NH 4 -N-pitoisuudet ovat olleet välillä 2 400 23 000 µg/l, EQS-arvon ollessa 200 µg/l. 9

Kuva 6. Pohjaveden COD cr -, fosfori-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina 2010 2016. Pohjaveden rautapitoisuus on määritetty vuodesta 2013 lähtien suodatetusta näytteestä, ja havaintopisteiden tulokset ovat laskeneet huomattavasti tarkkailun vaihduttua liukoisiin pitoisuuksiin. Vuosien 2015 ja 2016 näytekertoina saatiin kuitenkin kahden aiemman vuoden tuloksiin nähden huomattavan korkeat rautapitoisuudet (113 000 ja 142 000 g/l) pohjavesiputkessa P43. Pohjavesiputken P63 raudan liukoiset pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 19 741 µg/l. Milkan kaivossa liukoiset pitoisuudet ovat olleet laskussa ja vuoden 2016 havaintokerralla rautaa mitattiin 91,9 µg/l. Raudan tavoin myös sinkin pitoisuuksia on ryhdytty määrittämään suodatetusta näytteestä vuonna 2013. Sinkin pitoisuudet ovat olleet pisteessä P43 huomattavasti muita pisteitä korkeampia ja vaihtelu ollut suurta läpi tarkkailujakson. Sinkin EQS-arvo (60 g/l) on ylittynyt putken P43 osalta kaikilla tarkkailukerroilla. Lisäksi pohjavesiputken P63 sinkin pitoisuudet ovat ylittäneet EQS-arvon vuosien 2010 ja 2012 näytekerroilla. Liukoisen sinkin pitoisuudet ovat tarkkailupisteissä välillä 2,2 3 080 µg/l. Myös kromin pitoisuudet ovat korkeimmat putkessa P43. Kromin EQS-arvo (10 µg/l) ylittyi putkessa P43 kokonaispitoisuuksien osalta vuosina 2010 2012. Havaintopisteiden väliset erot kromin liukoisissa pitoisuuksissa eivät ole kuitenkaan yhtä suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 0,23 6,3 µg/l. Pohjavesiputkien lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä läpi tarkkailujakson, eikä EQS-arvon (5 µg/l) ylittäviä tuloksia ole ilmennyt. 10

Kuva 7. Pohjaveden rauta-, sinkki-, kromi- ja lyijypitoisuudet vuosina 2010 2016. 5.3 Suotovedet Kaatopaikan viemäröityjen suotovesien tarkkailut ovat osa Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuorman tarkkailua. Kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle johdettujen vesien tarkkoja määriä ei ole kyetty mittaamaan, sillä suotovesien mukana kulkeva sakka on toistuvasti tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Puhdistamolle pumpattujen suotovesien määrät on arvioitu olleen vuodesta 2009 lähtien noin 10 000 m 3 vuodessa. Kaatopaikalle on asennettu vuonna 2016 uusi virtaamamittari, joten virtaamia on jatkossa mahdollista seurata tarkemmin. Jätevedenpuhdistamolle johdetun veden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Liitteeseen 3 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta 2010 2016. Seuraavien metallien: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti määritykset ovat jääneet aiemmin puuttumaan tarkkailun toteutuksesta, mutta niiden tarkkailua jatkettiin vuonna 2016 lupaehtojen ja Pietarsaaren Veden kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti neljästi vuodessa. Myös muutaman muun uuden muuttujan pitoisuus otettiin mukaan määrityksiin. Vuoden 2013 kesäkuun näytekerran poikkeavat tulokset (kiintoaine, BOD 7-ATU, COD Cr sekä Cu) osoittavat, että suotovesien puhdistamolle muodostava kuormitus voi vaihdella suuresti. Vuoden 2016 tarkkailukertojen osalta ei ilmennyt Alhedan puhdistamolle tavanomaisesta jätevedestä olennaisesti poikkeavia tuloksia. Kuluneen vuoden osalta Pietarsaaren Veden jätevesille asettamat raja-arvot ylittyivät kertaalleen sähkönjohtavuudessa. 11

5.4 Kaatopaikkakaasut Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu vuodesta 2012 alkaen kerran vuodessa. Erot vuosien 2012 2016 kaasun mittaustuloksissa ovat vähäisiä. Vuonna 2016 ei putkissa ollut vettä mittauksien aikana. Metaanin osuudet vaihtelivat mittauksissa vuonna 2016 välillä 0 30. Metaanin osuus nousi edellisvuodesta tarkkailuputkissa 5 ja 8 (n. + 10 -yks.). Kaasuputkissa 2 ja 9 metaanin osuus pieneni havaittavasti edellisvuodesta. Muissa putkissa osuudet olivat vuoden 2015 tasoa. Tarkkailukertojen väliset muutokset hiilidioksidin osuuksissa ovat olleet pääasiassa melko vähäisiä. Vuoden 2016 mittauksissa hiilidioksidin osuudet vaihtelivat välillä 0,7 30, ja ne laskivat lähes kaikissa putkissa vuoden 2015 tuloksista. Hiilidioksidin osuus oli edellisvuotta selvästi suurempi ainoastaan kaasuputkessa 3, jossa osuus oli 30 (2015: 20 ). Putkessa 5 osuus oli edellisvuoden tasoa. Kaasuputkien happipitoisuudet ovat laskeneet edelleen, ja vuoden 2016 mittauksissa hapen osuus oli kaikissa putkissa hyvin alhainen ( 1 ). Koko tarkkailujaksolla osuudet ovat vaihdelleet välillä 0,2 11,8. Vuosien 2012 2016 kaikki kaatopaikkakaasujen mittaustulokset on koottu liitteen 4 taulukkoon. Kaasuputkien painetiedot puuttuvat vuoden 2015 tiedoista tarkkailussa käytetyn mittarin rikkoutumisen johdosta. Kuva 8. Kaatopaikkakaasun CH 4 -, CO 2 - ja happipitoisuudet vuosina 2012 2016. 6 Tulosten tarkastelu Vuoden 2016 tarkkailun tulokset on koottuna tarkkailuraportin liitteissä (liitteet 1-4). Pohja-, pinta-, ja suotovesien osalta tulosten vertailuarvoja on käytettävissä jo usean vuoden ajalta. Kaatopaikkakaasun 12

ominaisuuksia on seurattu vuodesta 2012 lähtien. Tarkkailun aikaisemmat tulokset ovat myös huomioitu raportin kuvaajissa 3 5. 6.1 Pintaveden laatu Kaatopaikan vaikutukset pintaveden laatuun ovat olleet havaittavissa etenkin alapuolisen havaintopaikan kohonneiden typpiyhdisteiden (kokonaistypen ja ammoniumtypen) pitoisuuksissa sekä sähkönjohtavuudessa. Vuonna 2016 ei ole kuitenkaan havaittu sähkönjohtavuudessa kaatopaikan vaikutusta. Kaatopaikan ylä- ja alapuolisen typen pitoisuuksien väliset erot ovat lisäksi vuonna 2016 olleet aikaisempia vuosia selvästi pienemmät. Toisaalta erot COD cr -, fosfori- ja rautapitoisuuksissa ovat vuonna 2016 kasvaneet ja alapuolisella pisteellä mitataan suurempia pitoisuuksia. Ojapisteiden tarkkailutuloksissa on ajoittain ollut havaittavissa kohonneita bakteeripitoisuuksia (, 330 510 pmy/100ml). Pitoisuudet ovat kuitenkin useasti olleet korkeampia kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, eikä kaatopaikan vaikutuksia veden hygieeniseen laatuun kyetä tällöin arvioimaan. 6.2 Pohjaveden laatu Pohjaveden laadun vaihtelu vuosien 2010 2016 aikana on ollut melko maltillista putkessa P63 sekä Milkan kaivossa. Pohjaveden laatu on selvästi heikompaa putkessa P43, missä myös vuosien välinen vaihtelu on ollut suurempaa. Putken P43 vuoden 2016 sähkönjohtavuus sekä COD cr -, typpi- ja kloridipitoisuudet ovat edellisvuosien tavoin moninkertaiset kahden muun tarkkailupisteen tuloksiin nähden, mikä osoittaa kaatopaikan vaikuttavan kyseisen putken pohjaveden laatuun. Myös rautaa, sinkkiä ja kromia on mitattu putkesta P43 muita putkia selvästi enemmän. Fosforipitoisuudet poikkeavat edeltävästä, sillä ne ovat olleet pisteessä P63 selvästi kahta muuta mittauspistettä suuremmat. Milkan kaivon tarkkailupisteessä on vuosien 2010 2016 tuloksissa ilmennyt suolistoperäisiä enterokokkeja (21 570 pmy/100 ml, ks. liite 2). Muuten pohjavedet ovat olleet hygieenisesti hyvälaatuisia. 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus Kaatopaikalle asennetuista kahdeksasta kaasuputkesta on määritetty metaanin, hiilidioksidin ja hapen tilavuusprosentit kenttäkäyttöisellä kaasuanalysaattorilla. Vuoden 2016 mittauksissa hapen osuus laski edelleen aiemmista vuosista ja oli kaikissa putkissa hyvin alhainen ( 1 ). Metaanin osuudet vaihtelivat vuoden 2016 mittauksissa välillä 0 30, ja tulokset nousivat edellisen vuoden määrityksistä kahdessa putkessa (5 ja 8). Korkeimmat metaanin osuudet ilmenivät vuosien 2012 2015 tavoin kaasuputkista 3 ja 5 (30 ). Muiden putkien osuudet olivat 10 tai alle, ja myös laskua oli joidenkin putkien osalta tapahtunut. Hiilidioksidin osuudet laskivat vuoden 2016 mittauksissa lähes kaikissa putkissa. Ainoastaan putkessa 3 osuus kasvoi edellisvuodesta. Hiilidioksidin osuudet vaihtelevat vuoden 2016 mittauksissa välillä 0,7 30. Yleisesti ottaen vuosien 2012 2016 tarkkailujakson aikana havaitut CO 2 :n sekä CH 4 :n osuudet kaatopaikalle asennetuissa kaasuputkissa ovat olleet vähäisiä. 7 Yhteenveto Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2016 velvoitetarkkailut pinta-, pohja- ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta on toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Poikkeuksena yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien bariumin, molybdeenin, seleenin, vanadiinin sekä sulfaatin analyysit, joiden 13

määritykset jäivät erehdyksessä pois vuoden 2015 suotovesien tarkkailuista. Nämä tulokset puuttuvat myös helmikuulta 2016. Keväästä 2013 alkaen pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka-alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on jatkettu siten, että tiedot syntyvän kaasun ainesosista (Liite 4) on määritetty alueen kahdeksasta kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2016 aikana. Alhedan jätevedenpuhdistamolle pumpatun suotoveden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Viemäröityjen suotovesien määristä ei ole ollut käytössä virtaamatietoja, sillä suotoveden mukana kulkeutuva sakka on tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Kaatopaikalle on asennettu uusi virtaamamittari vuonna 2016, joten jatkossa on mahdollista seurata virtaamia tarkemmin. Kaatopaikan vaikutukset on havaittavissa tarkkailujaksolla 2010 2016 etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja, B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P43) kohonneina typen ja COD cr -pitoisuuksina. Putken P43 pohjavedessä on lisäksi havaittu huomattavia kloridipitoisuuksia ja kohonneita metallipitoisuuksia (Fe, Zn ja Cr). Myös sähkönjohtavuus on kohonnut sekä pinta- ja pohjavedessä kaatopaikan vaikutuksesta, tosin vuonna 2016 mitattiin pintavesitarkkailussa korkeammat sähkönjohtavuudet kaatopaikan yläpuolisesta ojapisteestä. Lähteet Ilmatieteen laitos 2017. Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä vuonna 2016. Ilmastopalvelu, sähköposti 18.1.2017. Päätös ympäristöluvan muuttamisesta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI/170 /04.08/2010). 21.12.2012. Ympäristölupapäätös, Länsi-Suomen ympäristökeskus (LSU-2004-Y-100). 25.1.2005. Liitteet Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010-2016. Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010-2016. Liite 3 Viemäröityjen suotovesien tarkkailutulokset vuosilta 2010-2016. Liite 4 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset, vuodet 2012-2016. 14

Liite 1.1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2010 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 11.5.10 0,1 8,6 ei hajua 20 19 32 5,7 9 77 15 1,5 1900 30 730 760 32 0 8 23 3800 80 1,5 2,5 0,5 2,5 11 0,5 1600 0,5 A, yp 6.9.10 0,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11,2 101 44 1,5 1100 37 21 350 36 7 3,6 2100 39 A, yp 9.11.10 0,14 0,3 ei hajua 25 21 39 5,8 10,1 70 31 1,5 2100 32 670 810 34 0 88 5200 83 ka. 0,1 6,6 58,3 14,5 35,0 6,2 10,1 82,7 30,0 1,5 1700,0 33,0 473,7 640,0 34,0 2,3 33,2 23,0 3700,0 67,3 1,5 2,5 0,5 2,5 11,0 0,5 1600,0 0,5 E, yp 11.5.10 0,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6,6 10 87 33 1,5 830 38 55 220 25 0 2,1 36 2100 39 15 2,5 0,5 6 5 0,5 430 0,5 E, yp 6.9.10 0,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7,3 10 90 44 1,5 670 82 29 53 31 25 0,3 E, yp 9.11.10 0,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10,6 74 35 1,5 870 46 120 250 36 1 0,9 ka. 0,11 6,8 111,7 5,2 26,7 6,8 10,2 83,7 37,3 1,5 790,0 55,3 68,0 174,3 30,7 8,7 1,1 36,0 2100,0 39,0 15,0 2,5 0,5 6,0 5,0 0,5 430,0 0,5 B, ap 11.5.10 0,1 9,7 ei hajua 30 30 44 6,4 9,2 81 41 1,5 5400 60 4400 740 40 2 6 32 5200 83 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 2400 0,5 B, ap 6.9.10 0,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5,5 49 77 8,8 21000 66 20000 1200 80 14 4,4 B, ap 9.11.10 0,14 0,2 ei hajua 88 36 53 6,5 10,5 72 48 1,5 8300 80 6800 790 47 1 35 ka. 0,12 6,6 82,7 22,8 57,7 6,7 8,4 67,3 55,3 3,9 11566,7 68,7 10400,0 910,0 55,7 5,7 15,1 32,0 5200,0 83,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 2400,0 0,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 24.5.11 0,10 11,4 ei hajua 75 13 33 6,4 8,2 75 43 1,5 1900 61 900 370 33 12 32,4 27 5100 50 4 2,5 0,5 2,5 5 0,5 920 0,5 A, yp 12.9.11 0,02 12,5 ei hajua 190 7,6 32 7 4,8 45 58 1,5 2200 37 1100 260 27 10 1,7 A, yp 18.10.11 0,07 6,3 ei hajua 200 180 35 6,2 7,8 63 54 1,5 2200 81 840 540 34 12 27 ka. 0,06 10,1 155,0 66,9 33,3 6,5 6,9 61,0 51,7 1,5 2100,0 59,7 946,7 390,0 31,3 11,3 20,4 27,0 5100,0 50,0 4,0 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 920,0 0,5 E, yp 24.5.11 0,05 12,1 ei hajua 100 13 24 6,7 9,2 86 41 1,5 840 76 32 70 29 6 4 39 4300 12,5 1,5 2,5 1 2,5 5 0,5 610 0,5 E, yp 12.9.11 0,07 12,8 ei hajua 190 34 36 6,2 7 66 40 4,2 810 210 2,5 73 11 510 3 E, yp 18.10.11 0,08 6,2 ei hajua 200 17 32 6,4 7,8 63 50 1,5 1100 68 220 160 36 10 9,6 ka. 0,07 10,4 163,3 21,3 30,7 6,4 8,0 71,7 43,7 2,4 916,7 118,0 84,8 101,0 25,3 175,3 5,5 39,0 4300,0 12,5 1,5 2,5 1,0 2,5 5,0 0,5 610,0 0,5 B, ap 24.5.11 0,12 12 ei hajua 100 15 43 6,7 8,5 79 48 1,5 6600 85 5700 420 41 14 75 33 5800 46 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 1400 0,5 B, ap 12.9.11 0,04 12,4 ei hajua 1600 140 20 6,9 0 0 170 9,1 2300 120 9 5 32 2 3,4 B, ap 18.10.11 0,1 6,3 ei hajua 200 23 53 6,8 7,1 58 61 1,5 9000 100 8300 520 49 4 13,2 ka. 0,09 10,2 633,3 59,3 38,7 6,8 5,2 45,7 93,0 4,0 5966,7 101,7 4669,7 315,0 40,7 6,7 30,5 33,0 5800,0 46,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 1400,0 0,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 23.4.12 0,2 4,3 ei hajua 310 33 22 5,8 8,2 63 54 0,15 2700 120 490 1300 27 12 120 63 5800 61 1,5 2,5 1 6 12 0,5 1800 0,5 A, yp 19.7.12 0,19 12,9 ei hajua 500 25 30 6,2 4,6 44 80 3,1 2500 120 500 320 29 160 62,5 A, yp 10.9.12 0,1 10,2 ei hajua 380 17 29 6,6 5,6 50 73 0,15 1700 100 360 170 30 24 4 ka. 0,2 9,1 396,7 25,0 27,0 6,2 6,1 52,3 69,0 1,1 2300,0 113,3 450,0 596,7 28,7 65,3 62,2 63,0 5800,0 61,0 1,5 2,5 1,0 6,0 12,0 0,5 1800,0 0,5 E, yp 23.4.12 0,15 5,3 ei hajua 310 200 16 6,5 9,2 73 52 0,15 1300 230 110 340 18 57 32,4 87 3700 44 5,4 2,5 1,1 8 5 0,5 3400 0,5 E, yp 19.7.12 0,19 12,6 ei hajua 120 160 12 6,4 8,5 80 25 0,15 780 240 38 110 7,3 470 131 E, yp 10.9.12 0,06 10,5 ei hajua 380 12 31 6,7 8,1 73 66 0,15 1300 96 110 130 34 9 1,2 ka. 0,13 9,5 270,0 124,0 19,7 6,5 8,6 75,3 47,7 0,2 1126,7 188,7 86,0 193,3 19,8 178,7 54,9 87,0 3700,0 44,0 5,4 2,5 1,1 8,0 5,0 0,5 3400,0 0,5 B, ap 23.4.12 0,17 5 ei hajua 500 98 31 6,3 8,7 68 94 0,15 5100 290 2700 1300 25 11 147 77 3400 80 5,3 9 0,5 8 12 0,5 3300 0,5 B, ap 19.7.12 0,21 13,7 ei hajua 100 190 33 3,5 0 0 240 0,15 3900 260 46 2,5 18 1 23 B, ap 10.9.12 0,08 10,5 ei hajua 380 11 72 7,1 5,5 49 89 4,4 18000 150 15000 460 73 5 18,8 ka. 0,15 9,7 326,7 99,7 45,3 5,6 4,7 39,0 141,0 1,6 9000,0 233,3 5915,3 587,5 38,7 5,7 62,9 77,0 3400,0 80,0 5,3 9,0 0,5 8,0 12,0 0,5 3300,0 0,5 Vuosi 2013 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 24.4.13 0,15 2,1 maatunut 250 20 24 5,9 6,7 49 60 2600 140 810 6 84 65 14000 A, yp 23.10.13 0,20 0,7 ei hajua 50 25 14 6,7 10,9 76 10 880 91 230 330 151 16 5800 ka. 0,175 1,4 150 22,5 19 6,3 8,8 62,5 35 1740 115,5 520 168 117,5 40,5 9900 E, yp 24.4.13 0,13 2,6 maatunut 190 25 17 6,4 9,5 70 44 1100 100 41 1 6,5 58 5900 E, yp 23.10.13 0,15 3,4 ei hajua 50 39 10 6,1 11,9 89 10 500 100 48 130 16,2 12 3000 ka. 0,14 3 120 32 13,5 6,25 10,7 79,5 27 800 100 44,5 65,5 11,35 35 4450 B, ap 24.4.13 0,17 2,5 maatunut 380 20 36 6,5 7,6 56 110 6700 170 5600 8 36,8 69 13000 B, ap 23.10.13 0,10 1,5 ei hajua 75 110 31 6,8 9,2 66 37 3100 510 2000 110 72,8 25 33000 ka. 0,135 2 227,5 65 33,5 6,65 8,4 61 73,5 4900 340 3800 59 54,8 47 23000 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

Liite 1.2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2014 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 19.5.14 0,1 10,5 ei hajua 130 5,6 39 7 8,5 76 81 1 1900 63 900 1300 42 11 22 A, yp 25.9.14 0,1 5,4 ei hajua 200 7 24 7 8,4 67 42 990 58 230 210 3,6 10 2210 ka. 0,1 7,95 165 6,3 31,5 7 8,45 71,5 61,5 1445 60,5 565 110,5 12,8 10 2210 E, yp 19.5.14 0,04 10 ei hajua 150 15 31 6,9 7,9 70 50 1 1100 69 88 3600 40 2 2,6 E, yp 25.9.14 0,05 6,9 ei hajua 150 4 21 6,8 9,4 77 36 510 39 17 60 0,6 11 1440 ka. 0,045 8,45 150 9,5 26 6,85 8,65 73,5 43 805 54 52,5 31 1,6 11 1440 B, ap 19.5.14 0,03 10,8 ei hajua 190 7,2 68 7,3 8,7 79 60 3,8 13000 110 13000 1600 75 11 7,2 B, ap 25.9.14 0,05 5,6 ei hajua 200 6 58 7,3 9,1 73 57 10000 90 9400 130 10 15 2000 ka. 0,04 8,2 195 6,6 63 7,3 8,9 76 58,5 11500 100 11200 70,5 8,6 15 2000 Vuosi 2015 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 28.4.15 10,9 ei hajua 200 11 27 6,6 8,3 75 50 1700 110 540 4 5,8 52 5310 A, yp 15.9.15 11 lievä t/m 380 12 110 6,84 5,2 47 67 3100 60 2,5 2 0 14 8800 14,9 1 0,06 0,74 1,7 4,9 0,01 101 0,001 ka. 290 11,5 68,5 6,72 6,75 61 58,5 2400 85 271,25 3 33 7055 E, yp 28.4.15 10,6 ei hajua 450 113 24 6,7 8,5 76 58 110 310 170 0 48 65 18100 E, yp 15.9.15 10,8 Lievä öljy 380 15 40 7,25 4,6 42 96 30000 160 14000 10 0 23 8680 16,2 3,6 0,13 1,2 2,2 6,5 0,01 98,6 0,001 ka. 415 64 32 6,975 6,55 59 77 15055 235 7085 5 44 13390 B, ap 28.4.15 10,3 lievä öljy 250 28 36 6,67 8,3 74 52 4500 140 4000 4 0 66 7490 B, ap 15.9.15 9,9 lievä t/m 250 89 26 6,89 7,6 67 62 1300 190 2,5 150 0 32 14000 15,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6 0,01 1700 0,001 ka. 250 58,5 31 6,78 7,95 70,5 57 2900 165 2001,25 77 49 10745 Vuosi 2016 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 26.4.16 0,13 3 Hajuton 380 22 26 6,42 8,1 60 46 2100 180 790 1 51 40 12000 A, yp 7.9.16 12,7 Lievä öljy 1000 34 25 6,21 1,1 10 120 2400 160 570 21 22 80 22900 ka. E, yp 26.4.16 0,06 2,5 Hajuton 380 35 20 6,63 9,5 70 44 1500 87 310 1 11 40 12200 E, yp 7.9.16 0,05 12,8 Lievä m/t 490 6 31 6,39 6 56 60 1200 78 150 49 5 70 8180 ka. B, ap 26.4.16 0,18 2,8 Hajuton 1000 71 15 4,99 3,8 28 120 2800 230 590 0 92 70 22800 B, ap 7.9.16 0,2 13,3 Lievä öljy 1600 40 16 5,89 1,4 13 210 2600 260 330 1 38 20 34200 ka. 1300 55,5 15,5 5,44 2,6 20,5 165 2700 245 460 0,5 45 28500 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2010 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy 25 60 10 5 P 43 11.5. 4,3 1,23 6 130 0 0 340 490 6500 12 58 110000 2400 13 2,5 170 0 100 P 63 11.5. 3,8 1,5 7,8 55 3,6 27 15 1700 990 240 33 870 100 1,5 2,5 20 0 6,3 Milkan kaivo 11.5. 2,7 7 27 7,7 57 15 40 1700 1000 8,2 920 39 6 2,5 26 21 1 Kiintoaine BOD7 >10 4,9 1,5 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy 25 60 10 5 P 43 24.5. 6,5 1,65 6,1 130 0 0 380 570 4200 5 66 120000 8800 15 2,5 69 0 39 P 63 24.5. 3,9 1,51 7,7 45 1,1 8,4 46 1700 890 330 48 270 44 3 2,5 15 0 5,6 Milkan kaivo 24.5. 5,5 7,1 29 1 7,9 57 61 910 200 8,3 7200 12,5 3 2,5 31 0 7 Kiintoaine BOD7 19 1,5 1,5 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy 25 60 10 5 P 43 23.4. 5,7 1,3 6,3 140 0 0 320 550 2400 2,5 69 140000 460 15 2,5 0 5 P 63 23.4. 2,8 1,29 7,9 46 2,5 18 39 2200 1100 57 48 5000 250 3,6 2,5 20 0 320 Milkan kaivo 23.4. 2,4 7,3 30 1,7 12 25 87 880 190 11 8000 29 4,5 2,5 31 0 8 Kiintoaine BOD7 25 8,8 1,5 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk. P Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb 200 25 60 10 5 P T43 23.10. 7,8 1,86 6,3 220 0 0 330 320 19000 16000 140 2580 287 3,8 0,025 180 0 PT 63 23.10. 7 1,81 7,8 49 1,1 9,1 25 1600 800 370 36 28 14,3 0,23 0,025 17 0 Milkan kaivo 23.10. 8,8 6,8 21 1,6 13,8 41 150 980 2,5 7,3 2660 17,4 1,9 0,99 29 22 Vuosi 2014 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk. P Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb 200 25 60 10 5 P T43 25.9. 8,4 samea 2,08 6,3 210 0,05 0 260 330 20000 17000 120 1110 114 2,7 0,53 20 1 PT 63 25.9. 5,9 kirkas 1,97 7,9 50 0,74 5,9 30 1700 820 460 31 19,1 10,2 0,23 0,025 13 0 Milkan kaivo 25.9. 11,5 kirkas 7,1 16 6,4 59 27 62 730 7 4,2 1790 9,2 1,8 2,6 15 180 Vuosi 2015 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk.P Liuk. Fe Liuk. Zn 200 25 60 10 5 150 5 0,4 20 10 0,06 P T43 15.9. 9,8 ruskea 1,7 6,5 190 0 0,5 330 16 23000 15000 91 113000 3080 6,3 0,12 117 0 320 396 2,7 0,75 29,4 971 47,8 0,59 29,5 12,2 0,001 0,25 PT 63 15.9. 8,2 kellertävä 1,9 7,9 50 3,4 28 25 1900 950 2,5 29 271 6,8 0,36 0,066 5 1 24 31,6 0,2 0,05 1,9 489 0,3 0,02 1,2 2 0,001 0,25 Milkan kaivo 15.9. 13,2 kellertävä 7,2 18 7,1 68 10 14 620 6 3,1 734 24,9 1,3 2,3 10 570 9,8 24,7 0,25 0,05 0,72 215 3,6 0,01 16,8 2,2 0,001 0,25 Liuk. Cr Liuk. Pb Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit Vuosi 2016 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk.P Liuk. Fe 200 25 60 10 5 150 5 0,4 20 10 0,06 P T43 7.9. 9,6 samean ruskea 1,38 6,9 170 0,1 0,5 390 6,4 23000 17000 200 142000 67,9 4,2 0,025 70 0 1200 370 2,4 0,6 17,7 PT 63 7.9. 9,6 kirkas/kellertä 1,31 6,5 55 5,7 50 10 1400 1200 390 71 741 2,2 0,32 0,059 90 0 36 37 0,23 0,05 1,3 Milkan kaivo 7.9. 7,7 kirkas/kellertävä 7,9 8,6 6,3 60 10 13 600 2,5 2,1 91,9 7,7 2 0,78 10 60 4,1 11,5 0,27 0,05 0,44 Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

Liite 3 Pietarsaaren suljettu kaatopaikka Suotovesi (jätevesi) Pvm Enterok. ph Alkalit. Sähkönj. SS NH 4 N Kok P BOD 7 ATU COD cr Cl SO4 K Ca Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn Ba Mg Mo Se V mmol/l Öljy +Rasva Raja arvo (Prs Vesi) 6,0 11,0 500 200 10 3 10 1000 2000 500 500 7.4.10 7,0 151 10 8,2 0,04 1 15 0,025 16.6.10 7,3 300 14 39 0,05 1 100 0,025 8.9.10 7,3 375 10 50 0,05 3 120 0,025 14.12.10 205 7,5 534 60 64 54 0,48 9 220 510 0,28 0,025 0,48 7,6 0,07 3,5 1 8 10 7 20 6,25 29.6.11 22 7,5 140 7 34 31 0,23 5 83 170 0,1 0,025 0,57 8,1 0,0123 5 1 8 140 5 10 6,25 87 7.9.11 0 7,6 204 29 51 43 0,36 5,9 120 270 0,1 0,025 0,61 15 0,0123 3,1 0,63 9 10 3,13 10 23 210 13.12.11 ~4 7,4 328 13 54 44 0,19 3 120 450 0,27 0,025 0,6 11 0,0123 3,1 0,63 9 20 3,13 10 6,25 20.3.12 2 7,3 187 15 45 34 0,27 4 89 240 0,1 0,025 0,56 11 0,04 3 0,5 8 30 3,13 10 48 700 7.6.12 4 7,4 217 14 45 39 0,2 5 110 250 0,1 0,025 0,5 8,2 0,03 3,1 0,63 3,13 30 10 10 6,25 500 13.3.13 0 7,8 291 12 53 51 0,35 3,5 110 420 0,1 0,025 0,45 10 0,0125 3 0,6 10 260 3 10 0,7 380 25.6.13 > 8000 7,4 244 250 57 46 3,4 260 370 360 0,42 0,025 0,55 24 0,08 2,4 1,7 8,4 380 0,88 8,1 1,1 330 11.9.13 ~6 7,6 342 22 51 45 0,31 7 130 480 0,1 0,025 0,53 6,5 0,03 3 3 10 30 0,6 7,4 1,2 270 10.12.13 1 7,6 295 24 34 26 0,1 3 97 480 42 0,025 0,49 4,9 0,0125 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0,5 260 18.3.14 24 7,5 256 7,5 23 17 0,07 3 70 390 0,076 0,025 0,31 1,9 0,021 0,73 0,1 3 22 0,73 4,6 0,15 1300 3.6.14 10 7,4 390 25 33 20 0,24 3 96 480 0,16 0,005 1,25 0,021 0,021 1,2 0,19 2,7 34 2,5 5,7 0,15 270 23.9.14 1 7,3 570 54 50 46 0,18 5 130 770 0,054 0,013 0,6 15 0,04 1,5 0,1 3,9 11 0,3 9,9 0,7 579 9.12.14 1 7,7 418 7,1 23 13 0,04 1 85 450 0,029 0,002 0,4 0,87 0,026 0,4 0,01 2,8 16 0,03 4,5 0,05 185 10.3.15 1 7,7 423 70 96 86 0,87 10 270 610 0,69 0,038 0,54 18 0,025 6,9 0,28 49 37 2,6 10 4,4 380 11.6.15 0 7,6 454 110 120 130 0,94 8 290 573 130 0,002 0,67 36 0,037 5 0,15 21 21 0,75 11 7,9 300 29.9.15 3 7,4 502 97 81 70 0,35 10 210 730 0,11 0,002 1 26 0,3737 3,9 0,37 21 37 9,6 12 19 580 15.12.15 0 7,5 356 11 39 42 0,21 1,5 100 110 44 0,002 0,37 5,3 0,084 2,5 2,1 30 15 3,4 7,8 0,1 320 9.2.16 7,5 3,1 160 10 23 0,22 1,5 60 95 75 0,05 0,4 0,019 0,1 11 15 1,0 2,5 14000 5 17.5.16 7 7,6 4,6 330 8,7 39 35 0,085 1,5 86 400 420 230 180 0,025 0,05 0,39 3,6 0,005 1,0 0,1 16 14 1,0 6,1 1,0 80 25000 130 4,7 4,1 0,078 5 31.8.16 96 7,6 5,1 430 6,9 33 28 0,087 1,5 88 610 970 290 240 0,025 0,05 0,42 3,9 0,005 1,0 0,1 34 15 1,0 2,5 1,0 130 28000 180 9,1 3 0,094 5 25.10.16 0 7,6 4,3 640 15 40 34 0,047 1,5 110 1100 1400 490 370 0,025 0,1 0,65 4,1 0,018 1,0 0,1 31 13 1,0 18 1,0 140 44000 200 7,3 2,5 0,139 5 ka 10 16 21 7,5 4,3 341 36 47 44 0,37 14 131 469 930 276 216 10 0,03 0,6 11 0,045 2,6 0,6 14 54 2,7 9,0 6,4 117 28000 170 7,0 3,2 350 5 ka 2016 34 7,6 4,3 390 10 34 32 0,11 1,5 86 703 930 276 216 0,025 0,06 0,5 3,9 0,012 1,0 0,1 23 14 1,0 7,3 1,0 117 28000 170 7,0 3,2 0,10 5

Liite 4 Pietarsaaren kaupunki / suljettu kaatopaikka Kaatopaikkakaasut mittaustulokset Vuosi 2012 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb C Kaasuputki 1 15.11.2012 0,0 0,1 10,0 992 5,7 Kaasuputki 2 15.11.2012 21,4 17,7 2,7 992 9,7 Kaasuputki 3 15.11.2012 39,2 26,7 0,7 993 8,1 Kaasuputki 4 15.11.2012 0,0 0,8 9,5 992 5,0 Kaasuputki 5 15.11.2012 23,4 23,6 1,2 993 8,1 Kaasuputki 6 15.11.2012 0,0 3,0 8,1 993 8,1 Kaasuputki 7 15.11.2012 0,0 3,7 7,9 993 6,8 Kaasuputki 8 15.11.2012 0,0 2,3 8,5 993 6,9 Kaasuputki 9 15.11.2012 12,2 7,2 4,5 994 5,9 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Kaasuputki 1 24.10.2013 0 1,3 6,9 984 Kaasuputki 2 24.10.2013 24,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki 3 24.10.2013 36,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki 4 24.10.2013 0 0,1 6,8 983 Kaasuputki 5 24.10.2013 26,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki 6 24.10.2013 0,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki 7 24.10.2013 0 0,8 6,5 983 Kaasuputki 8 24.10.2013 13,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki 9 24.10.2013 18,3 10,5 3,2 984 Vuosi 2014 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Kaasuputki 1 25.9.2014 0 1,9 10,8 991 Kaasuputki 2 25.9.2014 2,2 5,8 6,3 992 Kaasuputki 3 25.9.2014 18,1 20,3 2,5 992 Kaasuputki 5 25.9.2014 16,1 15,6 4 992 Kaasuputki 6 25.9.2014 0 0,1 11,8 992 Kaasuputki 7 25.9.2014 0,5 2,2 10,4 992 Kaasuputki 8 25.9.2014 0,1 1,3 11,1 992 Kaasuputki 9 25.9.2014 0 0 11,5 992 Vuosi 2015 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Kaasuputki 1 15.9.2015 0,6 5 5 Kaasuputki 2 15.9.2015 20 20 2 Kaasuputki 3 15.9.2015 30 20 3 Kaasuputki 5 15.9.2015 20 20 2 Kaasuputki 6 15.9.2015 0 9 2 Kaasuputki 7 15.9.2015 10 10 2 Kaasuputki 8 15.9.2015 1 6 5 Kaasuputki 9 15.9.2015 20 10 3 Vuosi 2016 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Ilmanpaine mb Kaasuputki 1 26.10.2016 1 3 1 1010 Kaasuputki 2 26.10.2016 10 8 0,7 1011 Kaasuputki 3 26.10.2016 30 30 0,2 1012 Kaasuputki 5 26.10.2016 30 20 0,3 1012 Kaasuputki 6 26.10.2016 0 0,7 0,3 1013 Kaasuputki 7 26.10.2016 10 7 0,7 1013 Kaasuputki 8 26.10.2016 10 7 0,3 1014 Kaasuputki 9 26.10.2016 0,3 0,4 0,5 1014 C C C C Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)