A JI Puukauppa veromuodoittain 2005 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Jukka Torvelainen 10.3.2006 810 Pinta-alaverotiloilta 52 prosenttia yksityismetsien puusta vuonna 2005 Teollisuuden ostot yksityismetsistä veromuodoittain Yksityismetsistä ostettiin vuonna 2005 puuta noin 29 miljoonaa kuutiometriä. Tästä puumäärästä tuli pinta-alaverotetuilta tiloilta 52 prosenttia eli lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Osuus oli kuitenkin selvästi suurempi kuin tähän veromuotoon siirtymäkauden (1993 2005) alussa jääneiden tilojen osuus (38 %) yksityismetsien pinta-alasta. Vuonna 1997 pinta-alaverotilojen osuus metsäteollisuuden yksityismetsistä ostamasta puusta oli 56 prosenttia. Seuraavina vuosina pinta-alaverotukseen jääneiden myymä määrä ja osuus pienenivät hieman, kunnes ne kasvoivat puukaupan yleisen piristymisen myötä vuonna 2002. Vuosina 2003 ja 2004 puumäärä kasvoi edelleen ja sen osuus yksityismetsien puukaupasta ylitti 60 prosenttia (taulukko 1). Vuonna 2005 yksityismetsistä myytiin puuta 17 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Puunmyyntitulojen verotukseen jo siirtyneillä tiloilla puun määrä pysyi lähes ennallaan, mutta pinta-alaverotetuilla tiloilla puukauppa hiljeni peräti kolmasosan (kuva 1). Vuosi 2005 oli metsäverotuksen siirtymäkauden viimeinen vuosi, jonka jälkeen kaikki metsänomistajat maksavat puunmyyntituloistaan pääomaveroa. Siirtymäkaudelle pinta-alaverotukseen jääneet metsänomistajat ennättivät myyntimäärien perusteella purkaa tilojensa hakkuusäästöjä melko hyvin. Näitä puukauppoja oli mahdollista tehdä vuoden 2005 loppuun asti, sillä myyjä pystyi pankkien tarjoamien rahoitusvaihtoehtojen avulla saamaan myöhemmin hakattavien leimikoiden kantorahatulot ennen vuodenvaihdetta. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan pinta-alaverotukseen jääneissä Etelä-Suomen metsissä on keskimäärin vähemmän puuta hehtaarilla kuin myyntitulojen verotukseen aikaisemmin siirtyneissä metsissä. Pinta-alaverotetuilta tiloiltakin löytyy kuitenkin vielä varsin runsaasti puuta ja hakkuumahdollisuuksia. Ostot puutavaralajeittain Vuonna 2005 pinta-alaverotiloilta ostettiin 54 prosenttia tukista ja 50 prosenttia kuitupuusta. Osuudet pienenivät edellisestä vuodesta lähes 10 prosenttiyksikköä (taulukko 1).
2 Pinta-alaverotettujen myymän tukkipuun määrä pieneni yli kolmasosan ja kuitupuun määrä yli neljäsosan edellisvuodesta. Puutavaralajeittain tarkasteltuna havutukkien kauppa hiipui 37 prosenttia ja koivutukin 22 prosenttia. Kuitupuussa kuusen määrä pieneni 34, männyn 25 ja koivun 20 prosenttia. Myös myyntituloverotettujen havutukkien kauppa väheni edellisvuodesta, mäntytukin 12 ja kuusitukin 7 prosenttia. Koivutukin määrä sitävastoin kasvoi 16 prosenttia. Havukuitupuun myyntimäärät pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla, mutta koivukuitupuun kauppa kasvoi yli 10 prosenttia. Pinta-alaverotettujen myymästä puusta oli vuonna 2005 tukkipuuta 47 ja myyntituloverotuksesta myydystä puusta 42 prosenttia. Ostot kauppatavoittain ja alueittain Yksityismetsistä ostettiin vuonna 2005 puuta pystykaupoilla lähes 23 miljoonaa kuutiometriä, hieman alle neljä viidesosaa metsäteollisuuden yksityismetsien ostoista. Pystykauppapuusta tuli pinta-alaverotetuilta tiloilta 53 prosenttia. Alueittaiset erot olivat edellisten vuosien tapaan melko suuria: Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueilla pinta-alaverotetuilta ostettiin noin 40 prosenttia puusta; Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa osuus oli noin 70 prosenttia. Pinta-alaverotetuilta ostetun tukkipuun osuudet vaihtelivat koko maan pystykaupoissa koivutukin 49 prosentista mäntytukin 59 prosenttiin. Kuitupuulajeista ostettiin pinta-alaverotiloilta noin puolet. Myös puutavaralajeittaiset osuudet vaihtelivat huomattavan paljon alueittain (taulukko 2). Vuoden 2005 hankintapuusta ostettiin pinta-alaverotiloilta hieman alle puolet, tukkipuusta 44 ja kuitupuusta 48 prosenttia. Etelärannikolla kaikesta hankintapuusta tuli pinta-alaverotetuilta ainoastaan 12 prosenttia, kun Kainuussa osuus oli peräti 70 prosenttia. Tämä on viimeinen veromuodoittaista puukauppaa käsittelevä metsätilastotiedote. 25 milj.m³ 12 milj. m³ 20 Pinta-alaverotus 10 15 8 10 5 Myyntituloverotus 6 4 2 Pinta-alaverotus Tukkipuuta Kuitupuuta Myyntituloverotus Tukkipuuta Kuitupuuta 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 1. Puun ostomäärät veromuodoittain 1997 2005 Kuva 2. Tukki- ja kuitupuun ostomäärät veromuodoittain 1997 2005 Kuvat perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuosilta 1997 2005. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista.
Taulukko 1. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuudet tukki- ja kuitupuun kokonaisostoista 1997 2005 % yksityismetsien kokonaisostoista Tukkipuu Kuitupuu Ainespuu yhteensä Metsäkeskus 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Koko maa 57 55 55 55 53 54 65 63 54 55 53 52 53 50 50 58 58 50 56 54 53 54 51 52 62 61 52 1 Rannikko Etelärannikko 48 48 49 46 44 49 59 55 29 45 46 46 44 41 50 59 55 26 46 47 47 45 42 49 59 55 27 Pohjanmaa 60 60 61 60 57 47 61 62 58 54 55 56 55 51 44 55 56 51 56 57 58 57 53 45 57 58 54 2 Lounais-Suomi 56 54 54 55 51 56 64 62 58 50 47 48 48 44 47 53 53 52 53 50 51 51 47 51 58 57 55 3 Häme-Uusimaa 44 43 43 43 40 41 54 51 40 41 41 40 39 35 34 44 42 34 43 42 41 41 38 38 50 47 37 4 Kaakkois-Suomi 52 48 51 49 46 50 63 58 45 46 43 44 41 38 44 53 49 37 49 46 48 45 42 47 58 54 41 5 Pirkanmaa 53 52 53 51 48 54 64 61 54 48 45 46 45 41 46 54 52 46 51 49 49 48 45 50 60 57 51 6 Etelä-Savo 51 48 47 49 49 49 60 57 47 47 44 44 45 43 43 52 51 40 49 46 46 48 46 46 56 54 44 7 Etelä-Pohjanmaa 68 66 65 64 61 62 73 74 75 62 60 59 57 55 53 64 65 66 65 63 62 60 58 57 68 69 70 8 Keski-Suomi 57 54 55 52 49 54 63 61 54 53 50 49 47 43 47 54 53 49 55 52 52 50 46 51 59 57 52 9 Pohjois-Savo 63 62 60 62 60 58 69 70 59 59 56 55 56 53 52 62 64 51 61 59 58 59 57 55 65 67 55 10 Pohjois-Karjala 62 60 58 59 58 62 70 70 57 59 56 56 56 54 57 63 64 51 60 58 57 57 56 59 66 67 54 11 Kainuu 81 79 71 75 76 77 81 85 75 76 74 68 69 66 69 69 75 66 78 76 69 71 70 72 74 79 69 12 Pohjois-Pohjanmaa 74 70 69 71 72 72 80 80 68 69 65 64 66 64 65 72 73 60 70 66 65 67 66 66 74 75 62 13 Lappi 74 70 72 75 71 65 74 78 57 71 67 68 71 67 58 70 70 52 72 68 69 72 68 60 71 72 53 Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuosilta 1997 2005. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista. 3
4 Taulukko 2. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pystykaupoissa 2005 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Tukkipuu Kuitupuu Ainespuu Mänty Kuusi Koivu Keskimäärin Mänty Kuusi Koivu Keskimäärin keskimäärin Koko maa 59 54 49 55 51 50 50 51 53 1 Rannikko Etelärannikko 49 42 49 45 47 41 44 44 44 Pohjanmaa 63 59 50 60 55 57 51 55 57 2 Lounais-Suomi 62 56 48 58 51 52 50 51 55 3 Häme-Uusimaa 36 41 34 40 30 35 31 33 37 4 Kaakkois-Suomi 49 44 41 45 38 38 36 37 42 5 Pirkanmaa 56 54 46 55 47 47 41 46 51 6 Etelä-Savo 51 46 49 48 41 40 40 40 45 7 Etelä-Pohjanmaa 75 77 75 76 68 75 69 70 73 8 Keski-Suomi 55 54 53 54 46 50 47 48 52 9 Pohjois-Savo 58 60 51 59 50 55 47 52 56 10 Pohjois-Karjala 60 55 57 57 52 50 50 51 54 11 Kainuu 73 76 71 75 59 75 59 65 69 12 Pohjois-Pohjanmaa 66 71 72 68 60 61 60 60 62 13 Lappi 60 51-57 60 34 50 54 55 Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuodelta 2005. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista.
Taulukko 3. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus hankintakaupoissa 2005 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Tukkipuu Kuitupuu Ainespuu Mänty Kuusi Koivu Keskimäärin Mänty Kuusi Koivu Keskimäärin keskimäärin Koko maa 48 40 47 44 48 42 51 48 47 1 Rannikko Etelärannikko 16 9 59 12 10 12 14 12 12 Pohjanmaa 43 42 40 42 41 42 39 40 41 2 Lounais-Suomi 61 57 53 59 52 54 56 54 55 3 Häme-Uusimaa 40 49 42 46 39 39 43 40 42 4 Kaakkois-Suomi 42 37 39 40 36 37 38 37 37 5 Pirkanmaa 55 53 46 53 45 47 49 47 49 6 Etelä-Savo 40 36 44 40 39 40 42 40 40 7 Etelä-Pohjanmaa 62 65 51 63 53 59 55 54 56 8 Keski-Suomi 48 45 52 48 52 53 54 53 52 9 Pohjois-Savo 49 51 53 51 50 44 50 48 49 10 Pohjois-Karjala 54 54 53 54 51 53 50 51 52 11 Kainuu 72 77 78 74 67 79 71 69 70 12 Pohjois-Pohjanmaa 63 65 83 65 59 60 63 61 61 13 Lappi 52 54-53 48 62 54 49 49 Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuodelta 2005. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista. 5
6 Taulukko 4. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pysty- ja hankintakaupoissa 2005 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Tukkipuu Kuitupuu Ainespuu Mänty Kuusi Koivu Keskimäärin Mänty Kuusi Koivu Keskimäärin keskimäärin Koko maa 58 53 49 54 50 49 50 50 52 1 Rannikko Etelärannikko 37 24 52 29 27 25 25 26 27 Pohjanmaa 60 57 47 58 50 55 46 51 54 2 Lounais-Suomi 62 56 49 58 52 53 53 52 55 3 Häme-Uusimaa 37 42 35 40 32 36 35 34 37 4 Kaakkois-Suomi 48 43 41 45 37 38 36 37 41 5 Pirkanmaa 56 54 46 54 47 47 43 46 51 6 Etelä-Savo 50 46 48 47 40 40 41 40 44 7 Etelä-Pohjanmaa 74 76 73 75 63 73 64 66 70 8 Keski-Suomi 54 54 53 54 48 51 49 49 52 9 Pohjois-Savo 57 59 51 59 50 53 48 51 55 10 Pohjois-Karjala 60 55 56 57 51 51 50 51 54 11 Kainuu 73 76 72 75 62 76 63 66 69 12 Pohjois-Pohjanmaa 66 71 74 68 60 61 61 60 62 13 Lappi 60 51-57 56 35 51 52 53 Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuodelta 2005. Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista.
7 Puukauppa veromuodoittain Tilastossa esitetään, miten yksityismetsistä ostetut puumäärät jakautuvat puun myyntituloverotuksessa ja pinta-alaverotuksessa olevien tilojen kesken. Tilasto laaditaan kalenterivuosittain, puutavaralajeittain ja kauppamuodoittain. Aluejakona käytetyt metsäkeskukset esitetään oheisessa kartassa. Veromuodoittaisen puukauppatilaston tavoitteena on antaa taustatietoja mm. puumarkkinoita, metsäpolitiikkaa ja tutkimusta varten. Aihetta käsittelevä ensimmäinen Metsätilastotiedote (626/10.6.2002) sisälsi vuodet 1997 2001, jonka jälkeen tilasto muuttui vuosittain tehtäväksi. Tilasto täydentää Metlan muita puumarkkinatilastoja, joita julkaistaan kuukausittain puun ostomääristä ja hinnoista sekä markkinahakkuista. Lisäksi Metla laatii vuosittain laskelmat verokuutiometrin rahaarvosta metsien pinta-alaverotusta varten (viimeksi julkaistu Metsätilastotiedote 797/12.12.2005). Metsäverojärjestelmät Metsäverotuksessa siirryttiin vuoden 1993 alussa puunmyyntitulojen verotukseen. Kukin metsänomistaja sai itse valita, siirtyikö myyntitulojen verotukseen heti vaiko 13 vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2006 alusta. Siirtymäkauden ajan Suomessa oli siis käytössä kaksi erilaista metsätalouden tuloverojärjestelmää: keskimääräiseen arvioituun tuottoon perustuva pinta-alaverotus sekä todellisiin tuloihin perustuva puunmyyntitulojen verotus. Verohallituksen maatilarekisterin mukaan myyntitulojen verotuksen valitsi siirtymäkauden alussa noin kaksi kolmasosaa metsänomistajista, jotka omistivat 62 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Pinta-alaverotukseen jäi siten 38 prosenttia yksityismetsistä, mutta keskimääräistä runsaamman puuston vuoksi arviolta 45 prosenttia hakkuumahdollisuuksista (Pesonen ja Räsänen 1994, s. 18). Yhteisöt siirtyivät myyntituloverotukseen heti. Metsien pinta-alaverotus perustui metsämaan pintaalan, puuston keskimääräisen kasvun, kasvun raha-arvon ja tilakohtaisten vähennysten perusteella laskettuun puhtaaseen tuottoon. Pinta-alaperusteisen metsäverojärjestelmän mukainen metsätalouden puhdas tulo verotettiin ansiotulona progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Puunmyyntitulojen verotuksessa metsänomistajaa verotetaan metsätaloudesta saatujen todellisten tulojen ja menojen perusteella. Niiden erotus on metsätalouden puhdasta pääomatuloa, johon kohdistuu muiden pääomatulojen tapaan kiinteä veroaste (vuonna 2005 28 prosenttia). Metsätalouden pääomatuloista keskeisimmän osan muodostavat puunmyyntitulot. Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloista kaikki niiden Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 11 10 hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Vähennykset koostuvat mm. palkoista, matkoista, koneista, rakennuksista ja teistä. Eri veromuotojen piirissä olevien tilojen puukaupan kehittymistä on voitu seurata sekä erilaisten metsänomistaja-aineistojen että vuodesta 1997 alkaen kolmen suurimman puunostajan ilmoittamien puukauppatietojen perusteella. Metsänomistaja-aineistojen mukaan pinta-alaverotilojen puunmyynnit lisääntyivät voimakkaasti siirtymäkauden alussa ja keskivaiheilla niiden omistajien alkaessa realisoida hakkuukypsiä puustoja. Myyntiverotukseen siirtyneet myivät puuta pinta-alaosuuteensa suhteutettuna vähemmän mutta kutakuinkin entiseen tapaan (Ovaskainen ja Ripatti 1998, 2000). Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen kiivas hakkuutahti on pienentänyt sekä niiden puustoa että osuutta yksityismetsien hakkuumahdollisuuksista. Metsäntutkimuslaitoksessa tarkasteltiin laskennallisesti Etelä-Suomen yksityismetsien veromuodoittaisia hakkuumahdollisuuksia valtakunnan metsien inventoinnissa vuosina 1996 2000 kerätyn aineiston pohjalta (Nuutinen ym. 2004). Koealatiedot päivitettiin vuoteen 2002 satelliittikuvien, kasvumallien ja hakkuutilastojen avulla ja niihin liitettiin tieto yksityismetsänomistajan valitsemasta veromuodosta. Tämän aineiston perusteella puuston keskitilavuus oli Etelä-Suomen pinta-alaverotukseen jääneissä yksityismetsissä vuoden 2002 alussa noin 10 prosenttia pienempi kuin myyntiverotukseen siirtyneissä 9 6 4
8 metsissä. Pinta-alaverotetuilla tiloilla oli kuitenkin vielä hieman enemmän uudistuskypsiä metsiä kuin myyntiverotukseen siirtyneillä tiloilla. Muut keskeiset käsitteet Veromuodoittaisen puukauppatilaston tiedot koskevat yksityismetsistä ostettua puuta. Yksityismetsillä tarkoitetaan varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös mm. yhteismetsiä sekä kuntien ja seurakuntien metsiä. Pystykauppa tarkoittaa ostajan metsänhakkuuoikeutta erikseen sovittujen puiden korjaamiseksi. Hankintakaupassa puun myyjä puolestaan vastaa puiden hakkuusta ja lähikuljetuksesta sovitulle varastopaikalle. Menetelmät Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin. Vuosina 1997 2005 näiden puunostajien osuus koko maan yksityismetsien markkinahakkuista on vaihdellut 76 ja 85 prosentin välillä. Tukkipuussa kattavuus on ollut 69 76 prosenttia ja kuitupuussa 82 93 prosenttia. Vuosia 1997 2001 koskevat tiedot perustuivat kahden puunostajan osalta puukauppasopimuksiin kirjattuihin puumääriin, mutta yksi puunostaja ilmoitti puumäärät lopullisten vastaanottomittausten perusteella. Puukauppasopimuksissa puumäärät yleensä aliarvioidaan ja vastaanottomittauksissa puumäärät ovat keskimäärin 5 10 prosenttia suurempia. Vuosien 2002 2005 tiedot ilmoitettiin kaikista kolmesta yhtiöstä puukauppasopimusten perusteella. Tulokset perustuvat kuuden pääpuutavaralajin ostomääriin, eivätkä erikoispuutavaralajit ole laskennassa mukana. Erikoispuiden osuus on kuitenkin ollut vain 2 3 prosenttia yksityismetsien kokonaisostoista. Luotettavuus Aineisto kattaa koko maan tasolla noin 80 prosenttia yksityismetsien puukaupasta. Kattavuus on paras Itä- ja Pohjois-Suomessa ja heikoin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Vaikka tilasto ei sisällä koko yksityismetsien puukauppaa, tiedot ovat edustavia veromuodoittaisten prosenttijakaumien esittämiseksi. Vuosina 1997 2001 osa tiedoista perustui puukauppasopimuksiin, osa vastaanottomittauksiin. Aineiston "sekaluonteen" vuoksi myyntiverotuksen esitetyt osuudet voivat olla kyseisinä vuosina lievästi yliarvioita. Vuosina 2002 2005 tätä ongelmaa ei ollut. Etelärannikon metsäkeskuksen puukaupan veromuodottainen jakauma perustuu vuosien 2002 2004 osalta vain kahden ostajan tietoihin, koska kolmannen puunostajan tätä aluetta koskevissa tiedoissa havaittiin epätäsmällisyyksiä. Kirjallisuutta Metsien pinta-alaverotus 2005. Metsätilastotiedote 797. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 18 s. Metsäverojärjestelmän uudistaminen. 1999. Tarkastuskertomus 2/99. Valtiontalouden tarkastusvirasto. 85 s. Mutanen, A., Tilli, T. & Rämö, A-K. 2004. Metsäverotus ja puumarkkinat. Julkaisussa Hänninen, R. (toim.). Metsäsektorin suhdannekatsaus 2004 2005: 57 59. Metsäntutkimuslaitos. Nuutinen, T., Salminen, O. & Hirvelä, H. 2004. Etelä- Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain 2002 2031. Metsätieteen aikakauskirja 4/2004:461 478. Ovaskainen, V. 1998. Metsäverojärjestelmän muutos ja puuntarjonta. Julkaisussa Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet: 142 147. Metsälehti ja Metsäntutkimuslaitos. Ovaskainen, V. & Ripatti, P. 1998. Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden verovalinnat ja yksityismetsänomistajien puunmyynnit. Metsätieteen aikakauskirja Folia Forestalia 2/1998:179 194. Ovaskainen, V. & Ripatti, P. 2000. Metsäverotuksen siirtymäkausi näkyy puunmyynneissä. Metsäntutkimus. Metlan asiakaslehti 2/2000:16 17. Pesonen, M. & Räsänen, P. 1994. Yksityismetsänomistajien verovalinnat ja arvioita metsäverokertymistä 1993 2005. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 535. 57 s. Puukauppa, joulukuu 2005. Metsätilastotiedote 803. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s. Puun hinnat metsäkeskuksittain, vuosi 2005. Metsätilastotiedote 807. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s. Rämö, A-K., Tilli, T., Toivonen, R., Ripatti, P., Lindroos, K. & Ruohola, H. 2005. Metsäverojärjestelmän muutos ja yksityismetsänomistajien puunmyyntiaikeet vuosina 2004 2007. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 191. 87 s.
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 211 2139 Faksi 010 211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1456-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote