Kaurialan koulu (rakennus 3) Lausunto sisäilmanäytteiden tuloksista Kaurialan koulu Torikatu 33 13130 HÄMEENLINNA Hämeenlinnan tilapalvelut liikelaitos Mika Metsäalho Raatihuoneenkatu 9 13101 HÄMEENLINNA
Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Yleistä... 2 2 Työn suorittaminen... 2 3 Tulokset... 2 4 Yhteenveto näytekokonaisuudesta... 4 Liitteet... 5 YHTEYSTIEDOT... 5 Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Sisäilmatutkimus 5563 33100 Tampere Y tunnus: 2496984 4 1 / (5)
1 Yleistä WSP Finland Oy on tehnyt Hämeenlinnan tilapalveluiden toimeksiantona Kaurialan 3 rakennukseen rakenneteknisen kuntotutkimuksen. Pääasiallinen syy kuntotutkimustoiminnan aloittamiselle oli selkeästi lisääntyneet henkilöoireilut, jotka pahenivat rakennuksessa oleskelun yhteydessä. Rakennukseen ei ole tutkimustoiminnan päätyttyä tehty merkittäviä korjaustoimenpiteitä, joilla voisi katsoa olevan sisäilman laatua parantavaa vaikutusta. Toistaiseksi ainoa suoritettu korjaustoimi on alapohjalaatan alapuolelta alipaineistettu putkikanaali. Putkikanaalin painesuhteita tai puhaltimen vaikutusmatkaa kanaalin sisällä ei ole selvitetty esimerkiksi painesuhdemittauksin. Hämeenlinnan kaupunki on päättänyt lopettaa koulutoiminnan kyseisisä tiloissa ja rakennukselle tullaan hakemaan purkulupaa. Päätöstä purkamisesta ei ole tehty yksinomaan rakennuksessa suoritetun kuntotutkimuksen perusteella. Tämän lausunnon tarkoituksena on antaa selvitys siitä, millainen sisäilman laatu oli talven 2015 mittauksissa. Mittaustulosten perusteella tullaan arvioimaan, voidaanko koulutoimintaa jatkaa rakennuksessa lukukaudella 2015 2016. Koska kohteessa ei ole aiemmin tehty sisäilman laadun tutkimuksia, on nyt tehtyjen tutkimusten tulosten tulkinnassa otettava huomioon mikrobien aktiivisuusvaihtelu. Yhden näytteenottosarjan perusteella ei saada riittävästi tietoa eri ajankohtien mikrobipitoisuuksista. 2 Työn suorittaminen 3 Tulokset Rakennuksen sisäilman laatua tutkittiin 5 näytteellä eri kerroksista siten, että näytejakauma edustaa mahdollisimman hyvin koko rakennusta. Tutkimuksessa käytettiin 6 vaiheimpaktoria standardin STM asumisterveysopas 2009 mukaan. Käytettäviä maljasarjoja oli kolme: THG (Tryptoni hiivauute glugoosiagar) x6 MEA (Mallasuuteagar) x6 DG 18. (Digloraani glyseroliagar) x6 Tunniste: Kauriala 3 1.1 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus oli alhainen (84cfu/m³). Tuloksissa tulee kuitenkin huomioida, että mittaus on tehty hiihtolomalla rakennuksen ollessa tyhjillään, jolloin mikrobimäärä on luonnollisesti pienempi. THG alustalla oli lievästi aktinomykeettejä, alhaisen kokonaisbakteeripitoisuuteen perusteella tulos viittaa epätavanomaiseen mikrobikasvuun. Ak Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Sisäilmatutkimus 5563 33100 Tampere Y tunnus: 2496984 4 2 / (5)
tinomykeettien suhteen on huomioitava, että kyseisen tilan ulkoseinistä WSP on kuntotutkimuksen yhteydessä löytänyt aktinomykeettikasvustoa eristerakenteista. Koska rakennus on alipaineinen ulkoilmaan nähden, ja rakenteissa on ilmavuotoja, saattavat sisäilman kosteusvauriomikrobit olla peräisin rakenteista. Tunniste: Kauriala 3 1.2 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus oli alhainen, THG alustalla ei esiintynyt aktinomykeettikasvustoa. Poikkeava olosuhdetekijä oli siinä, että näyte on otettu tilasta, jonka alapuolella kulkee tutkimustoiminnan jälkeen alipaineistettu putkikanaali. Tämä saattaa alentaa merkittävästikin mikrobien kokonaismäärää tai poistaa joitakin mikrobeja kokonaan verrattuna tilanteeseen ennen alipaineistusta. Mesofiilisiä ja kserofiilisiä sieni itiöitä ei esiintynyt, näytteessä olleet mikrobit olivat yksinomaan steriiliä rihmaa. Tunniste: Kauriala 3 1.3 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus oli alhainen, mutta aktinomykeettikasvustoa esiintyi THG alustalla. Määrä oli pieni, mutta verraten kokonaisbakteeripitoisuuteen se on poikkeava ja saattaa viitata rakenteessa olevaan mikrobivaurioon. Rakenneilmavuotojen kautta mikrobit saattavat kulkeutua sisäilmaan. Mesofiilisiä ja kserofiilisiä sieni itiöitä ei esiintynyt, näytteessä olleet mikrobit olivat yksinomaan steriiliä rihmaa. Tunniste: Kauriala 3 1.4 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus oli alhainen, mutta myös tässä näytteessä esiintyi lievää aktinomykeettikasvustoa joka saattaa olla peräisin rakenteista. Rakenneilmavuotojen kautta mikrobit saattavat kulkeutua sisäilmaan. Mesofiilisten ja kserofiilisten sienten osalta kokonaisitiöpitoisuudet olivat hyvin alhaiset ja lajisto kapea alainen. Tunniste: Kauriala 3 1.5 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus oli alhainen ja THG alustalla ei havaittu kosteusvaurioindikaattoreita. Mesofiilisten ja kserofiilisten sienten osalta lajistokirjo on kattavampaa kuin muissa tämän sarjan näytteissä. Kosteusvaurioon viittaa MA 2 alustalla Engyodontium, joka on ainoa näyt Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Sisäilmatutkimus 5563 33100 Tampere Y tunnus: 2496984 4 3 / (5)
teen kosteusvaurioindikaattori. Lajistona se ei ole kuitenkaan yleinen kosteusvaurioindikaattorimikrobi. Viitettä epätavanomaiseen mikrobikasvustoon ei tämän perusteella näytteessä ollut. 4 Yhteenveto näytekokonaisuudesta Suoritetun tutkimuksen perusteella todetaan, että sisäilmatutkimuksessa esiintyi aktinomykeettikasvustoa usean näytteen perusteella. Lajistomäärä on huono indikaattori vaurioviitteen arvioimiseksi, koska rakennuskohtaista tietoa ei mikrobien aktiivisuusvaihtelusta ole analysoitavissa mittaushistorian puuttumisen vuoksi. Tämä on huomioitava lisäriskitekijänä teknisestä näkökulmasta näyteanalyyseissä. Huomioiden WSP:n kuntotutkimuksessa esille tulleet rakennuksessa havaitut puutteet, on täysin mahdollista ja jopa todennäköistä, että rakenteista pääsee kosteusvauriolajeja sisäilmaan. Määrät ovat riippuvaisia mikrobien aktiivisuusvaihtelusta, painesuhteiden muuttumisesta ja rakenteiden sisäisitä olosuhteiden vaihtelusta. Kokonaisuudessaan niiden määrää on hyvin vaikea arvioida. Koska rakennuksesta on tehty purkupäätös, on oleellista keskittyä teknisen kunnon parantamisen sijaan henkilöstön kokemiin oireisiin ja aistinvaraisesti havaittaviin muutoksiin. Rakennuksen käytön ja olosuhteet huomioiden teknisen näkökulman lisäksi tulisi huomioida terveydenalan asiantuntijan näkemys. Tampereella 8.5.2015 Markus Fränti asiantuntija, DI Sirate Group Oy Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Sisäilmatutkimus 5563 33100 Tampere Y tunnus: 2496984 4 4 / (5)
Liitteet 1. Sisäilmanäytteiden tutkimuskartat 2. analyysivastaukset N:O 240215, 24.2.2015 YHTEYSTIEDOT Sirate Group Oy Y tunnus: 2496984 4 Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A 11 A 6.krs Sisäilmatutkimus Sähköposti: etunimi.sukunimi@sirate.fi 5563 33100 Tampere Y tunnus: 331002496984 4 Tampere Kotisivu: www.sirate.fi 5 / (5)
Kauriala 3-1.5 Kauriala 3-1.3 Kauriala 3-1.4 Kauriala 3-1.2 Kauriala 3-1.1
Liite 2 TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 10; liiteosa 2 ss.) Tunniste: Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Menetelmä: WSP Finland Oy/ Markus Fränti Uimalankatu 1, 33540 Tampere sama markus.franti@wspgroup.fi Ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 15 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Näytteenottajan oma, ei tietoa Kohde: Kautialan koulurakennus 3 Näytteenottaja: Markus Fränti Näytteenottopvm: 24.2.2015 Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila 1 C. RH 98%. Saapumispvm: 26.2.2015 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1.- 3. Kautiala 3-1.1. Ak525 - Ak527 Sarjat 4.- 6. Kautiala 3-1.2. Ak528 - Ak530 Sarjat 7.- 9. Kautiala 3-1.3. Ak531 - Ak533 Sarjat 10.- 12. Kautiala 3-1.4. Ak519 - Ak521 Sarjat 13.- 15. Kautiala 3-1.5. Ak522 - Ak524 Analysoijat: Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä, Raisa Ilmanen, Anna- Mari Pessi, Satu Saaranen / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Koulurakennus taajamassa. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tilassa kautiala 3-1.1. ilmanpuhdistin, joka sammutettu ennen mittauksen aloitusta. Ulkoilmavertailua ei otettu. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/- huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen / Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus- ja home- vauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa/Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.
2/10 (liite 3 ss.) Sarjat 1.- 3. Kautiala 3-1.1. (Ak525 - Ak527) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 33% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 84 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 5 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) - Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: alle havaintorajan Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Homesienet: Cladosporium 2 Penicillium 2 Scopulariopsis * 2 Muut ryhmät: steriili rihma 2 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 8 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
3/10 (liite 3 ss.) Sarjat 4.- 6. Kautiala 3-1.2. (Ak528 - Ak530) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 22 C, RH 37% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 28 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Hiivasienet: steriili rihma 5 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 5 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) - Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: alle havaintorajan * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
4/10 (liite 3 ss.) Sarjat 7.- 9. Kautiala 3-1.3. (Ak531 - Ak533) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 35% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 45 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 2 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Hiivasienet: steriili rihma 9 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 9 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Hiivasienet: steriili rihma 2 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 2 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
5/10 (liite 3 ss.) Sarjat 10.- 12. Kautiala 3-1.4. (Ak519 - Ak521) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 22 C, RH 35% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 76 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 2 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Hiivasienet: steriili rihma 2 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 2 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Homesienet: Torulomyces 2 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 2 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
6/10 (liite 3 ss.) Sarjat 13.- 15. Kautiala 3-1.5. (Ak522 - Ak524) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 34% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 50 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Homesienet: Engyodontium * 2 Muut ryhmät: steriili rihma 7 basidiomykeetit 5 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 14 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Homesienet: Cladosporium 5 Penicillium 5 Geotrichum 2 Torulomyces 2 Hiivasienet: 21 Muut ryhmät: steriili rihma 5 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 40 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
7/10 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003)jaAsumisterveysoppaan (2009)tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 13.3.2015 Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija
8/10 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käyte&y menetelmä on ilmanäyte 6- vaiheimpak4okerääjällä ote&una. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimi&auksilla selvitetään ovatko tutkitun 4lan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimi&auksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellari4lassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta i4öitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisä4loihin. Näy9eeno9o Ilmanäy&een o&oon on käyte&y 6- vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat 4edot ovat rapor4n sivulla 1. Analysoin> Näy&een analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käyte&y Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esite&yjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon lii&yy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korja&u käy&äen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG); bakteerit, ak4nomykee4t 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykee4t dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiak4ivisuusvaa4mus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkuboin4lämpö4la 25 C inkuboin4aika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, ak4nomykeet- 4en tyypitys 10-14 vrk. Tulokseen vaiku9avat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole o&anut näy&eitä, laboratorion lausunto koskee vain tutki&uja näy&eitä ja lopul- linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaiku&avat tekijät on näy&eeno&ajan vastuulla. Tuloksen toiste9avuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näy&eitä tulisi o&aa useita (vähintään 2-3 näyte&ä). Mita&u matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuu&a raken- nuksessa. Muissa sisä4loissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksi&äisessäkin näy&eessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuo&avat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollises4 vaiku&avat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaas4 huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan pol&opuita, ilmanäy&een tutkiminen ei todennäköises4 kuvaa luote&avalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobial4stusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.
9/10 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja - määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) ak4nomykeeb- i4öpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava ak4nomykeeb- i4öpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama- alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin ak4nomykeeben kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei vii&aa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puu&eellisesta ilmanvaihdosta. sieni- i4öpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava sieni- i4öpitoisuus taajama- alueella si- jaitsevissa asunnoissa. sieni- i4öpitoisuus, 100 500 cfu/m 3 : kohonnut sieni- i4öpitoisuus taajama- alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la- jistossa esiintyy samanaikaises4 poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näy9eet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta pe- rustuu ulkoilma- ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja - määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon vii&aavina on tässä rapor4ssa esite&y mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaises4 ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon vii&aava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer- killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksi&äisen kosteusvaurioon vii&aavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri 4lassa otetussa näy&eessä tai useiden eri indikaa&orimikrobien esiintyminen samassa näy&eessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tie&yjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) i4öiden yksi&äisiäkin pesäke- havaintoja ilmanäy&eessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollises4 toksisina eli myrkkyjä tuo&avina. Tämä merkitsee sitä, e&ä mainitun mikrobiryhmän (esim. ak4nomykee4t) 4edetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien 4edetään tuo&avan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª- merkillä. Muut >lat kuin asuin>lat Tuotannolliset >lat Tuotannollisissa 4loissa on mahdollista, e&ä 4loissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman e&ä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi- suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdi&ava 4lannekohtaises4. Koulurakennukset Selvite&äessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäy&ein voidaan tulosten tulkinnassa käy&ää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvi&ämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulu- rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni- i4öpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista ote&ujen näy&eiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksi&äisten näy&eiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-
10/10 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään 10 12 rakennuksen eri 4loista ote&ua näyte&ä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuu&a ole, yksi&äisten 4lojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitet- tyihin kriteereihin. Toimisto>lat Toimisto4loissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveys- laitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m 3 sieni- i4öpitoisuus toimistoilmassa vii&aa selväs4 sisäilman epä- tavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katso&ava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m 3 (Kosteusvauriotyöryhmän muis4o, 2009). Sairaalat, puhdas>lat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason >lat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikro- biologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdas4loihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käyte&äessä aerobiologisia ilmanäy&eitä kontrolloimaan puhdas4lojen mahdollisia kontaminaa4oita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja- arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin 4laan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi i4öitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuo&eita, joille sisä4loissa oleskelevat al4stuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poiste&u, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivate&u. Kosteusvaurio on väli&ömäs4 korja&ava ja vaurioon johtaneet syyt poiste&ava. Al4stumisesta saa&aa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esi- merkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun al4stus keskeytyy tai lakkaa. Al4stuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitys4einfek4oita tai kehi&yä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Al4stuksen on ha- vai&u lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisä4etoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen lii&yvistä mi&auksista sekä kor- jausten yleisperiaa&eista. Kosteusvaurioituneita rakenteita pure&aessa vapautuu ympäristöön runsaas4 mikrobeja, jotka voivat levitä muihin 4loihin ja aiheu&aa hai&aa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvaurio- rakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT- kor4ssa 80-10712 Raken- nuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu- työmenetelmäkor4ssa 82-0239 Kosteus- ja mikrobi- vaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Vii9eet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys - leh4, Pori. 2009. 200 ss. Kosteusvauriotyöryhmän muis4o: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. h&p://urn.fi/urn:isbn:978-952- 00-2812- 1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen- Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvi&ämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. 38 ss. Ratu 82-0239 - korb: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennus4eto Oy. Helsinki. 2000. RT 80-10712 - korb: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennus4eto Oy. Helsinki. 1999. Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alterna4ve approach for the correc4on of bioaerosol data collected with mul4ple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127-131