Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke
Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta ja peittävästä vedestä johtuen kasvimateriaali ei hajoa kunnolla kerrostuu turvetta! 2 30.11.2017
Turvemaat Turvemaat sitovat itseensä kaksinkertaisen hiilimäärän verrattuna kaikkiin maailman metsien biomassaan, ja itse asiassa turvemaa kykenee sitomaan hiiltä n. 10 x per ha verrattuna mihinkään muuhun ekosysteemiin Turvetta syntyy nopeiten alueilla, joissa lämpötila on vuoroin riittävän lämmin nopeaan kasvimassan syntyyn, mutta vuoroin alhainen jolloin kuollut kasvimassa hajoaa riittävän hitaasti 3 30.11.2017
.niin kuin Suomessa! 4 30.11.2017
Suomen kuivasta maa-alasta noin 1/3 on turvemaata (n.9,08 milj. ha) Aikojen saatossa turvemaata on raivattu pelloksi arviolta 0,7-1 milj. ha, mutta osa on jo hajonnut ja muuttunut multa- tai kivennäismaaksi, osa ei enää maatalouskäytössä Nykyään noin 250 000 ha viljelyskäytössä noin 10 % viljelyalasta koetaan hyviksi viljelysmaiksi, joskin hallanarkoja ja märkiä viljellä, helppo raivata, yl. Ei kivisiä Suomen kaikista turvevaroista 1/3 sijaitsee Lapissa, 1/3 Oulun läänissä ja 1/3 Oulun lääniä eteläisemmissä osissa 5 30.11.2017 800000 600000 400000 200000 0 1960 1980 2000 2020 Eloperäisten peltojen pinta-ala (ha) 1963-2013 Kuva: K.Regina 2015
hehtaaria Viljellyt turvemaat Pinta-alallisesti viljeltyjä turvemaita sijaitsee eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja toiseksi eniten Etelä-Pohjanmaalla: 67364 ha v.2016 PP 80000,0 70000,0 60000,0 50000,0 40000,0 30000,0 20000,0 10000,0 0,0 44836 ha v. 2016 EP (sis. Viljellyt soistumat, ohut- ja paksuturpeiset turvemaat) Viljellyt turvemaat 6 30.11.2017
350000 Kokonaisviljelyala ja turvemaiden osuus viljelyalasta 35 Turvemaiden % osuus viljellystä alasta 300000 250000 200000 30 25 20 15 150000 10 100000 5 50000 0 0 Viljellyt turvemaat Viljelty ala (peruslohkot) sen sijaan turvemaiden osuus viljellystä pintaalasta on suurin Lapissa, ja toiseksi suurin Kainuussa (sis.soistumat, paksu- ja ohut turpeiset turvepellot) 7 30.11.2017
Suurin osa (60%) viljellyistä turvemaista on paksuturpeisia, eli turvekerros on 60 cm tai sitä paksumpi paljon hiiltä varastossa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ohut turpeiset Paksu turpeiset Soistumat 8 30.11.2017
..ja ne sijoittuvat hyvin pitkälle aiemmin havaituille alueille joissa paljon turvemaita.. 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Soistumat Paksut Ohuet Viljellyt turvemaat yht 0 9 30.11.2017
Turvemailla viljellään. 25000 20000 15000 10000 5000 0 Turvemaiden viljelyintensiteetti (paksu + ohut turvekerros) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Monivuotiset Yksivuotiset Ekstensiivinen..nurmia, yksivuotisia viljoja, palkokasveja, (energia kasveja)... Suurin osa aktiivikäytössä, mutta pidetään myös ekstensiivisessä käytössä: pitkäaikaiset kesannot, monimuotoisuuskohteet, viljelemätön ala, hoidettu viljelemätön pelto kannattamattomia, vaikeita lohkoja viljellä 10 30.11.2017 Yksivuotisia viljelykasveja Monivuotisia viljelykasveja Ekstensiivisessä käytössä
Paksuturpeisten turvemaiden viljelyintensiteetti Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus E P A Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus 0 5000 10000 15000 20000 25000 11 30.11.2017
Ohutturpeisten turvemaiden viljelyintensiteetti Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus E P A Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 12 30.11.2017
Paksuturpeisten turvemaiden viljelyintensiteetti % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % E P A 0 % 13 30.11.2017
Ohutturpeisten turvemaiden intensiteetti % 100 % -8.0 % -9.2 % - 6.8 % -8.6 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 18.1 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 16.9 % 13.5 % 15.3 % E P A % =muutos ohut vs. paksu turpeisten turvemaiden viljelyintensiteetissä, eli n % enemmän A kasveja ohutturpeisilla kuin paksuturpeisilla mailla, kun taas ekstensiivisiä - % ohutturpeisilla mailla kuin paksuturpeisilla mailla 14 30.11.2017
Turvemaiden viljelyalan muutos viime vuosina Turvepeltojen pinta-ala kasvoi 37 t ha vuosina 2000 2013 ko. alan päästölisäys 1 Mt CO 2 e. Nykyinen tahti: turvemaata raivataan peltokäyttöön n. 3600 ha/v (hiukan vähentynyt) 250000 240000 Ha 230000 220000 210000 200000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kuva: K.Regina 2015 Kiivainta aikaa uusille raivauksille 15 30.11.2017
Turvemaita raivataan pelloksi, koska Ostamiseen verrattuna helpompaa: Ostohinta liian korkea (Pohjanmaa ja E-Suomi) Ostettava pelto liian kaukana (Itä- ja Keski-Suomi) Raivaaminen koetaan edullisimmaksi vaihtoehdoksi pitkällä tähtäimellä Vuokraamiseen verrattuna varmempaa Vuokrapellon sijainti epäedullinen (liian kaukana, vaikea kulku) Vuokrataso liian korkea Pellon perusparannuksista ja muista hoitotoimista sekä vastuista vastaaminen? Peltokuvioiden yhdistämisen/ muodon parantamisen vuoksi Tilakoon kasvu, tarvittavaa peltoalaa ei muulla tavoin saatavilla Tarvitaan lisää lannanlevitys tai rehuntuotanto alaa 16 30.11.2017
jos trendi jatkuu Päästöt nousevat 1 Tg maankäyttösektorilla ja 0,3 Tg maataloussektorilla v.2020 mennessä, kun ilmasto- ja energiastrategian mukaan maataloussektorin päästöjä pitäisi vähentää 0,75 Tg vuoteen 2020 Maankäytön ennuste vuoteen 2040: uutta turvemaata otetaan viljelyskäyttöön 30000 ha v.2040 mennessä 2000- luvulla viljellyn turvemaan pinta-alan kasvu suurin syy siihen, ettei päästövähennystavoitteita ole saavutettu 17 30.11.2017
mutta miten toimia? Uudenlaiset viljelymenetelmät? Entä jos ei tehdä mitään? KUINKA turvata tasapuoliset tuotanto-olosuhteet mutta kestävästi? Päästövähennyksiin tuotantoa alentamatta? Poliittiset toimet? Päästöjen vähennys mahdotonta jos turvemaiden raivaus pelloksi jatkuu 18 30.11.2017
Kiitos! 19 30.11.2017
20 Teppo Tutkija 30.11.2017