1 LUPAPÄÄTÖS Nro 74/04/1 Dnro Psy-2003-y-59 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Rovaniemen jätevedenpuhdistamon ja kompostointilaitoksen ympäristölupa, Rovaniemi Rovaniemen kaupunki / Rovaniemen Vesi PL 8216 96101 ROVANIEMI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA... 6 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 Jäteveden puhdistamon nykyiset prosessit... 7 Jätevedenpuhdistamon toiminta- ja tehostamissuunnitelma... 8 Esikäsittely... 8 Biologinen käsittely... 9 Jälkikäsittely... 9 Lietteen käsittely... 9 Käytettävät kemikaalit... 9 Typenpoiston tehostaminen... 10 Rakennustyöt... 10 Hankeaikataulu... 11 KOMPOSTOINTILAITOKSEN TOIMINTA... 11 Nykytilanne puhdistamolietteen käsittelyssä... 11 Nykytilanne erilliskerätyn biojätteen käsittelyssä... 12 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelyn kehittäminen... 13 Puhdistamolietteen käsittelyn tehostaminen (1. vaihe)... 13 Biojätteen ja puhdistamolietteen yhteiskompostointi (2. vaihe)... 14 Biojätteen vastaanotto ja esikäsittely...14 Kompostiseoksen valmistus...15 Tunnelikompostointi... 15 Jälkikompostointi... 15 Koneellisesti ilmastettu jälkikompostointi (optio)... 16 Kompostituotteen jälkikypsytys ja varastointi... 16 Poistoilmojen käsittely... 17 Prosessijätevesien johtaminen...17 Aine- ja energiataseet... 18 Biojätteen ja puhdistamolietteen bioterminen kuivaus (3. vaihe)... 18 KÄYTTÖAINEET... 19 Jätevedenpuhdistamo... 19 Kompostointilaitos... 19 Energian tarve ja polttoaineet... 19 Muut prosessit... 20 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 20 Jätevedenpuhdistamo... 20 Puhdistamolle tuleva kuormitus...20 Lähtevän veden laatu, puhdistusteho ja vesistökuormitus... 20 Vesistökuormitus tulevaisuudessa... 21 Päästöt ilmaan... 22 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 22 Melu ja tärinä... 22 Kompostointilaitos... 22 Jätevedet... 22 Päästöt ilmaan... 23 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 24 Melu ja tärinä... 24 Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen... 24 Liikenne... 25 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus... 25 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 25 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 25
Vesistön tila... 25 Purkuvesistön yleiskuvaus... 25 Tiedot virtaamista... 26 Purkuvesistön veden laatu... 26 Vesistöön kohdistuva kuormitus...27 Kalatalous... 28 Kalastajamäärä... 28 Pyydykset... 28 Saalis... 28 Muu vesistön käyttö... 29 Maaperä ja pohjavesiolot... 29 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 29 Toiminnan vaikutukset Kemijoen veden laatuun... 29 Vesistötarkkailun tulokset... 29 Jokiveden laskennalliset pitoisuusnousut... 30 Typen poiston tarpeellisuus... 31 Typen poiston tarpeellisuus - johtopäätökset... 33 Toiminnan vaikutus joen virkistyskäyttöön... 34 Biojätteen käsittelyn ympäristövaikutukset... 34 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 35 Jätevedenpuhdistamo... 35 Käyttötarkkailu... 35 Päästötarkkailu... 35 Päästötarkkailun päivittäminen... 35 Vaikutustarkkailu... 36 Kompostointilaitoksen käyttötarkkailu... 36 Laadunvarmistus... 37 ARVIO PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA... 37 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 37 Lupahakemuksen täydennykset... 37 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 37 Lausunnot... 37 Muistutukset ja mielipiteet... 40 Hakijan kuuleminen ja vastine... 41 Neuvottelu... 41 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 42 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 42 LUPAMÄÄRÄYKSET... 42 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 42 Rakenteet ja laitteet... 42 Päästöt pintavesiin ja viemäriin... 43 Päästöt maaperään... 43 Päästöt ilmaan... 44 Melu... 44 Jätteiden vastaanotto sekä toiminnasta aiheutuvat jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen... 44 Kompostituotteen varastointi, laatu ja hyödyntäminen... 45 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 45 Laitosten hoito... 45 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 45 Käyttö- ja päästötarkkailu... 46 Vaikutustarkkailu... 47 Raportointi... 47 Laadunvarmistus... 47 Tarkkailuohjelmien muuttaminen ja tarkentaminen... 48 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 48 RATKAISUN PERUSTELUT... 48 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 48 3
Luvan myöntämisen edellytykset... 48 Lupamääräysten perustelut... 49 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 51 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 52 Päätöksen voimassaolo... 52 Lupamääräysten tarkistaminen... 52 Korvattavat päätökset... 52 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 52 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 52 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 53 KÄSITTELYMAKSU... 53 Ratkaisu... 53 Perustelut... 53 Oikeusohjeet... 53 MUUTOKSENHAKU... 54 4
5 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rovaniemen Vesi on 28.3.2003 ympäristölupavirastolle toimittamallaan ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Rovaniemen jäteveden puhdistamon ja kompostointilaitoksen toimintaan hakemukseen liitteenä olevista suunnitelmista tarkemmin ilmenevällä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Puhdistamo käsittelee viemäröintialueen piirissä asuvien noin 50 600 asukkaan jätevedet sekä elinkeinotoiminnassa että teollisuudessa muodostuvia jätevesiä. Kompostointilaitos käsittelee jätevedenpuhdistamon puhdistamolieteen tunnelikompostoinnilla. Laitoksella on tarkoitus siirtyä vastaanottamaan myös erilliskerättyä biojätettä. Rovaniemen kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Alakorkalon kaupunginosassa osoitteessa Betonitie 9 ja kompostointilaitos samassa kaupunginosassa osoitteessa Betonitie 1. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristösuojeluasetus 1 1 momentti 13 a kohta Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti 4 kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätevedenpuhdistamoa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti 8 kohta. Kompostointilaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetus 2. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Rovaniemen kaupungin jätevedenpuhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamisesta Kemijokeen on vesioikeus antanut 20.11.1973 päätöksen nro 81/73/I. Vesioikeus on muuttanut päätöksellään nro 68/80/I jätevesien johtamista koskevia lupaehtoja. Korkein hallinto-oikeus on muuttanut päätöksessään 11.08.1980 puhdistustuloksen saavuttamisen laskemista koskevaa lupaehtoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Alakorkalon kompostointilaitoksella on Lapin ympäristökeskuksen 19.08.1998 myöntämä jäteaseman ympäristölupa dnro 1398Y0042-111, jonka mukaan jäteasemalla ja sen viereisellä kentällä saadaan kompostoida ja jälkikypsyttää lietettä 12 000 t/a ja biojätettä 2 300 t/a tonnia vuodessa.
Vanhalla kompostointikentällä (kortteli 9071) on Lapin ympäristökeskuksen 19.10.2001 myöntämä, toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, jonka mukaan alueella saa kompostoida lietettä ja tukiainetta yhteensä 3 000 tonnia. Sekä jätevedenpuhdistamoalue ja että kompostointilaitoksen alue on varattu voimassaolevassa asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi ja tarkoitettu jätteen keräilyä ja käsittelyä varten. Jätevedenpuhdistamon ja kompostointilaitoksen lähiympäristö on varattu lähinnä teollisuus, varasto- ja liikerakennusten alueeksi. Lähimmät asuinalueeksi kaavoitetut tontit ovat 140 250 m:n päässä laitoksista. Puhdistamon lähialueella ei ole vireillä tai suunnitteilla isoja kaavamuutoksia. Tulevaisuudessa on suunnitteilla muuttaa hiukan 4-tien linjausta. 6 JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jätevedet Rovaniemen kaupungista ja osasta Rovaniemen maalaiskuntaa käsitellään kuntien yhteisesti omistamassa Rovaniemen jätevedenpuhdistamossa. Kaupungin viemäriverkostoon on liittynyt 99 % alueen asukkaista. Viemäriverkkoon sopimuksella liittyneestä teollisuudesta ja kunnallisista yksiköistä isoimpia jäteveden tuottajia ovat turvevoimala, sairaala, teurastamo, meijeri (joka lopettaa toimintansa vuonna 2003), muovikalvotehdas, betonitehdas, pesula sekä leipomot. Lisäksi verkkoon on liittynyt muuta pienteollisuutta. Viemäriverkostoon johdettavista ongelmallisista jätevesistä kuten toksisista aineista, rasvoista, vaahtoavista aineista, öljyistä jne. ei ole ollut merkittävää haittaa, vaikka ajoittain epäillään niiden osaltaan heikentävän puhdistustulosta. Viemäriverkosto on sekaviemärilaitos ja näin ollen vuotovedet laimentavat puhdistamolle tulevaa jätevettä. Jätevesiviemäriverkoston pituus on noin 186 km ja sen yhteydessä on 32 pumppaamoa. Vuonna 1979 valmistunutta rinnakkaissaostukseen perustunutta jätevedenpuhdistuslaitosta on saneerattu ja laajennettu vuosina 1985 1987. Nykyisin se on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksena ferrisulfaatilla. Saneerauksen yleissuunnitelmassa prosessia parantamaan on suunniteltu lisäyksiköiksi yhtä uutta esiselkeytysallasta, hiekkasuodatusta jälkikäsittelyksi ja yhtä uutta sakeuttamoa. Yksityiskohtainen suunnitelma on valmisteilla. Vesioikeuden 7.11.1980 antamien lupaehtojen mukaan puhdistamon puhdistusvaatimukset ovat sekä BOD 7 :n että fosforin osalta 80 %. Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvon tulee olla alle 25 mgo 2 /l ja fosforipitoisuuden alle 1,5 mgp/l. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 11.8.1981 mukaan nämä arvot tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina. Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan sovelletaan tässä tapauksessa BOD 7 (ATU)- pitoisuutta 17,5 mg/l raja-arvona ja vastaavana puhdistustehona 85 %. BOD:n osalta on viime vuosina pysytty yli 90 %:n puhdistustuloksessa. Fosforin osalta on pysytty hyvin raja-arvojen alapuolella ja puhdistusteho on ollut noin 95 %. Arvot on laskettu mahdolliset puhdistamolla ja viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja ohitukset huomioiden.
Puhdistamolta Kemijokeen johdettu vesistökuormitus ohituksien kanssa oli vuonna 2001 biologisesti happea kuluttavana aineksena (BOD 7 ) 393 kg/d, kokonaisfosforina 10,4 kg/d ja kokonaistyppenä 738 kg/d. Jätevesien vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun tutkitaan Kemijoen vesistön yhteistarkkailussa. Jätevesien vaikutus joen veden laatuun on pieni ja näkyy lähinnä bakteeri- ja ammoniumtyppipitoisuuksien pieninä nousuina. 7 Jäteveden puhdistamon nykyiset prosessit Vedenkäsittelyprosessi käsittää seuraavat yksiköt, jotka toimivat kolmilinjaisina lukuun ottamatta hiekanerotusta ja sakeutusta: välppäys yksilinjainen hiekanerotus ferrisulfaatin annostus yksipistesyöttönä hiekanerotusaltaan jälkeen esiselkeytys: pinta-ala 3 x 169 m 2 ilmastus: tilavuus 3 x 920 m 3 = 2760 m 3 jälkiselkeytys: pinta-ala 3 x 411 m 2 = 1233 m 2 Puhdistusprosessi on sijoitettu kokonaisuudessaan sisätiloihin. Puhdistamon prosessia muutettiin vuonna 2001 huhtikuun alusta lähtien siten, että myös puhdistamolle tulevat sulamis- ja hulevedet pyritään käsittelemään välppäyksen lisäksi hiekanerotuksella ja esiselkeytyksellä. Hiekanerotukseen syötetään myös osa fosforin saostuskemikaalista. Aikaisemmin nämä vedet johdettiin suoraan välppäyksen jälkeen purkukanavaan. Lietteenkäsittely on seuraavanlainen: Puhdistamolle tuotavat sako-, umpikaivo- ja puhdistamolietteet johdetaan välppäyksen kautta vastaanottoaltaaseen, josta ne pumpataan ohjatusti päävirtaan ennen välppäystä. Välppeen ja hiekanerotusaltaan jätteen erilliskuivaus ruuvipuristimilla ja siirto kuljetuslavalle. Hiekanerotuksessa laskeutunut hiekka pumpataan hiekanlajittimen kautta hiekkalavalle. Ylijäämäliete pumpataan laskennalliseen lieteikään perustuen laitoksen alkuun ja otetaan esiselkeytyksen lietetaskusta sakeutettuna sekalietteenä. - Liete sakeutetaan jatkuvatoimisesti kolmen sakeuttamon (yksi uusi) avulla. Kaikki polymeerillä kuivatettu liete on tarkoitus pumpata käsittelyyn kompostointilaitokselle, mutta poikkeustilanteissa on osa lietteestä jouduttu käsittelemään laitoksella koneellisella kuivauksella (lingoilla). Välivarastointi jätevedenpuhdistamolla kuivatulle lietteelle. Puhdistamolle tulevan jätevesimäärän ja käsitellyn vesimäärän kehitys vuosina 1999 2001 on ollut seuraava: Vuosi Keskimääräinen Kokonaan tai osittain käsitelty tulovirtaama m 3 /d jätevesimäärä, m 3 /d 1999 17 579 15 632 2000 19 639 17 552 2001 17 825 17 429
Vuonna 2001 ohituksia oli 38 600 m 3 ja puhdistamolle tuotiin sakokaivolietettä 3 470 m 3. 8 Jätevedenpuhdistamon toiminta- ja tehostamissuunnitelma Esikäsittely Hakija on arvioinut puhdistamon lupamääräysten nykyisen lupakäytännön perusteella muuttuvan seuraavasti: Parametri Voimassa olevat Arvio 2005 - mg/l % mg/l % BOD 7ATU < 17,5 >85 <15 >90 Kok.fosfori < 1,5 >80 <0,8 >90 Odotettavissa olevien tiukempien lupamääräysten vuoksi on etsitty ratkaisuja tulvavesien hallintaan ja BOD-kuorman tehostettuun poistoon pääasiassa esisaostuksen avulla. Esisuunnitelmassa on päädytty suosittamaan vaihtoehtoa, joka sisältää yhden uuden esiselkeytysaltaan, hiekkasuodatuksen jälkikäsittelynä ja yhden uuden sakeuttamon rakentamisen. Koska nykyinen puhdistamo toimii perusteiltaan rinnakkaissaostuslaitoksena, jää se tulevassa tilanteessakin perusyksiköksi. Puhdistustuloksessa tähdätään ensisijaisesti tehokkaaseen BOD:n ja fosforin poistoon. Esiselkeytyksen kapasiteetin nostamiseksi ja ohitusten vähentämiseksi rakennetaan yksi esiselkeytysallas lisää. Jälkikäsittelyn tehostaminen tehdään hiekkasuodatuksen avulla (jatkuvatoiminen tai panostoiminen). Laitoksen hydrauliikka muodostuu varsin tiukaksi, joten joissain tapauksissa voidaan vesi joutua pumppaamaan suodattimeen vastaanottovesistön pinnan ollessa korkealla. Hiekkasuodatus rakennetaan erikseen laitoksen perään. Uudessa yleissuunnitelmassa puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2020 55 000 henkilön jätevesikuormitukselle. Puhdistamo on tarkoitus saneerata yleissuunnitelman mukaisesti vuonna 2003. Muut mitoitusarvot ovat seuraavat: - virtaama Qkesk 18 000 m 3 /d Qmax 40 000 m 3 /h - biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) 3 800 kg/d - kokonaisfosfori 140 kg/d. Tuleva jätevesi johdetaan ensin välppäykseen, jossa karkein kiintoaines erotetaan, puristetaan ja johdetaan välpelavalle. Välppiä on kaksi kappaletta ja niiden säleväli on 3 mm. Välpelavoja on yksi. Puhdistamolle tuotavat sako-, umpikaivo- ja puhdistamolietteet johdetaan välppäyksen kautta vastaanottoaltaaseen, josta ne pumpataan ohjatusti päävirtaan ennen välppäystä. Erotettu kiintoaines johdetaan yllämainitulle välpelavalle. Välppäystä seuraa yksilinjainen hiekanerotus, jossa ilman avulla saadaan laskeutumaan raskaimmat partikkelit. Hiekka siirretään kaapimen avulla al-
taan toiseen päähän, josta se pumpataan hiekanlajittimelle. Erottunut hiekka johdetaan edelleen hiekkalavalle. Hiekanerotuksesta jätevesi kootaan yhteen ja jaetaan tulevassa tilanteessa neljään esiselkeytysaltaaseen. 9 Biologinen käsittely Esiselkeytetty vesi johdetaan kolmelle aktiivilietelinjalle, joissa tapahtuu pääosa jäteveden puhdistumisesta. Prosessissa jätevedestä poistetaan tehokkaasti BOD, kiintoaine ja fosfori. Ylijäämäliete pumpataan laskennalliseen lieteikään perustuen linjakohtaisesti laitoksen alkuun ja otetaan esiselkeytyksestä sakeutettuna sekalietteenä. Palautusliete pumpataan jälkiselkeytyksestä ilmastusaltaiden alkuun. Ilmastusaltaat ovat 4 metriä syviä, ja ne on varustettu pohjailmastuksella. Ilmastusaltaiden yhteistilavuus on 2 760 m 3. Jälkiselkeytysaltaiden pintaala on yhteensä 1 233 m 2. Jälkikäsittely Fosforinpoiston varmistamiseksi jälkiselkeytyksestä lähtevä vesi pumpataan hiekkasuodattimen läpi. Suodattimissa käytetään ilmaa vain pesujen yhteydessä. Pesuissa poistuva vesi johdetaan puhdistamon alkuun. Lietteen käsittely Sakeutus Prosessista poistettava liete otetaan pääasiassa sakeutettuna sekalietteenä esiselkeytyksen lietetaskuista. Liete sakeutetaan jatkuvatoimisesti kolmen sakeuttamon (yksi uusi) avulla noin TS 5 %:seksi lietteeksi, joka johdetaan kuivaukseen. Sakeutuksen hydraulinen kuormitus on suhteellisen normaali, mutta viipymä nousee melko korkeaksi (yli 3 vuorokautta). Kuivaus Sakeutettu liete kuivataan polymeerin avulla noin TS 25 %:seksi tuotteeksi, joka pumpataan edelleen kompostointilaitokselle jälkikäsittelyyn. Kuivauksen on laskettu olevan toiminnassa viisi päivää viikossa 12 tuntia vuorokaudessa. Käytettävät kemikaalit Pääsaostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia, joka tuodaan laitokselle valmiina liuoksena. Annostus tapahtuu 2-pistesyöttönä välppäyksen ja ilmastuksen jälkeen. Polymeeriä annostellaan 0,1 prosenttisena liuoksena jälkiselkeytykseen menevään veteen ja sakeutettuun lietteeseen kuivauksen apukemikaaliksi. Myös sakeutuksen tehostamiseksi voidaan syöttää polymeeriä.
10 Typenpoiston tehostaminen Jätevedenpuhdistamon tehostamisesta laaditussa esisuunnitelmassa on lähdetty typenpoiston yli 50 %:n reduktiosta, joka merkitsisi lähtevän veden kokonaistyppipitoisuutta alle 20 mg N/l. Esisuunnitelmassa on esitetty typenpoiston tehostamista jälkikäsittelymenetelmällä, jossa rakennettu suodatin muutetaan biologiseksi 2-vaiheiseksi suodattimeksi. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan nitrifikaatio hapellisessa suodattimessa. Toisena vaiheena seuraa denitrifikaatiosuodatin, johon annostellaan metanolia hiililähteeksi. Koska jätevedet ovat tavallista kylmempiä (minimilämpötila 4 o C, maksimi 13 o C), soveltuu esitetty useampivaiheinen prosessi normaalia 1-vaiheista aktiivilieteprosessia paremmin kokonaistypenpoistoon. Suodatuksen pesuvesillä on nitrifikaatiota tehostava vaikutus jo ensimmäisessä vaiheessa. Muita typenpoiston tehostamisen mahdollisuuksia ovat vielä kahden uuden linjan rakentaminen, jolloin rakennettavaksi tulisi yhteensä kolme uutta linjaa ja näin saataisiin prosessin tilakuorma riittävän pieneksi ympärivuotista nitrifikaatiota varten ja aktiivilieteosan laajentaminen kahdella linjalla (ilmastus anoksisine vyöhykkeineen ja selkeytys). Näissä vaihtoehdoissa olisivat sekä rakennuskustannukset että vuotuiset käyttökustannukset korkeampia kuin biologisen suodattimen vaihtoehdossa. Typenpoiston investointikustannukset ja käyttökustannukset ovat kaikissa vaihtoehdoissa suuret. Kustannuksia lisää huomattavasti, ja typen poistoa vaikeuttaa, jäteveden alhainen lämpötila noin 8 kk vuodesta. Rakennustyöt Laitosta täydennetään tässä vaiheessa siten, että esiselkeytystä tehostetaan yhdellä uudella selkeyttimellä ja kiintoaineen poistoa vastaavasti lisäämällä laitoksen loppuun hiekkasuodatus, jonka kautta jälkiselkeytetty vesi kierrätetään ennen sen johtamista Kemijokeen. Hiekkasuodatus rakennetaan siten, että se voidaan myöhemmin muuttaa biologiseksi suodatukseksi, mikäli typenpoistovaatimukset sitä edellyttävät. Lisäksi rakennetaan ja varustetaan ylijäämälietteen poistoa varten yksi uusi sakeuttamo. Uusi esiselkeytysallas Uusi esiselkeytysallas rakennetaan nykyisten esiselkeytysaltaiden rinnalle. Uusi esiselkeytysallas toteutetaan nykyisten kaltaisena. Altaan sisämitat ovat 28,5 m x 6,0 m x 4,0 m ja se on varustettu alkupäästään kahdella matalalla lietetaskulla. Hiekkasuodatus Suodatus rakennetaan laitoksen perään viisialtaisena hiekkasuodatusyksikkönä tehostamaan olemassa olevan prosessin käsittelytehokkuutta. Suodatuslaitos sijoitetaan nykyisen puhdistamorakennuksen itäpuolelle nykyisen purkujohdon viereen. Suodatusrakennuksen yhteyteen rakennetaan suodattimien huuhteluveden tasausta ja poispumppausta sekä kemikaalinsyöttöä varten tarvittavat allas- ja pumppaamotilat.
11 Uusi sakeuttamo Uusi nykyisten kaltainen sakeuttamo rakennetaan jo rakennettujen sakeuttamoiden viereen putkitunnelin yhteyteen. Hankeaikataulu Jätevedenpuhdistamon tehostuksen aikataulu on alustavasti seuraava: yksityiskohtainen suunnittelu 2003 uusi esiselkeytyslinja ja sakeuttamo 2004 2005 hiekkasuodatus ja kemikaalien syöttö 2006 2007 Vuoden 2003 aikana jätevedenpuhdistamolla toteutetaan useita saneeraustöitä, jotka osaltaan tulevat parantamaan puhdistamon toimivuutta ja varmistamaan puhdistustulosta. Merkittävin saneerauskohde on nykyisten biologisten linjojen varustaminen uusilla ilmastimilla ja ajotavan muuttaminen linjakohtaisesti säädetyksi. KOMPOSTOINTILAITOKSEN TOIMINTA Nykytilanne puhdistamolietteen käsittelyssä Alakorkalon tunnelikompostointilaitos, joka käsittelee Rovaniemen kaupungin jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen, käynnistyi v. 1998. Sakeutettu puhdistamoliete pumpataan painejohtoa myöten kompostointilaitokselle, joka sijaitsee noin 400 m etäisyydellä puhdistamolta. Linkokuivauksen (yksi linko) jälkeen lietteeseen sekoitetaan tukiaine (hake ja turve) koneellisesti, minkä jälkeen valmistettu seos siirretään kuljettimilla betonirakenteiseen varastosiiloon (2 kpl). Siiloista seos siirretään kompostointiin pyöräkuormaajalla. Linkokuivauksen rejektivesi johdetaan painovoimaisesti takaisin puhdistamolle. Kompostointi tapahtuu panosperiaatteella suljetuissa kompostointitunneleissa (2 kpl) ja säädetyissä olosuhteissa. Kompostointitunnelien poistoilmat kootaan yhteen ja johdetaan hajunpoistokäsittelyn (hapan märkäpesu ja biosuodatus) kautta ulkoilmaan. Käsittelytilojen ilmanvaihdon poistoilmat johdetaan märkäpesurin ohi suoraan biosuodattimeen. Käsittelyssä syntyvät jätevedet johdetaan takaisin puhdistamolle. Kompostointiaika tunneleissa on kaksi viikkoa. Käsiteltävä seos sekoitetaan yhden käsittelyviikon jälkeen siirtämällä se tunnelista toiseen. Kahden viikon kompostoinnin jälkeen seos siirretään pyöräkuormaajalla laitoksen vieressä olevalle jälkikypsytyskentälle, jossa se seulotaan välittömästi ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Seulonnan alite (noin 50 % tilavuudesta) aumataan jälkikypsytettäväksi kyseiselle kentälle. Seulonnan ylite siirretään v. 2002 valmistuneeseen suljettuun, koneellisilla ovilla varustettuun tukiainevarastoon (1 150 m 2 ), josta se palautuu kierrätyshakkeena kompostointikäsittelyyn. Kovimmilla pakkasilla seulonta vaikeutuu nykyisellä varustuksella. Jälkikypsytyskentän pinta-ala on noin 7 800 m 2. Siinä voidaan aumata noin 5 000 m 3 kompostituotetta. Viipymä jälkikypsytyksessä on vajaa vuosi.
Kahden viikon kompostointiajan jälkeen ulkokentälle jälkikypsytykseen sijoitettu massa on ollut verraten aktiivista. Aumojen lämpötilat ovat nousseet ajoittain yli 60 ºC. Aumoista on aiheutunut myös lieviä hajupäästöjä, jotka eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet merkittävää haittaa kompostointilaitoksen ympäristössä. Myös aumapaloja on sattunut muutamia kertoja. Vuosina 1999 2002 kompostoidut lietemäärät ovat olleet seuraavat: 12 Vuosi Kuivattu liete t/a 1999 1 345 2000 5 007 2001 4 405 2002 5 500 Varajärjestelmä Edellä selostetun käsittelyn varajärjestelmänä on käytössä aikaisempi lietteenkäsittelyjärjestelmä, jossa liete kuivataan puhdistamoalueella olevassa lietteenkuivaamossa (2 kpl linkoja). Kuivattu puhdistamoliete kuljetetaan vanhalle kompostointikentälle, noin 600 m:n etäisyydellä puhdistamosta luoteeseen, jossa se tukiaineen sekoituksen jälkeen kompostoidaan. Varajärjestelmää käytetään vain Alakorkalon kompostointilaitoksen huolto- ja korjausseisokkien aikana. Hyötykäyttö Puhdistamolietteestä valmistettu komposti on toistaiseksi saatu kaupaksi. Se on myyty jatkojalostettuna erilaisiksi multatuotteiksi. Komposti ja multatuotteet on käytetty pääasiassa viherrakentamiseen mm. kaupungin, maalaiskunnan, tielaitoksen ja yksityisten ihmisten rakennuskohteissa. Nykytilanne erilliskerätyn biojätteen käsittelyssä Erilliskerätty biojäte on vuodesta 1997 käsitelty aumakompostoimalla Mäntyvaaran kaatopaikalla. Biojäte on aumakompostoitu turpeeseen, hevosen lantaan ja hakkeeseen sekoitettuna. Aumat on käännetty muutaman kuukauden välein. Aumakompostoinnin viipymä on ollut 6 8 kuukautta, jonka jälkeen kompostiseosta on jälkikypsytetty ja varastoitu kaatopaikalla. Biojäte aumakompostoidaan jätepenkereen päälle rakennetulla kompostointikentällä, jonka pinta-ala on noin 1 000 m 2. Salaojitetun kentän pohja on tiivistetty rakennusmuovilla, jonka päällä on 100 mm:n hiekkakerros. Hiekkakerroksen päälle on asennettu teräksiset geotukilevyt ja niiden päälle vielä 100 mm hiekkaa. Jälkikypsytysvarasto sijaitsee jätepenkereen päällä varsinaisen kompostointikentän vierellä. Kompostoinnin ja jälkikypsytysvaraston suoto- ja valumavedet suotautuvat jätepenkereeseen ja siitä edelleen kaatopaikan valumavesien käsittelylaitokseen. Biojätteen aumakompostointi sisältyy Mäntyvaaran kaatopaikan ympäristölupaan. Hyötykäyttö Valmista kompostituotetta on aumakompostoinnin alusta alkaen varastoitu kaatopaikalle. Vain vähäinen osa on toistaiseksi käytetty viherrakentami-
seen kaatopaikalla. Varastoidun kompostituotteen määrä on noin 4 000 m 3. Valmis kompostituote on suunniteltu käytettäväksi Mäntyvaaran kaatopaikan lopettamisen yhteydessä sen maisemoinnissa. 13 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelyn kehittäminen Selvityksen perusteella Rovaniemen Vesi on valinnut pitkän tähtäimen ratkaisuksi biotermisen kuivauksen ja kuivatun massan hyödyntämisen kierrätyspolttoaineena, jolla voidaan korvata muita polttoaineita alueella ja maakunnassa sijaitsevissa energialaitoksissa. Biotermisessä kuivauksessa puhdistamoliete ja biojäte kuivataan niiden biologisessa hajoamisessa syntyvän lämmön avulla. Bioterminen kuivaus muistuttaa käsittelymenetelmänä kompostointia. Biotermisessä käsittelyssä, jossa viipymä on lyhyempi kuin kompostoinnissa, pyritään jätteen sisältämän veden mahdollisimman tehokkaaseen ja nopeaan haihduttamiseen. Biotermisesti kuivattu liete on hygieenistä ja kuivana pysyessään sen hygieenisyys on myös verraten pysyvää. Sen varastoitavuus, kuljetettavuus ja käsiteltävyys ovat verraten hyviä. Sille on mahdollista löytää käyttökohteita myös energiakäytön ulkopuolelta. Biotermisesti kuivatun lietteen hyödyntämismahdollisuuksien avautuminen Rovaniemellä saattaa kuitenkin viedä useita vuosia. Tästä suositellaan siirtymistä puhdistamolietteen ja biojätteen biotermiseen käsittelyyn vaiheittain seuraavasti: ensimmäisessä vaiheessa tehostetaan puhdistamolietteen käsittelyä rakentamalla kolmas tunneli, jonka avulla tunnelikäsittelyn viipymää voidaan pidentää kahdesta kolmeen viikkoon, toisessa vaiheessa biojätteen käsittely siirretään Mäntyvaaran kaatopaikalta Alakorkalon kompostointilaitokseen; samalla Alakorkalon kompostointilaitoksen toimintaa tehostetaan siten, että biojätteiden vastaanotto ja käsittely voidaan aloittaa nykyisessä lietteen kompostointilaitoksessa ympäristökuormitusta lisäämättä, ja kolmannessa vaiheessa, kun kuivattu biojäte ja liete voidaan hyödyntää energian tuotannossa, siirrytään käsittelyprosessia ja sen säätöarvoja muuttamalla biotermiseen kuivaukseen. Puhdistamolietteen ja biojätteen kertymävaihtelut huomioon ottaen laitoksen kapasiteetiksi on valittu kuivattua puhdistamolietettä 10 000 t/a (TS 25 %) ja biojätettä 3 000 t/a eli yhteensä 13 000 t/a. Puhdistamolietteen käsittelyn tehostaminen (1. vaihe) Puhdistamoliete käsitellään nykyisin käytössä olevalla tavalla Alakorkalon kompostointilaitoksessa. Tunnelikompostointilaitoksen toimintaa tehostetaan ja jälkikypsytykseen siirrettävän massan aktiivisuutta vähennetään rakentamalla yksi uusi kompostointitunneli. Sen avulla käsittelyaika pitenee kahdesta viikosta kolmeen viikkoon. Kolmas kompostointitunneli otetaan käyttöön toukokuussa 2003. Kuten nykytilanteessa, kompostoitava seos käännetään siirtämällä se toiseen tunneliin yhden viikon kompostointijakson jälkeen. Mikäli osoittautuu tarpeelliseksi, kompostoitava seos käännetään myös toisen ja kolmannen kompostointiviikon välissä.
Tunnelikompostoinnin pidentyneen viipymän ja tehostuvan prosessinhallinnan (mm. kastelujärjestelmä) ansiosta voidaan arvioida, että puhdistamolietteestä valmistetun kompostin stabiilisuus ja hygieenisyys paranevat, puhdistamolietteen jälkikypsytyksestä aiheutuva hajuhaitta vähenee ja puhdistamolietteen jälkikypsytysaumojen syttymisvaara vähenee. 14 Biojätteen ja puhdistamolietteen yhteiskompostointi (2. vaihe) Toiseen vaiheeseen siirrytään viimeistään siinä vaiheessa, kun Mäntyvaaran kaatopaikan käyttö lopetetaan. Biojätteen käsittely siirretään Mäntyvaaran kaatopaikalta Alakorkalon jäteaseman kompostointilaitokselle, johon rakennetaan tarpeelliset tilat biojätteen vastaanottoa ja esikäsittelyä varten. Biojäte esikäsitellään kiinteällä esikäsittelylaitteistolla ja siirretään kuljettimilla varastosiiloon ennen tunneliin täyttämistä. Puhdistamoliete esikäsitellään nykyisin käytössä olevalla tavalla. Lisääntyneestä jätemäärästä johtuen tunnelikompostointiaikaa joudutaan lyhentämään. Käytettävissä olevat kolme tunnelia riittävät molempien jätelajien osalta kahden viikon viipymään. Lyhentynyt tunnelikompostointiaika kompensoidaan suljetussa tilassa tapahtuvalla jälkikompostoinnilla, jonka viipymä on 1 2 viikkoa. Jälkikompostointia varten rakennetaan jäteasemarakennukseen erillinen halli, jonka ilmanvaihtoilmat johdetaan oman hajunpoistokäsittelyn kautta ulkoilmaan. Hallin suoto- ja valumavedet johdetaan jäteveden puhdistamolle. Tukiaine voidaan seuloa massasta eroon joko ennen jälkikompostointia tai sen jälkeen. Seulontaa tehostetaan erillisellä seulontatilalla ja kiinteällä seulalla. Näin voidaan varmistaa seulonnan toimivuus myös kovimpien pakkasten aikana. Hallissa tapahtuvan jälkikompostoinnin jälkeen massaa jälkikypsytetään jälkikypsytyskentällä noin puoli vuotta. Mikäli hallissa tapahtuva jälkikompostointi osoittautuu riittämättömäksi ja kompostituotteen varastointi ulkokentällä aiheuttaa hajuhaittaa, varaudutaan jälkikompostoinnin tehostamiseen koneellisesti ilmastetulla tasokompostoinnilla, jossa kompostipatjan läpi puhalletaan ilmaa. Ilmastettu tasokompostointialue sijoitetaan jälkikypsytyshalliin. Biojätteen vastaanotto ja esikäsittely Biojäte vastaanotetaan ja esikäsitellään jäteasemarakennuksen länsipuolelle rakennettavassa vastaanotto- ja esikäsittelytilassa (noin 400 m 2 ). Toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen lieventämiseksi biojätteen vastaanotto rajoitetaan 1 2 päivään viikossa. Vastaanotettavien jätekuormien lukumäärä on mitoitusjätemäärällä 2 900 t/a on 9 13 kuormaa viikossa (keskikuorma 5 t). Vastaanotettu biojäte tarkastetaan ja siitä poistetaan käsittelyyn kuulumattomat kappaleet ja esineet. Biojäte ja tukiaine sekoitetaan toisiinsa kiinteässä panostoimisessa sekoituslaitteessa, joka samalla avaa jätepussit ja murskaa jätteen kevyesti. Biojäte ja tukiaine annostellaan sekoituslaitteen
kaukaloon pyöräkuormaajan kauhalla. Sekoitusajan jälkeen laite tyhjentyy kolakuljettimen avulla varastosiiloon. 15 Kompostiseoksen valmistus Puhdistamoliete ja biojäte voidaan kompostoida joko erilliskäsittelynä eli kokonaan toisistaan erillään, tai yhteiskäsittelynä toisiinsa sekoittuneina. Erilliskäsittelyä kannattaa käyttää, jos toisesta lähtöaineesta valmistetun kompostin menekki on selvästi parempi kuin molemmista lähtöaineista valmistetun. Yleensä biojätteestä valmistettu komposti menee vähemmän haitta-aineita ja tuhkaa sisältävänä paremmin kaupaksi kuin puhdistamolietteestä valmistettu. Toisaalta yhteiskäsittelyssä kompostointitunnelien kapasiteetti saadaan helpommin tehokkaaseen käyttöön. Yhteiskäsittelyä voidaan jälkimmäisestä syystä pitää suositeltavampana vaihtoehtona. Puhdistamoliete ohjataan tukiaineen sekoituksen jälkeen valinnaisesti varastosiiloihin 1 ja 2. Biojäte ohjataan tukiaineen sekoituksen jälkeen varastosiiloon 3 (uusi siilo polymeerin sekoitustilassa). Yhteiskäsittelyssä liete ja biojäte voidaan sekoittaa toisiinsa biojätteen varastosiilossa pyöräkuormaajalla. Sekoitus tapahtuu biojätteen vastaanottopäivinä samanaikaisesti biojätteen esikäsittelyn kanssa. Tunnelikompostointi Tunnelikompostointi tapahtuu nykyisin käytössä olevalla tavalla. Käytettävissä on kolme tunnelia, jotka riittävät kahden viikon kompostointijaksoon tunnelissa. Kompostoitava massa siirretään tunneliin pyöräkuormaajan seulamurskakauhalla. Viikon kompostointiajan jälkeen massa siirretään seulamurskakauhalla toiseen tunneliin, jossa kompostointia jatketaan yhden viikon ajan. Kahden viikon tunnelikompostoinnin jälkeen massa siirretään pyöräkuormaajalla jälkikompostointiin. Tunnelikompostoinnin ilmastusta ohjataan prosessin toimittajan ohjeiden mukaan. Alkuvaiheessa massan lämpötila pyritään nostamaan mahdollisimman nopeasti asetusarvoonsa (55 65 ºC), jota yleensä pyritään ylläpitämään koko kompostointiajan. Hygienisointivaiheessa saattaa olla tarvetta nostaa lämpötila korkeammalle. Kompostoinnin loppuvaiheessa ennen tunnelin ovien avaamista, massa voidaan jäähdyttää lisäämällä raittiin ilman puhallusta. Näin lievennetään mm. höyryn aiheuttamaa näkyvyyden huononemista. Hygienisoinnin aikana lämpötilaa mitataan ja rekisteröidään sekä kompostista että kierrätysilmasta. Hygienisoitumislämpötilaa ja viipymää koskevat vaatimukset vaihtelevat mm. käsiteltävän jätteen ja kompostointimenetelmän mukaan. Käsittelyssä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia hygienisointimääräyksiä. Jälkikompostointi Tunnelikompostoinnin jälkeen massaa jälkikompostoidaan etutilan viereiseen hallitilaan rakennettavassa jälkikompostointitilassa. Jälkikompostointi tapahtuu aumakompostointina ilman koneellista ilmastusta ja kääntöä. Jälkikompostoinnin viipymä on yksi viikko.
Yhden viikon jälkikompostointiajan jälkeen massa seulotaan. Ylite (karkea jae) siirretään kierrätyshakkeena kuljettimella tukiainevarastoon ja alite (hieno jae) jälkikypsytykseen jäteasemarakennuksen viereiselle kompostointikentälle. Vaihtoehtoisesti massa seulotaan ennen jälkikompostointia, jolloin jälkikompostoinnin viipymä voidaan lisätä kaksinkertaiseksi eli kahteen viikkoon. Jälkikompostointitila eristetään muusta hallitilasta ja varustetaan erityisilmanvaihdolla, jota käytetään jälkikompostointialueella työskentelyn (massan siirtäminen tasokompostointiin tai siirtäminen tasokompostoinnista) aikana. Erityisilmanvaihdon tulee olla vähintään suuruusluokkaa 1,5 2,5 kertaa huonetilavuus tunnissa. Ilmanvaihdon avulla jälkikompostointitilassa pyritään ylläpitämään kohtuulliset työolosuhteet ja riittävä näkyvyys. Ilmanvaihdosta huolimatta jälkikompostointitilassa työskentelevien on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia. Niinä aikoina, jolloin jälkikompostointitilassa ei työskennellä, siellä ylläpidetään kevyempää ilmanvaihtoa (vähintään 0,75 kertaa huonetilavuus tunnissa). Sen avulla jälkikompostointitila pidetään alipaineisena hajujen leviämisen estämiseksi. Kevyen ilmanvaihdon aikana hallitilassa oleskelu on estetty. Jälkikompostointitila varustetaan kaasuvaroituslaitteilla. 16 Koneellisesti ilmastettu jälkikompostointi (optio) Edellä esitetty jälkikompostointi on arvioitu riittävän tehokkaaksi estämään kompostituotteen jälkikypsytyksestä kompostointikentällä aiheutuvat haju-, palo- ja muut haitat. Jos haju- tai muita haittoja kuitenkin ilmenee jälkikypsytyksessä, jälkikompostointia voidaan tehostaa siirtymällä koneellisesti ilmastettuun tasokompostointiin, mikä kuitenkin vaatii huomattavia rakennus- ja koneistoteknisiä panostuksia. Koneelliseen jälkikompostointiin siirryttäessä massa seulotaan (tukiaineen erotus) ennen jälkikompostointia. Koneellisesti ilmastettu jälkikompostointi mitoitetaan kahden viikon viipymälle. Koneellisesti ilmastetussa jälkikompostoinnissa massa kompostoidaan kaksoislattiarakenteen päällä yhtenäisenä aumana eli tasona. Lattioiden välinen tila muodostaa painekammion, johon puhallettu ilma virtaa ylemmässä lattiassa olevien suuttimien kautta kompostipatjaan ja edelleen sen läpi. Imemällä lattioiden väliseen kammioon alipaine, voidaan lattiarakennetta käyttää imuilmastukseen. Imuilmastuksessa jälkikompostointitilan ilma pysyy verraten puhtaana, mistä syystä imuilmastusta käytetään ainakin hallissa työskenneltäessä (esim. kun kompostia siirretään kypsytykseen tai pois kypsytyksestä). Imuilmastuksessa poistoilma voidaan helposti koota yhteen ja johtaa hajunpoistokäsittelyn kautta ulkoilmaan. Kompostituotteen jälkikypsytys ja varastointi Kompostituote jälkikypsytetään ja varastoidaan kompostointilaitosrakennuksen viereisellä asfaltoidulla kentällä. Kentän pinta-ala on noin 7 800 m 2 ja siinä voidaan samanaikaisesti jälkikypsyttää noin 5 000 10 000 m 3 kompostituotetta. Jälkikypsytyksessä kompostia ei käännetä.
Jälkikypsytyskentän suoto- ja valumavedet johdetaan jäteveden puhdistamolle. 17 Poistoilmojen käsittely Tunnelikompostointi Tunnelikompostoinnin poistoilmat ja etutilan ilmanvaihtoilma johdetaan nykyisen hajunpoistokäsittelyn (hapan märkäpesu ja biosuodatus) kautta ulkoilmaan. Etutilan ilmanvaihtoilma johdetaan biosuodattimelle suoraan märkäpesun ohi. Happaman märkäpesun tarkoituksena on poistaa ilmavirrasta biosuodatinta vaurioittava ammoniakki ja samalla alentaa ilmavirran lämpötila alle 35 ºC. Ammoniakin poistotehokkuus on yli 95 %. Ilman lämpötilan laskiessa pesurissa poistoilman sisältämä ylimääräinen kosteus lauhtuu pesuriveteen. Biosuodattimen hajunpoistotehokkuus on 80 90 %. Hajunpoistokäsittelyn jälkeen poistoilma johdetaan ulkoilmaan piipun kautta. Piipun korkeus maanpinnalta on noin 15 m ja se ylittää kompostointilaitoksen katon korkeuden noin 6 metrillä. Jälkikompostointitila Jälkikompostointitilan poistoilma johdetaan erilliseen, rakennettavaan hajunpoistolaitteistoon (kostutus ja biosuodatin). Vähäisempien ammoniakkipäästöjen takia hapan pesu voidaan korvata poistoilman kostutuksella. Biosuodatinmassana käytetään karkeaa haketta, jota on kerran käytetty tunnelikompostoinnissa. Kompostointikäsittelyn jälkeen hakkeesta seulotaan karkein ja hienoin aines pois. Koneellisesti ilmastetun jälkikypsytyksen poistoilmat voidaan johtaa samaan hajunpoistolaitteistoon. Tässä tapauksessa ammoniakin poistamiseksi poistoilman ilman kostutus korvataan happamalla pesulla. Prosessijätevesien johtaminen Takaisin jäteveden puhdistamolle johdettavia prosessijätevesiä syntyy mm. rejektivetenä puhdistamolietteen kuivauksessa, kondenssivetenä tunnelikompostoinnissa ja suljetussa jälkikompostoinnissa, lauhteina märkäpesurissa ja biosuodattimissa ja huuhteluvetenä prosessitiloissa. Prosessijätevesien kokonaismäärä on noin 51 000 m 3 /a, josta linkokuivauksen rejektivesien määrä on noin 45 000 m 3, kondenssivesien noin 1 000 m 3 /a, hajunpoistokäsittelyn lauhteiden (märkäpesuri ja biosuodattimet) noin 4 000 m 3 /a ja erilaisten huuhteluvesien noin 1 000 m 3 /a. Linkokuivauksen rejektivesien (45 000 m 3 /a) voidaan kuitenkin katsoa sisältyvän puhdistamon sisäiseen kuormitukseen, joten kompostointilaitoksen varsinaisten jätevesien määrä on noin 6 000 m 3 /a. Jätevedet sisältävät runsaasti typpeä, mistä suuri osa on ammoniakkina. Myös jätevesien kemiallinen hapenkulutus (COD 7 ) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) ovat suuria. Märkäpesurien ylijäämävedet ovat happamia, eikä niitä neutraloida ennen muihin laitoksen jätevesiin sekoittamista.
18 Aine- ja energiataseet Käsittelyyn vastaanotettavien jätteiden kokonaismäärä on noin 55 000 t/a, josta palautetaan lietteen linkokuivauksen jälkeen puhdistamolle rejektivetenä 45 000 t/a. Linkokuivauksen jälkeinen, varsinaiseen kompostointikäsittelyyn syötetty kokonaisjätemäärä on 9 900 t/a. Kokonaisjätemäärästä on kuiva-ainetta 27 % eli 2 650 t/a ja vettä 7 250 t/a. Kuiva-aineessa on orgaanista ainetta (hehkutushäviö) 2 010 t/a eli 76 % kuiva-aineesta. Lopputuotteen kokonaismäärä on 4 580 t/a eli vajaa puolet käsittelyyn syötettyjen jätteiden määrästä (ilman tukiaineita, linkokuivauksen jälkeen). Kuiva-ainepitoisuus on huomattavasti suurempi kuin käsittelyyn syötetyissä jätteissä eli noin 50 %. Käsittelyssä haihtuneen veden määrä on yli 5 000 t/a eli noin 2/3 jätesyötteiden sisältämästä vedestä. Haihtuneesta vedestä suurin osa lauhdutetaan märkäpesurissa jätevedeksi. Lopputuotteen kuiva-ainemäärä on noin 2 290 t/a eli 13 % pienempi kuin jätesyötteiden. Vastaavasti lopputuotteen orgaanisen aineen määrä 1 630 t/a eli noin 19 % pienempi kuin jätesyötteissä. Vettä lukuun ottamatta ovat jätekomponenttien (kuiva-aine, orgaaninen aine) vähenemät suhteellisen pieniä. Tukiaineen kulutukseksi on arvioitu 1 040 t/a. Kompostoinnin jälkeen tukiaine seulotaan ja palautetaan takaisin kierrätystukiaineena, joka alkuperäisen tukiaineen lisäksi sisältää myös käsiteltävistä jätteistä peräisin olevia aineosia. Kierrätystukiaineen määräksi on arvioitu 6 790 t/a (sisältää myös seulonnassa tukiaineeseen tarttunutta hienojakoista ainesta). Tuoreen tukiaineen ja kierrätystukiaineen syötöstä johtuen kokonaismassavirta tunnelikompostoinnin alkuvaiheessa on noin 17 700 t/a eli lähes kaksinkertainen varsinaisiin jätteisiin verrattuna. Orgaanisen aineen hajoamisessa syntyy lämpöenergiaa, jota matalan lämpötilatason takia ei yleensä voida käyttää hyödyksi varsinaisen käsittelylaitoksen ulkopuolella. Kompostointikäsittely kuluttaa lisäksi sähköä ja moottoripolttoaineita. Biojätteen ja puhdistamolietteen bioterminen kuivaus (3. vaihe) Jos lietteestä ja biojätteestä valmistetun kompostin menekki hiipuu, Rovaniemen vesi varautuu siirtymään biotermiseen kuivaukseen ja sitä seuraavaan lietteen ja tai biojätteen käyttöön polttoaineena. Siirtyminen edellyttää soveltuvan, biomassaa ja mieluummin jätettä polttoaineena käyttävän laitoksen löytymistä lähialueelta. Erillisen, pelkästään puhdistamolietettä ja/tai biojätettä polttoaineena käyttävän laitoksen rakentaminen Rovaniemelle ei vallitsevan käsityksen mukaan ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Käytettävissä olevat kompostointitunnelit (3 kpl) riittävät hyvin biotermiseen kuivaukseen. Toisessa vaiheessa rakennettu jälkikompostointi voidaan ottaa pois käytöstä. Puhdistamolietteen, biojätteen ja tukiaineiden seos siirretään kompostointitunneliin ja käsittely käynnistetään kuten varsinaisessa kompostoinnissakin. Vähäisestä orgaanisen aineen hajoamisesta johtuen biotermisen kuivauksen lopputuote ei ole vastaavalla tavalla pysyvästi stabiili kuin kompostointikäsittelyn lopputuote usean viikon käsittelyajan jälkeen.
19 KÄYTTÖAINEET Jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamolla käytetään fosforin saostuskemikaalina ferrisulfaattia PIX-105A. Ferrisulfaatin kulutus on noin 1100 t/a. Vuonna 2001 se oli 876 000 kg. Flokkauksessa käytetään polymeerinä Fennopol K504:ää, jonka kulutus on noin 7 300 kg/a. Vuonna 2001 kulutus oli 11 300 kg. Ferrisulfaatti varastoidaan liuoksena altaassa ja polymeeri toimitussäkeissä, joista tehdään liuos panoksittain. Käytettävät kemikaalit ovat normaaleja jätevedenpuhdistamoilla käytettäviä kemikaaleja. Lisäksi jätevedenpuhdistamolla vuokralaisena toimiva Rovaniemen kaupungin teknisen viraston päällyste- ja kiviaineslaboratorio käyttää liuottimena dikloorimetaania. Vuonna 2001 laboratorio osti 3 4 tynnyriä ja kierrätti ARWINA Oy:llä 9 tynnyriä. Kompostointilaitos Kompostointilaitoksessa kompostin tukiaineena käytetään turvetta, haketta sekä valmiista kompostimassasta erilleen seulottua kierrätyshaketta. Vuonna 2001 turvetta käytettiin noin 580 t, haketta noin 597 t ja kierrätyshaketta noin 393 t. Ainoa varsinaisesti kompostointilaitoksessa kuluva kemikaali on ammoniakkipesurissa käytettävä 93 %:nen väkevä rikkihappo, jonka kulutus on noin 20 m 3 /a. Rikkihappoa varastoidaan haponkestävästä muovista valmistetussa 5 m 3 :n säiliössä. Lietteen kuivauksessa käytetään polymeeriä (Fennopol K504), jonka vuosittainen käyttömäärä sisältyy jätevedenpuhdistamon kemikaalikulutukseen. Polymeeriä varastoidaan kompostointilaitoksella säkkeihin pakattuna, kerrallaan maksimissaan 500 kg. Kuivauksessa erottuvan rejektiveden vaahtoamisen estoon käytetään modifoitua rasva-alkoholia (Struktol SB 2032), jonka vuosittainen käyttömäärä sisältyy jätevedenpuhdistamon kemikaalikulutukseen. Rasva-alkoholi varastoidaan tynnyrissä, kerrallaan maksimissaan 200 litraa. Lisäksi laitoksen lämmönsiirtolaitteistossa on noin 1 000 litraa jäähdytysnestettä (etaanidioli). Erilaisia voitelu- tai vaihteistoöljyjä laitoksessa arvioidaan olevan noin 230 litraa. Rikkihappo-onnettomuuksien varalta laitoksella varastoidaan neutralointiaineena käytettävää dolomiittikalkkia, kokonaismäärä noin 200 kg. Kompostointilaitoksen laajennus ja kapasiteetin nosto lisää jonkin verran käytettäviä tukiaine-, kemikaali ja energiamääriä. Energian tarve ja polttoaineet Sähköä kului jäteveden puhdistamolla vuonna 2001 noin 1 607 200 kwh, eli 0,25 kwh/käsitelty jätevesi-m 3. Huomattavin sähköä kuluttava vaihe on jätevedenpuhdistusprosessin biologisessa käsittelyssä tapahtuva ilmastus
kompressorien tuottamalla paineilmalla. Kompressorien ohjaus on automatisoitu happipitoisuuden jatkuvan mittauksen perusteella. Puhdistamolla kului lämmitykseen vuonna 2001 kevyttä polttoöljyä yhteensä 115 tonnia. Kompostointilaitoksella käytetään energianlähteenä sähköä, jonka kulutus oli vuonna 2001 noin 420 MWh. Pääsääntöisesti sähkö kuluu kompostimassan ilmastukseen käytettävissä puhaltimissa. Kompostointilaitoksen lämmitys tapahtuu pääosin kompostointiprosessista talteen otetulla lämmöllä. Pyöräkuormaajien polttoaineen varastoinnista ja kirjanpidosta huolehtii kompostointilaitoksella urakoitsija. 20 Muut prosessit Puhdistamolla käytetään vesijohtovettä noin 7 800 m 3 vuodessa (vuonna 2001) ja kompostointilaitoksella noin 4 500 m 3. Kolmannen kompostointitunnelin käyttöön oton jälkeen on kompostointilaitoksen veden kulutus noin 5 500 m 3 vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS Jätevedenpuhdistamo Puhdistamolle tuleva kuormitus Jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus vuosina 1999 2001 on esitetty taulukossa 1. Tuleva kuormitus on kasvanut vuosi vuodelta, eikä puhdistamon mitoitusarvoissa olla pysytty kunnolla 1990-luvulla. Vuosina 1994 1996 vuotovesimäärien suhde jätevesimäärään oli 1980 1984 %. Rovaniemen kaupungin viemäriverkosta on tehty vuonna 1996 1997 vuotovesitutkimus ja yleissuunnitelma. Taulukko 1. Rovaniemen jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesikuormitus (kg/d) vuosina 1999 2001. 1999 2000 2001 BOD 7ATU 5 756 5 204 6 309 Kok. P 203 181 248 Kok. N 1 247 1 376 1 562 Kiintoaine 8 132 7 262 9 472 Lähtevän veden laatu, puhdistusteho ja vesistökuormitus Jätevedenpuhdistamolta purkuvesistöön aiheutuva kuormitus on esitetty taulukossa 2. Vesistökuormituksessa ei ole erotettavissa selkeitä suuntauksia viimeisen viiden vuoden aikana.
Taulukko 2. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus (kg/d) vuosina 1999 2001. Vuosi 1999 2000 2001 BOD 7ATU 280 393 215 Kok. P 12 10,4 8,3 Kok. N 579 738 781 Kiintoaine 328 328 197 Vuosina 1999 2001 puhdistamo on toiminut varsin hyvin. Puhdistetun jäteveden kokonaisfosforipitoisuudet ja biologisesti happea kuluttavan aineksen arvot ovat olleet lupa-arvoja alhaisempia ja puhdistustehot vastaavasti vaadittua korkeampia. Vain puhdistetun veden fosforipitoisuus on joinakin poikkeuksellisina vuosina ylittänyt raja-arvon. Ohituksia on ollut vuosina 1999 2001 keskimäärin 100 380 m 3 /d. Jäteveden pitoisuudet ennen puhdistusta ja puhdistuksen jälkeen sekä saavutetut puhdistustehot vuosina 1999 2001 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Puhdistamolle tulevan ja käsitellyn jäteveden pitoisuudet sekä puhdistustehot vuositasolla vuosina 1999 2001 (ilman ohituksia). 21 Vuosi 1999 2000 2001 Lupaehto* BOD 7ATU Tuleva, mg/l 365 291 362 Lähtevä, mg/l 16,2 19 11 <17,5 Puhdistusteho, % 95,6 94 97 >85 Kok. P Tuleva, mg/l 12,9 10,1 14,2 Lähtevä, mg/l 0,7 0,5 0,4 <1,5 Puhdistusteho, % 95 95 97 >80 Kok. N Tuleva, mg/l 78,9 77 89,6 Lähtevä, mg/l 36,6 41,1 44,8 Puhdistusteho, % 54 47 50 Kiintoaine Tuleva, mg/l 515 406,1 543,5 Lähtevä, mg/l 18,5 14 10 Puhdistusteho, % 96 97 98 *Lasketaan puolivuosikeskiarvoina (KHO 11.08.1981) Vesistökuormitus tulevaisuudessa Tulokuormitus puhdistamolle kasvanee nykyisestä tasosta jonkun verran, sillä oletus on, että kaupungin jätevesiverkkoon liittyy lisää asiakkaita. Liittyjien oletetaan kuitenkin olevan pääasiassa kotitalouksia. Vesistökuormituksen sen sijaan pitäisi pienetä suunnitellun saneerauksen johdosta.
Taulukko 4. Arvioidut puhdistamolle tulevan ja käsitellyn jäteveden pitoisuudet (mg/l) vuonna 2020 (ilman ohituksia). Tuleva Lähtevä kg/d mg/l kg/d mg/l BOD 7ATU 3 800 210 140 8 Kok. P 140 7,5 5,0 0,3 Kok. N 800 44 600 33 22 Päästöt ilmaan Rovaniemen kaupungin jätevedenpuhdistamo ei sijaitse asutuksen välittömässä läheisyydessä. Puhdistamo toimii sisätiloissa, eikä sen toiminnasta ole aiheutunut ympäristöön merkittäviä hajuhaittoja. Lähialueen asukkaat eivät ole valittaneet puhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Puhdistamon altaat ovat vesitiiviitä. Alueella on 2 öljysäiliötä, jotka ovat asianmukaisesti suojattu. Puhdistamon ajo- ja varastointialueet ovat päällystettyjä. Melu ja tärinä Jätevedenkäsittelystä ei aiheudu melua puhdistamotilojen ulkopuolelle, koska käytettävät laitteistot ovat sisätiloissa. Ilmastuksessa käytettävät kompressorit ovat sisätiloissa ja niiden äänenvaimennuksesta on erikseen huolehdittu. Puhdistamon toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuu vain vähäistä melua. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Kompostointilaitos Jätevedet Pääosa kompostoinnista vapautuneesta vedestä saadaan talteen laitoksen lämmön talteenottoyksikön kondenssivetenä. Osa vapautuvasta vedestä johdetaan ulkoilmaan vesihöyrynä. Kompostoinnin kondenssivedet, ammoniakkipesurin jätevedet sekä pesu- ja huuhteluvedet kerätään keskitetysti talteen ja voidaan tarvittaessa palauttaa kompostointiprosessin kostutusvedeksi. Ylijäämävesi johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Ulkoalueiden sekä jälkikompostointikentän suoto- ja valumavedet vedet kerätään yhteen ja johdetaan jäteveden puhdistamolle käsiteltäväksi. Prosessijätevesien, ulkoalueiden sekä jälkikompostointikentän suoto- ja valumavesien sekä lietteen kuivaamisesta muodostuvien jätevesien määrä on nykyisellään noin 5 000 m 3 /a. Laitoksen laajennuksen jälkeen jätevesien määrän arvioidaan olevan noin 7 000 m 3 /a.
23 Päästöt ilmaan Esikompostoinnin poistokaasut ja käsittelyhallien ilmanvaihtoilmat johdetaan kaksivaiheiseen hajunpoistokäsittelyyn. Hajunpoistokäsittely muodostuu kemiallisesta märkäpesusta ja biosuodattimesta. Kemiallinen pesuri poistaa poistokaasusta hapon avulla ammoniakkia biosuodattimen vaatimalle tasolle. Pesuri myös jäähdyttää käsiteltävän kaasun noin 40 C:een ja kostuttaa sen siten, että kaasun suhteellinen kosteus on lähes 100 %. Poistokaasun jäähdytyksessä syntyvä lämpö otetaan talteen pesurin vesikiertoon kytketyllä lämmön talteenottopiirillä. Talteen otettu lämpö käytetään pääosin kompostointilaitoksen lämmityksessä. Pesurin jälkeen poistoilma johdetaan biosuodattimeen, joka poistaa hajuja ja ammoniakkia. Biosuodattimen toiminta perustuu sen läpi johdettavien hajukaasujen biologiseen hajoamiseen suodattimen biomassassa olevien mikrobien avulla. Biosuodattimen läpi johdettava ilmamäärä vaihtelee kompostointilaitoksen prosessivaiheiden mukaan välillä 4 000 12 600 m 3 /h. Biosuodattimesta käsitelty poistoilma johdetaan 14 m korkeaan poistopiippuun. Kompostilaitoksen laajennus ei kasvata biosuodattimelle johdetun ilmamäärän maksimituntiarvoa, koska prosessivaiheet jaksotetaan siten, että eniten poistoilmaa tuottavat vaiheet eivät tapahdu samanaikaisesti. Haju Laitoksella vuosina 2001 2002 tehdyissä kuudessa hajumittauksessa hajunpoiston reduktio on ollut 92,5 % ja ammoniakinpoiston 97,7 %. Jälkikompostoinnissa mahdolliset hajuhaitat liittyvät kompostiaumojen kääntöön. Mahdollisesta hajusta aiheutuvaa haittaa läheiselle asuntoalueelle pyritään estämään valitsemalla kääntöajankohta siten, että tuulen suunta on poispäin asuntoalueesta. Jälkikompostiaumojen kääntö tapahtuu kuitenkin suhteellisen harvoin, muutamia kertoja vuodessa, joten aumojen käännöstä aiheutuva hajuhaitta ei ole merkittävä. Tunnelissa tapahtuva kompostointi (2 viikkoa) mukaan luettuna kokonaiskäsittelyaika suljetussa tilassa on 2. vaiheen toteuduttua 3 4 viikkoa. Jälkikompostoinnin ansiosta jäteaseman viereiselle kentälle jälkikypsytykseen sijoitettava komposti on siten vähintään yhtä kypsää kuin ennen toisen vaiheen toteuttamista. Tämän ja jälkikompostoinnin poistoilman hajunpoistokäsittelyn perusteella voidaan arvioida, ettei 2. vaiheen toteuttaminen oleellisesti lisää hajukuormitusta Alakorkalon alueella. Muut ilmapäästöt Kompostointilaitoksesta aiheutuvat pölyhaitat liittyvät eräisiin, kestoltaan suhteellisen lyhyisiin työvaiheisiin, kuten jälkikompostointiaumojen kääntöön ja kierrätystukiaineen seulontaan. Mahdollisesta pölystä aiheutuvaa haittaa läheiselle asuntoalueelle pyritään estämään valitsemalla kääntöajankohta siten, että tuulen suunta on poispäin asuntoalueesta. Pölyävää toimintaa tapahtuu suhteellisen harvoin, muutamia kertoja vuodessa, jolloin pölyhaitat jäävät suhteellisen alueellisiksi, lähinnä jälkikompostointikentälle ja sen välittömään läheisyyteen. Kompostointilaitoksen laajennus ei lisää olennaisesti kompostointilaitoksen pölypäästöjä.