RTS EPD, Nro 12 VAHEPD weber.vetonit 110 FINE, 120 RENO, 130 CORE ja 140 NOVA

Samankaltaiset tiedostot
RTS EPD, nro. RTS_22_19 weber.vetonit 3100, 3300, 3400, 4100, 4400, 5000, 5400, 6000 ja 8000

YMPÄRISTÖSELOSTE weber.vetonit 110 FINE, weber.vetonit 120 RENO, weber.vetonit 130 CORE, weber.vetonit 140 NOVA

RTS EPD, nro 11 VAHEPD KAHI -tiilet ja -harkot

RTS EPD YMPÄRISTÖSELOSTE, nro. RTS_27_19 Suomalainen kuivattu sahatavara kuusi- tai mäntypuusta

YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot

ENVIRONMENTAL PRODUCT DECLARATION (EPD) -KORTTI. Uusioaines Oy. Foamit-vaahtolasi

RTS EPD, nro 7 VAHEPD Leca sora

RTS EPD, RTS_30_19 TB-Suorakaidepilari. Rakennustietosäätiö RTS The Building Information Foundation RTS. Ympäristöselosteen kattavuus

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

YMPÄRISTÖSELOSTE Standardien EN ja ISO mukaisesti

Foundation RTS. AB16 RC50% BitumenMix 2%, ABK31 RC50% BitumenMix 2% Ympäristöselosteen kattavuus

RTS EPD, EPD NUMERO MALLI 1 KUVITTEELLINEN SEMENTTILAASTITASOITE KOODI 123

LÄHIPUU sahatavara. Ympäristöseloste. Ympäristöselosteen kattavuus RTS EPD 17_18

RTS PCR RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS BUILDING INFORMATION FOUNDATION RTS SR

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

RTS EPD. Verifioidut ympäristöselosteet Hirsitaloteollisuus Laura Sariola > Rakennustietosäätiö RTS sr >

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

RTS EPD, Vesiohenteiset sisämaalit

Rakennustuotteiden ympäristöselosteet

Rakennustietosäätio RTS Building Information Foundation RTS

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

CEN/TC 350:n kestävän rakentamisen EN-standardit, arvioinnin periaatesäännöt Ari Ilomäki, tuoteryhmäpäällikkö, RTT Puheenjohtaja CEN/TC350

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset Matti Kuittinen

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

Elinkaariajattelu autoalalla

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

1 Johdatus rakennusten elinkaariarviointiin. Johdatus rakennusten elinkaariarviointiin

Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto

Rakennustieto. Ympäristövastuullisuus osana toimintaa Tutkittua ja sertifioitua tietoa. Laura Sariola > Rakennustietosäätiö RTS >

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous. Hirsitaloteollisuus Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)

Tulevaisuus on tekoja. RAKLIn ilmastotietoisku

Mittatikun uudet sovellukset

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Yksikkö

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Puu vähähiilisessä keittiössä

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Kestävän rakentamisen kriteerit -hanke

Kehittämishankkeet Circwaste ja UIR

Rakennustietosäätiö RTS Malminkatu 16 A Helsinki Työryhmän sihteeri

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta

Rakennusosien uudelleenkäyttö

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Tanskan ympäristö- ja elintarvikeministeriön ostoskassitutkimus: Yhteenveto

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?

KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Rakennusmateriaalien resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki Jukka Noponen

Rakentamisen hiilivarasto

Kestävän rakentamisen standardisointi

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Kuinka vihreä on viherkatto?

Metsätuotannon elinkaariarviointi

SISÄILMAEMISSIOT OSANA RAKENNUSTUOTTEIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖARVIOINNIN EUROOPPALAISTA HARMONISOINTIA

Rakennustuotteiden CE-merkintä Sisäilma ja rakennustuotteiden uudet emissiovaatimukset Tiina Ala-Outinen & Tiina Tirkkonen VTT Expert Services Oy

RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI

Raudoitustuotteet. S-P kg CO 2. ekv/t. Yritys: Hemsida: Sertifikaatti nro:

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Saint-Gobain Kierrätyksestä kiertotalouteen

Puupohjaisten rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatiminen

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Transkriptio:

RTS EPD, Nro 12 VAHEPD-2017-108 weber.vetonit 110 FINE, 120 RENO, 130 CORE ja 140 NOVA Saint-Gobain Finland Oy / Weberin ympäristöseloste EPD (Environmental Product Declaration) perustuu EN 15804 + A1 mukaiseen elinkaariarviointiin. Lisäohjeena käytetään RTS PRC:ää. Ympäristöseloste listaa tuotteen ympäristövaikutukset kehdosta hautaan ja on puolueettoman kolmannen osapuolen verifioima.

Yleistietoa Valmistaja ja yhteystiedot Saint-Gobain Finland Oy / Weber PL 70 00381 Helsinki Valmistuspaikka: Kiikala www.e-weber.fi Lisätietoja: riitta.helio@e-weber.fi hassan.raad@e-weber.fi Elinkaariarvion ja ympäristöselosteen laatija Insinööritoimisto ECOBIO Oy, Thomas Andersson Runeberginkatu 4c B21 00100 Helsinki, +358 (0)20 756 9450, www.ecobio.fi Tuoteryhmäsäännöt RTS PCR menetelmäohje: Rakennustietosäätiö RTS:n julkaisemat ympäristöselosteet. Julkaisupäivämäärä 02.06.2016. EN 15804+A1: Kestävä rakentaminen. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet. Laadinnan yleissäännöt. Ympäristöselosteen julkaisupäivä ja voimassaolo Seloste on julkaistu 01.09.2017. Seloste on voimassa 5 vuotta. Todennus Ympäristöseloste on todennettu ulkopuolisen puolueettoman tahon toimesta standardin EN 15804 mukaisesti. Todennuksen suoritti Vahanen Environment Oy, DI Hannu Karppi yllä esitetyn tuoteryhmäsäännön mukaan. Tampellan Esplanadi 2, FI-33100 Tampere, +358 20 769 8698, www.vahanen.com.

Tuotekuvaus Tuotteen ja sen käytön kuvaus Ympäristöseloste kattaa tuotetyhmän pumpattavia lattiatasoitteita. Tuotteita käytetään sisätilojen lattioiden tasoittamiseen jatkopäällystämistä varten. Tasoitettu alusta voidaan päällystää esimerkiksi matolla, parketilla tai laatalla. Tuotteiden pumpattavuus mahdollistaa lattiatasoitteiden syöttämisen suoraan bulkkina, suursäkistä ja piensäkistä laitteistoon ilman manuaalista sekoitusta sekä mahdollistaa jatkuvan levittämisen erisuuruisille pinta-aloille. Pumpattava Nopeasti kovettuva Itse- tasoittuva Kuituvahvistettu Kerrospaksuus weber.vetonit 110 FINE X X - - 5-30 mm weber.vetonit 120 RENO X X X X 5-50 mm weber.vetonit 130 CORE X - - X 5-50 mm weber.vetonit 140 NOVA X X - - 5-40 mm Tuotestandardi Lattiatasoitteet on suunniteltu, valmistettu ja CE-merkitty standardin EN 13813 mukaisesti. Fysikaaliset ominaisuudet Tuotteet toimitetaan tuotannosta kuivana, valmiiksi sekoitettuna, pois lukien vesi. Vesi lisätään työmaalla, määrätyn määrän ja tekniikan mukaan, jotta saavutetaan korkeatasoinen lattiatasoite. Tarkemmat fysikaaliset tuoteominaisuudet on esitetty suoritustasoilmoituksessa (DoP-FI- 500001-500082) yrityksen kotisivuilla osoitteessa www.e weber.fi.

Tuotteen pääkomponentit ja raaka-aineet Lattiatasoitteet ovat tehty erityissementeistä, täyteaineesta, sideaineesta ja kemiallisista lisäaineista. Tasoitteet eivät sisällä erityistä huolta aiheuttavia SVHC-aineita (Substances of Very High Concern). Komponentti Määrä CAS-nro Luokitus Kommentti Täyteaine Hiekka 40-65% - - hengitettävä kvartsipitoisuus <0.1% (partikkelit <5μm) Täyteaine Kalkkikivi 20-35% 72608-12-9 - - Sideaine Aluminaattisementti 5-15% 65997-16-2 - - Sideaine CaSO4 1-10% 7778-18-9 - - Sideaine Portland sementti 0-5% 65997-15-1 Xi, R37/38-41 - Sideaine Hartsivinyyliasetaatti 0,1-5% - - - Lisäaineet Muut 0,5-1% - - Kuitu, pehmittimet

Elinkaariarvioinnin laskentaperusteet Standardin EN 15804 mukaisesti rakennustuotteiden ympäristöselosteet eivät mahdollisesti ole vertailukelpoisia, jos niitä ei ole laadittu tämän standardin mukaisesti. Ympäristöseloste ei mahdollisesti myöskään ole vertailukelpoinen, mikäli on käytetty eri toiminnallista yksikköä tai kerrospaksuutta. Ilmoitettu yksikkö / Toiminnallinen yksikkö Ympäristöseloste kuvaa ympäristövaikutuksia, jotka aiheutuvat 1m 2 lattiatasoitteen elinkaaresta. Arvioinnissa käytetty määrä on 34 kg tasoitetta (kuiva) /m 2 joka vastaa 20 mm kerrospaksuutta. Järjestelmärajat "Kehdosta hautaan"; - Tuotevaihe (A1-A3) - Rakentamisvaihe (A4-A5) - Käyttövaihe (B1-B7) - Purkuvaihe (C1-C4) Rajauskriteerit Sisään tulevien syötteiden inventaariossa on käytetty 1 % rajauskriteeriä. Rajauskriteeri perustuu olettamukseen, että alle 1 % sisään tulevilla syötteillä ei ole merkittävää vaikutusta ympäristövaikutuksiin kokonaisuutena (EN 15804, 6.3.5). Koneet, laitteet ja toimitilat (tuotantohyödykkeet), joita tarvitaan tuotantoon sekä tuotannossa, on rajattu arvioinnin ulkopuolelle, samoin työntekijöiden työmatkat. Referenssikäyttöikä (RSL) Asianmukaisesti asennettuna, lattiatasoitteen elinikä vastaa rakennuksen elinikää, oletuskäyttöikänä 50 vuotta.

Arvioinnin aikajakso Raaka-aine-, kuljetus-, valmistus-, rakentamis-, käyttö- ja purkuvaiheen tiedot on kerätty vuoden 2013 ajalta. Elinkaarimallinnusohjelma SimaPro 8 PRé Consultants, Alankomaat Elinkaaren vaiheet Tuotevaihe Rakentamisvaihe Käyttövaihe Purkuvaihe Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Moduulit A1 A3 A4 A5 B1 B7 C1 C4 D Arviointiin sisällytetyt vaiheet X X X X R/NR R R R R R R R R R R NR NR R R R R Kierrätys Hyödyntäminen Uudelleenkäyttö C4; Purkujätteen loppusijoitus C3; Purkujätteen käsittely C2; Kuljetukset C1; Purkaminen B7; Veden käyttö B6; Energian käyttö B5; Laajamittaiset korjaukset B4; Osien vaihto B3; Korjaus B2; Kunnossapito B1; Käyttö A5; Asennus A4; Kuljetukset A3; Valmistus A2; Kuljetukset A1: Raaka aineiden hankinta R = Merkityksellinen (Relevant) NR = Ei merkityksellinen (Not relevant) Tuotevaihe; A1-A3 A1; Raaka-aineiden hankinta Raaka-aineiden hankinta sisältää kaikkien raaka-aineiden, polttoaineiden ja energian hankinnan ja tuotannon. Sähkön tuotannon päästökerroin on 231g CO2-ekv./kWh. Valtaosa tuotteesta toimitetaan irtokuormana, näin olleen pakkausmateriaaleja ei ole sisällytetty arviointiin.

A2; Kuljetukset Raaka-aineiden kuljetukset tuotantolaitokselle on huomioitu, samoin on huomioitu tuotantolaitoksen sisäiset kuljetukset. A3; Valmistus Valmistusvaiheessa on huomioitu seuraavat tuotantovaiheet: kuivaus, murskaus ja seulonta sekä raaka-aineiden ja lisäaineiden annostus ja sekoitus. Polttoaineiden poltosta syntyvät ilmapäästöt ja syntyvien jätteiden käsittely on huomioitu valmistusmoduulissa. Muita ilmapäästöjä ei synny. Valmistusaiheessa ei synny päästöjä vesistöön eikä maaperään. Valmistuksen prosessikuvaus Rakentamisvaihe; A4-A5 A4; Kuljetukset Kuljetusmatka tehtaalta työmaalle on arvioitu olevan 90 km (Kiikala Helsinki). A5; Asennus Asennus tapahtuu pumppukoneistolla sekä lisäämällä vettä tuotteeseen. Veden kulutus on arvioitu olevan 20 % tuotteen painosta. Asennusvaiheessa syntyvä hukka on arvioitu olevan 0,2 %. Käyttövaihe; B1-B7 Käyttövaihe koostuu seuraavista moduuleista:

B1: Käyttö B2: Kunnossapito B3: Korjaus B4: Osien vaihto B5: Laajamittaiset korjaukset B6: Energian käyttö B7: Veden käyttö Kun tuote on asennettu, mitään toimenpiteitä ei vaadita tuotteen käyttövaiheen aikana. Tuote ei kuluta energiaa eikä vettä käyttövaiheen aikana, näin ollen vaiheet B6 ja B7 eivät ole relevantteja arvioinnissa. Purkuvaihe; C1-C4 C1; Purkaminen Tuotteen purkaminen tapahtuu osana koko rakennuksen purkua. Purku oletetaan tapahtuvan kaivurilla. C2; Kuljetukset On arvioitu että 50 % puretusta tuotteesta käsitellään purkutyömaalla ja 50 % kuljetetaan erilliselle käsittelypaikalle. Kuljetusmatka käsittelypaikalle on arvioitu olevan < 30 km. C3; Purkujätteen käsittely Purkujäte murskataan ja kierrätetään materiaalina. C4; Purkujätteen loppusijoitus Syntyvää jätettä ei loppusijoiteta. Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset; D Tässä selosteessa ei esitetä elinkaaren ulkopuolisia hyötyvaikutuksia eikä skenaarioita moduulin D (Uudelleenkäyttö, Hyödyntäminen, Kierrätys) mukaisesti.

Elinkaariarvioinnin tulokset Vaikutusluokka yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Kaikki elinkaariarvioinnin tulokset on laskettu 20 mm paksuiselle ja 1m 2 pinta-alaiselle lattiatasoitekerrokselle. Ympäristövaikutukset: 110 FINE Ilmaston lämpeneminen kg CO2 ekv 5.66 0.51 0.01 Otsonikato kg CFC 11 ekv 5.49E- 9.38E- 1.41E- 07 08 09 Happamoituminen kg SO2 ekv 2.19E- 1.69E- 4.98E- 02 03 05 Rehevöityminen kg (PO4)3- ekv 2.40E- 3.72E- 6.13E- 03 04 06 Valokemiallisen otsonin 9.09E- 8.65E- 2.13Ekg Eteeni ekv muodostuminen 04 05 06 Uusiutumattomien mineraalivarojen 06 06 08 5.90E- 1.04E- 1.41Ekg Sb ekv Uusiutumattomien energiavarojen MJ 52.37 7.77 0.13 Vaikutusluokka yksikkö C1 C2 C3 C4 D Ilmaston lämpeneminen kg CO2 ekv 0.01 0.09 0.11 Otsonikato kg CFC 11 ekv 1.92E- 1.56E- 2.06E- 09 08 08 Happamoituminen kg SO2 ekv 8.04E- 2.82E- 8.59E- 05 04 04 Rehevöityminen kg (PO4)3- ekv 1.90E- 6.20E- 1.96E- 05 05 04 Valokemiallisen otsonin 2.30E- 1.44E- 2.29Ekg Eteeni ekv muodostuminen 06 05 05 Uusiutumattomien mineraalivarojen 09 07 08 2.65E- 1.73E- 1.79Ekg Sb ekv Uusiutumattomien energiavarojen MJ 0.16 1.29 1.63

Ympäristövaikutukset: 120 RENO Vaikutusluokka yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Ilmaston lämpeneminen kg CO2 ekv 8.19 0.51 0.02 Otsonikato kg CFC 11 ekv 7.41E- 9.38E- 1.98E- 07 08 09 Happamoituminen kg SO2 ekv 3.08E- 1.69E- 7.11E- 02 03 05 Rehevöityminen kg (PO4)3- ekv 3.20E- 3.72E- 8.47E- 03 04 06 Valokemiallisen otsonin 1.28E- 8.65E- 3.03Ekg Eteeni ekv muodostuminen 03 05 06 Uusiutumattomien mineraalivarojen 06 06 08 8.64E- 1.04E- 2.17Ekg Sb ekv Uusiutumattomien energiavarojen MJ 77.88 7.77 0.2 0 Vaikutusluokka yksikkö C1 C2 C3 C4 D Ilmaston lämpeneminen kg CO2 ekv 0.01 0.09 0.11 Otsonikato kg CFC 11 ekv 1.92E- 1.56E- 2.06E- 09 08 08 Happamoituminen kg SO2 ekv 8.04E- 2.82E- 8.59E- 05 04 04 Rehevöityminen kg (PO4)3- ekv 1.90E- 6.20E- 1.96E- 05 05 04 Valokemiallisen otsonin 2.30E- 1.44E- 2.29Ekg Eteeni ekv muodostuminen 06 05 05 Uusiutumattomien mineraalivarojen 09 07 08 2.65E- 1.73E- 1.79Ekg Sb ekv Uusiutumattomien energiavarojen MJ 0.16 1.29 1.63

Ympäristövaikutukset: 130 CORE Vaikutusluokka yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Ilmaston lämpeneminen kg CO2 ekv 4.26 0.51 0.01 Otsonikato kg CFC 11 ekv 4.86E- 9.38E- 1.47E- 07 08 09 Happamoituminen kg SO2 ekv 1.92E- 1.69E- 4.79E- 02 03 05 Rehevöityminen kg (PO4)3- ekv 2.12E- 3.72E- 6.30E- 03 04 06 Valokemiallisen otsonin 8.09E- 8.65E- 2.10Ekg Ethene ekv muodostuminen 04 05 06 Uusiutumattomien mineraalivarojen 06 06 08 4.12E- 1.04E- 1.27Ekg Sb ekv Uusiutumattomien energiavarojen MJ 29.64 7.77 0.1 0 Vaikutusluokka yksikkö C1 C2 C3 C4 D Ilmaston lämpeneminen kg CO2 ekv 0.01 0.09 0.11 Otsonikato kg CFC 11 ekv 1.92E- 1.56E- 2.06E- 09 08 08 Happamoituminen kg SO2 ekv 8.04E- 2.82E- 8.59E- 05 04 04 Rehevöityminen kg (PO4)3- ekv 1.90E- 6.20E- 1.96E- 05 05 04 Valokemiallisen otsonin 2.30E- 1.44E- 2.29Ekg Ethene ekv muodostuminen 06 05 05 Uusiutumattomien mineraalivarojen 09 07 08 2.65E- 1.73E- 1.79Ekg Sb ekv Uusiutumattomien energiavarojen MJ 0.16 1.29 1.63

Ympäristövaikutukset: 140 NOVA Vaikutusluokka yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Ilmaston lämpeneminen kg CO2 ekv 4.25 0.51 0.01 Otsonikato kg CFC 11 ekv 5.64E- 9.38E- 1.63E- 07 08 09 Happamoituminen kg SO2 ekv 2.33E- 1.69E- 5.60E- 02 03 05 Rehevöityminen kg (PO4)3- ekv 2.46E- 3.72E- 6.98E- 03 04 06 Valokemiallisen otsonin 8.89E- 8.65E- 2.26Ekg Eteeni ekv muodostuminen 04 05 06 Uusiutumattomien mineraalivarojen 06 06 08 2.82E- 1.04E- 1.01Ekg Sb ekv Uusiutumattomien energiavarojen MJ 35.64 7.77 0.11 Vaikutusluokka yksikkö C1 C2 C3 C4 D Ilmaston lämpeneminen kg CO2 ekv 0.01 0.09 0.11 Otsonikato kg CFC 11 ekv 1.92E- 1.56E- 2.06E- 09 08 08 Happamoituminen kg SO2 ekv 8.04E- 2.82E- 8.59E- 05 04 04 Rehevöityminen kg (PO4)3- ekv 1.90E- 6.20E- 1.96E- 05 05 04 Valokemiallisen otsonin 2.30E- 1.44E- 2.29Ekg Eteeni ekv muodostuminen 06 05 05 Uusiutumattomien mineraalivarojen 09 07 08 2.65E- 1.73E- 1.79Ekg Sb ekv Uusiutumattomien energiavarojen MJ 0.16 1.29 1.63

Luonnonvarojen käyttö: 110 FINE Luonnonvarojen käyttö yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty Uusiutuvan primäärienergian Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian MJ 2.6 0.1 0.006 MJ 0 MJ 2.6 0.1 0.006 MJ 57.0 7.9 0.1 MJ 0 MJ 57.0 7.9 0.1 Käytetyt kierrätysmateriaalit kg 0 Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ 0 MJ 0 Veden m3 0.04 0.002 0.007 Luonnonvarojen käyttö yksikkö C1 C2 C3 C4 D Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia Uusiutuvan primäärienergian Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian MJ 0.001 0.02 0.009 MJ MJ 0.001 0.02 0.009 MJ 0.2 1.3 1.6 MJ MJ 0.2 1.3 1.6 Käytetyt kierrätysmateriaalit kg Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ MJ Veden m3 0.00003 0.0003 0.0003

Luonnonvarojen käyttö: 120 RENO Luonnonvarojen käyttö yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty Uusiutuvan primäärienergian Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian MJ 2.7 0.1 0.006 MJ 0 MJ 2.7 0.1 0.006 MJ 82.8 7.9 0.2 MJ 0 MJ 82.8 7.9 0.2 Käytetyt kierrätysmateriaalit kg 0 Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ 0 MJ 0 Veden m3 0.04 0.002 0.007 Luonnonvarojen käyttö yksikkö C1 C2 C3 C4 D Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia Uusiutuvan primäärienergian Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian MJ 0.001 0.02 0.009 MJ MJ 0.001 0.02 0.009 MJ 0.2 1.3 1.6 MJ MJ 0.2 1.3 1.6 Käytetyt kierrätysmateriaalit kg Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ MJ Veden m3 0.00003 0.0003 0.0003

Luonnonvarojen käyttö: 130 CORE Luonnonvarojen käyttö yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty Uusiutuvan primäärienergian Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian MJ 2.6 0.1 0.006 MJ 0 MJ 2.6 0.1 0.006 MJ 34.2 7.9 0.1 MJ 0 MJ 34.2 7.9 0.1 Käytetyt kierrätysmateriaalit kg 0 Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ 0 MJ 0 Veden m3 0.04 0.002 0.007 Luonnonvarojen käyttö yksikkö C1 C2 C3 C4 D Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia Uusiutuvan primäärienergian Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian MJ 0.001 0.02 0.009 MJ MJ 0.001 0.02 0.009 MJ 0.2 1.3 1.6 MJ MJ 0.2 1.3 1.6 Käytetyt kierrätysmateriaalit kg Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ MJ Veden m3 0.00003 0.0003 0.0003

Luonnonvarojen käyttö: 140 NOVA Luonnonvarojen käyttö yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty Uusiutuvan primäärienergian Prosessienergiana käytetty poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian MJ 2.7 0.1 0.006 MJ 0 MJ 2.7 0.1 0.006 MJ 40.4 7.9 0.1 MJ 0 MJ 40.4 7.9 0.1 Käytetyt kierrätysmateriaalit kg 0 Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ 0 MJ 0 Veden m3 0.04 0.002 0.007 Luonnonvarojen käyttö yksikkö C1 C2 C3 C4 D Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutuva primäärienergia Uusiutuvan primäärienergian Prosessienergiana käytetty uusiutuva primäärienergia poissulkien raaka-aineena käytetty Raaka-aineena käytetty uusiutumaton primäärienergia Uusiutumattoman primäärienergian MJ 0.001 0.02 0.009 MJ MJ 0.001 0.02 0.009 MJ 0.2 1.3 1.6 MJ MJ 0.2 1.3 1.6 Käytetyt kierrätysmateriaalit kg Käytetyt uusiutuvat kierrätyspolttoaineet Käytetyt uusiutumattomat kierrätyspolttoaineet MJ MJ Veden m3 0.00003 0.0003 0.0003

Jätekategoriat: 110 FINE Jätekategoria yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Vaarallinen jäte kg 0.0002 Kaatopaikkajäte kg 2.4.07 Radioaktiivinen jäte kg 0 Jätekategoria yksikkö C1 C2 C3 C4 D Vaarallinen jäte kg Kaatopaikkajäte kg Radioaktiivinen jäte kg Jätekategoriat: 120 RENO Jätekategoria yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Vaarallinen jäte kg 0.0002 Kaatopaikkajäte kg 2.4.07 Radioaktiivinen jäte kg 0 Jätekategoria yksikkö C1 C2 C3 C4 D Vaarallinen jäte kg Kaatopaikkajäte kg Radioaktiivinen jäte kg

Jätekategoriat: 130 CORE Jätekategoria yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Vaarallinen jäte kg 0.0002 Kaatopaikkajäte kg 2.4.07 Radioaktiivinen jäte kg 0 Jätekategoria yksikkö C1 C2 C3 C4 D Vaarallinen jäte kg Kaatopaikkajäte kg Radioaktiivinen jäte kg Jätekategoriat: 140 NOVA Jätekategoria yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Vaarallinen jäte kg 0.0002 Kaatopaikkajäte kg 2.4.07 Radioaktiivinen jäte kg 0 Jätekategoria yksikkö C1 C2 C3 C4 D Vaarallinen jäte kg Kaatopaikkajäte kg Radioaktiivinen jäte kg

Muut tuotokset: 110 FINE Muut tuotokset yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Komponentit uudelleenkäyttöön kg 0 Jäte materiaalikierrätykseen kg 0.002 Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg 0.01 Viety energia MJ 0 Muut tuotokset yksikkö C1 C2 C3 C4 D Komponentit uudelleenkäyttöön kg Jäte materiaalikierrätykseen kg 34 Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg Viety energia MJ Muut tuotokset: 120 RENO Muut tuotokset yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Komponentit uudelleenkäyttöön kg 0 Jäte materiaalikierrätykseen kg 0.002 Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg 0.01 Viety energia MJ 0 Muut tuotokset yksikkö C1 C2 C3 C4 D Komponentit uudelleenkäyttöön kg Jäte materiaalikierrätykseen kg 34 Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg Viety energia MJ

Muut tuotokset: 130 CORE Muut tuotokset yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Komponentit uudelleenkäyttöön kg 0 Jäte materiaalikierrätykseen kg 0.002 Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg 0.01 Viety energia MJ 0 Muut tuotokset yksikkö C1 C2 C3 C4 D Komponentit uudelleenkäyttöön kg Jäte materiaalikierrätykseen kg 34 Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg Viety energia MJ Muut tuotokset: 140 NOVA Muut tuotokset yksikkö A1-A3 A4 A5 B1 B2 B3 B4 B5 Komponentit uudelleenkäyttöön kg 0 Jäte materiaalikierrätykseen kg 0.002 Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg 0.01 Viety energia MJ 0 Muut tuotokset yksikkö C1 C2 C3 C4 D Komponentit uudelleenkäyttöön kg Jäte materiaalikierrätykseen kg 34 Jäte energiasisällön hyödyntämiseen kg Viety energia MJ Tässä selosteessa ei esitetä elinkaaren ulkopuolisia hyötyvaikutuksia eikä skenaarioita moduulin D (Uudelleenkäyttö, Hyödyntäminen, Kierrätys) mukaisesti. Koska skenaarioita ei esitetä, moduulin D arvo on nolla (0) kaikissa ympäristövaikutuskategorioissa.

Lisätietoja Käyttö Koskien sisäilman laatua lattiatasoitteille on myönnetty Suomen Rakennustietosäätiöön (RTS) M1-luokitus. M1-merkki kertoo vähäpäästöisyydestä. Tuotteet täyttävät myös GEV- EMICODE EC 1+ vaatimuksia (erittäin alhainen emissio). Tuotteet ovat matala-alkalisia (ph < 11). Perinteisiin lattiamassoihin verrattuna, tuoteryhmä kuivuu nopeammin, mikä säästää rakennusvaiheessa aikaa ja energiaa. Lähteet 1. RTS. PCR protocol: EPDs published by the Building Information Foundation RTS sr (2016) 2. EN 15804: Sustainability of construction works - Environmental product declaration - Core rules of the product category of construction products (2014) 3. ISO 14025: Environmental labels and declarations - Type III environmental declarations - Principles and procedures (2006) 4. ISO 14040: Environmental management - Life Cycle Assessment - Principles and framework (2006) 5. ISO 14044: Environmental management - Life Cycle Assessment - Requirements and guidelines (2006) 6. LCA report: Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Weber - Multipurpose floor leveling products. (2016)