vuosikertomus SUOMALAISEN OMISTUKSEN PUOLESTA
Sisältö Solidium 1 Solidiumin vuosi 2010 2011 lyhyesti 2 Hallituksen puheenjohtajan katsaus 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Solidiumin tehtävät ja toiminta Omistukset 6 Solidiumin salkku 10 Omistusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus 12 Elisa 14 Kemira 16 Metso 18 Outokumpu 20 Rautaruukki 22 Sampo 24 Sponda 26 Stora Enso 28 Talvivaara 30 TeliaSonera 32 Tieto Hallinnointi 34 Hallitus 36 Henkilöstö 38 Hallinto 42 Yritysvastuu Solidiumin toiminnassa Tilinpäätösosio 49 Hallituksen toimintakertomus 52 Tilinpäätös 59 Tilintarkastuskertomus 60 Lähteet ja huomautukset VOITONJAKO VALTIOLLE 660Milj. SUBSTANSSIARVO 8 381 SAATU VOITONJAKO Milj. 422 Milj. SIJOITUSTEN TUOTTO 15%
SOLIDIUM LYHYESTI Solidiumin vuosi 2010 2011 lyhyesti Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa. Solidiumin sijoitusstrategian perusta ja keskeisin tavoite on nykysalkun hyvä hoito ja sen arvon kasvattaminen. Solidium tekee uusia sijoituksia tai luopuu sijoituksistaan ensisijassa taloudellisen analyysin perusteella. Yhtiön osakesalkussa oli katsauskauden lopussa yksitoista pörssilistattua yhtiötä, joissa kaikissa se on vähemmistöomistajana (Elisa Oyj, Kemira Oyj, Metso Oyj, Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, Sampo Oyj, Stora Enso Oyj, Sponda Oyj, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, TeliaSonera AB ja Tieto Oyj). Solidium on suurin tai yksi suurimpia omistajia sijoituskohteissaan. Yhtiö on omistamissaan yhtiöissä pitkäaikainen omistaja ja pyrkii toteuttamaan laatimaansa omistajan arvonluontistrategiaa kunkin omistamansa yhtiön osalta. Solidium pyrkii edesauttamaan aktiivisen omistajuuden keinoin omistamiensa yhtiöiden arvonmuodostusta yhteistyössä muiden omistajien kanssa. Keskeisimpiä aktiivisen omistamisen vaikutuskeinoja ovat muun muassa hallitusten jäsenten valintoihin vaikuttaminen sekä omistajien kannanottoa edellyttävien osakeantien ja merkittävien yritysjärjestelyiden valmisteluun osallistuminen. Solidiumin tilikauden 2010 2011 tärkeimmät tapahtumat olivat: Osakesalkun markkina-arvo 8 364 miljoonaa euroa katsauskauden lopussa Solidium maksoi syyskuussa 2010 osinkoina 356 miljoonaa euroa tilikaudelta 2009 2010 Solidiumin hallitus ehdottaa yhteensä 660 miljoonan euron osinkoa maksettavaksi tilikaudelta 2010 2011 Solidiumin tilikaudella saama voitonjako yhteensä 422 miljoonaa euroa Solidium myi marraskuussa 2010 koko omistuksensa eli 14,7 % Tikkurila Oyj:n osakekannasta 98 miljoonalla eurolla Solidium myi marraskuussa 2010 19,0 % Sponda Oyj:n osakkeita 176 miljoonalla eurolla Solidium osallistui huhtikuussa täysimääräisesti TeliaSonera AB:n osakkeiden takaisinostotarjoukseen myymällä 152 miljoonalla eurolla TeliaSonera AB:n osakkeita Solidium osti kesäkuussa 4,3 %:n osuuden Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeista 60 miljoonalla eurolla Solidiumin edustajat olivat mukana yhdeksän Solidiumin omistaman yhtiön nimitystoimikunnassa Solidiumin 4.3.2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valitsi Solidiumin hallituksen puheenjohtajaksi Pekka Ala-Pietilän Keijo Suilan tilalle Solidiumin 18.4.2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valitsi Markku Hyvärisen Solidiumin hallituksen jäseneksi Lauri Ihalaisen tilalle Solidium laajensi ja syvensi yritysvastuutyötään monilla osa-alueilla; keskeisimpiä hankkeita olivat salkkuyhtiöiden olennaisuusanalyysien laadinta, vuoropuhelun käynnistäminen yritysvastuuasioissa salkkuyhtiöiden kanssa ja sidosryhmätyön aloittaminen Solidium kiinnitti tilikauden aikana salkkuyhtiöiden hallitusten huomiota hallitusten toiminnan arvioinnin kehittämiseen sekä johdon seuraajavalintoihin liittyvien prosessien kehittämiseen 1
VUOSIKERTOMUS 2011 Tuloksellisuuden tukija Solidiumin toinen toimintavuosi vakiinnutti yhtiön asemaa aktiivisena suomalaisena omistajana. Toimintaamme ohjaa salkkuyhtiöiden tuloksellisuuden ja sen edellytysten tukeminen. Erityisiä painopistealueita olivat kuluneena vuonna hallitustoiminnan ja yritysvastuu asioiden kehittäminen. Solidium perustettiin vuoden 2008 lopulla poikkeuksellisissa ja haastavissa olosuhteissa suomalaisen omistamisen työkaluksi. Kahden toimintavuotensa aikana yhtiö on sopeutunut toimintaympäristönsä haasteisiin ja vakiinnuttanut asemansa aktiivisena suomalaisena omistajana. Haluan kiittää tästä erityisesti edeltäjääni Keijo Suilaa, joka rakensi hienolla työllään Solidiumin toiminnan peruspilarit. Yhtiölle on koottu asiantunteva organisaatio, joka pystyy toimimaan monipuolisesti eri tilanteissa ja eri toimialoilla. Yhtiötä ohjaa kokenut ja osaava hallitus, jonka osaksi olen saanut liittyä. Kuluneen vuoden aikana kehitimme johdonmukaisesti omaa toimintatapaamme suhteessa salkkuyhtiöihimme ja tuimme niiden kasvua kriisivuosien jälkeen. Pääteemoja ovat olleet hallitusten kokoonpanoihin vaikuttaminen, uusien investointikohteiden haku ja nykyomistusten arviointi, rahoituspohjan tukeminen sekä yritysvastuuasioiden kartoittaminen. Solidiumin kaltaiselle sijoitusyhtiölle on tunnusomaista, että vain osa työstä tulee julkisuuteen. Vuotemme piti sisällään lukuisia merkittäviä projekteja. Osakesalkun edelleenkehittämisen osalta toimenpiteisiin johtavia päätöksiä ovat olleet Spondan ja Tikkurilan osakkeiden myynnit sekä Talvivaaran osakkeiden osto. Teemme päätöksemme taloudellisin perustein, pitkän aikavälin tuottoja silmällä pitäen. Riippumatta päätöksen lopputulemasta jokainen investointipäätös vaatii perusteellisen ja objektiivisen analyysin pohjakseen. Uutena alueena olemme luoneet itsenäisesti kuvaa salkkuyhtiöidemme yritysvastuuasioiden tilasta ja rakentaneet vuoropuhelua niiden kehittämiseksi. Yritysvastuukysymyksistä on tullut entistä tärkeämpi osa yritysten kilpailukykyä, ja niiden huomioiminen on luonnollinen osa ammattimaisen ja aktiivisen omistajan toimintaa. Yritystoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja menestys voivat perustua vain tulokselliseen toimintaan. Merkittävänä omistajana Solidiumin tehtävä on tiiviissä yhteistyössä muiden omistajien kanssa tukea ja edellyttää tuloksellisuutta sekä sen osatekijöiden jatkuvaa kehittämistä. Yrityksen menestyksellisyyden kannalta keskeisiä alueita ovat yhtiön suunnan määrittelevä kirkas strategia, motivoitunut henkilöstö, tehokas organisaatio sekä tarvittavat taloudelliset voimavarat. Näitä asioita Solidium tukee aktiivista ja hyvää hallinnointitapaa noudattaen. Tähän työhön käytämme sijoitusyhtiön keinovalikoimaa muun muassa vaikuttamalla hallitusten kokoonpanoihin, keskustelemalla tiiviisti salkkuyhtiöiden kanssa ja tukemalla tarvittavien rahoitusrakenteiden luomista. Uskomme, että pitämällä huolta tuloksellisuuden edellytyksistä toteutamme parhaiten sinivalkoista tehtäväämme: yhtiön arvon pitkäjänteinen kasvattaminen on menestyksen avain niin yhtiön omistajille, työntekijöille kuin koko yhteiskunnallekin. Pekka Ala-Pietilä hallituksen puheenjohtaja 2
KATSAUKSET Salkun rakenne uudistuu Solidiumin tilikausi oli menestyksekäs, vaikka osakekurssit loppukaudesta söivat ison osan alkukauden voimakkaasta kurssinoususta. Taloudellisen kasvun kahtiajakoisuus ja eurooppalaiseen finanssijärjestelmään liittyvät ongelmat asettavat haasteita kuluvan vuoden osakemarkkinoiden kehitykselle. Markkinan heilahteluista huolimatta toteutimme tehtäväämme ja muokkasimme Solidiumin salkun rakennetta suunnitelmallisesti. Solidiumin menestyksen kannalta yksi keskeisistä tekijöistä on salkkuyhtiöiden hallitusten kokoonpano. Solidium haluaa toimia hallitustyön kehityksen ja diversiteetin edistäjänä. Toimintamme tällä alueella perustuu voimakkaasti nimitystoimikuntiin seka mahdollisuuteemme vaikuttaa hallitusvalintoihin yhdessä muiden omistajien kanssa. Yksi vuoden teemoista hallitusvalinnoissa oli ulkomaisten jäsenten määrän lisäys samalla kun haimme parhaita kokoonpanoja yksittäisiin yhtiöihin. Olemme kuluneen vuoden aikana nostaneet omistajan näkökulmasta erityisteemoina esiin hallitustyöskentelyn kehittämisen, johdon seuraajasuunnittelun sekä yritysvastuun. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitukset tekevät toiminnastaan säännöllisesti itsearviointeja, mutta hallitusten toimintaa voitaisiin mielestäni vieläkin kehittää. Varsinkin suurimmissa pörssiyhtiöissä voitaisiin harkita siirtymistä tietyin väliajoin tehtävään hallituksen toiminnan ulkopuoliseen arviointiin, mikäli ulkopuolisella arvioinnilla voitaisiin edesauttaa toimintatapojen kehittymistä ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa. Keskeinen kysymys omistajan kannalta on, miten hallitukset saadaan oikealla tavalla mukavuusalueensa ulkopuolelle kehittämään pitkäjänteisesti omaa toimintaansa. Yhtiön johdossa tapahtuviin muutoksiin valmistautuminen on yksi hallituksen keskeisistä vastuista. Omistajan näkökulmasta olemme kiinnittäneet huomiomme siihen, että seuraajavalintaa koskevia prosesseja voitaisiin edelleen kehittää, jotta kaikissa tilanteissa voitaisiin turvata mahdollisimman hallitut muutosprosessit yhtiöiden johdossa. Kuluneen vuoden aikana olemme panostaneet voimakkaasti yritysvastuuasioiden haltuunottoon sekä Solidiumissa että salkkuyhtiöissämme. Yritysvastuuasioiden tilan arviointi kuuluu omistajan rooliin. Omistajalle yritysvastuuasioiden hoidon taso kertoo paitsi yrityksen liiketoiminnan luonteesta, myös sen johtamisen tilasta. Tarvittaessa omistaja myös lausuu näkemyksiään ja vaikuttaa havaitsemiinsa mahdollisiin epäkohtiin. Tilikauden aikana Solidium toi yritysvastuuasioita aiempaa vahvemmaksi osaksi omistajan agendaansa. Keskeisin hankkeemme on ollut muodostaa käsitys yritysvastuuasioihin liittyvistä riskeistä ja liiketoimintamahdollisuuksista sekä arvioida yritysvastuuasioiden hallinnan tapaa ja tasoa omistamissamme yhtiöissä. Solidiumille yritysvastuuasiat muodostavat yhden tarkastelukulman, joka on integroitu muuhun analyysityöhömme. Solidiumin päätöksentekorakenne sekä oma tase mahdollistavat aktiivisen sijoitustoiminnan jatkossakin: itsenäinen hallitus ja riittävän kokoinen oma tase mahdollistavat Solidiumin toiminnan keskeisenä omistajana sekä nykyisissä että tulevissa salkkuyhtiöissä. Jatkamme kiinnostavaa työtämme alkaneella tilikaudella tilanteessa, jossa suomalainen omistajuus on haastellisessa vaiheessa: muutokset regulaatiossa vähentävät edelleen instituutioiden suhteellista sijoittamista suomalaisiin osakkeisiin samalla kun vuodesta toiseen säästötilit vievät leijonanosan yksityistalouksien sijoitusvarallisuudesta. Kansantalouden ja yksittäisten sijoittajien kannalta tilanne on huono, ja valitettavasti muutos ilman kannustimia ei tapahdu riittävän nopeasti. Siksi uskomme, että Solidiumin kaltaiselle pitkäjänteiselle ja aktiiviselle omistajalle on jatkossakin tilaa suomalaisen omistamisen eturintamassa. Kari A.J. Järvinen toimitusjohtaja 3
VUOSIKERTOMUS 2011 Solidiumin tehtävät ja toiminta Yleistä Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa. Solidiumin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on omistaa ja hallinnoida Suomessa toimivien yritysten osakkeita ja käyttää niissä omistajuuteen perustuvaa määräysvaltaa. Solidium noudattaa toiminnassaan valtioneuvoston vahvistamia yleisiä omistajaohjauksen periaatteita. Yhtiö sijoittaa varoja yrityksiin, joilla katsotaan olevan kansallista merkitystä ja joiden voidaan uskoa pitkällä tähtäimellä olevan taloudellisesti perusteltuja sijoituskohteita. Solidium voi sijoittaa suomalaisiin pörssi yhtiöihin, laajasti Suomessa toimiviin ulkomaalaisiin pörssiyhtiöihin sekä listautumista valmisteleviin yhtiöihin. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on määrittänyt Solidiumin hallituksen toimintavaltuudet, joiden puitteissa hallitus toimii itsenäisesti. Solidiumin sijoitustoiminta Solidiumin sijoitustoiminta perustuu taloudelliseen analyysiin, ja sen tavoitteena on omistaja-arvon kasvattaminen. Solidium on omistamissaan yhtiöissä pitkäaikainen omistaja ja se pyrkii edesauttamaan aktiivisen omistajuuden keinoin omistamiensa yhtiöiden kehitystä ja kasvua sekä arvonmuodostusta pitkäjänteisesti. Solidiumin sijoitusstrategian perusta ja keskeisin tavoite on nykysalkun hyvä hoito ja sen arvon kasvattaminen. Solidiumin toiminnan tuottotavoitteena on kasvattaa osakesijoitusten arvoa kustannustehokkaasti pitkällä aikavälillä. Tuoton vertailukohteina käytetään OMX Hki Cap -indeksiä sekä riskikorjattua valtion pitkäaikaista velkakirjatuottoa. Uusien sijoituskohteiden analysoimiseksi Solidium käyttää useista erilaisista sijoituskriteereistä koostuvaa analyysiä. Keskeisimpiä kriteerejä uusien sijoituskohteiden analysoinnissa ovat: kohdeyhtiölle asetettu tuottovaatimus sijoitus on kansallisen edun kannalta perusteltu omistukseen perustuva vaikutusvalta on saatavilla sijoituksen määrä on järkevässä suhteessa Solidiumin sijoitusten kokonaismäärään. Solidiumin tekemiin sijoituksiin ei liity elinkeinopoliittisia syitä, tukiluontoisuutta eikä kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Solidium ei sijoita yhtiöihin, joiden toiminnan voidaan katsoa olevan epäeettistä taikka joiden rahoitusasema tai omistusrakenne ei puolla sijoitusta yhtiöön. Solidium voi irtautua tai vähentää omistustaan sijoituskohteissaan, mikäli taloudelliset perusteet irtautumiselle tai omistuksen vähentämiselle ovat vahvat ja markkinatilanne puoltaa irtautumista tai omistuksen vähentämistä. Samoin Solidium voi irtautua tai vähentää omistustaan sijoituskohteissaan, mikäli Solidiumin tehtävä suomalaisena ankkuriomistajana on saavutettu tai se voidaan saavuttaa alhaisemmalla omistusosuudella. Solidium uskoo, että korkealaatuinen yritysvastuupolitiikka on yksi menestyksekkään yritystoiminnan ja pitkäjänteisen taloudellisen arvon tuottamisen edellytys. Solidiumin yritysvastuuta on käsitelty tarkemmin sivuilla 42 47. Aktiivinen omistajuus Solidium on suurin tai yksi suurimpia omistajia sijoituskohteissaan ollen kuitenkin kaikissa yhtiöissä vähemmistöomistajana. Solidium toimii omistamissaan yhtiöissä aktiivisena omistajana ja pyrkii vaikuttamaan omistajalle kuuluviin asioihin. Osana aktiivista omistajuutta Solidium valmistelee omistajastrategisen näkemyksen kunkin omistamansa yhtiön osalta. Tämä edellyttää yhtiöiden liiketoiminnan, toimintaympäristön, kilpailutilanteen ja taloudellisen aseman syvällistä ymmärtämistä sekä aktiivista vuorovaikutusta Solidiumin omistamien yhtiöiden ja muiden osakkeenomistajien kanssa. Omistajastrategian avulla Solidium muodostaa oman näkemyksensä mm. yhtiöiden pääomatarpeisiin sekä merkittäviin strategisiin ja rakenteellisiin kysymyksiin. Omistajastrategian perusteella Solidium tekee myös päätökset muun muassa omistamiensa yritysten osakkeiden myymisestä tai uusien osakkeiden ostamisesta tai merkitsemisestä osakeanneissa sekä suhtautumisesta omistajien kannan ottoa edellyttäviin yritysjärjestelyihin. Keskeisimpiä aktiivisen omistamisen vaikutuskeinoja on hallitusten jäsenten valintoihin osallistuminen. Solidiumin edustajat osallistuvat useimmissa Solidiumin omistamissa yhtiöissä hallitusten jäsenten toiminnan arviointiin ja yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäseniä ja hallituksen jäsenten palkkioita koskevien ehdotusten valmisteluun osakkeenomistajista koostuvassa nimitystoimikunnassa, tai Solidiumin edustajia kuullaan ehdotusten valmistelussa muutoin. 4
SOLIDIUMIN TEHTÄVÄT JA TOIMINTA Solidiumin osallistuminen Nimitystoimikunta TYöskentelyyn 2010 2011 Kemira Metso Outokumpu Rautaruukki Sponda Stora Enso TeliaSonera Tieto Tikkurila Kari Järvinen jäsen Kari Järvinen pj. Kari Järvinen pj. Kari Järvinen pj. Kari Järvinen pj. Keijo Suila pj. Kari Järvinen jäsen Kari Järvinen pj. Kari Järvinen jäsen Elisassa, Sammossa ja Talvivaarassa on hallituksen jäsenistä koostuva nimitysvaliokunta. Keskeisiä hallituksen jäsenten valintaa koskevia tavoitteita ovat muun muassa jäsenvalintojen perustuminen yhtiön kehitystarpeisiin. Tavoitteena on muodostaa hyvin toimiva, toisiaan täydentävä hallituskokoonpano, jonka jäsenillä on monipuolista osaamista ja kokemusta. Hallituksen jäsenten valintakriteereitä ovat muun muassa ammattitaito, osaaminen ja kokemus, sitoutuneisuus, riippumattomuus sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustehtävien hoitamiseen. Solidium pyrkii omistajana vaikuttamaan siihen, että sen omistamien yhtiöiden hallitusten toiminnan arviointia kehitetään edelleen. Tarvittaessa arviointia voisi kehittää esimerkiksi ulkopuolisen ammattimaisen toimijan määräajoin toteuttamalla arvioinnilla. Solidiumin omistamien yhtiöiden hallinnointi Solidium pyrkii edistämään hyvien hallinnointiperiaatteiden soveltamista omistamiensa yhtiöiden hallinnoinnissa. Solidium noudattaa omistamiensa yhtiöi den hallinnoinnissa osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia, muuta lainsäädäntöä, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja arvopaperimarkkinoiden parhaita käytäntöjä. Solidium hallinnoi omistamiaan yhtiöitä noudattamalla muun muassa seuraavia periaatteita: Solidiumin soveltamien hallinnointiperiaatteiden lähtökohtana on omistajien keskinäinen yhdenvertaisuus Solidium toimii yhteistyössä muiden merkittävien omistajien ja omistamiensa yhtiöiden hallituksen ja toimivan johdon kanssa Solidium vaikuttaa aktiivisesti omistuskohteidensa hallitusvalintoihin ja muihin osakkeenomistajille kuuluviin asioihin sekä seuraa aktiivisesti omistuskohteidensa toiminnan kehittymistä Solidium ei puutu omistamiensa yhtiöiden hallitusten tai toimivan johdon päätöksentekoon hyvien hallinnointiperiaatteiden mukaisesti Solidium keskustelee merkittävien omistajien kanssa keskeisistä liiketoiminnan strategiaa koskevista kysymyksistä ja rakennejärjestelyistä. Solidiumin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous vahvistaa ne hyvää hallintotapaa koskevat periaatteet, joita yhtiön tulee noudattaa toimiessaan pörssiyhtiöiden osakkeenomistajana. Suomen arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva työryhmän muistio julkistettiin helmikuussa 2011. Työryhmä on pyrkinyt selkeyttämään arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja lisäämään sen kilpailukykyä. Arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistamisella on vaikutuksia Solidiumin toimintaympäristöön, ja Solidium seuraa lainsäädännön uudistushanketta. Suomessa 1.10.2010 voimaantullut listayhtiöiden hallinnointikoodi lisäsi joustavuutta listayhtiöiden hallitusten jäsenten nimitysasioiden valmistelussa. Uudistetun hallinnointikoodin mukaan hallituksen jäsenten valinnan valmistelua varten perustettua osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvaa nimitystoimikuntaa ei pidetä poikkeuksena koodista. Lisäksi uusi hallinnointikoodi lisää läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta listayhtiöiden palkitsemisen kuvaamisessa. TILIKAUsi 2010 2011 Solidiumin edustajat osallistuivat yhdeksän omistamansa yhtiön hallituksen jäseniä ja heidän palkkioitaan koskevan ehdotuksen valmisteluun nimitystoimikunnassa. Solidiumin omistamien yhtiöiden hallituksiin valittiin keväällä 2011 yhteensä 8 uutta jäsentä, joista naisia oli 4 eli 50 prosenttia. Solidium myi 16.11.2010 nopeutetussa tarjousmenettelyssä 53 miljoonaa Spondan osaketta eli noin 19 prosenttia Spondan osakekannasta. Osakekohtainen myyntihinta oli 3,33 euroa. Bruttomyyntitulot olivat 176 miljoonaa euroa, ja Solidiumin myyntivoitto ennen veroja noin 79 miljoonaa euroa. Solidium myi 25.11.2010 nopeutetussa tarjousmenettelyssä kaikki omistamansa noin 6,5 miljoonaa Tikkurilan osakketta eli noin 14,7 prosenttia Tikkurilan osakekannasta. Osakekohtainen myyntihinta oli 15,10 euroa. Bruttomyyntitulot olivat 98 miljoonaa euroa, ja Solidium kirjasi osakemyynnistä kirjanpidollisen 5 miljoonan euron myyntitappion, koska se sai Tikkurilan osakkeet Kemiran osingonjakona maaliskuussa 2010 ja kirjasi niiden osakekohtaiseksi hankintamenoksi 15,80 euroa. Solidium osti 1.6.2011 Outokummun tytäryhtiö Outokumpu Mining Oy:ltä kaikki sen omistamat noin 10,5 miljoonaa Talvivaaran osaketta. Osakkeet edustavat noin 4,3 prosenttia Talvivaaran osakekannasta. Osakkeiden kauppahinta oli 60 miljoonaa euroa. 5
VUOSIKERTOMUS 2011 Solidiumin salkku SIJOITUSTEN TUOTTO Solidiumin osakesijoitusten tuotto oli 15,1 prosenttia tilikauden aikana. Osakesalkun arvo nousi 450 miljoonaa euroa, 7 914 miljoonasta 8 364 miljoonaan euroon. Solidiumin kaikkien sijoitusten (osakesijoitukset sekä rahamarkkinasijoitukset) tuotto oli 15,1 prosenttia tilikauden aikana. Solidiumin substanssiarvo nousi 9 prosenttia, 7 715 miljoonasta 8 381 miljoonaan euroon. PÄÄOMAMARKKINOIDEN TILANNE Kesästä 2010 alkaen pörssikurssit nousivat helmikuulle 2011 asti kehittyvien markkinoiden kasvun vetämänä ja kehittyneiden talouksien elvyttävän rahapolitiikan tukemana. Keväällä nousu kuitenkin tasaantui ja kääntyi laskuun. Japanin luonnonkatastrofi maaliskuussa vaikutti laskevasti erityisesti Aasian alueen pörsseihin mutta myös globaalisti. Loppukeväästä ja alkukesästä kursseja painoi alas epävarmuus eräiden Euroopan valtiontalouksien tulevaisuudesta. Korot nousivat alhaiselta tasoltaan hieman. Jotta pääomamarkkinat kehittyisivät suotuisasti, velkaantuneiden Euroopan maiden tulee löytää uskottavia säästötoimia. HELSINGIN PÖRSSI Helsingin pörssin markkina-arvo oli 147 miljardia euroa 30.6.2011. Vuotta aiemmin markkina-arvo oli 136 miljardia euroa, joten markkina-arvo nousi tilikauden aikana 7,7 prosenttia. Painorajoitettu Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi nousi tilikauden aikana 16,1 prosenttia. Vuoden 2011 alussa Helsingin pörssin markkina-arvo oli 167 miljardia euroa, joten pörssin markkina-arvo ovat vuoden ensimmäisellä puoliskolla laskeneet 12,2 prosenttia. OMX Helsinki Captuotto-indeksi laski 6,1 prosenttia vastaavana ajanjaksona. SOLIDIUMIN OMISTUKSET Solidiumin osakesalkussa oli tilikauden lopussa yhdentoista pörssiyhtiön osakkeita. Tilikauden aikana Solidium myi kaikki omistamansa Tikkurilan osakkeet ja osti osakkeita uudessa sijoituskohteessa, Talvivaaran Kaivososakeyhtiössä. Muut muutokset salkussa tilikauden aikana olivat omistusosuuden vähentäminen Spondassa osakemyynnillä, osallistuminen TeliaSoneran osakkeiden takaisinostotarjoukseen ja Elisan osakkeiden osto markkinoilta. Osakesalkun markkina-arvo oli 8 364 miljoonaa euroa 30.6.2011. Markkina-arvoltaan suurimmat omistukset ovat TeliaSoneran, Sammon ja Rautaruukin osakkeissa. Omistuksista parhaiten kehittyivät Sponda (tuotto 68,5 prosenttia tilikaudella 1.7.2010 30.6.2011), Metso (tuotto 53,7 prosenttia) ja Kemira (tuotto 41,4 prosenttia). SOLIDIUMIN SAAMA VOITONJAKO Solidiumin yhtiöistä saama voitonjako oli tilikauden aikana yhteensä 422 miljoonaa euroa. Suurin voitonjako saatiin TeliaSonerasta (187 miljoonaa euroa) ja Sammosta (91 miljoonaa euroa). Edellisellä tilikaudella saatu voitonjako oli yhteensä 458 miljoonaa euroa (sisältäen 102 miljoonan euron osingon Tikkurilan osakkeina). 6
SOLIDIUMIN SALKKU SIJOITUSTOIMINNAN TUNNUSLUVUT per 30.6.2011 6 kk 12 kk 2 v* Kaikkien sijoitusten tuotto (ml. rahamarkkinasijoitukset), % -4,2 15,1 24,5 Osakesijoitusten tuotto, % -4,8 15,1 24,7 Vertailuindeksin OMX CAP HKI tuotto, % -6,1 16,1 23,7 Volatiliteetti, % 16,9 16,6 21,0 Sharpe -0,5 0,9 1,1 Beta 0,9 1,0 Alfa, % -0,2 0,8 Tracking Error, % 5,7 6,5 Informaatiosuhde -0,2 0,1 * Yli vuoden tunnusluvut vuotuisia. YHTIÖkohtaiset tuotot PER 30.6.2011 6 kk 12 kk 2 v* Elisa -3,5 13,9 22,8 Kemira 6,6 41,4 74,6 Metso -2,5 53,7 77,6 Outokumpu -32,9-25,0-12,0 Rautaruukki -7,8 34,3 7,9 Sampo 16,8 34,9 35,5 Sponda 7,7 68,5 46,3 Stora Enso -3,7 23,7 36,9 Talvivaara -9,8 TeliaSonera -9,2 2,2 23,4 Tieto -13,2-9,6-10,3 Yhteensä -4,8 15,1 24,7 * Yli vuoden tunnusluvut vuotuisia. Mikäli osake ei ole ollut salkussa 2 vuotta, on tuotto laskettu sijoituksen alusta SALKKUYHTIÖIDEN OSAKETUOTTO 1.7.2010 30.6.2011 200 180 160 140 120 100 80 60 Sponda (68 %) Metso (54 %) Kemira (41 %) Sampo (35 %) Rautaruukki (34 %) Stora Enso (24 %) Elisa (14 %) Telia Sonera (2 %) Tieto (-10 %) Outokumpu (-25 %) 40 30.6.2010 30.9.2010 31.12.2010 31.3.2011 30.6.2011 Talvivaara ei ollut salkussa tilikauden alussa. 7
VUOSIKERTOMUS 2011 OSakeOMiSTukSeT per 30.6.2011 Yhtiö Solidiumin omistamat osakkeet, Osuus yhtiön kpl koko osakekannasta Osuus yhtiön äänivallasta Elisa 16 801 000 10,1 % 10,1 % Kemira 25 896 087 16,7 % 16,7 % Metso 15 695 287 10,4 % 10,4 % Outokumpu 56 440 597 30,8 % 30,8 % Rautaruukki 55 656 599 39,7 % 39,7 % Sampo A 79 280 080 14,1 % 14,0 % Sponda 42 163 745 14,9 % 14,9 % Stora Enso 97 079 438 12,3 % 25,1 % Stora Enso A* 55 595 937 31,4 % 31,4 % Stora Enso R* 41 483 501 6,8 % 6,8 % Talvivaaran Kaivososakeyhtiö 10 522 366 4,3 % 4,3 % TeliaSonera 594 123 642 13,7 % 13,7 % Tieto 7 415 418 10,3 % 10,3 % * Osuus osakesarjan kokonaismäärästä MuuTOkSeT OSakeSalkuSSa Hankinnat Osakkeita, kpl Hankintameno/ osake, Hankintameno, Elisa osakkeiden hankinta marraskuussa 2010 170 000 15,64 2 658 346 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö osakkeiden hankinta kesäkuussa 2011 10 522 366 5,71 60 134 425 Hankinnat yhteensä 62 792 772 Myynnit Osakkeita, kpl Myyntihinta/osake, Myyntihinta, Sponda osakkeiden myynti marraskuussa 2010 53 000 000 3,33 176 490 000 Tikkurila osakkeiden myynti marraskuussa 2010 6 474 021 15,10 97 757 717 TeliaSonera osakkeiden myynti huhtikuussa 2011 22 004 579 6,93 152 454 222 Myynnit yhteensä 426 701 939 OSakeSalkun jakauma Markkina arvo 30.6.2011, milj. Osuus salkussa, % Markkina arvo 30.6.2010, milj. Osuus salkussa, % TeliaSonera 3 024,1 36,2 % 3 259,3 41,2 % Sampo 1 765,6 21,1 % 1 377,1 17,4 % Rautaruukki 867,1 10,4 % 669,0 8,5 % Stora Enso 708,5 8,5 % 589,8 7,5 % Stora Enso A 408,4 341,9 Stora Enso R 300,1 247,9 Metso 614,8 7,4 % 416,2 5,3 % Outokumpu 515,6 6,2 % 701,6 8,9 % Kemira 309,2 3,7 % 228,4 2,9 % Elisa 249,5 3,0 % 236,5 3,0 % Sponda 169,1 2,0 % 236,0 3,0 % Tieto 86,5 1,0 % 100,8 1,3 % Talvivaaran Kaivososakeyhtiö 54,3 0,6 % Tikkurila 99,7 1,3 % Yhteensä 8 364,2 100,0 % 7 914,4 100,0 % OSakeSalkun jakauma TOiMialajakauMa TeliaSonera 36 % Sampo 21 % Rautaruukki 10 % Stora Enso 8 % Metso 7 % Outokumpu 6 % Kemira 4 % Elisa 3 % Sponda 2 % Tieto 1 % Talvivaara 1 % Tietoliikennepalvelut 39 % Perusteollisuus 29 % Rahoitus 23 % Teollisuustuotteet ja -palvelut 7 % Informaatioteknologia 1 % 8
SOLIDIUMIN SALKKU SuBSTanSSiarvOlaSkelMa Milj. 30.6.2011 30.6.2010 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 0,3 0,3 Osakesijoitukset 8 364,2 7 914,4 Lyhytaikaiset saamiset 0,4 0,6 Rahamarkkinasijoitukset 780,5 357,7 varat yhteensä 9 145,4 8 273,1 Lyhytaikaiset velat 37,7 3,8 Laskennallinen verovelka 727,0 554,5 velat yhteensä -764,7-558,3 Substanssiarvo 8 380,7 7 714,8 Muutos tilikauden aikana, euroa 665,9 1 673,2 Muutos tilikauden aikana, % 8,6 % 27,7 % Julkisesti noteeratut arvopaperit ja sijoitusrahastot on arvostettu viimeiseen kaupankäyntikurssiin ja kaikki muut tase-erät kirjanpitoarvoonsa. Laskennallinen verovelka on 26 % markkina-arvon ja kirjanpitoarvon erotuksesta. SuBSTanSSiarvOn kehitys SaaTu voitonjako Tilikaudella 6 042 30.6.2009 7 715 30.6.2010 8 381 30.6.2011 33,4 24,3 24,3 23,4 14,1 12,4 6,3 91,2 187,4 TeliaSonera Sampo Rautaruukki Metso Stora Enso Elisa Outokumpu Kemira Sponda Tieto 5,2 9
VUOSIKERTOMUS 2011 Solidiumin omistamien yhtiöiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus Solidiumin salkussa oleville yhtiöille on ominaista, että ne ovat omalla toimialal laan merkittävien eurooppalaisten tai globaalien toimijoiden joukossa. Monet salkkuyritykset kuuluvat suurimpien suomalaisten pörssiyritysten joukkoon, ja ne ovat kotimaassaan suuria työllistä jiä ja tuotekehittäjiä sekä verojen ja osinkojen maksajia. Solidiumin sijoituskohteiden yhteen laskettu markkina arvo on noin 27 pro senttia Helsingin pörssin markkina arvosta, ja niillä on merkittävä rooli suomalaisen pääomamarkkinan säilymi sessä toimivana ja kansainvälisesti kiin nostavana sijoituskohteena. Oheisista taulukoista käy ilmi Solidiumin omistamien yhtiöiden toimin nan vaikuttavuuslukuja. Yhtiöt luovat tuloksellisen toiminnan myötä merkittä västi korkean lisäarvon työpaikkoja sekä merkittäviä vero ja osinkotuloja Suomeen. Suomalaisten piensijoittajien kiin nostus näitä yhtiöitä kohtaan näkyy suurina osakasmäärinä. Suomeen sijoit taa arviolta noin tuhat kansainvälistä instituutiosijoittajaa, joten kymmeniin tuhansiin nousevista osakasluvuista valtaosa on suomalaisia kotitalouksia. Solidiumin sijoituskohteissa on siten sijoitettuna merkittävästi myös suoma laisten kotitalouksien pitkän aikavälin säästöjä. Solidiumin omistamien yhtiöiden suorat ja epäsuorat vaikutukset suoma laiseen yhteiskuntaan riippuvat jatkossa kin pitkälti niiden kyvystä pysyä oman toimialansa johtavien toimijoiden jou kossa. Jotta Solidiumin salkkuyritysten kyky tulokselliseen toimintaan säilyy vahvana, tulee omistajan tutkia yhtiöi den tarpeita tarkastella strategiaansa, osallistua toimialan yhdistymiskehityk seen ja kasvaa orgaanisesti. Aktiivinen ja toimintakykyinen omistaja voikin merkit tävästi tukea yritystoiminnan pitkäjän teistä kehittämistä ja tuloksellisuuden edellytysten rakentamista.
SOLIDIUM-YHTIÖIDEN VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuustietoja Yhtiö Liikevaihto 2010, milj. euroa Liikevaihdosta Suomen ulkopuolella, % Elisa 1 463 8 % Kemira 2 161 87 % Metso 5 552 95 % Outokumpu 4 229 94 % Rautaruukki 2 415 73 % Sampo 5 096 62 % Sponda 232 10 % Stora Enso 10 297 92 % Talvivaara 152 8 % TeliaSonera 11 175 85 % Tieto 1 714 54 % Yhteensä 44 486 81 % Yhtiö Henkilöstö 2010, hlöä Henkilöstöstä Suomen ulkopuolella, hlöä Ulkomaisen henkilöstön osuus, % Elisa 3 665 303 8 % Kemira 4 935 3 830 78 % Metso 28 593 19 845 69 % Outokumpu 8 104 5 352 66 % Rautaruukki 11 286 5 136 46 % Sampo 6 844 4 694 69 % Sponda 119 12 10 % Stora Enso 26 379 19 055 72 % Talvivaara 389 0 0 % TeliaSonera 28 945 24 344 84 % Tieto 17 757 11 981 67 % Yhteensä 137 016 94 552 69 % Huom. Elisan ulkomaisen henkilöstön osuus on Solidiumin arvio perustuen liikevaihdon jakaumaan. Stora Enson ulkomaisen henkilöstön osuus arvio perustuen vuoden keskimääräiseen henkilöstön jakaumaan. Yhtiö Osakkaita 30.6.2011, kpl Ulkomaalaisten osuus, % osakkeista Elisa 229 355 25 % Kemira 29 866 15 % Metso 45 477 51 % Outokumpu 41 568 18 % Rautaruukki 43 152 25 % Sampo 86 223 51 % Sponda 9 246 51 % Stora Enso 75 600 67 % Talvivaara 43 623 29 % TeliaSonera 590 429 81 % Tieto 17 470 42 % Ulkomaalaisten omistajien omistama markkina-arvo yhteensä 34 071 Huom. Osakasmääriä ei laskettu yhteen, koska voivat olla osittain päällekkäisiä. Stora Enson osakkaiden lukumäärä on vuoden 2010 vuosikertomuksesta. Ulkomaisen omistuksen osuus perustuu oletukseen, että ns. hallintarekisteröidyt osakkaat ovat ulkomaisia. Yhtiö Voitonjako 1.1. 30.6.2011 milj. euroa Maksetut verot vuonna 2010, milj. euroa Markkina-arvo 30.6.2011, milj. euroa Elisa 140 53 2 315 Kemira 73 23 1 815 Metso 232 98 5 861 Outokumpu 45 2 1 662 Rautaruukki 83 3 2 163 Sampo 645 288 12 500 Sponda 42 3 1 135 Stora Enso 197 62 5 725 Talvivaara 0 0 1 268 TeliaSonera 1 368 629 22 040 Tieto 50 18 834 Yhteensä 2 875 1 179 57 320 11
Hallituksen puheenjohtaja: Toimitusjohtaja: Risto Siilasmaa Veli Matti Mattila Elisa Oyj 10,1 3,0 249 23,4 Solidiumin omistusosuus (%) Osuus Solidiumin osakesalkussa (%) Omistuksen markkina arvo 30.6.2011 (milj. ) Voitonjako Solidiumille 1.7.2010 30.6.2011 (milj. ) liiketoiminta ja STraTeGia Elisa on suomalainen matkaviestinnän ja kiinteän verkon palveluyritys, joka toimii Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Venä jällä. Yhtiö palvelee alueellisesti noin kahta miljoonaa kuluttaja asiakasta ja kansainvälisesti noin 150 000:ta yritys asiakasta. Yhtiö tarjoaa palveluita sekä Elisa että Saunalahti tuotemerkeillä. Elisan liikevaihto vuonna 2010 oli 1,5 miljardia euroa ja liikevoitto 268 miljoo naa euroa. Liikevaihdosta ja liikevoitosta yli 90 prosenttia tuli Suomesta ja loput lähinnä Virosta. Konsernin henkilöstön määrä on noin 3 800. Elisa toimii 12 globaalisti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa. Elisa tarjoaa kiinteän ja langattoman verkon viestintäpalveluita kuluttaja ja yritysasiakkaille. Elisan palveluvalikoima muodostuu matka ja kiinteän puhelin linjan liittymistä, laajakaistaliittymistä sekä ICT ja muista palveluista. Kulut taja asiakkaat kattoivat 60 prosenttia liikevaihdosta ja 62 prosenttia liikevoi tosta vuonna 2010. Elisan kiinteä verkko on yrityshistorian seurauksena vahva erityisesti Uudellamaalla sekä Tampe reen, Jyväskylän ja Joensuun seudulla. Langaton 3G verkko kattaa yli 90 pro senttia suomalaisista. viimeaikainen kehitys Elisan liiketoiminnan kehitys vuonna 2010 ja vuoden 2011 alkupuolella oli vakaata lisääntyvästä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta. Liikevaihto vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana kasvoi 5 prosenttia vuodentakai sesta 752 miljoonaan euroon. Liikevoit tomarginaali oli vuoden 2010 tasolla 18 prosentissa. Liikevaihto kasvoi erityisesti hyvän älypuhelinmyynnin ja suotuisasti kehittyneen liittymäkannan seurauksena. Elisan mobiililiittymien määrä lisääntyi kesäkuun 2011 loppuun mennessä vuo den 2010 lopusta 200 000:lla noin 4 miljoonaan. Liittymäkannan kasvuun vaikuttivat esimerkiksi päätelaitteiden lisääntynyt käyttö eri tarkoituksiin sekä mobiililaajakaistan yleistyminen. Suomen älypuhelinmarkkina alkoi kasvaa merkittävämmin vuoden 2010 aikana puhelinvalikoimien laajetessa. Älypuhelinten levinneisyys on kuitenkin edelleen muita Pohjoismaita alhaisempi. Elisan puhelinkannasta vuoden 2011 puolivälissä noin 8 prosenttia oli äly puhelimia. Osuuden kasvu on kuitenkin hyvin nopeaa, sillä Elisan alkuvuonna myymistä uusista puhelimista yli 60 prosenttia oli älypuhelimia. Tämän tyyppisille puhelimille on tyypillistä korkea datankäyttö erilaisten sovellus ten, internetin ja sähköpostin käytön seurauksena. Kilpailutilanne Suomen telekommu nikaatioalalla on jatkunut edelleen suhteellisen kireänä, mutta vakaana. Elisan asiakasvaihtuvuus laski alku vuonna 2011 noin 13 prosenttiin, kun se koko vuonna 2010 oli yli 16 prosenttia.
VUOSIKERTOMUS 2011 Elisa on jatkanut toimintansa kehittämistä mm. investoimalla asiakaspalveluun, yhdistämällä tietojärjestelmiä, ja lyhentämällä toimitus- ja korjausaikoja. Osana asiakaspalvelun kehittämistä ja monipuolistamista yhtiö avasi teknisen asiantuntijuuden Omaguru-palvelun kotitalouksille ja pienyrityksille. Henkilöasiakkaat-segmentissä Elisa jatkaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Yhtiö lanseerasi vuoden 2010 aikana useita uusia palveluita muun muassa Elisa Vahdin ja Suomen laajimman äänikirjapalvelun Elisa Kirjan. Elisa jatkoi IPTV-palvelu Elisa Viihteen kehittämistä muun muassa tuomalla siihen Voddlerin vuokra- ja ilmaisvideovalikoiman sekä erilaisia urheilusisältöjä ja uusia TV-kanavia. Elisa jatkoi yritysasiakastarjoomansa vahvistamista ostamalla suomalaisen IT-palveluyhtiö Appelsiinin marraskuussa 2010. Aikaisemmin vuonna 2010 Elisa hankki enemmistöomistuksen videoneuvotteluratkaisuihin erikoistuvasta Videra Oy:stä tarkoituksenaan vahvistaa markkina-asemaansa ja osaamista videoneuvottelupalveluissa. Elisa lanseerasi toukokuussa 2011 Videran kehittämän yrityksille suunnatun mobiilivideoneuvottelupalvelun Bringion. Teleoperaattoritoiminta on vaatinut perinteisesti merkittäviä investointeja kiinteään ja langattomaan verkkoon. Elisan mukaan sen investoinnit lähivuosina tulevat olemaan 10 12 prosenttia liikevaihdosta. SOlidiumin näkemys Elisan keskipitkän aikavälin tavoite on kasvaa markkinoiden keskiarvoa nopeammin. Kasvustrategia nojaa keskeisesti uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Kasvua edistää myös älypuhelinten levinneisyyden nousun myötä seuraava dataliikenteen ja uusien palveluiden käytön kasvu. Elisan lähes koko liiketoiminta keskittyy kuitenkin Suomeen, missä markkina on jo varsin kypsä ja liittymätiheys sekä kiinteän verkon kattavuus korkeat. Lisäksi kova kilpailu nykyisillä tuote- ja palvelualueilla luo hintapaineita. Solidiumin näkemyksen mukaan yhtiön merkittävimpänä haasteena on hankkia kannattavaa kasvua perinteisten operaattoripalveluiden ulkopuolelta ja tätä kautta kasvattaa osuuttaan asiakkaiden kulutuksesta. Elisan taloudellinen asema on edelleen vahva ja tuloksentekokyky hyvä. Yhtiön velkaantumisaste on jatkuvasti lähellä pitkän aikavälin tavoitetason alarajaa. LIIKEVAIHDON JAKAUMA Suomi Muut maat 8 % 92 % AVAINLUVUT Milj. 1 6/2011 2010 2009 Liikevaihto 752 1 463 1 430 Liikevoitto 134 268 267 Liikevoitto-% 17,8 18,3 18,7 Nettotulos 48 178 177 Oman pääoman tuotto 21 % 20 % Sijoitetun pääoman tuotto 18 % 19 % 17 % Omavaraisuusaste 40 % 43 % 46 % Nettovelkaantumisaste 108 % 93 % 80 % Osakekohtainen tulos (euroa) 0,56 1,15 1,13 Markkina-arvo 2 315 2 534 2 484 Taseen loppusumma 1 953 1 972 1 965 Henkilöstö (lkm) 3 809 3 665 3 331 Voitonjako 140 221 Solidiumin saama voitonjako 15 24 KURSSIKEHITYS euroa 25 20 15 10 5 0 1.1.2006 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 1.1.2011 Osingot on merkitty sen tilikauden kohdalle, jonka tilinpäätöksen perusteella ne on maksettu. SUURIMMAT OMISTAJAT 30.6.2011 Osakkeita, kpl Osuus osakkeista ja äänistä (%) Solidium Oy 16 801 000 10,1 Elisa Oyj 10 435 023 6,3 Varma 9 231 976 5,6 Ilmarinen 6 559 787 3,9 Valtion Eläkerahasto 2 000 000 1,2 Elisa Dow Jones STOXX 600 Telecommunications Index Toimialan indeksikehitys normalisoitu verrattuna yhtiön osakkeeseen. 13
Hallituksen puheenjohtaja: Pekka Paasikivi Toimitusjohtaja: Harri Kerminen Kemira Oyj 16,7 3,7 309 12,4 Solidiumin omistusosuus (%) Osuus Solidiumin osakesalkussa (%) Omistuksen markkina arvo 30.6.2011 (milj. ) Voitonjako Solidiumille 1.7.2010 30.6.2011 (milj. ) liiketoiminta ja STraTeGia Kemira on vedenkäsittelyn kemikaaleihin keskittynyt yhtiö, jolla on kattava tuote valikoima kemiallisessa vedenkäsitte lyssä, veden erotustekniikassa ja kuitu kemiassa. Kemira tarjoaa sekä veden laadun että määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia, vesi ja raaka ainetehokkuutta. Kemiran asiak kaita ovat vesi intensiivisillä aloilla toimivat yhtiöt ja vedenkäsittelyyn liittyvät julkisen sektorin toimijat. Vuonna 2010 Kemiran jatkavien toimintojen liikevaihto (ilman maalis kuussa 2010 eriytettyä Tikkurilaa) oli noin 2,2 miljardia euroa ja liikevoitto 14 ilman kertaluonteisia eriä 162 miljoonaa euroa. Konsernissa työskenteli vuoden 2011 puolivälissä noin 5 000 henkilöä 40 maassa. Yhtiön tavoitteena on kas vaa 3 prosenttia vuodessa kehittyneillä markkinoilla ja 7 prosenttia kehittyvillä markkinoilla sekä yli 10 prosentin liike voittotaso. Nettovelkaantumisaste on tarkoitus pitää alle 60 prosentissa. Kemiran veden ja kuitujenkäsittelyn kemiaan keskittyvät segmentit ovat Paper, Municipal & Industrial ja Oil & Mining. Liikevaihdosta lähes puolet on peräisin Paper segmentistä eli sellu ja paperi teollisuuden kemikaaleista. Kemira on segmentissä maailman kolmen suurim man yhtiön joukossa. Sen tuotteita käytetään valmistusprosesseissa tarvit tavan veden määrän vähentämiseen ja prosessin puhtauden ylläpitämiseen. Kemira on strategiansa mukaisesti uudelleenasemoinut Paper segmenttiä kehittämällä ja keskittämällä tuote tarjoomaansa, valmistustaan ja proses sejaan, fokusoimalla asiakaskuntaansa sekä pyrkimällä lisäämään kasvavien markkinoiden painoa. Municipal & Industrial tuo vajaan kolmanneksen Kemiran liikevaihdosta. Kemira on maailman suurin kuntien ja teollisuuden vedenkäsittelyssä käytettä vien saostuskemikaalien toimittaja sekä merkittävä polymeerien valmistaja. Segmentin tuotteita käytetään juoma ja teollisuusveden käsittelyyn ja puhdis tamiseen sekä lietteiden käsittelyyn. Markkinan kasvu pohjautuu lisääntyvään puhtaan veden ja vedenkäsittelyn tar peeseen erityisesti kehittyvien maiden suurkaupungeissa. Kemiran strategiana on kasvattaa segmenttiä nykyisillä ja uusilla markkina alueilla. Oil & Mining segmentin osuus Kemiran liikevaihdosta on noin 15 pro senttia. Tuotteita käytetään öljynporauk sessa saostumienestossa, öljyesiinty mien täyttämisessä ja paineistamisessa sekä erilaisissa kaivosteollisuuden tar peissa. Kemira on segmentissä yksi merkittävimmistä yhtiöistä. Asiakkaat ovat tyypillisesti suuria, mutta liiketoi minta melko paikallista. Yhtiön strate giana on pyrkiä kasvamaan globaalisti, niin nykyisten kuin uusien asiakkaiden ja markkina alueiden kautta. Loput noin 10 prosenttia Kemiran liikevaihdosta syntyy laajasta valikoi masta kemikaaleja esimerkiksi rehu,
VUOSIKERTOMUS 2011 ruoka-, lääke- ja tekstiiliteollisuudelle. Kemiralla on myös 39 prosentin osuus titaanidioksidia valmistavasta Sachtlebenistä. Kemira käsittelee omistusta finanssisijoituksena ja siitä on mahdollisuus luopua markkinatilanteen salliessa. Viimeaikainen kehitys Kemiran liiketoiminnan kehitys vuoden 2011 alkupuoliskolla jatkui vuoden 2010 tapaan postiivisena, joskin kiihtynyt kustannusinflaatio alkoi rasittaa tuloksentekokykyä erityisesti vuoden toisella neljänneksellä. Alkuvuoden 2011 liikevaihto kasvoi 4 prosenttia vuodentakaisesta pääasiassa tuotteiden hinnankorotusten ansiosta. Liikevoittomarginaali laski 8,2 prosentista 6,8 prosenttiin, koska raaka-aineiden ja muiden kustannuserien inflaatiota ei kyetty täysimääräisesti siirtämään hintoihin. Segmenteistä Paperin kannattavuuskehitys on ollut erityisen vahvaa ja saavuttanut historiallisen korkean tason. Oil & Miningin kasvu on jatkunut ripeänä ja marginaalikehitys on tämän ansiosta ollut varsin myönteistä. Kemiran valmius reagoida raaka-aineiden hinnanvaihteluihin on parantunut aikaisemmista vuosista ja kyky siirtää kustannusten nousu hintoihin on suhteellisen hyvä. Tästä huolimatta kustannusinflaatio jatkuessaan voi heikentää yhtiön tulosta, etenkin Municipal & Industrial segmentissä, jossa vuosisopimusten osuus on merkittävä. Kemiran velkaantuneisuus on laskenut jyrkästi vuoden 2009 tasosta osakeannin, vahvan kassavirran ja Tikkurilan eriyttämisen seurauksena. Yhtiön nettovelka oli kesäkuussa 2011 noin 500 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 37 prosenttia. Lisäksi Sachtlebenin mahdollisella myynnillä olisi merkittävä alentava vaikutus velkaantuneisuuteen. Solidiumin näkemys Kemiran tavoitteena on olla johtava vesikemian yhtiö. Yhtiö keskittyy palvelemaan runsaasti vettä käyttävillä toimialoilla toimivia yrityksiä, joille on tärkeää veden määrän ja laadun optimointi. Kemira tavoittelee kannattavaa kasvua valitsemillaan segmenteillä ja markkinakasvu näyttää pitkällä aikavälillä hyvältä. Yhtiön taloudelliset resurssit kasvuinvestointien rahoittamiseksi ovat hyvät. Paperi- ja sellukemikaalien osuus Kemiran liikevaihdosta tullee säilymään merkittävänä, sillä orgaaninen muiden segmenttien voimakaskaan kasvu ei muuta jakaumaa nopeasti. Kypsien markkinoiden laskevasta kysyntätrendistä huolimatta segmentin arvonluontikyky on parantunut tehdyn uudelleenasemoimistyön ansiosta. Kehittyvien markkinoiden osuus segmentistä tullee kasvamaan selluteollisuuden investointien keskittyessä Etelä-Amerikkaan ja paperinvalmistuksen kasvaessa Aasiassa. Municipal & Industrial-segmentin kysynnän kasvu perustuu suurten, nopeasti kehittyvien kaupunkien kasvavaan vedenkäsittelytarpeeseen. Paikallisen infrastruktuurin kehityksen hitaus ja uudelle markkinalle etabloitumisen haasteet asettavat kuitenkin rajoitteita kasvulle. Oil & Mining on globaalilla tasolla nopeasti kasvava segmentti, vaikka muodostaakin vasta pienen osan Kemiran liiketoiminnasta. Solidiumin näkemyksen mukaan Kemiralla on hyvät edellytykset rakentaa kansainvälisesti merkittävä asema veden käsittelyyn liittyvässä liiketoiminnassa. Yhtiön tuotekehityksestä voi nousta hyviä uusia kasvumahdollisuuksia, mutta odotamme niiden realisoituvan vasta hieman pidemmällä aikavälillä. LIIKEVAIHDON JAKAUMA KURSSIKEHITYS euroa 30 25 20 15 10 5 0 1.1.2006 Suomi Muu Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Aasia ja Tyynenmerenalue 1.1.2007 7 % 6 % 1.1.2008 13 % 31 % 1.1.2009 43 % 1.1.2010 1.1.2011 Kemira FTSE EUROFIRST 300 Chemicals Toimialan indeksikehitys normalisoitu verrattuna yhtiön osakkeeseen. AVAINLUVUT Milj. 1 6/2011 2010 2009 Liikevaihto 1 106 2 161 1 970 Liikevoitto 82 162 125 Liikevoitto-% 7,4 7,5 6,3 Nettotulos 70 121 69 Oman pääoman tuotto 9 %* 9 %* Sijoitetun pääoman tuotto 10 % 8 %* 8 %* Omavaraisuusaste 55 % 54 % 45 %* Nettovelkaantumisaste 37 % 39 % 53 %* Osakekohtainen tulos (euroa) 0,44 0,76 0,48 Markkina-arvo 1 815 1 775 1 574* Taseen loppusumma 2 455 2 544 2 817* Henkilöstö (lkm) 5 065 4 935 8 493* Voitonjako 73 41 Solidiumin saama voitonjako 12 7 Osingot on merkitty sen tilikauden kohdalle, jonka tilinpäätöksen perusteella ne on maksettu. Tähdellä merkityt kohdat sisältävät Tikkurilan luvut Tikkurilan eriyttämiseen 25.3.2010 asti. Tikkurilan osakkeiden jakoa osinkoina ei ole huomioitu voitonjaossa. SUURIMMAT OMISTAJAT 30.6.2011 Osakkeita, kpl Osuus osakkeista ja äänistä (%) Oras Invest Oy 28 278 217 18,2 Solidium Oy 25 896 087 16,7 Varma 11 585 836 7,5 Ilmarinen 8 073 495 5,2 Kemira Oyj 3 292 659 2,1 15
Hallituksen puheenjohtaja: Toimitusjohtaja: Jukka Viinanen Matti Kähkönen Metso Oyj 10,4 7,4 615 24,3 Solidiumin omistusosuus (%) Osuus Solidiumin osakesalkussa (%) Omistuksen markkina arvo 30.6.2011 (milj. ) Voitonjako Solidiumille 1.7.2010 30.6.2011 (milj. ) liiketoiminta ja STraTeGia Metso on teknologioiden ja palveluiden toimittaja kaivos, maarakennus, ener gia, metallinkierrätys sekä massa ja paperiteollisuudelle. Metso toimii yli 50 maassa ja työllistää maailmanlaajuisesti noin 30 000 henkeä. Metso konserni koostuu kolmesta raportointisegmen tistä: Kaivos ja maarakennusteknologia, Energia ja ympäristöteknologia ja Paperi ja kuituteknologia. Metson liike toiminta koostuu tuote, projekti ja palveluliiketoiminnasta. Uusien laitteiden ja prosessien kysyntä tulee nykyisin pääosin Aasiasta, Etelä ja Väli Amerikasta, Itä Euroopasta 16 sekä Afrikasta ja Lähi idästä. Viime vuonna kaikki neljä BRIC maata (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) olivat seitsemän suurimman maan joukossa saaduilla tilauksilla mitaten ja ensimmäistä kertaa Metson kaikista saaduista tilauksista yli puolet tuli kehittyviltä markkinoilta. Myös Metson kehittyvillä markkinoilla työskentelevän henkilöstön suhteellinen osuus on noussut. Metso on rakentanut maailmanlaa juisen myynti ja palveluverkoston ollak seen läsnä kohdemarkkinoilla ja taatak seen parhaan mahdollisen palvelutason asiakkaille. Yhtiön tärkeimmät kilpailijat uusien koneiden ja kokonaisten tuotan tolaitosten toimituksissa ovat globaaleja yrityksiä, joiden tuote ja palvelutarjonta vastaa osittain Metson tarjontaa. Koko naisratkaisuja toimittavaan kykenevien kilpailijoiden määrä on kuitenkin suh teellisen pieni. Palveluliiketoiminta näyttelee yhä kasvavaa roolia Metson tarjoomassa. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa palvelu sektorin volyymiä joka vuosi. Tavoitteel linen taso palvelusektorin osuudeksi on 40 60 prosenttia liikevaihdosta. Palve lusektoria on mahdollista kasvattaa orgaanisen kasvun lisäksi yritysostoin, jotka tyypillisesti ovat pieniä ja paikalli sia. Erityisenä huomion kohteena on palveluliiketoiminnan aseman vahvista minen kehittyvillä markkinoilla. Kaivos ja maarakennusliiketoiminta tarjoaa lupaavia kasvunäkymiä metallien ja muiden raaka aineiden kysynnän kasvaessa ja samalla raaka ainevaranto jen käydessä pienemmäksi pitoisuudel taan. Paperi ja kuituteknologialiiketoi minnassa Metso on yksi johtavista toi mittajista maailmassa ja hyötyy pitkälle kehitetystä teknologiastaan ja prosessi osaamisestaan erityisesti kehittyvien markkinoiden kasvavilla kuitu ja paperi markkinoilla. Energia ja ympäristötek nologialiiketoiminta kehittää tuotteita ja ratkaisuja puhtaamman energian tuotta miseen sekä automaatiotuotteita laajalle asiakastoimialajoukolle. viimeaikainen kehitys Vuoden 2010 kesän jälkeen Metso on pystynyt keskittymään kasvun hakemi seen ja uusien asiakkuuksien hankkimi seen asiakastoimialojen kysynnän käyn nistyessä. Yhtiö oli hyvässä asemassa
VUOSIKERTOMUS 2011 kysynnän toipuessa toteutettujen merkittävien säästötoimenpiteiden ansiosta. Metson toimitusjohtajana aloitti aiemmin Kaivos-ja maarakennusteollisuuden toimitusjohtajana toiminut Matti Kähkönen maaliskuussa 2011 Jorma Elorannan jäädessä eläkkeelle. Myös talousjohtaja jäi eläkkeelle keväällä. Kaikkien liiketoimintasegmenttien vetäjät vaihtuivat uuden johtoryhmän myötä, joka on toiminut keväästä 2011 alkaen. Kysynnän piristyminen näkyi ensimmäisenä Metson palveluliiketoiminnan kysynnän kasvuna asiakkaiden kapasiteetin käyttöasteiden noustessa. Metson palveluliiketoiminnan kysyntä kasvoikin kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vahvasti. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 19 prosenttia vertailukauteen nähden ja se oli 1 331 miljoonaa euroa, mikä vastasi 46 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Alkuvuonna lähes kaikki Metson asiakasteollisuudet ja maantieteelliset alueet ovat jatkaneet elpymistä, joskin maailmantilanteen epävarmuus voi näkyä asiakkaiden ostokäyttäytymisessä. Elpyminen on edelleen osin haurasta ja yleinen taloustilanne voi vaikuttaa nopeasti kysyntätilanteeseen. Metson saadut tilaukset olivat ennätyskorkealla tasolla suurten projektitilausten siivittämänä. Toimitusajat ovat pidentyneet, mutta varsinaisia pullonkauloja ei ole tuotannossa nähty. Kustannusinflaatio voi aiheuttaa kannattavuuspaineita, jos asiakaskysyntä vähenee nopeasti. Heikomman kysynnän aikana vallinneet hintapaineet ovat normalisoituneet ja hinnoitteluvoima tukee osaltaan Metson kannattavuuskehitystä kuluvana vuonna uuslaitemyynnissä. Kehittyvät markkinat ovat yhä tärkeämpi markkina-alue Metsolle. Kysyntätilanne on ollut hyvällä tasolla koko alkuvuoden kehittyvillä markkinoilla ja erityisesti kaivoslaiteliiketoiminnassa. Alkuvuoden aikana on toteutettu muutamia suuria sellu- ja pehmopaperilaitosprojekteja, joissa myös Metso on ollut mukana. Tämä on tukenut vahvasti Paperi- ja kuituteknologiasegmentin tulosta. Solidiumin näkemys Metsolla on kolme vahvaa liiketoimintaaluetta, jotka tukevat toisiaan. Liiketoimintojen asiakastoimialat kehittyvät osittain eri sykleissä, mikä tasapainottaa yhtiön tuloskehitystä. Metson asema on vahva yhtiön päämarkkina-alueilla. Kuluneen vuoden aikana Paperi- ja kuituteknologiasegmentti on kyennyt merkittävään tulosparannukseen ja segmentillä on kaikki edellytykset pitää yllä vahvaa tilausvirtaa. Kilpailu Metson toimialoilla saattaa kasvaa tulevaisuudessa kehittyvien maiden omien toimijoiden pyrkiessä kasvattamaan markkinaosuuttaan. Tämä voi näkyä erityisesti kaivoslaitepuolen markkinoilla. Metso on kuitenkin hyvässä kilpailuasemassa vahvan teknologisen osaamisen ja prosessiosaamisen ansiosta. Asiakkaan lähellä oloon perustuva palveluverkosto antaa Metsolle vahvan kilpailuedun myös tulevaisuudessa. Metso on globaali toimija päätoimialoillaan. Pitkällä aikavälillä Metson liiketoimintaan positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat tarve uudelle infrastruktuurille ja vanhan infrastruktuurin korvaamiselle, uusien energiamuotojen kehittäminen, palveluiden yhä kasvava osuus sekä kehittyvien markkinoiden talouskasvu. LIIKEVAIHDON JAKAUMA Suomi Muut Pohjoismaat Muu Eurooppa Pohjois- ja Etelä- Amerikka Aasia ja Tyynenmeren alue Muut maat KURSSIKEHITYS euroa 60 50 40 30 20 10 0 1.1.2006 1.1.2007 5 % 7 % 5 % 1.1.2008 24 % 31 % 28 % 1.1.2009 1.1.2010 1.1.2011 AVAINLUVUT Milj. 1 6/2011 2010 2009 Liikevaihto 3 011 5 552 5 016 Liikevoitto 234 426 271 Liikevoitto-% 7,8 7,7 5,4 Nettotulos 143 246 135 Oman pääoman tuotto 15 % 13 % 8 % Sijoitetun pääoman tuotto 11 % 13 % 9 % Omavaraisuusaste 37 % 37 % 35 % Nettovelkaantumisaste 24 % 35 % 47 % Osakekohtainen tulos (euroa) 0,94 1,65 0,90 Markkina-arvo 5 861 6 255 3 693 Taseen loppusumma 6 198 6 232 5 715 Henkilöstö (lkm) 30 072 28 593 27 166 Voitonjako - 232 105 Solidiumin saama voitonjako - 24 11 Osingot on merkitty sen tilikauden kohdalle, jonka tilinpäätöksen perusteella ne on maksettu. SUURIMMAT OMISTAJAT 30.6.2011 Osakkeita, kpl Osuus osakkeista ja äänistä (%) Solidium Oy 15 695 287 10,4 Cevian Capital * 7 440 060 5,0 Ilmarinen 5 951 943 4,0 Varma 5 148 682 3,4 OP-rahastot 1 625 924 1,1 * Perustuu tilanteeseen 1.11.2010. Metso Bloomberg Europe Machinery-Diversified Index Toimialan indeksikehitys normalisoitu verrattuna yhtiön osakkeeseen. 17
Hallituksen puheenjohtaja: Ole Johansson Toimitusjohtaja: Mika Seitovirta Outokumpu Oyj 30,8 6,2 516 14,1 Solidiumin omistusosuus (%) Osuus Solidiumin osakesalkussa (%) Omistuksen markkina arvo 30.6.2011 (milj. ) Voitonjako Solidiumille 1.7.2010 30.6.2011 (milj. ) liiketoiminta ja STraTeGia Outokumpu on Euroopan suurimpia ruostumattoman teräksen tuottajia. Yhtiön tuotteita ovat kylmä ja kuuma valssatut nauhat, levyt ja putkituotteet, joita myydään mm. rakennus, prosessi ja kemian teollisuudelle sekä kuljetus alan ja catering alan sovelluksiin. Outokummun tärkeimmät tuotantolai tokset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa, palvelukeskuksia on 12 maassa ja toimin taa on yli 30 maassa. Ruostumattoman teräksen osuus on pieni maailman teräksen käytöstä, mutta sen kysyntä kasvaa muita teräslaatuja 18 nopeammin. Ruostumatonta terästä käytetään tuotteissa, joiden käyttö kasvaa mm. kaupungistumisen sekä energian ja veden käytön kasvun myötä. Perustuotteiden lisäksi Outokumpu on kehittänyt omia teräslaatuja (duplex laadut), joiden käytön odotetaan kasva van ja joissa Outokumpu on markkina johtaja maailmassa. Ruostumattoman teräksen valmis tuksessa tarvitaan ferrokromia. Outo kumpu omistaa Kemissä oman kromi kaivoksen, jonka kromiitista yhtiö jalos taa ferrokromia ferrokromisulatossa Torniossa. Oman ferrokromituotannon läheisyys myötävaikuttaa siihen, että Tornion tehdas on maailman tehokkaim pien ruostumattoman teräksen tuotan tolaitosten joukossa. Tällä hetkellä Outokumpu saa noin 2/3 ferrokromi tarpeestaan omasta ferrokromituotan nosta. Kesäkuussa 2010 julkistettu investointi ferrokromituotannon laajen tamiseen tekee Outokummusta oma varaisen ferrokromin suhteen ja julkiste tun investoinnin myötä yhtiö tuottaa ferrokromia myös myytäväksi maailman markkinoille. Investointi on käynnistynyt ja etenee suunnitellun aikataulun mukai sesti. Tavoitteena on saada investointi valmiiksi vuoden 2013 aikana. Ruostumattoman teräksen seos aineina käytettävien nikkelin ja molyb deenin hintamuutokset vaikuttavat ruostumattoman teräksen hintaan ja kysyntään. Outokumpu altistuu nikkelin sekä muiden raaka aineiden hintojen muutoksille tuotantoprosessinsa aikana ja tämä vaikuttaa yhtiön tulokseen osana normaalia liiketoimintaa. Outo kummun strategiaan sisältyy tavoite kasvattaa vähemmän nikkeliä sisältävien tuotteiden myyntiä ja kasvattaa tuottei den myyntiä suoraan loppukäyttäjille. Näiden toimien odotetaan tasaavan kysynnän ja kannattavuuden aiempia suuria heilahteluja. Outokummun tavoitteena on olla ruostumattoman teräksen johtava tuot taja maailmassa. Tällä tarkoitetaan parasta taloudellista menestystä ole malla paras asiakastyytyväisyydessä, tehokkuudessa ja ympäristöystävällisyy dessä ja olemalla houkuttelevin työnan taja. Yhtiön tuotantokapasiteetti on maailman kuudenneksi suurin, ja tuotan nosta 3/4 myydään Eurooppaan. Outo