Sami Älli, Kimmo Kyyhkynen Selkokieli ja Internet Monelta taholta on jo pidemmän aikaa kyselty, onko selkokielisten Internet-sivujen laatimiseen mahdollista saada jonkinlaista ohjeistusta. Viimeaikaisten tutkimusten seurauksena asiasta on jo sen verran tutkimustietoa, että joitakin ohjeita voidaan esittää. Tämän artikkelin lopussa on ohjelista, jossa esitellään ne seikat, jotka on hyvä ottaa huomioon selkokielistä verkkopalvelua kehitettäessä. Selkokieli on sähköisessä mediassa melko uusi tuttavuus. Ensimmäinen laajempi selkokielinen verkkosivusto, Papunetin selkokieliset sivut (www.papunet.net/selko/), avattiin 2001. Neljän vuoden aikana on tutkittu sivuston saavutettavuutta ja käytettävyyttä ja saatu tietoa siitä, mitä selkokielen käyttö Internetissä tarkoittaa. Saavutettavuus ja käytettävyys 188 Verkkopalveluja arvioitaessa puhutaan usein saavutettavuudesta (tai esteettömyydestä) ja käytettävyydestä. Palvelun voidaan sanoa olevan saavutettava, mikäli käyttäjät voivat iästään, fyysisistä ja psyykkisistä rajoitteistaan ja käytetyistä välineistä riippumatta käyttää palvelua tarkoituksenmukaisella tavalla. Käytettävyys puolestaan voidaan määritellä ominaisuudeksi, joka kertoo, miten hyvin määritellyt käyttäjät voivat käyttää palvelua tehokkaasti, tuottavasti ja miellyttävästi saavuttaakseen määriteltyjä tavoitteita tietyssä käyttöympäristössä.
Sami Älli, Kimmo Kyyhkynen Selkokieli ja Internet Saavutettavuudesta ja käytettävyydestä on saatavilla runsaasti tietoa. Suomessa sisäasiainministeriön alainen julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) on julkaissut ohjeistuksen julkisten verkkopalveluiden toteuttajille. Muita esteettömyysasiaa Suomessa tutkivia ja eteenpäin vieviä tahoja ovat mm. Stakesin Design for All -verkosto, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Arla-instituutti ja vammaisjärjestöt. Esteettömyydestä, kuten käytettävyydestäkään, ei ole olemassa varsinaista standardia, mutta W3C-organisaation alaisen Web Accessibility Initiative (WAI) -ohjelman verkkosivuston saavutettavuusohjeet ovat lähes alan standardi. Verkkosivustoilla pitäisi aina yrittää noudattaa WAI-saavutettavuusohjeistoa. Tietoa selkokielisten verkkosivujen suunnittelusta ei tällä hetkellä ole juuri saatavilla. Käytännössä lähes kaikki selkokielisten Internet-sivujen toteuttamista koskeva tieto pohjautuukin käytännön kokemuksiin ja saatuun käyttäjäpalautteeseen. Todennäköisesti ainoat suomenkielisen selkokielen käyttöön Internetissä liittyvät tutkimukset ovat Marjo Kuuselan diplomityö Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä, jossa arvioidaan Papunet- ja Verneri-sivustojen käytettävyyttä, sekä Kimmo Kyyhkysen diplomityö Selkokielisen verkkosivun käytettävyys, jossa tutkitaan Papunetin selkokielisiin sivuihin pohjautuen muun muassa selkokielisten Internet-sivujen navigaatiota. Tilanne tulee varmasti muuttumaan tulevaisuudessa. Suomessakin on meneillään pari hanketta koskien selkokielen käyttöä verkkopalveluissa. Internetistä löytyy lisäksi jonkin verran tietoa verkkopalveluiden suunnittelusta henkilöille, joille Internetin käyttö on hankalaa kognitiivisiin taitoihin liittyvien rajoitteiden vuoksi. Osoitteita näille sivuille löytyy tämän artikkelin lopusta. 189
Painetun median ja digitaalisen median eroista Rakenteelliset tekijät Tekstin esittäminen verkkosivuilla on teknisistä syistä erilaista painettuun mediaan verrattuna. Painetun median lukija saa luettavakseen toimittajan kirjoittaman ja paperille sopivaksi taitetun valmiin tuotteen. Verkkosivuilla sen sijaan esimerkiksi selainohjelmisto (esim. Internet Explorer tai Mozilla Firefox), käyttöjärjestelmä (Windows, Mac, Linux) ja näytöntarkkuus vaikuttavat siihen, miltä sivu lukijalle näyttää. Voidaankin sanoa, että verkkosivut poikkeavat rakenteellisesti painetusta mediasta, koska teksteillä ei siellä ole ennalta määrättyä ulkoasua. Tämä periaate on tärkeä osa verkkosivustojen käytettävyyttä, sillä omalta osaltaan se mahdollistaa selailun esimerkiksi laitteilla, joissa on tavallista selvästi pienempi näyttö. Samoin tämä mahdollistaa omien asetusten tekemisen selaimeen, jolloin vaikkapa sivun tausta- ja tekstivärin ja tekstin koon muuttaminen on mahdollista käyttäjän itsensä toimesta. Toiminnalliset tekijät Internet on käyttäjän kannalta myös toiminnallisesti erilainen ympäristö, koska verkkosivustoilla harvoin edetään suoraviivaisesti sivulta seuraavalle joissain tietyssä järjestyksessä. Toki myös sanomalehteä voidaan lukea hyppien tai silmäilemällä eli ei-lineaarisesti, mutta painetun median tuote on yleensä kuitenkin rakennettu lineaariseen muotoon. Verkkosivut sen sijaan pyritään alun perin rakentamaan niin, että helppo siirtyminen sivuston eri osiin missä tahansa järjestyksessä on mahdollista. Erilainen toiminnallisuus ilmenee myös siinä, että verkkosivuilla käyttäjän täytyy osata muutakin kuin edellä mainittu Internet-sivuilla navigoiminen. Esimerkiksi sivun vierittäminen on taito, joka saattaa melko nopeasti muuttua puolittain automaattiseksi, mutta jonka hallitseminen tietokoneen käyttöä aloitettaessa ole kaikille mitenkään itsestään selvää. Myös verkkosivustojen taipumus ainakin jossain määrin muuttua sivuston osiosta riippuen vaatii käyttäjältä taitoa hahmottaa sivustolla toimimisen kannalta oleellinen informaatio ympäristössä, jossa sisällön lisäksi myös sivun rakenne saattaa muuttua. 190
Sami Älli, Kimmo Kyyhkynen Selkokieli ja Internet Verkkopalvelun navigaatiorakenne Verkkopalvelun navigaatiolla tarkoitetaan sitä linkkien muodostamaa rakennetta, joka on kohtalaisen pysyvästi näkyvillä liikkuipa missä kohtaa tahansa verkkosivustossa. Sen muoto voi toki muuttua tai laajuus vaihdella, mutta yleensä navigaatiorakenne pyritään pitämään melko staattisena ainakin ylemmillä tasoilla. Navigaation rakentaminen verkkosivustolle ei ole ongelmallista, mikäli sivuja on ainoastaan parikymmentä. Tällöin ne on yleensä helppoa jakaa muutamaan luokkaan ja alaluokkaan. Tällaisella sivulla navigointi on helposti rakennettavissa vaivattomaksi ja sivuston rakenne helposti hahmotettavaksi. Navigaation ongelma konkretisoituu yleensä laajemmilla sivustoilla, joilla navigointirakenteesta on pakko tehdä laajempi. Yleensä sivurakenne on näillä sivuilla myös syvempi eli se sisältää useita tasoja. Esimerkiksi Papunetin selkokielisillä sivuilla on yleisesti käytössä kolmitasoinen navigaatio, vaikkapa Selkouutiset >> Juttuarkisto >> Kotimaan uutiset. Laaja navigaatiorakenne saattaa olla hankala hahmottaa, vaikka se olisikin sinänsä looginen. Selkokielisillä sivuilla kannattaakin yrittää pitää navigaatio niin yksinkertaisena kuin mahdollista. Yksi keino on antaa linkkilistojen kasvaa pituutta sen sijaan, että jaottelisi sivut lyhyemmiksi monitasoisiksi osioiksi. Käyttäjälle saattaa olla helpompaa, että haluttu sivu on vähempien hiirenklikkausten takana, vaikka tämä samalla merkitseekin pidempien linkkilistojen lukemista. Tärkeää navigointirakenteessa on myös sen sijainti sivupohjassa. Lukusuunnan tukemisen kannalta on sivun vasempaan reunaan sijoitettu navigaatio käytettävin. Navigaatio ei voi myöskään olla kovin hajautettu, sillä useat linkkialueet sivun eri puolilla vaikeuttavat selkokielisten sivujen sisällön hahmottamista. Navigaatio toteutetaan usein korostamalla tai nostamalla sivupohjassa esiin sitä sivuston osa-aluetta, jolla käyttäjä kulloinkin on. Tässä ei kannata liioitella, sillä tietyn alueen korostaminen saattaa estää muiden sivuston osa-alueiden käyttöä. 191
Kuvassa 1 on yksi selkokielisen verkkosivuston malli, jota käytettiin käytettävyystestauksessa keväällä 2005. Testiin osallistuville annettiin tehtäviä, joissa heidän oli esimerkiksi etsittävä tietoa sivustolta. Osalla testattavista haku keskittyi harmaalla pohjalla olevaan osioon, vaikka mikään tehtävänannossa ei antanut olettaa sen olevan kaikkein olennaisin tehtävän kannalta. Tätä ei tietenkään voi täysin estää, koska käyttäjälle täytyy kertoa, missä sivuston osassa hän kulloinkin on. Kuva1. Valittu sivuston alueen rajaus saattaa estää tiedonhakua muilta alueilta. Tässä valittuna Selkouutiset. Navigaatiorakenteessa on tärkeää käyttää riittävän konkreettisia termejä, jotka kertovat suoraan mitä käyttäjä löytää klikatessaan kyseessä olevaa linkkiä. Tekstin tukena voi käyttää myös kuvia tai symboleja. Ne toimivat siinä yhteydessä usein hyvin, mutta mitään pakottavaa syytä niitä ei ole käyttää selkokielisten sivujen navigaatiorakenteessa. 192
Sami Älli, Kimmo Kyyhkynen Selkokieli ja Internet Navigaatiorakenteen termien miettiminen on usein hankala prosessi, sillä etenkin monitasoisessa navigaatiossa joudutaan ylemmillä tasoilla joka tapauksessa käyttämään yleisluonteisia käsitteitä, jotka eivät ole kovin yksiselitteisiä. Kuvassa 2 on avattuna Selkokeskuksen selkokielisen verkkopalvelun käytettävyystutkimuksen eräs sivupohja ja siinä Arkipäivä-osio. Arkipäivä-osion alta löytyy tietoa mm. reilusta kaupasta. Ongelmallista käyttäjän kannalta on, että polku Arkipäivä >> Hyvä tietää >> Reilu kauppa ei ole millään lailla itsestään selvä tai yksiselitteinen ratkaisu. Etukäteen ajatellen artikkelin olisi voinut löytää jonkin toisenkin osion alta. Näin käy helposti silloin, kun verkkopalvelu on laaja, jolloin ei ole mahdollista löytää kattavia ja yksiselitteisiä polkuja kaikkeen materiaaliin, jota sivuilta löytyy. Tällöin hyvien hakuratkaisujen käyttö ja sivuston nopean selattavuuden merkitys korostuu. Kuva 2. Liian yleiset tai abstraktit nimet navigaatiorakenteessa estävät tiedon löytymistä verkkopalvelussa. 193
Haku ja sivustokartta verkkopalvelussa Sivuston sisäisen hakujärjestelmän käyttö verkkopalvelussa on tärkeää, ja sitä kannattaa olla käyttämättä vain, mikäli sivusto on todella pieni. Hakujärjestelmän tulisi olla mahdollisimman kattava eli hakea verkkopalvelun kaikista alipalveluista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on tärkeää kertoa käyttäjälle selvästi, mitä sivuston osaa haku ei koske. Vastaavasti sellaisessa tilanteessa, jossa verkkopalvelun aliosioissa on useampia erillisiä hakutoimintoja, on käyttäjälle tuotava ilmi haun rajoittuminen vain tiettyyn sivuston osaan tai toimintoon. Hakutoiminnoissa ongelmana on usein, että ne toimivat etsimällä jotakin merkkijonoa eli peräkkäistä sarjaa kirjaimia verkkopalvelun sivujen otsikoista ja sisällöistä. Tätä ominaisuutta hauissa on hankala muuttaa, ja tuloksena on, että liian pitkä tai väärässä muodossa oleva hakusana aiheuttaa haun epäonnistumisen. Hakutoiminnan käyttöä saattaa parantaa ohjeteksti, jossa kerrotaan käyttäjälle haun onnistuvan parhaiten lyhyillä hakutermeillä tai sanan osilla. Sivustokartta on hyödyllinen etenkin, jos navigaatiosta ei käy selkeästi ilmi verkkopalvelun rakenne. Sivustokartassa, kuten linkeissä ja otsikoinnissa yleisemminkin, kannattaa muistaa kertoa kävijälle selkeästi, mitä sivulta löytyy. Ulkoasuun liittyvät tekijät Selkokielen typografiset säännöt toimivat verkossa varsin hyvin, vaikka julkaisuympäristö poikkeaa painetusta mediasta. Fontit, riviväli ja rivin pituus voidaan määrittää kuten painetussa mediassa. Myös otsikointi ja kappaleiden jaottelu pystytään rakentamaan periaatteessa samalla lailla. Mutta vaikka Internetin rakenteellinen joustavuus ja selkokielen typografiset säännöt sopivat hyvin yhteen miltei kaikilta osin, joudutaan muutaman suhteen tekemään kompromisseja. Rivin pituus suositellaan Internetissä yleisesti jättämään käyttäjän päätettäväksi, eli käyttäjä pystyy selainikkunan leveyttä säätämällä muokkaamaan myös rivin pituuden haluamakseen. Selkokielisillä sivuilla voidaan kuitenkin katsoa rivin pituuden 194
Sami Älli, Kimmo Kyyhkynen Selkokieli ja Internet olevan niin oleellinen seikka, että on syytä määrätä riville maksimileveys myös verkkoympäristössä. Toisenlainen ratkaisu on parempi määritettäessä uuden rivin alkamista tai sen päättymistä tai sitä, miten iso määrä tekstiä näytölle kerralla mahtuu. Näitä asioita on hankalaa määrittää etukäteen johtuen esimerkiksi selainohjelmistojen ja laitetekniikan eroavaisuuksista. Toki tietyin keinoin on mahdollista pakottaa sisältö tarkalleen haluttuun muotoon, mutta tällöin menetetään edellä mainittu verkkosivujen paras puoli eli joustavuus. Yllä mainittujen seikkojen suhteen on siis parempi toimia verkkoympäristön ehdoilla. Sisältöön liittyvät tekijät Internetistä puhuttaessa käytetään usein termiä hyperteksti. Hypertekstillä tarkoitetaan tekstiä, jonka on ainakin mahdollista sisältää multimediaa ja joka on linkein yhdistetty muihin dokumentteihin sivuston sisälle tai sen ulkopuolelle. Selkokielisessä verkkomateriaalissa tekstin sisällä olevia linkkejä tulee kuitenkin käyttää harkiten, joten ei ole mitään syytä lisätä tekstiin linkkejä vain siksi, että teksti muutetaan verkkotekstiksi. Muutenkin selkokieliset tekstin soveltuvat hyvin suoraan verkossa käytettäviksi, koska niiden rakennetta on jo etukäteen mietitty. Selkokielistä tekstiä ei siis välttämättä ole tarpeellista kirjoittaa kokonaan uudestaan verkkosivustoa varten, mutta toki on välttämätöntä miettiä tekstin toimivuus siinä verkkopalvelun osassa, johon se sijoitetaan. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa tekstin pituus, jota tuonnempana käsitellään. Linkit Kuten edellä mainittiin, selkokielisen verkkotekstin sisällä on syytä välttää linkkejä. Toki esimerkiksi verkkopalvelun etusivulla tai sen jonkin aliosion etusivulla tekstin on usein järkevää sisältää linkkejä, mutta pitemmän tekstin tai artikkelin lukemista linkit saattavat häiritä. Hyvä ja nykyisin paljon käytetty tapa on laittaa tekstiin liittyvät linkit listana esille varsinaisen tekstin jälkeen. 195
Tekstin pituus Aivan suoraan artikkelia tai esitettä ei useinkaan voi siirtää verkkosivustoon esitettäväksi. Tekstin pituus täytyy ottaa huomioon ja tarkastaa, ettei sivusta tule liian pitkää. Sisältöjen pituus kannattaa miettiä tarkkaan, koska sivu ja sivutus määräytyvät verkkosivulla hyvin eri lailla kuin painetussa mediassa. Verkkosivustolla sivu on usein huomattavasti pidempi kuin yhdellä kertaa näytölle mahtuva sisällön osuus, mutta sivuja ei kannata yrittää pätkiä niin, että ne mahtuisivat näytölle kerrallaan. Toisaalta jos teksti on yli viisi näytöllistä pitkä, on syytä harkita joko tekstin jakamista useampiin sivuihin tai jättää se tiedostona ladattavaksi. Mikäli tekstin jakaa useammalle sivulle, kannattaa miettiä, miten toteuttaa tämän aiheuttama navigointi. Tarvitaan ainakin linkit seuraavalle ja edelliselle sivulle sekä mahdollisesti sisällysluettelo. Tämä aiheuttaa lisää informaatiota käyttäjälle, joten tekstiä ei kannata paloitella turhaan pieniksi palasiksi. Mikäli navigaation järjestäminen sivupohjaan onnistuu ongelmitta, voi tekstin hyvin jakaa useampiin sivuihin. Yhtenä ratkaisuna edellä mainittuun navigointiongelmaan on ankkureiden käyttö. Ankkurit ovat sivun sisäisiä linkkejä, jotka vievät käyttäjän sivun tiettyyn kohtaan. Tekstistä voikin tehdä sivun alkuun sisällysluettelon, jolloin jotain luettelon kohtaa klikkaamalla käyttäjä siirtyy sivulla oikeaan kohtaan. Ankkureiden huono puoli on se, että yhdellä sivulla ylös ja alas liikuttaessa paikkaa artikkelissa on hankalaa hahmottaa etenkin, kun sivu on todennäköisesti melko pitkä. Tähän ongelmaan ei ole olemassa mitään yksiselitteistä ratkaisua, mutta linkki ankkurin kohteesta sivun alkuun helpottaa tilannetta jonkin verran. Joskus saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa tehdä artikkelista tai esitteestä ainoastaan lyhyt esittely ja jättää koko versio tiedostona erikseen ladattavaksi. Tällöin se voidaan näyttää erillisessä ikkunassa esimerkiksi pdf-muodossa ja haluttaessa tulostaa luettavaksi. Huonoja puolia erillisessä pdf-versiossa on ainakin se, että sen lataaminen vaatii ainakin vanhemmissa selaimissa erillisen ohjelman asentamisen selaimen yhteyteen. Lisäksi sivu vaatii jonkin verran aikaa latautuakseen. Huonona puolena voidaan pitää myös erilaista käyttöympäristöä verkkopalvelun sivupohjaan verrattuna. Tämä saattaa häiritä osaa käyttäjistä. 196
Sami Älli, Kimmo Kyyhkynen Selkokieli ja Internet Pitkän tekstin esittämiseen selkokielisillä sivuilla ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Usein on järkevää laittaa se sellaisenaan yhdelle sivulle. Jos teksti on kovin pitkä, kannattaa se kuitenkin pätkiä sivuiksi ja järjestää navigointi sivujen välillä. Helpompaa ja joskus tarkoituksenmukaisempaa on jättää teksti ladattavaksi erillisenä tiedostona esimerkiksi pdf-muodossa. Otsikointi Teksti kannattaa verkossa jakaa lyhyiksi ja loogisiksi osiksi, ja se on myös otsikoitava selvästi. Tämä on tärkeää, koska verkkosivuilla on yleensä paljon muitakin käyttäjän huomiokyvystä kilpailevia asioita. Lisäksi tekstiä joudutaan usein vierittämään, jolloin väliotsikot tarjoavat käyttäjälle havainnoinnin kannalta tarpeellisia kiintopisteitä. Kuvassa 3 on yksi Papunetin selkokielisten sivujen artikkeli. Se on jaettu lyhyisiin kappaleisiin ja otsikoitu selkeästi ja mahtuu hyvin yhdelle sivulle. Tilanne olisi muuttunut, jos teksti olisi pitempi. Silloin jouduttaisiin harkitsemaan sen jakamista useammille sivuille tai jotain muuta vaihtoehtoa. 197
Kuva 3. Lyhyisiin kappaleisiin jaettu artikkeli Papunetin selkokielisillä sivuilla 198
Sami Älli, Kimmo Kyyhkynen Selkokieli ja Internet Lopuksi Painetun median ja sähköisen median toiminnallinen ero täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa selkokielisiä verkkosivuja. Koska Internet ympäristönä on painettua mediaa ei-lineaarisempi, on selkotekstin rakenteen ja sisällön lisäksi panostettava suunnittelussa selkokielisten sivujen käyttöliittymään. On mietittävä navigaation paikka ja ulkoasu. Samoin on mietittävä hakutoiminnot, pääsy etusivulle ja muut verkkopalvelun käytön kannalta tärkeät toiminnot. Huonosti suunnitelluilla sivuilla liikkuminen on hankalaa itse kullekin, ja erityisryhmille monet sivut Internetissä ovat mahdottomia käyttää. Ohjelista selkokielisen verkkopalvelun toteuttamiseksi Ohjelistassa käydään läpi seikat, jotka on hyvä ottaa huomioon selkokielistä verkkopalvelua kehitettäessä. Listassa ei käydä mainintaa tarkemmin läpi yleisiä suosituksia Internet-sivuston HTML-kielen oikeellisuudesta tai yleisiä esteettömyysohjeita (WAI 1/2). 1. Tarkista, että sivu on koodattu oikein. a) Pyri noudattamaan W3C:n ohjeita (http://www.w3.org/ MarkUp/). b) Vältä verkkopalvelun riippuvuutta JavaScript-kielestä tai muista vastaavista toiminnoista. 2. Pyri noudattamaan W3C:n julkaisemaa WAI-ohjeistusta (http://www.w3.org/wai/). 3. Noudata selkokielen graafisia yleisiä ohjeita aina kun vain mahdollista. Ainakin a) toteuta sisältöosio kapeapalstaisena (max. 50 merkkiä / rivi) b) käytä riittävän suurta oletusfonttia ja määritä fonttikoot suhteellisina c) määritä otsikot muusta sisällöstä selvästi erottuviksi. 199
200 4. Huomioi, että painetulle medialle suunniteltu selkokielinen teksti ei välttämättä ole selkokieltä, kun se viedään verkkoon. Tarkista siis, että a) teksti ei ole liian pitkä yhdelle Internet-sivulle (kapea palsta, ankkurien käyttö yms. aiheuttavat sen, että tekstiä joutuu usein joka tapauksessa vierittämään, joten ehdotonta rajaa on vaikeaa asettaa) b) jos jaat tekstin usealle sivulle, teet se johdonmukaisesti ja huomioit sen vaatiman navigointirakenteen c) jos teksti on luettavissa erillisenä dokumenttina (pdf, doc), kerrot selkeästi, mitä dokumentti sisältää. 5. Pyri pitämään navigointirakenne selkeänä. a) Navigointi tulisi olla rakennettu niin, että kävijä näkee suoraan navigointirakenteesta koko ajan missä on. Tästä syystä erilaisten pudotusvalikkojen yms. käyttöä tulisi välttää. b) Toteuta navigointirakenne loogisesti oikein eli älä muuta sen toimintalogiikkaa verkkopalvelun eri osioissa. c) Liian voimakas nykyisen sijainnin korostaminen saattaa estää muiden sivuston osioiden käyttöä. d) Navigoinnin otsikointi kannattaa suorittaa harkiten ja käyttää vain kuvaavia nimiä. e) Kuvien tai symbolien käyttöä ainakin ylemmillä navigaatiotasoilla kannattaa harkita, mutta niiden käyttö ei ole välttämätöntä. f) Tee navigointirakenteesta tarpeeksi väljä, jotta sen käyttö on helppoa myös niille käyttäjille, joille hiiren osoittimen kohdistaminen on hankalaa. 6. Pyri pitämään sivuston yleinen rakenne johdonmukaisena ja hallittavana. a) Älä muuta navigaatiorakenteiden ja sisältöalueiden paikkaa verkkopalvelun eri osioissa eli pyri käyttämään yhtä ulkoasupohjaa koko sivustossa. b) Älä laita sivulle sivun sisältöön liittymättömiä toimintoja tai ylimääräistä informaatiota, joka hajottaa kävijän tarkkaavaisuutta.
Sami Älli, Kimmo Kyyhkynen Selkokieli ja Internet 7. Käytä hakutoimintoja. a) Pyri käyttämään hakutoimintoa aina, mikäli verkkopalvelu on muutamaa kymmentä sivua suurempi. b) Mikäli hakutoiminnot rajoittuvat johonkin sivuston osaan, kerro se selvästi. c) Pyri rakentamaan hakutoiminnot mahdollisimman kattaviksi. 8. Käytä kuvia oikein. a) Varmistu selkokielen periaatteiden mukaisesti, että kuva tukee tekstiä. b) Pakkaa kuvat tarpeeksi pieniksi (maksimikoko kuvan koosta riippuen n. 20 kt). c) Varmistu siitä, että kuva on fyysiseltä kooltaan tarpeeksi suuri, jotta se on selkokielen käyttäjille ymmärrettävä. 9. Käytä linkkejä oikein. a) Älä käytä turhaan linkkejä sisältötekstin sisällä. Erillisen linkkilistan voi laittaa tekstin loppuunkin, jos siihen on aihetta. b) Nimeä linkit kuvaavasti. c) Mikäli linkki johtaa sivuston ulkopuolelle, sen voi kertoa käyttäjälle esimerkiksi linkin otsikkotekstissä (title). d) Käytä ankkureita harkiten ja mieluiten vain yhden sivun sisällä. 201
Lähteet Kuusela, Marjo (2004). Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä. Helsingin Teknillinen korkeakoulu, diplomityö. Kyyhkynen, Kimmo (2005). Selkokielisen verkkosivuston käytettävyys. Helsingin Teknillinen Korkeakoulu, diplomityö. Clark, J. (2002). Building accessible website. New Riders Publishing, Indianapolis. Tietoa aiheesta: Seuraavien linkkien takaa löytyy tietoa verkkopalveluiden suunnittelusta henkilöille, joille Internetin käyttö on hankalaa puutteellisten kognitiivisten taitojen vuoksi. Vastaavaa tietoa selkokielisten sivujen suunnittelusta ei vielä löydy. http://juicystudio.com/article/wcag-myth-accessibility.php (Luettu 27.9. 2005) http://websavvy-access.org/resources/wai_newgl.php (Luettu 27.9. 2005) http://www.usability.com.au/resources/cognitive.cfm (Luettu 27.9. 2005) http://www.w3.org/wai/eo/drafts/pwd-use-web/#diff (Luettu 27.9. 2005) http://www.ubaccess.com/cog.html (Luettu 27.9. 2005) http://www.webaim.org/ (Luettu 27.9. 2005) www.papunet.net/selkokeskus Selkokielisiä verkkosivuja: www.selko.fi (selkosivujen ohjaussivu) www.papunet.net/selko 202