1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o l Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen N:o 3 johdosta, joka koskee valtionavustuksen myöntämistä yksityisestä alotteesta perustettavalle maanviljelyslyseolle. Eduskunta on lähettänyt valmistelevaa käsittelyä varten Maatalousvaliokuntaan edustajain Hannes Gebhard'in y. m. tekemän anomusehdotuksen, joka koskee yksityisten alotteesta perustettavan maanviljelyslyseon avustamista ja joka on painettuna valtiopäiväasiakirjain liitteissä n:o VIII, 19, siv. 177^-181. Asiaa käsitellessään on valiokunta asiantuntijana kuulustellut eduskunnan jäsentä professori M. Soinista. Valiokunta on havainnut anomuksentekijöiden esiintuomat näkökohdat huomiota ansaitseviksi ja sen vuoksi yksimielisesti kannattanut valtionavustuksen myöntämistä ehdotetulle maanviljelyskeskikoululle, maanviljelyslyseolle. Anomuksentekijä, edustaja Hannes Gebhard on esittänyt lähemmän suunnitelman tätä oppilaitosta varten aikakauslehdessä»aika" (näytenumero siv. 9 21). Tätä suunnitelmaa, joka melkoisesti eroaa lyseoitten nykyisistä oppiohjelmista, on valiokunta, joka kuitenkaan ei ole katsonut asiakseen käydä sitä yksityiskohtaisesti tarkastamaan, Maatalousvaliokunnan mietintö /tro /.
2 1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen. yleensä pitänyt tarkoituksenmukaisena. Kun tämän suuntaisesta oppilaitoksesta ei ole vielä kokemusta, voipi vasta käytäntö osottaa ne puutteet, jotka sen ohjelmassa mahdollisesti löytyvät. Tästä syystä on myös paikallaan, että puheena oleva lyseo aluksi perustetaan yksityiseksi oppilaitokseksi. Mitä perustettavalle maanviljelyslyseolle myönnettävään valtionavustuksen määrään tulee, pitäisi sen olla niin suuren, että oppilasmaksut voitaisiin asettaa tarpeellisen alhaisiksi, valiokunnan mielipiteen mukaan 50 markaksi lukuvuodelta, sekä että kävisi mahdolliseksi järjestää varattomille oppilaille mahdollisimman runsaasti vapaaoppilaspaikkoja, kullakin luokalla ainakin Vs oppilasluvusta. Sen kustannusarvion mukaan, joka anqmuksentekijäin puolelta on valiokunnalle esitetty, tulisi Helsinkiin sijoitettavaksi aiotun oppilaitoksen vuosimenot ynnä perustamiskustannukset ensimäisenä toimivuonna tekemään 22,400 mk, toisena 24,700 mk ja- kolmantena sekä seuraavina vuosina 32,000 mk. Valtionavustuksen määräksi on valiokunta ajatellut vastaavilta vuosilta 20,000, 22,000 ja 28,000 mk. Mitä valtion avustuksen ja oppilasmaksujen lisäksi oppilaitoksen kannattamiseen tarvittaisiin, sen suorittaisi kannatusyhdistys. Se valtionavustus, joka ehdotetun maanviljelyslyseon perustamiseksi ja voimassa pitämiseksi olisi tarpeen, on tosin melkoista suurempi kuin muiden yksityisten oppikoulujen vastaavia luokkia varten nauttima valtioapu, mutta tällaisen oppilaitoksen tärkeyteen katsoen sekä siihen nähden, että ammattiopetus yleensä vaatii suurempia kustannuksia, ei sitä kuitenkaan ole liiallisena pidettävä. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että se oppilaitos, joka ammattikouluna lähinnä vastaa ehdotettua, nimittäin Kurkijoen ylempi maanviljelyskoulu, tulee valtiolle paljoa kalliimmaksi. Jotta ehdotettu oppilaitos voisi olla kaikkien yhteis-
1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen. 3 kuntakerrosten käytettävänä, on valiokunnan enemmistö pitänyt suotavana, että valtion varoista myönnettäisiin riittävän suuria apurahoja, ehdotteeksi 5 kullekin luokalle, sellaisia kyvykkäitä, harrastusta osoittavia ja kunnollisia oppilaita varten, joille koulunkäynti muuten varattomuuden vuoksi tulisi tuottamaan voittamattomia vaikeuksia. Maanviljelysopetuksessa on opiskeluapurahojen jakaminen muutamissa maissa jo varsin yleistä ja meilläkin on äskettäin eräitten maamiestalvikoulujen menosäännöissä osotettu tähän tarkoitukseen erityiset määrärahat. Huomattava lisäksi on, että valtio tähän saakka välillisesti on avustanut Mustialan maanviljelysopistossa ja Kurkijoen ylemmässä maanviljelyskoulussa opiskelleita siten, että se huokeaa korvausta vastaan on tarjonnut heille asunnon ja ylläpidon. Anomuksentekijät anovat myös, että ehdotetun oppilaitoksen läpikäyneille suotaisiin erinäisiä oikeuksia opintojen jatkamiseen nähden..valiokunnan käsityksen mukaan tulisi puheenaolevan maanviljelyslyseon tarkoituksena olemaan, paitsi yleis- ja ammattisivistyksen jakamista käytännöllisiksi maanviljelijöiksi aikoville, oppilaidensa johtaminen erinäisiin maanviljelyskorkeakouluihin. Näistä on tärkein yliopiston maanviljelystaloudellinen tiedekunnanosasto, johon pääsemistä varten nykyään vaaditaan ylioppilastutkinto sekä erityinen valmistava tutkinto fysismatematisessa tiedekunnanosastossa. Se oppiohjelma, jota maanviljelyslyseossa noudatettaisiin, eriäisi niin suuressa määrin muitten lyseoitten ohjelmista, että ylioppilastutkinnon suorittaminen, siten kuin se nykyään on järjestetty, tämän oppilaitoksen läpikäyneille tuottaisi vaikeuksia. Toiselta puolen voi kuitenkin katsoa maanviljelyslyseon läpikäyneet paremminkin kuin ylioppilaat tietojensa perusteella valmistuneiksi maanviljelystaloudellisia *
4 1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen. opintoja harjoittamaan sekä, mikäli valiokunta voi asiaa arvostella, riittävästi valmistuneiksi alkamaan opintonsa maanviljelystaloudellisessa tiedekunnanosastossa ilman mainittua edelläkäypää valmistavaa tutkintoa. Tukena tälle ehdotukselleen pyytää valiokunta saada mainita, että Saksassa voivat päästä oppilaiksi yliopistojen maanviljelystaloudellisiin tiedekunnanosastoihin sekä muihin maanviljelyskorkeakouluihin nekin nuorukaiset, jotka ovat suorittaneet ainoastaan sellaisen tutkinnon, mihin vaaditaan oppikoulujen viiden alimman luokan kurssia vastaavat tiedot. Että meilläkin jo aletaan huomata samansuuntaiset helpoitukset välttämättömiksi yliopistoon pääsemiseen, on havaittavissa siinä, että oppikoulukomitea on päättänyt ehdottaa jatko-opistojen läpikäyneille oikeuden ilman enempiä tutkintoja harjoittaa opintoja yliopiston historialliskielitieteellisessä ja fysismatematisessa tiedekunnanosastoissa. Ne oikeudet, jotka tämän kautta maanviljelyslyseon oppilaille myönnettäisiin, eivät asettaisi heitä muihin ylioppilaihin nähden edullisempaan asemaan, siihen nähden että heidän oppiaikansa ei lyhenisi, koska heiltä ehdotuksen mukaan tultaisiin vaatimaan vähintäin yhden vuoden käytännöllinen harjaantuminen maanviljelyksessä. Samat näkökohdat, jotka ylempänä on esitetty, puhuvat myöskin sen anomuksentekijäin ehdotuksen puolesta, että maanviljelyslyseon läpikäyneille suotaisiin samanlainen oikeus, kuin ylioppilaille, päästä metsänhoito-opistoon ja polyteknillisen opiston maanmittariosastolle. Vaikkakin maanviljelyslyseon läpikäyneillä tiedot matematikassa tulisi olemaan vähemmät kuin muiden oppikoulujen kurssit suorittaneilla, ei se seikka valiokunnan mielestä näytä olevan ^esteenä opintojen harjoittamiseen polyteknillisen opiston maanmittariosastolla, semminkin siihen suureen etuun nähden, mikä maanmittareilla on maanviljelystiedoista. Pitäen tärkeänä, että kansan opettajilla, varsinkin
t987. V. M. MaanvHJdyslyseon avustaminen. 5 maaseudulla, olisi perusteellinen käsitys maataloudesta, on valiokunta myöskin katsonut voivansa kannattaa kysymyksessä olevaa anomusta koskevassa lähetekeskustelussa Eduskunnassa tehtyä ehdotusta, että maanviljelyslyseon läpikäyneille suotaisiin oikeus päästä kansakoulujen opettajiksi samoilla ehdoilla kuin ylioppilaatkin. Sen.perusteella mitä ylempänä on esitetty, saa valiokunta kunnioittavimmin ehdottaa, että eduskunta anoisi: että jos yksityisestä ahtteesta perustetaan senkaltainen oppilaitos, kuin ylempänä on esitetty, sille myönnettäisiin valtion varoista tarpeellista kannatusta, ehdolla että oppilaitoksen kullakin luokalla varattaisiin mahdollisimman suuri määrä vapaaoppilaspaikkoja varattomille oppilaille ja että valtion varoista myönnettäisiin riittävän suuria opiskeluapurahoja sellaisia kyvykkäitä, harrastusta osoittavia ja kunnollisia oppilaita varten, joille koulunkäynti muuten varattomuuden vuoksi tulisi tuottamaan voittamattomia vaikeuksia; sekä että tämän oppilaitoksen läpikäyneille annettaisiin oikeus, ilman enempiä valmistavia tutkintoja, opintojen harjoittamiseen ja tutkintojen suorittamiseen yliopiston maanviljelystaloudellisessa tiedekunnanosastossa, metsänhoito-opistossa ja polyteknillisen opiston maanmittariosastolla, kuin myös oikeus päästä kansakoulunopettajiksi samoilla ehdoilla kuin ylioppilaat. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o L
6 1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen. Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja Paasikivi ja jäsenet Bränder, Castren, Hannes Gebhard, Huttunen, Häkkinen, Kairamo, Kalliokorpi, Karlsson, Martikainen, Merinen, Paloheimo, Rannikko, Sirén, Slätis ja S. Wuolijoki (osittain) sekä (osittain) varajäsenet Eronen, Riihelä ja W. Wuolijoki. Helsingissä, 12 p:nä Syyskuuta 1907.