U 69/2010 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koskien maataloustuotteiden laatujärjestelmiä sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koskien maatalouden yhteisen markkinajärjestelyasetuksen (EY) No 1234/2007 muuttamista kaupan pitämisen sääntöjen eli markkinastandardien osalta Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään Eduskunnalle Euroopan komission 10 päivänä joulukuuta 2010 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koskien maataloustuotteiden laatujärjestelmiä sekä Euroopan komission 10 päivänä joulukuuta 2010 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koskien maatalouden yhteisen markkinajärjestelyasetuksen (EY) No 1234/2007 muuttamista kaupan pitämisen sääntöjen eli markkinastandardien osalta sekä ehdotuksista laadittu muistio. Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2011 Ministeri Paula Lehtomäki Vanhempi hallitussihteeri Jukka Ränkimies 295500
2 U 69/2010 vp MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO 8.3.2011 EU/2010/1853 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI KOSKIEN MAATALOUSTUOTTEIDEN LAATUJÄRJESTELMIÄ SEKÄ EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI KOSKIEN MAATALOUDEN YH- TEISEN MARKKINAJÄRJESTELYASETUKSEN (EY) NO 1234/2007 MUUTTAMISTA KAUPAN PITÄMISEN SÄÄNTÖJEN ELI MARKKINASTANDARDIEN OSALTA 1 Yleistä Laatupaketti sisältää maataloustuotteiden laatupolitiikan uudistamista koskevat konkreettiset ehdotukset, jotka perustuvat komission EU:n maataloustuotteiden laatupolitiikasta vuonna 2008 järjestämään konsultaatioon sekä vuonna 2009 esitellyn tiedonannon pohjalta käytyihin keskusteluihin. Uudistuksen tavoitteena on hyödyntää EU:n maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden korkeasta laadusta saatava kilpailuetu vahvistamalla, yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla yhteisön laatujärjestelmiä ja lainsäädäntöä. Samalla lisätään kuluttajien tietoisuutta EU:n tuotteiden ominaispiirteistä ja tuotannon monimuotoisuudesta ja taataan tuottajille niistä saatava kohtuullinen tulo. Laatujärjestelmiä koskevassa asetusehdotuksessa yhdistetään maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperämerkintöjä sekä aitoja, perinteisiä tuotteita koskevat laatujärjestelmät samaan asetukseen, minkä lisäksi siihen siirretään muista asetuksista vapaaehtoisia laatuilmaisuja koskevat säännöt. Lisäksi komissio tarkastelee vielä pitäisikö myöhemmässä vaiheessa säätää pientuottajia varten kokonaan uusi, paikallista tuotantoa koskeva laatujärjestelmä. Toisella lainsäädäntöehdotuksella muutetaan maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annettua asetusta (EY) No 1234/2007 kaupan pitämisen vaatimusten osalta. Ehdotuksessa säädetään kaikkia maataloustuotteita koskevasta kaupan pitämisen yleisvaatimuksesta sekä komissiolle delegoidusta säädösvallasta päättää tuotekohtaisista standardeista ja tuotantopaikan pakollisesta merkitsemisestä. Lainsäädäntöehdotusten lisäksi laatupakettiin kuuluvat myös komission jo joulukuussa antamat suuntaviivat vapaaehtoisten sertifiointiohjelmien parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi sekä suojattujen nimitysten saaneiden ainesosien merkitsemisestä elintarvikkeissa. 2 Pääasiallinen sisältö 2.1 Maataloustuotteiden laatujärjestelmät Kaikki maataloustuotteiden laatujärjestelmät kattavassa asetusehdotuksessa on kolme toisiaan täydentävää järjestelmää (alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, aidot perinteiset tuotteet ja vapaaehtoiset laatuilmaisut) yhdessä sääntelyrakenteessa, jota valvoo yksi laatupolitiikkakomitea. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat EU:n perustamissopimuksen liitteessä I luetellut ihmisravinnoksi tarkoitetut maataloustuotteet sekä tämän asetuksen liitteessä I luetellut muut tuotteet. APT- laatujärjestelmää ei kuitenkaan sovelleta jalostamattomiin maataloustuotteisiin. 2.1.1 Suojatut alkuperänimitykset (SAN) ja maantieteelliset merkinnät (SMM) Järjestelmän tavoitteena on auttaa tietyn maantieteelliseen alueen tuotteiden tuottajia saamaan kohtuullinen korvaus tuotteidensa laadusta, varmistamaan nimitysten suojelu yhteisön alueella sekä informoida kuluttajia tuotteiden lisäarvoa tuovista ominaisuuksista. Ehdotuksen mukaisesti nykyinen maataloustuotteiden alkuperänimityksiä ja maantie-
U 69/2010 vp 3 teellisiä merkintöjä koskeva järjestelmä säilytetään eikä sitä yhdistetä viinien, väkevien alkoholijuomien tai maustettujen viinien maantieteellisiä merkintöjä koskevien järjestelmien kanssa. Jo nykyisin suojatut tuotteet olisivat automaattisesti suojattuja tämän asetusehdotuksen nojalla. Laatujärjestelmän kattamaan tuoteluetteloon on lisätty tumma suklaa. Ehdotus noudattaa suurelta osin nykyisiä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) No 510/2006 määräyksiä. Järjestelmää on kuitenkin pyritty vahvistamaan ja yksinkertaistamaan lyhentämällä nimitysten rekisteröintiprosessia, selkeyttämällä tiettyjä juridisia asioita kuten suhdetta yleisnimiin ja tavaramerkkeihin sekä mukauttamalla terminologiaa viinien maantieteellisiä merkintöjä koskevan lainsäädännön kanssa. Lisäksi ehdotuksessa määritetään nimien rekisteröintiä hakevien ryhmittymien asema ja tehtävät seurannassa, myynninedistämisessä ja tiedotuksessa. Ehdotuksessa säädetään virallisia tarkastuksia koskevista yhteisistä vähimmäissäännöistä sen takaamiseksi, että tuote on eritelmän mukainen ja merkinnät myytäessä asianmukaisia. Ehdotuksen mukaisesti maantieteelliseksi merkinnäksi katsottaisiin myös maan nimi kun se on nykyisin ollut mahdollista vain poikkeustapauksissa. Komissio voisi delegoidun säädösvallan avulla asettaa rajoituksia tai poikkeuksia koskien maantieteellisellä alueella tapahtuvia tuotantovaiheita ja raaka-aineiden alkuperää. Lisäksi komissio voi asettaa tarkempia vaatimuksia tuote-eritelmän sisällöstä, määrittää yhteisön symbolien teknisistä ominaisuuksista ja merkintäsäännöistä sekä päättää täydentävistä siirtymäsäännöksistä. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä ilman laatupolitiikkakomitean apua perustaa nimityksiä koskevan rekisterin ja päättää sen muodosta ja sisällöstä. 2.1.2 Aidot perinteiset tuotteet (APT) Järjestelmän tavoitteena on auttaa perinteisten tuotteiden tuottajia pitämään kaupan tuotteitaan ja viestittämään kuluttajille niiden lisäarvoa tuovista ominaisuuksista. Nimi voidaan rekisteröidä aitona perinteisenä tuotteena kun se kuvaa tiettyä jalostettua tuotetta, joka vastaa tuotantomenetelmän ja koostumuksen osalta perinteistä käytäntöä kyseisen tuotteen kohdalla, ja joka valmistetaan perinteisesti käytetyistä raaka-aineista ja ainesosista. Ehdotuksessa nykyistä asetuksen (EY) No 509/2006 mukaista järjestelmää muutetaan siten, että nimityksiä ei enää voi rekisteröidä varaamatta nimeä. Järjestelmä rajoitetaan koskemaan vain valmisaterioita ja jalostettuja tuotteita. Rekisteröintiprosessia lyhennetään ja yhdenmukaistetaan SAN/SMM - menettelyjen kanssa. Lisäksi termin "perinteinen" käyttöön oikeuttavaa aikarajaa pidennetään 50 vuodeksi aiemman 25 vuoden sijaan. Vanhan asetuksen perusteella rekisteröidyille nimille määritellään siirtymäaika vuoden 2017 loppuun asti. Ehdotuksen mukaisesti komissio voisi delegoidun säädösvallan avulla päättää tarkemmista säännöistä koskien lisäkriteerien määrittämistä, tuote-eritelmän laatimista, yhteisön symbolin teknisiä ominaisuuksia ja merkintäsääntöjä sekä päättää täydentävistä siirtymäsäännöksistä. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä ilman laatupolitiikkakomitean apua perustaa nimityksiä koskevan rekisterin ja päättää sen muodosta ja sisällöstä. 2.1.3 Vapaaehtoiset laatuilmaisut Järjestelmän tarkoituksena on auttaa lisäarvoa tuovia ominaispiirteitä tai ominaisuuksia omaavien maataloustuotteiden tuottajia välittämään sisämarkkinoilla tietoa näistä ominaispiirteistä sekä tukea ja täydentää erityisesti ala- ja tuotekohtaisia kaupan pitämisen vaatimuksia (markkinointistandardeja). Ehdotuksen mukaisesti nykyiset tämän asetuksen liitteessä II luetellut vapaaehtoiset laatuilmaisut, jotka nykyisellään sisältyvät neuvoston asetukseen (EY) No 1234/2007 sekä hunajasta annettuun direktiiviin 2000/110/EY, siirretään sellaisinaan tähän asetukseen. Nämä laatuilmaisut koskevat seuraavia tuotteita: siipikarjan liha, kanan-
4 U 69/2010 vp munat, hunaja, oliiviöljy, maito ja maitotuotteet, juoksevat rasvat. Jäsenmaiden on riskianalyysin perusteella suoritettava tarkastuksia, joilla varmistetaan vapaaehtoisia laatuilmaisuja koskevien vaatimusten täyttyminen. Komissio voisi delegoidun säädösvallan avulla varata vapaaehtoisen lisälaatuilmaisun ja vahvistaa sen käyttöedellytykset, peruuttaa käytössä olevan laatuilmaisun tai muuttaa sen käyttöedellytyksiä. Lisäksi komissio voisi delegoidun säädösvallan avulla antaa tarkempia sääntöjä laatuilmaisuja koskevista kriteereistä. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa sääntöjä vapaaehtoisten laatuilmaisujen käytöstä. 2.1.4 Järjestelmiä koskevat yhteiset säännöt Ehdotuksessa säädetään laatujärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä, jotka koskevat virallista valvontaa, termien aikaisempaa käyttöä, laatujärjestelmiä koskevia merkintöjä ja symboleja, tuottajaorganisaatioiden asemaa sekä hakemus- ja rekisteröintiprosessia. Valvontasäädökset Yhteiset virallisia tarkastuksia koskevia sääntöjä sovelletaan alkuperänimityksiä, maantieteellisiä merkintöjä sekä aitoja, perinteisiä tuotteita koskeviin laatujärjestelmiin. Ehdotuksen mukaisesti jäsenvaltioiden on nimettävä laatujärjestelmien tarkastuksista asetuksen (EY) No 882/2004 velvoitteiden mukaisesti vastaava valvontaviranomainen tai viranomaiset. Valvontaviranomaisilla on oltava tarpeelliset resurssit ja henkilökunta tehtäviensä suorittamiseen. Virallisten tarkastusten tulee kattaa sekä sen, että tuotteet vastaavat tuote-eritelmiä että rekisteröityjen nimitysten käytön valvonnan markkinoilla olevien tuotteiden osalta. Viranomaiset voivat delegoida valvontaan liittyviä erityistehtäviä virallisesti akkreditoiduille valvontaelimille. Toimijoilta voidaan periä maksu tuotteiden eritelmiä koskevista tarkastuksista. Ehdotuksessa on tarkennettu jäsenmaiden valvontaa koskevia velvoitteita siten, että ne on sisällytettävä monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien erilliseen osaan asetuksen (EY) No 882/2004 artikloiden 41, 42 ja 43 mukaisesti. Vuosittaisiin raportteihin pitää sisällyttää artiklan 44 mukaisesti erillinen osa suoritetuista tarkastuksista. Tiettyjä aikaisempaa käyttöä koskevat varaukset Ehdotuksessa tarkennetaan suojattujen nimitysten suhdetta yleisnimiin. Mikäli yleisnimi on osa suojattavaa nimitystä, on kyseisen yleisnimen käyttö edelleen sallittua. Esimerkiksi 'Edam Holland' on suojattu nimitys, mutta nimi Edam on yleisnimi, jota voidaan edelleen käyttää. Mietittäessä sitä onko jostakin nimestä tullut yleisnimi, on huomioitava erityisesti sekä voimassaoleva tilanne jäsenmaissa ja niillä alueilla, joissa tuotetta kulutetaan että kansallinen tai yhteisön asiaan kuuluva lainsäädäntö. Komissio voi delegoidun säädösvallan nojalla päättää yleisnimen määrittämistä koskevista lisäsäännöistä. Jos suojattuun nimitykseen sisältyy kasvilajikkeen tai eläinrodun nimi tai se muodostuu niistä, tämä asetus ei estä saattamasta markkinoille tuotetta, jonka merkinnöissä on mainitunlainen kasvilajikkeen tai eläinrodun nimi tietyillä edellytyksillä. Komissio voi delegoiduilla säädöksillä vahvistaa säännöt tällaisten nimien käytön selkeyttämiseksi. Aitoja perinteisiä tuotteita sekä vapaaehtoisia laatuilmaisuja koskevia laatujärjestelmiä sovelletaan rajoittamatta yhteisön tai jäsenmaiden teollis- ja tekijänoikeuksia ohjaavien sääntöjen sekä erityisesti alkuperänimityksiä, maantieteellisiä merkintöjä ja tavaramerkkejä koskevien sääntöjen soveltamista. Laatujärjestelmien merkinnät ja tunnukset sekä tuottajien asema Ehdotuksessa määritellään tarkemmin laatuohjelmien mukaisten merkintöjen sekä käytettävien symbolien suojaamisesta väärinkäytöltä. Euroopan maaseuturahasto voi komission aloitteesta ja keskitetysti rahoittaa erilaisia toimenpiteitä merkintöjen, lyhenteiden ja symbolien suojelemiseksi väärinkäytöltä yhteisössä ja kolmansissa maissa. Ehdotuksessa määritellään tarkemmin myös nimen rekisteröintiä hakevien ryhmien rooli ja tehtävät. Jäsenmaiden on varmistet-
U 69/2010 vp 5 tava, että valvonta kattaa kaikki ohjelmiin kuuluvat tuottajat ja myös toimijat, jotka jalostavat ja varastoivat tuotteita. Jäsenmaiden on myös varmistettava, että kaikki järjestelmiin oikeutetut toimijat voivat halutessaan osallistua niihin. Jäsenvaltiot voivat periä maksuja laatujärjestelmien hoitamisesta koituvien hallinnointikulujen kattamiseksi. Hakemus- ja rekisteröintiprosessi Ehdotuksen määräykset alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen sekä aitoja perinteisiä tuotteita koskevien nimitysten hakemuksista, hakuprosessista ja hakemusten käsittelystä noudattavat pitkälti nykyisiä määräyksiä. Käsittelyaikataulua on kuitenkin nopeutettu: komission tulee tutkia hakemus kuudessa kuukaudessa sen saapumisesta komissioon, vastaväiteaikaa yhteisön tasolla on lyhennetty kahteen kuukauteen ja osapuolten kahdenkeskisten neuvottelujen aikaa kolmeen kuukauteen nykyisten kuuden kuukauden sijasta. Komissio voi delegoidun säädösvallan avulla määritellä milloin yksityinen henkilö rinnastetaan hakijaryhmittymäksi, päättää kansalliset rajat ylittäviä hakemuksia koskevista sekä vastaväitemenettelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, määritellä mitkä hakemuksia koskevat muutokset ovat niin pieniä, ettei niiden osalta tarvitse käynnistää hakemusprosessia sekä vahvistaa rekisteröinnin peruuttamista koskevat säännöt. PUHEENJOHTAJISTON KOMPROMIS- SIEHDOTUS Puheenjohtajisto antoi 23. helmikuuta kompromissiehdotuksen, joka käsitti seuraavat isommat muutokset laatujärjestelmiä koskevaan lainsäädäntöehdotukseen. Suojattujen maantieteellisten merkintöjen osalta ehdotusta on tiukennettu, että kokonaisen maan nimi voidaan hyväksyä maantieteelliseksi merkinnäksi ainoastaan poikkeustapauksessa. Tuote-eritelmän sisältämiä tietoja koskevan artiklan 7 kohtaa b oli helpotettu siten, että kuvaus tuotteen aistinvaraisista ominaisuuksista ei ole enää pakollinen. Aitoja, perinteisiä tuotteita koskevaa järjestelmää oli muutettu jäsenmaiden toivomuksesta siten, että myös raaka-aineet hyväksytään järjestelmään. Lisäksi perinteiseksi katsotaan 25 vuotta markkinoilla olleet tuotteet aiemmin esitetyn 50 vuoden sijaan. Kriteereitä artiklan 18, kohdassa 1 oli lievennetty siten, että tuotteen ei tarvitse täyttää molempia sekä a (tuotantomenetelmä tai koostumus on perinteinen) ja b (valmistetaan perinteisistä raaka-aineista) kohdassa olevia arviointiperusteita. Vapaaehtoisiin laatuilmaisuihin oli lisätty 'vuoristossa viljelty tuote' ja seurantaa koskeva artikla 31 oli poistettu. Ehdotukseen oli lisätty paikallista tuotantoa ja suoramyyntiä koskeva laatujärjestelmä. Sen mukaisesti järjestelmän tarkoituksena on avustaa tuottajia tuotteidensa markkinoinnissa sekä viestiä kuluttajille tuotteiden lisäarvoa tuovista ominaisuuksista ja siten vahvistaa paikallisen alueen talouden kehittymistä. Ehdotuksessa säädetään yhteisön symbolista ja nimestä 'oman tilan tuote'. Jäsenmaiden on määriteltävä nimitystä ja symbolin käyttämistä koskevat edellytykset sekä suoramyyntiä tilalta kuluttajille ja/tai myyntiä tilalta suorajakelun kautta kuluttajille koskevat edellytykset. Jäsenmaat voivat määritellä myös myynnin laajuutta, tuotantomääriä tai tuotteen perinteisiä ominaisuuksia koskevia kriteereitä. Järjestelmän toiminnan osalta jäsenmaiden on: säädettävä ja ohjattava menettelytavoista niiden tuottajien tunnistamiseksi, jotka kuuluvat paikallisen tuotannon ja suoramyyntiohjelman piiriin toimitettava komissiolle vakuutus siitä, että kansallinen järjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset julkaistava luettelo symbolia ja merkintää käyttävistä tuottajista suoritettava riskianalyysiin perustuvia tarkastuksia, jotta varmistetaan tuotteiden olevan järjestelmän mukaisia sekä sovellettava väärinkäytöstapauksissa hallinnollisia seuraamuksia. Komissio voi toimeenpanosäädöksillä asettaa lisää yksityiskohtaisia sääntöjä. Järjestelmiä koskevien yhteisten sääntöjen osalta kompromissiehdotuksessa on tarkennettu artiklaa 42 koskien hakijaryhmien asemaa. Vastaväitemenettelyä koskevaa aikaa
6 U 69/2010 vp on pidennetty kolmeen kuukauteen aiemman kahden sijasta sekä tarkennettu menettelyä koskevia sääntöjä. Menettelysääntöjen osalta komissiolle annettavaa delegoitua säädösvaltaa on tarkennettu. Artiklassa 2 komissio voi delegoidulla säädösvallalla lisätä laatujärjestelmien piiriin kuuluvia tuotteita, mutta ei enää poistaa niitä. Artiklan 5, kohdassa 3 on tarkennettu mistä poikkeuksista ja rajoituksista komissio voi päättää delegoidulla säädösvallalla. Ehdotuksesta on poistettu rekistereitä koskevista artikloista 11 ja 22 viittaukset siihen, että komissio voisi tehdä päätöksiä täytäntöönpanosäädöksillä ilman komitean apua. Lisäksi artiklan 19, kohdassa 2 on delegoitu säädösvalta muutettu täytäntöönpanosäädökseksi. Artiklassa 53 on delegoitu säädösvalta komissiolle määritelty nyt viideksi vuodeksi kun sitä aiemmin esitettiin määräämättömäksi ajaksi. Komission on myös viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden määräajan loppumista laadittava delegoitua säädösvaltaa koskeva raportti. 2.2 Kaupan pitämisen vaatimukset (Markkinastandardit) Kaupan pitämisen vaatimusten osalta muutokset tehdään lisäämällä uudet artiklat 112 a- 112 o maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annettuun asetukseen (EY) No 1234/2007. Ehdotuksessa säädetään kaupan pitämisen yleisvaatimuksesta, ala- tai tuotekohtaisista kaupan pitämisen vaatimuksista sekä määritelmistä, nimityksistä ja/tai myyntinimityksistä eräiden alojen ja /tai tuotteiden osalta. Ehdotuksessa otetaan käyttöön oikeudellinen perusta maataloustuotannon paikan pakolliselle merkinnälle kaikilla aloilla. Komissio voi tapauskohtaisesti hyväksyä delegoidulla säädöksellä mahdollisesta maataloustuotannon paikan pakollisesta merkinnästä soveltuvalla maantieteellisellä tasolla. Ensimmäinen sektori, jota tältä osin tullaan tarkastelemaan, on maitosektori. Sektoreilla, joilla alkuperän ilmoittaminen vaaditaan nykyisinkin, vaatimus säilyy myös tulevaisuudessa. Soveltamisala Ehdotuksessa säädetään kaupan pitämisen yleisvaatimuksesta sekä ala- ja/tai tuotekohtaisista kaupan pitämisen vaatimuksista asetuksen (EY) No 1234/2007 liitteessä I luetelluille yhteistä markkinajärjestelyä koskeville tuotteille ja liitteen II, osassa I tarkoitetulle maatalousperäiselle etyylialkoholille rajoittamatta muita näitä tuotteita koskevien sääntöjen tai eläinlääkintä ja elintarvikesektorilla annettujen hygienia- ja terveysvaatimuksia sekä eläinten suojelua ja ihmisten terveyttä koskevien säännösten soveltamista. Kaupan pitämisen yleinen vaatimus Ehdotuksen mukaisesti niitä tuotteita, joilla ei ole vahvistettu omaa kaupan pitämisen vaatimusta, voidaan markkinoida elintarvikkeina vain jos ne ovat kaupan pitämisen yleisvaatimuksen mukaisia eli ne ovat laadultaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia. Tuotteen katsotaan olevan kaupan pitämisen yleisvaatimuksen mukainen, jos se on kansainvälisen järjestön (Codex Alimentarius ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio) vahvistaman standardin mukainen. Ehdotuksen mukaisesti komissio voi delegoidun säädösvallan avulla vahvistaa, muuttaa ja tehdä poikkeuksia kaupan pitämisen yleisvaatimusta koskeviin edellytyksiin ja sääntöihin. Ala- tai tuotekohtaiset kaupan pitämisen vaatimukset Tuotteita, joille on vahvistettu ala- tai tuotekohtaiset kaupan pitämisen vaatimukset, voidaan pitää kaupan unionissa ainoastaan kyseisten vaatimusten mukaisesti. Ehdotuksen mukaisesti komissio voi delegoidun säädösvallan avulla vahvistaa kaupan pitämisen vaatimuksia kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa sekä päättää standardien soveltamista koskevista poikkeuksista ja vapautuksista, jotta voidaan vastata muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja kuluttajakysyntään mukautumiseen sekä huomioidaan kansain-
U 69/2010 vp 7 välisten standardien kehitys ja vältetään jarruttamasta tuoteinnovointia. Kaupan pitämisen vaatimukset voivat liittyä muiden kuin tässä asetuksessa erikseen määriteltyjen tuotteiden määritelmiin, nimityksiin ja/tai myyntinimityksiin. Ne voivat koskea myös esimerkiksi tuotteiden luokittelua eri laatuluokkiin, kokoluokkiin, tuotanto-, viljely- tai valmistusmenetelmiä, kaupallisia asiakirjoja ja rekistereitä, varastointia ja kuljetusta. Standardit voivat koskea myös tuotantopaikan ja/tai alkuperän pakollista merkitsemistä. Siltä osin kuin vaatimukset liittyvät jäsenmaiden informointiin komissiolle, ne koskevat myös etyylialkoholia. Määritelmät, nimitykset ja/tai myyntinimitykset Ehdotuksen mukaisesti suurin osa asetuksessa (EY) No 1234/2007 olevista tuotteiden määritelmiä, nimityksiä ja myyntinimityksiä koskevista erillisistä liitteistä kumotaan ja yhdistetään sellaisinaan liitteeksi XII a. Nämä koskevat seuraavia tuotteita: oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit, viini, naudan- ja vasikanliha, ihmisravinnoksi tarkoitetut maito ja maitotuotteet, siipikarjan liha, ihmisravinnoksi tarkoitetut levitettävät rasvat. Siltä osin kuin liitteitä ei ole siirretty, (esimerkiksi nykyisin liitteen XIV A-kohdassa olevat kananmunat sekä kohdassa C olevat siitosmunat ja siipikarjan poikasten tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat vaatimukset) niitä sovelletaan kunnes komissio delegoidulla säädösvallalla päättää niiden lakkauttamisesta ja korvaamisesta vastaavilla markkinasäännöillä. Liitteen XII a mukaisia määritelmiä, nimityksiä ja kauppanimityksiä voidaan käyttää yhteisössä vain niiden tuotteiden markkinointiin, jotka ovat liitteen vaatimusten mukaisia. Komissio voi delegoidun säädösvallan nojalla vahvistaa muutoksia tai poikkeuksia näihin määritelmiin ja myyntinimityksiin. Lisäksi komissio voi vahvistaa delegoiduilla säädöksillä kuhunkin vaatimukseen sovellettavan sallitun poikkeaman, jonka ylittyessä koko tuote-erää pidetään vaatimuksen vastaisena. Viiniä koskevat määräykset Viinin osalta määräykset noudattavat nykyisiä sääntöjä. Ehdotuksen mukaisesti yhteisössä sovelletaan suoraan kansainvälisen viinijärjestön (OIV) hyväksymiä analyysimenetelmiä. Sallitut viinin valmistusmenetelmät on siirretty sellaisenaan asetuksen (EY) No 1234/2007 liitteestä XVa tämän asetuksen liitteeksi XIIc. Myös rypälelajikkeiden luokittelua koskevat määräykset noudattavat nykyistä artiklaa 120a. Eräitä tuotteita ja/tai aloja koskevat kansalliset säännöt Ehdotuksen mukaisesti jäsenmaat voivat hyväksyä tai säilyttää kansallisia säädöksiä levitettävien rasvojen eri laatu tasoista. Jäsenmaat voivat myös rajoittaa tai kieltää alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän omaavien viinien, kuohuviinien tai väkevien viinien osalta tiettyjen viininvalmistusmenetelmien käytön tai asettaa niiden käytölle tarkempia rajoituksia. Jäsenmaat voivat myös sallia kokeellisia viinin valmistusmenetelmiä komission delegoiduilla säädöksillä vahvistamin edellytyksin. Tuontia ja vientiä koskevat säädökset Ehdotuksen mukaisesti komissio voi delegoidun säädösvallan nojalla määritellä edellytykset, joilla tuontituotteiden katsotaan vastaavan yhteisön kaupan pitämisen vaatimuksia sekä vahvistaa säännöt, jotka koskevat kaupan pitämisen vaatimusten soveltamista vientituotteisiin. Viinin tuontia koskevat erityisvaatimukset ovat ehdotuksessa suurin piirtein nykyisen artiklan 158a mukaiset. Siinä on ainoastaan päivitetty viittaukset perustamissopimuksen artikloihin. Kansalliset tarkastukset Jäsenvaltioiden on riskianalyysin perusteella tarkastettava, ovatko tuotteet sääntöjen mukaisia ja sovellettava asianmukaisia hallinnollisia seuraamuksia.
8 U 69/2010 vp Täytäntöönpanovalta 4 Ehdotusten käsittelyvaiheet Ehdotuksen mukaisesti komissio voisi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa säännöt kaupan pitämisen yleisvaatimuksen, määritelmien ja myyntinimitysten sekä ala- tai tuotekohtaisten kaupan pitämisen vaatimusten täytäntöönpanolle mukaan luettuina näytteiden ottoa ja tuotteiden koostumuksen määrittämiseksi käytettäviä menetelmiä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, kaupanpitämisen vaatimusten tarkastuksia, toleranssia sekä viranomaisten suorittamien tarkastusten sisältöä, säännönmukaisuutta, tiheyttä sekä missä kaupan pitämisen vaiheessa tarkastukset on tehtävä. 2.3 Menettelysäännökset Molemmissa ehdotuksissa on huomioitu Lissabonin sopimuksen voimaantuloon ja täytäntöönpanoon liittyvä muutos missä tehdään ero komissiolle siirretyn säädösvallan ja täytäntöönpanovallan välillä. Niistä ehdotuksiin sisältyvistä muutoksista, jotka liittyvät Lissabonin sopimuksen voimaantuloon, toimitetaan erillinen U-kirjelmä eduskunnalle (Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä). 3 Ehdotusten vaikutukset Laatujärjestelmillä ei sinänsä ole taloudellisia vaikutuksia yhteisön budjettiin. Ehdotuksen mukaisesti komissiolle esitetään kuitenkin valtuuksia kehittää ja suojella laatujärjestelmien mukaisia nimityksiä etenkin kolmansissa maissa. Näiden toimenpiteiden arvioidaan maksavan 110 000 vuonna 2012 ja vuodesta 2013 alkaen 150 000 vuosittain. Ehdotus sisältää nykyistä tiukempia valvontamääräyksiä jäsenmaille alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen sekä aitojen perinteisten nimitysten osalta, mikä mahdollisesti lisää jäsenmaiden kustannuksia. 4.1 Käsittelyaikataulu: Maataloustuotteiden laatupakettia koskeva ehdotus hyväksyttiin komission kollegiossa 8. joulukuuta ja se esiteltiin maatalous- ja kalastusneuvostossa 13. joulukuuta 2010. Komission molemmat ehdotukset (KOM(2010) 733 lopullinen ja KOM(2010) 738 lopullinen) on lähetetty Euroopan parlamentille ensimmäiseen lukemiseen 10.12.2010. Raportöörinä toimii García Pérez Iratxe (S&D) maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa Lainsäädäntöehdotusten käsittely neuvostossa ja Euroopan parlamentissa aloitetaan helmikuussa 2011. Tavoitteena on, että uudet asetukset tulisivat voimaan Euroopan Parlamentin ja neuvoston hyväksyttyä ne vuonna 2012. Laatupakettiin kuuluu myös komission jo vuoden 2010 lopussa antamat tiedonannot. Näistä ensimmäinen koskee EU:n suuntaviivoja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevista parhaista käytännöistä ja toinen suuntaviivoja suojattujen nimitysten (SAN tai SMM) saaneita tuotteita ainesosina sisältävien elintarvikkeiden merkinnöistä. 4.2 Kansallinen käsittely: EU-18 jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) 9.12.2010, kirjallinen menettely 11.2.2011, EU-18 jaosto 25.2.2011. Eduskunnalle on annettu E-kirje 3.3.2011 (E 168/2010), jonka jälkeen asiaa on käsitelty maa- ja metsätalousvaliokunnassa 8.3.2011. 5 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvoston alustavina kantoina säädösehdotuksiin ovat seuraavat: Suomi tukee laatupolitiikan vahvistamista EU:n maatalouspolitiikassa sekä sääntöjen selkeyttämistä ja yksinkertaistamista. Suomi on kuitenkin huolissaan ehdotuksen myötä laatujärjestelmien valvontaan mahdollisesti tulevista lisävelvoitteista, jotka lisäisivät jä-
U 69/2010 vp 9 senmaiden hallinnollisia kustannuksia ja vaatisivat lisäresursseja. Suomi katsoo, että laatujärjestelmien vaatimusten täyttymisen tulee nojata toimijoiden itsensä suorittamaan omavalvontaan, jonka toteutumista viranomaiset seuraavat riskianalyysien perusteella. Suomi pitää tärkeänä sitä, että ehdotuksessa on pyritty selkeyttämään tiettyjä juridisia asioita kuten suojellun nimityksen suhdetta yleisnimiin ja tavaramerkkeihin. Suomi haluaa varmistaa, että ehdotuksen mukaisesti maantieteelliseksi merkinnäksi voidaan todellakin hyväksyä myös maan nimi. Suomi tukee komission ehdotusta, minkä mukaisesti "aito perinteinen tuote" - nimityksen (APT-nimityksen) voi rekisteröidä ainoastaan varaamalla nimen. Sen sijaan Suomi suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen, minkä mukaisesti termin "perinteinen" määritelmä muutetaan 50 vuodeksi nykyisen 25 vuoden sijaan. Suomi katsoo, että tällainen vaatimus voi vähentää ohjelman kiinnostavuutta jäsenmaissa. Suomi hyväksyy sen, että järjestelmä rajoitetaan koskemaan vain eineksiä ja jalosteita. Suomi panee merkille, että ehdotus sisältää useita kohtia missä delegoitua säädösvaltaa annetaan komissiolle. Maatalouspolitiikan alalla komissiolla on sinänsä ollut jo ennestään laaja toimivalta, eikä laatupolitiikan yksityiskohtaisten määräysten antaminen delegoituina säädöksinä aiheuta välittömiä ongelmia. Suomi katsoo kuitenkin, ettei delegoitua säädösvaltaa tule antaa komissiolle määräämättömäksi ajaksi. Suomi tukee komission ehdotusta yleisestä kaupan pitämisen vaatimuksesta niille tuotteille, joilla ei ole omaa standardia. Suomi voi myös hyväksyä ehdotuksen siitä, että kansainvälisen järjestöjen standardia noudattavan tuotteen katsotaan olevan yleisen standardin mukainen, kuitenkin sillä edellytyksellä, että kansainvälisen standardin noudattaminen on toimijoille vapaaehtoista. Ehdotuksen mukaan alakohtaisia kaupan pitämisen vaatimuksia voitaisiin muuttaa delegoiduilla säädöksillä. Suomi pitää tarkoituksenmukaisena arvioida, ovatko kaikki tuotekohtaiset erityisvaatimukset edelleen tarpeen. Suomi pitää tuotantopaikan merkitsemistä erittäin tärkeänä. Suomi toteaa, että myös parhaillaan käsiteltävänä olevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa elintarviketietojen antamisesta kuluttajalle tullaan säätämään elintarvikkeen ja eräissä tapauksissa myös pääainesosan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisesta. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että eri säädösten määräyksistä ei tule keskenään ristiriitaisia eikä päällekkäisiä. Suomi pitää erittäin tärkeänä kompromissiehdotukseen lisättyä paikallista tuotantoa ja suoramyyntiä koskevaa laatujärjestelmää. Suomi voi hyväksyä sen, että asetuksessa säädettäisiin ainoastaan EU-tason symbolista ja ohjelman nimestä 'oman tilan tuote' ja muutoin ohjelma olisi jäsenmaiden vastuulla. 6 Oikeusperusta Euroopan Unionin toiminnasta tehty sopimus, artikla 43(2) sekä laatujärjestelmiä koskevan asetusehdotuksen osaston II osalta myös artikla 118 (1) Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettely