YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (15) Nro 2006 Dnro KAS 2007 Y Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (15) Nro 2006 Dnro KAS 2007 Y 344 111 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2008 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Ylämaan kunnan kirkonkylään sijoittuvaa jätevedenpuhdistamoa. Päätös koskee käytössä olevan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja siellä puhdistetun jäteveden johtamista Vilajoen kautta Lahnajärveen sekä jätevedenpuhdistamon uusien puhdistamon ja vesistöntarkkailuohjelmien hyväksymistä. LUVAN HAKIJA Ylämaan kunta Koskentie 7 54410 YLÄMAA LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaa. Puhdistamolla käsitellään kirkonkylän taajaman jätevedet. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee kirkonkylän taajaman kaakkoislaidalla kiinteistöllä RN:o 8:113. Etäisyys Pienempään Vilajokeen on noin 50 m. Purkuputki sijaitsee kunnan omistamalla alueella. Kiinteistötunnus: 978 406 8 113. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 13 a) mukaan ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan alueellinen ympäristökeskus käsittelee jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön ja enintään 4000 (5 ) henkilön jätevesien käsittelemiseen. Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 300 kirkonkylän asukkaan viemäröidyt jätevedet. Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI 45101 Kouvola, Finland www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI 53850 Villmanstrand, Finland www.miljo.fi/kas

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on saapunut Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 31.10.2007. Hakemus perustuu voimassa olevan Itä Suomen vesioikeuden (nykyinen Itä Suomen ympäristölupavirasto) antaman jätevesien johtamisluvan 14.10.1999 N:o 60/99/3, 1999/79 (Hp), lupamääräyksen kohtaan 9. Lupaehdon mukaan luvan saajan on 31.12.2007 loppuun mennessä pantava vesioikeudessa vireille tämän päätöksen määräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemus käsitellään 1.3.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain mukaisena ympäristölupahakemuksena. Ympäristönsuojelulain voimaanpanolain (113/2000) 5 :n mukaisesti lupaa on haettu jätevedenpuhdistamon koko toimintaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ylämaan kunnan jätevesien Vilajokeen laskun oikeudelliset perusteet perustuivat vuoden 1999 loppupuolelle saakka vesilain mukaisesta ennakkoilmoituksesta annettuun päätökseen (Vesihallitus 4600/500 VH 1976, 08.11.1976). Itä Suomen vesioikeuden päätös (14.10.1999, Nro 60/99/3, Dnro 1999/79 (Hp). Lupa jätevesien johtamiseen Vilajokeen. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee asemakaava alueella. Alue on kaavassa puhdistamoalue yhdysteknistä huoltoa palvelevien laitosten ja rakennusten aluetta (yt alue). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristöolosuhteet Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Koskenkylässä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 140 m päässä puhdistamosta. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Vesialueen yleiskuvaus Puhdistamo purkaa vedet Vilajoen sivu uomaan ja siitä edelleen Vilajoen pääuomaa pitkin Lahnajärveen ja Pukalusjärveen. Pukalusjärvestä vedet virtaavat Venäjän puolelle ja muutamien pienempien järvien kautta Suomenlahteen. Valuma alueen pinta ala rajalla on noin 250 km 2, josta järvien osuus on noin 15 km 2 ja alueen järvien vesiä voidaan luonnehtia tummiksi ja reheviksi. Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman, 18.10.2007 päivätyn, Vilajoen vedenlaadun tarkkailuohjelman mukaan Vilajoesta ei ole olemassa säännöllistä virtaamamittausta.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 3 Vesialueen tila ja veden laatu Isommassa Vilajoen vesi on sekä Pienemmän Vilajoen liittymän ylä että alapuolella keskimäärin sameaa, lievästi hapanta ja melko tummaa. Liittymän yläpuolella kokonaisfosforipitoisuus on melko alhainen, kokonaistyppipitoisuus kohtuullinen ja veden hygieeninen laatu välttävä. Liittymän alapuolella ravinnepitoisuudet ovat keskimäärin noin neljänneksen yläpuolisia pitoisuuksia korkeammat sekä veden hygieeninen laatu välttävä. Isompaan Vilajokeen kohdistuu myös kohtalaisessa määrin hajakuormitusta. Isommassa Vilajoessa kirkonkylän ja Lahnajärven välisellä jokiosuudella ei sijaitse rantakiinteistöjä. Kyseessä olevalla vesialueella kalastetaan vähäisessä määrin ja mm. pidetään satunnaisesti onkikilpaluja. Jokiosuuden saalislajeja ovat mm. hauki, särki, ahven, sorva ja lahna. Lahnajärveen on aiemmin istutettu kuhaa, mutta sitä ei ole saatu saaliiksi. Lisäksi järvellä harrastetaan sorsastusta. Koko Vilajoen vesistöä on 2000 luvulla vaivannut veden tummuminen ja COD pitoisuuden kasvu. Erityisen selkeää tämä on ollut vuosina 2004 ja 2005. Valuma alueelta tuleva humuksen määrä on jostain syystä kasvanut. Kuiva vuosi 2006 näkyi veden kirkastumisena Vilajoessa, mutta ei Pukalusjärvessä. Juopperin näytepisteellä typpipitoisuudet ovat 2000 luvulla olleet lievässä kasvusuunnassa. Veden hygieeninen laatu on aikaisemmasta parantunut. Ylämaan kunnan jätevesien vaikutus näkyy eniten veden hygieenisessä laadussa, mutta myös ravinnepitoisuudet ovat jätevesien vuoksi Vilajoessa kasvaneet. Vuonna 2006 Vilajoen pieni virtaama vähensi jätevesien laimentumista ja veden laatu heikkeni maantiesillan kohdalla ennätyksellisen paljon. Suurimmat muutokset näkyivät poikkeuksellisesti fosfori ja typpipitoisuuksissa eikä hygieenisessä laadussa. Jätevesien suuri vaikutus ei juurikaan näkynyt vuonna 2006 enää Lahnajärvessä, ehkä fosforipitoisuutta lukuun ottamatta. Lahnajärvessä veden laatu on vaihdellut tyydyttävän ja välttävän välillä. Pukaluksen vesi on tummaa, runsaasti orgaanista ainetta sisältävää ja rehevää. Hygieenisesti vesi on ollut lähes moitteetonta. Tummuus ja COD pitoisuus ovat 2000 luvulla kasvaneet eikä kuiva vuosi näkynyt veden kirkastumisena siinä määrin kuin itse Vilajoessa. Pukalusjärvessä veden kokonaislaatu on ollut eriasteisesti tyydyttävä ja vaihdellut melko vähän. Vuonna 2006 veden laatua heikensivät ennen kaikkea huono happitilanne ja veden suuri sameus. Kalastus ja kalasto Kalastosta ja kalastuksesta eikä jätevesien johtamisen vaikutuksesta kalastoon ole tietoa. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminta alue ja viemäriverkosto Ylämaan kirkonkylän jätevedet muodostuvat jätevesiverkostoihin johdetuista yhdyskuntajätevesistä. Kirkonkylän puhdistamolle jätevedet johdetaan taajamasta ja sekä ympäröivän hajaasutuksen viemäröidyltä alueelta.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 4 Viemäriverkoston pituus vuoden 2006 lopussa oli noin 4,2 km. Ylämaan kunta on korjannut viemäriverkostoaan saneeraamalla huonokuntoisia viemäreitä ja kaivoja. Vuotovesien määrää on jätevesiverkoston aktiivisen saneerauksen avulla saatu vähenemään, mutta kevät ja syystulvien vaikutus näkyy vielä vesimäärissä. Jätevedenpuhdistamo Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Mitoitusvirtaama Q keskim. 250 m 3 /d BOD 7 kuorma 60 kg/d (AVL 250 as.yks.) Fosforikuorma 1,6 kg/d Prosessin kuvaus Puhdistamo on vuonna 1978 valmistunut rinnakkaissaostuslaitos, jossa saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Laitos on uudistettu vuonna 2000. Prosessivaiheet Esikäsittely Rinnakkaissaostus Ilmastus Selkeytys Lietteen tiivistys Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Laitokselta poistettu puhdistamoliete kuljetetaan Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolla syntyi kuivaamatonta jätevesilietettä vuonna 2006 noin 516 m 3. Lisäksi laitoksen toiminnassa syntyy vuosittain noin 2500 kg välppäjätettä, joka toimitetaan Etelä Karjalan Jätehuollon Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla on jätevesien rinnakkaissaostukseen perustuva biologis kemiallinen puhdistusprosessi. Puhdistamoa on uudistettu vuonna 2000 ja sen tekniikka on nykyaikaista, yleisesti vastaavilla laitoksilla käytettyä ja toimintaan soveltuvaa. Em. perusteella puhdistamolla soveltuva tekniikka on BAT:n periaatteiden mukaista. Jätevesien käsittely Puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien määrä vuonna 2006 oli 47000 m 3 eli keskimäärin 129 m 3 /d. Koko vuoden suurin vuorokausivirtaama oli 454m 3. Suurin viikkovirtaama oli

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 5 samalla viikolla 2607m 3. Ohituksia ei ollut koko vuonna. Vuonna 2005 puhdistettujen jätevesien määrä on ollut 64000 m 3 eli keskimäärin 174 m 3 /d. Koko vuoden suurin vuorokausivirtaama oli 452 m 3. Vuoden suurin viikkovirtaama oli 2786 m 3. Toiminta häiriötilanteessa Rankkasateen tai poikkeuksellisen tulvan aikana on mahdollista, että osa tulvavesistä pääsee verkkoon maaperästä suotautumalla. Mitoituksen ylittävä virtaama voi haitata biologista prosessia. Riskiä on pienennetty saneeraamalla vanhentunutta verkostoa. Prosessin ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta. Puhdistamon riskit on kartoitettu vesihuollon riskianalyysissä. Voimassa olevan jätevesiluvan lupaehdossa 7. on käsitelty poikkeustilanteita koskevaa menettelytapaa ja ilmoitusvelvollisuutta. Lupaehdon mukaan, mikäli viemärilaitoksen piirissä tapahtuu laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen jätevesipäästö, luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tapahtumasta on ilmoitettava välittömästi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Ylämaan perusturvalautakunnalle. Vastaavasti on meneteltävä myös silloin, kun puhdistamolla tapahtuu vakavia toimintahäiriöitä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon kuormitus tulee hieman lisääntymään liittymisasteen kasvun ja lisärakentamisen myötä. Jätevesikuormitus ei ole kuitenkaan merkittävästi kasvamassa eikä alueella tapahdu runsaasti rakentamista. Ylämaan puhdistamolla tehtyjen saneeraustöiden jälkeen vesistökuormitus on vuosina 2002 2006 pysynyt melkein samansuuruisena vaihtelujen ollessa seuraavat: BOD 7ATU 0,78 1,6 kg/d, kok.p 0,018 0,08 kg/d, kok.n 4,6 8,5 kg/d ja kiintoaine 0,86 4,6 kg/d. Puolivuosikeskiarvoina laitos on toiminut kyseisenä aikana lupaehtojen mukaisesti lukuun ottamatta kiintoaineen osalta jäännöspitoisuuksissa ollutta lievää lupaehtojen ylitystä muutamana puolivuosikautena. Hakijan ehdotus haittojen vähentämiseksi Hakija ehdottaa, että lupaehtojen puhdistusvaatimukset säilytetään ennallaan. Laitokselta vesistöön johdettavan jäteveden laatu ja käsittelyn teho puolivuosikeskiarvoina laskettuna tulee olemaan seuraava: BOD 7 ATU < 15 mg/l > 90 % Kok.P < 1,0 mg/l > 85 % COD Cr < 70 mg/l > 80 % Kiintoaine < 15 mg/l > 90 %

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 6 Päästöt ilmaan Biologisen jätevedenpuhdistuksen seurauksena prosessista poistuu hieman typpikaasua ilmaan. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Kaikki jäteveden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön Vilajoen veden laatua on seurattu nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 2000. Puhdistamojätevesien vaikutukset näkyvät joessa lähinnä puhdistamon alapuolella typpija fosforipitoisuuksien nousuna sekä veden hygieenisen laadun heikkenemisenä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Voimassa olevan jätevesiluvan lupaehdossa 4. on mm. määrätty, että puhdistamolle on nimettävä koulutuksen saanut hoitaja ja hänelle varahenkilö. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla suoritetaan velvoitetarkkailua. Myös Vilajoen vedenlaatua tarkkaillaan. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt molemmat tarkkailuohjelmat 29.2.2000 (nro 0499Y0174 123). Uutta lupaa haettaessa on esitettävä uusi tarkkailuohjelma sekä jätevedenpuhdistamolle että sen kuormittamalle vesistölle. Vesistötarkkailuohjelman hyväksyy Kaakkois Suomen ympäristökeskus ja sen kalatalousosion Kaakkois Suomen TE keskus. HAITAT JA NIIDEN KORVAAMINEN Hakija katsoo, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu hyvitettäviä edunmenetyksiä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen sekä Ylämaan kunnan ilmoitustaululla 4.12.2007 8.1.2008. Kuulutus on julkaistu Etelä Saimaa nimisessä lehdessä. Kuulutus on lähetetty tiedoksi osakaskunnille sekä puhdistamon rajanaapureille. Tarkastukset ja neuvottelut

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 7 Jätevedenpuhdistamon ja toiminta alueen tarkastus sekä neuvottelu hakemuksesta on pidetty 2.4.2008. Lausunnot Ylämaan kunnan terveydensuojeluviranomainen: Puhdistamon toiminta voi aiheuttaa alapuolisen vesistön veden hygieenisen laadun heikkenemistä. Virkistyskäytön turvallisuuden kannalta ja mahdollisten uimaveden laadusta aiheutuvien mikrobiologisten riskien vuoksi olisi tärkeää seurata veden hygieenistä laatua kesä, heinä ja elokuussa. Lahnajärven rannalla on kiinteistöjä, jotka käyttävät rantoja mm. uimiseen. Jos puhdistamon toiminnassa tapahtuu sellaisia toimintahäiriöitä, jotka aiheuttavat mahdollisesti mikrobipäästöjen kasvua, on tällaisessa tilanteessa tarpeen seurata hygieniabakteereiden määriä alapuolisessa vesistössä Lahnajärvellä. Häiriötilanteessa on arvioitava myös mahdolliset toimenpiteet rantojen käyttäjille annettavasta tiedotuksesta, jos vedestä saattaa aiheutua vaaraa rannan käyttäjien terveydelle. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen: Häiriötilanteessa tiedottamisen toimivuus tulee varmistaa. Jätevedenpuhdistamolle tulisi laatia varautumissuunnitelma häiriötilanteiden varalle. Vuoto ja hulevesien määrä tulisi selvittää koko puhdistamolle johtavan viemäriverkon alueella. Laitoksen ylläpitäjän tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin määrän vähentämiseksi. Vuoto ja hulevedet aiheuttavat jätevedenpuhdistamolla mm. turhaa kemikaalien ja energian kulutusta. Ylämaan kunnan perusturvalautakunta: Puhdistamoa ja viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava prosessin mukaisesti ja niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Ympäristöluvassa vaadittava puhdistustulos tulee laskea ottaen huomioon häiriötilanteet, ohijuoksutukset ja puhdistamoon liitetyn viemäriverkon ylivuodot. Puhdistustehon tulisi biologisen hapenkulutuksen BOD 7ATU ja kokonaisfosforin osalta olla vähintään 90 %. Nykyisen luvan mukaan BOD 7ATU poisto on 90 % ja kokonaisfosforin 85 %. Vesistöön johdettavan jäteveden kokonaisfosforipitoisuutta esitetään laskettavaksi arvoon 0,6 mg/l (nykyinen arvo 1,0 mg/l). Esitystä perustellaan sillä, että fosfori on usein purkuvesistössä rehevöitymistä säätelevä minimiravinne. Laitoksella ei todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia saavuttaa raja arvoa. Kaakkois Suomen TE keskus, kalatalousyksikkö Kaakkois Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö esittää hakemuksesta lausuntonaan seuraavaa:

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 8 Ylämaan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon vaikutus alapuoliseen Vilajokeen ja Lahnajärveen ja edelleen Pukalusjärveen on vesistötarkkailun tulosten perusteella suhteellisen vähäinen, eikä sille ole vaadittu ympäristölupaviraston käsittelyä ja jätevesilupa asian ratkaisee ympäristönsuojelulain 35 mukaisesti ympäristökeskus. Kunnan jätevesien lisäksi vesistön pistekuormittajia ovat Juhani Artell Ky:n ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueet ja näiden lupaehtoihin liittyy seuraava kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vesistökuormituksen vaikutuksia vesistön kalastoon ja kalastukseen Kaakkois Suomen TE keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu tulee toteuttaa yhteistarkkailuna Juhani Artell Ky:n / Vapo Oy:n turvetuotantoalueen kalataloustarkkailun kanssa. TE keskuksen kalatalousyksikkö katsoo, että Ylämaan kunnan jätevesien vaikutuksia alapuolisen vesistön kalakantoihin ja kalastukseen tulee seurata kalataloustarkkailun avulla. Vilajoen kalaston tilaa tulee seurata sähkökoekalastuksin ja täplärapukannan tila selvitetään mertakoeravustuksin edustavissa kohteessa. Järvialueilla suoritetaan Nordickoeverkkokalastuksia. Vilajoella tehtävä yhdyskuntajätevesien vaikutusten kalataloustarkkailu tulee toteuttaa jokea kuormittavien turvetuottajien kanssa yhteistarkkailuna. Tarkkailuohjelmaa laadittaessa ja ohjelmaa toteuttaessa tulee noudattaa maa ja metsätalousministeriön julkaisussa (mmm 2008:3) Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämisryhmän raportti annettuja ohjeita ja suosituksia. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle mahdollisuuden tutustua lupahakemuksen käsittelyn aikana tulleisiin lausuntoihin sekä tulla kuulluksi. Hakija ei ole antanut asiassa vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Ylämaan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaan sekä jätevesien johtamiseen Vilajokeen ja edelleen Lahnajärveen. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumista tai vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset Puhdistamo 1. Jätevedet on käsiteltävä käytössä olevassa biologis kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 9 Päästöt vesiin 2. Jätevedet on käsiteltävä niin, että vesistöön johdettavan jäteveden laatu ja käsittelyn teho täyttävät seuraavat arvot: BOD 7ATU < 15 mg/l > 90 % COD Cr < 70 mg/l > 80 % Kiintoaine < 15 mg/l > 90 % Kok.P < 1,0 mg/l > 90 % Puhdistustulokset tulee laskea puolivuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella nro 888/2006 määritellyt vähimmäisvaatimukset kyseisen asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Luvan saajan on huolehdittava, että jätevesistä tai niiden johtamisesta ei aiheudu terveydellistä haittaa. Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito 3. Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että puhdistamon toiminnasta ja jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki viemärilaitoksen toiminta alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdessä asumajätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Viemäriin ei saa päästää puhdistamon toimintaa haittaavia aineita. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jäteveden käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Jätevedenpuhdistamolle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sade, kuivatus ja vuotovesien joutuminen viemäriverkkoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saaja ilmoittaa puhdistamoon liitetyn viemäriverkon uusimisesta käyttö ja kuormitustarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Teollisuusjätevesien ja muiden erityisjätevesien esikäsittely 4. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on pyydettäessä toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisella esikäsittelyllä tai muiden toimenpiteiden avulla ja

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 10 että kyseisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vaatimukset. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, myrkkyjä tai muuta puhdistamon toiminnalle haitallista ainetta, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsyn estämiseksi. Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin koskevan liittymissopimuksen on täytettävä valtioneuvoston asetus ympäristösuojeluasetuksen muuttamisesta 889/2006 määräykset. Haju, melu ja tärinä 5. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon toiminnasta ja huoltoliikenteestä ei aiheudu sen ympäristöön haitallista hajua, melua tai tärinää. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Jätteiden ja lietteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Jätevedenpuhdistamolla syntyvä ylijäämäliete on toimitettava paikkaan jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Varastointi Lietteen kuljetus on hoidettava siten, ettei lietettä leviä puhdistamoalueelle tai sen ulkopuolelle. Puhdistamotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa ja käytössä syntyvät tavanomaiset ja ongelmajätteet on asianmukaisesti lajiteltuina toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. 7. Kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö ja poikkeustilanteet 8. Puhdistamolla on oltava riittävä valmius häiriö ja poikkeustilanteiden varalta. Jos vesistöön, maaperään tai ilmaan joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava niistä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle sekä Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Puhdistamon häiriötön toiminta on varmistettava rakenteellisin ja käyttöteknisin keinoin siten, että puhdistustulokset saavutetaan kaikissa ennakoitavissa olevissa kuormitustilanteissa. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa puhdistamolla ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 11 Puhdistamon toimintaan ja lietteen käsittelyyn liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu ja raportointi 9. Jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien, määrää, laatua ja vaikutuksia purkuvesistössä on tarkkailtava Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Saimaan Vesi ja Ympäristötutkimus Oy:n laatimien, tämän päätöksen liitteenä 1 ja 2 olevien tarkastettujen jätevedenpuhdistamon ja Vilajoen velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Merkittävät muutokset on käsiteltävä ympäristösuojelulain 46 :n mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan kuuluvien vesinäytteiden tulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailuohjelman mukaiset yhteenvetoraportit on toimitettava vuosittain Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle sekä Kaakkois Suomen TE keskukselle helmikuun loppuun mennessä. Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen 10. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan loppuessa luvan saajan tulee sopia Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen kanssa toiminnan jälkeisestä alueen mahdollisesta maisemoinnista ja ympäristön tilan tarkkailusta. Korvattavat vahingot 11. Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiintuodut asiat on Kaakkois Suomen ympäristökeskus ottanut huomioon lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupaharkinnan perusteet Harjoitettaessa jätevedenpuhdistamon toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten sekä eräistä naapurussuhteista annetun lain vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 12 Hajakuormituksesta johtuen jo puhdistamon yläpuolella vesi on sameaa ja runsaasti ravinteita sisältävää. Näin ollen puhdistamon vaikutuksen erottaminen on usein vaikeaa. Jätevesikuormituksen vaikutus näkyy välittömästi puhdistamon alapuolella lievänä ravinnepitoisuuksien ja bakteeritiheyksien kasvuna. Toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. Ottaen huomioon toiminnan sijoituspaikka sekä toiminnalle asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja puhdistettujen jätevesien vesistöön johtamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jätevedestä ei aiheudu sellaista maaperän laadun huononemista, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden vähenemistä tai muuta niihin verrattavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätevedestä ei myöskään aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jäteveden johtaminen ei aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset on annettu jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Sitä annettaessa on otettu huomioon yhdyskuntien jätevesistä annettu valtioneuvoston asetus (888/2006). Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) ei ole annettu typpeä koskevia raja arvoja alle 10 000 asukkaan puhdistamoille. Ympäristönsuojeluasetuksen 11 :n mukaisen typenpoiston tarvetta koskevan arvioinnin mukaan kyseisten jätevesien tehostetulla typenpoistolla ei voida merkittävästi parantaa Vilajoen tilaa. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" (23.11.2006), jonka mukaan ravinteiden poistoa jätevesistä tehostetaan ja puhdistamoiden toimintaedellytyksiä parannetaan mm. viemärilaitosten hyvällä hoidolla, uusinvestoinnein ja häiriötilanteisiin varautumista ennakoivin toimenpitein. Typen poistoa edellytetään tehostettavan erityisesti silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. (Lupamääräykset 1 ja 2) Yleisen viihtyisyyden parantamiseksi ja jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi puhdistamoa on hoidettava hyvin ja sen kautta on pyrittävä johtamaan kaikki jätevedet, jotka voidaan käsitellä asumisjätevesien kanssa yhdessä teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Puhdistamon koneistojen ja laitteiden käyttö sekä puhdistus ja lietteenkäsittelyprosessin hallinta edellyttää asiantuntemusta. Puhdistamon toimintahäiriöiden vähentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota viemäriin pääsevien vuoto, kuivatus ja hulevesien vähentämiseen. (Lupamääräys 3) Viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle johdettavat teollisuus ja laitosjätevedet on tarvittaessa esikäsiteltävä siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa puhdistamon työntekijöiden terveydelle ja puhdistamon prosessille eivätkä vaurioita viemäriverkkoa ja puhdistamon rakenteita. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien esikäsittelyllä voidaan tarvittaessa turvata myös puhdistamolietteen jatkokäsittely ja hyötykäyttömahdollisuus sekä ehkäistä ympäristöön kohdistuvia haitallisia päästöjä. (Lupamääräys 4)

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 13 Puhdistamosta ja sen huoltoliikenteestä ei saa aiheutua lähistöllä asuville kohtuutonta melua tai muuta rasitusta. (Lupamääräys 5) Ympäristösuojelulain mukaan jätteistä ei saa aiheutua ympäristö tai terveyshaittaa. ( Lupamääräys 6) Varastointia koskevalla määräyksellä vähennetään maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 7) Puhdistamolla on oltava riittävä valmius häiriö ja poikkeustilanteiden varalle, jotta ne ja niistä aiheutuvat vahingot voidaan rajoittaa mahdollisimman lyhytaikaisiksi ja pieniksi. Häiriö ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille. (Lupamääräys 8) Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja ympäristövaikutusten selvittämiseksi. (Lupamääräys 9) Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa, sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeellisuuden kannalta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa ympäristökeskukselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 10) Lupamääräys on tarpeen selventämään vastuukysymystä. Luvan saajan on vastattava myös vahingoista, jota lupaa myönnettäessä ei ole voitu ennakoida. (Lupamääräys 11) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä tarpeellisine selvityksineen 31.12.2018 mennessä. Korvattavat päätökset Täällä päätöksellä korvataan Itä Suomen vesioikeuden 14.10.1999 antama päätös N:o 60/99/3. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella säädetään ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säädöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000)

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 14 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston asetus ympäristösuojeluasetuksen muuttamisesta (889/2006) Ympäristöministeriön päätös (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen maksu puhdistamolle, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen on 2190. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSEN TIEDOTTAMINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Ylämaan kunnan ilmoitustauluilla sekä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä lehdessä. (YSL 54 ja YSA 23 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä (LUV 01) Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Tarkastaja Jouko Hytti

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 15 Päätöksestä antaa lisätietoja tarkastaja Jouko Hytti puh. 0400 258824 JAKELU Päätös Hakija saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ylämaan kunnanhallitus Ylämaan kunnan perusturvalautakunta Kaakkois Suomen TE keskuksen kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Tieto päätöksen antamisesta Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta. LIITTEET 1: Ylämaan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon puhdistamotarkkailuohjelma 2: Vilajoen velvoitetarkkailuohjelma

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 1(3) Liite1 No 1177/07 24.10.2007 Ylämaan kunta 54400 YLÄMAA YLÄMAAN KUNNAN KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PUH DISTAMOTARKKAILUOHJELMA 1 Perustiedot Ylämaan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee kirkonkylällä Koskenkylässä Pienemmän Vilajoen varrella. Puhdistamo on vuonna 1978 valmistunut rinnakkaissaostuslaitos, jossa saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Laitosta on uudistettu vuonna 2000. Puhdistamolla käsitellään kirkonkylän noin 300 asukkaan viemäröidyt jätevedet. Laitokselle ei tuoda sako ja umpikaivolietteitä. Vuosina 2004 2006 laitoksella vuosittain käsitellyn veden määrä on keskimäärin ollut 58 000 m 3. Puhdistamolla syntyvä jätevesiliete sakeutetaan ja kuljetetaan Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Laitoksella käsitellyt jätevedet johdetaan Pienempään Vilajokeen, josta ne virtaavat 150 metrin päässä sijaitsevaan Isompaan Vilajokeen. Isompi Vilajoki laskee Lahnajärveen noin 1,3 km jokiliittymän alapuolella. Lahnajärvestä vesi laskee lyhyen jokiosuuden kautta Pukalusjärveen noin 5,2 km:n päähän kirkonkylästä. Puhdistamo on mitoitettu 60 kg:n BOD 7ATU kuormalle ja 250 m 3 virtaamalle / vuorokausi. Ylämaan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupa (ISVEO nro 60/99/3 (Dnro 1999/79(Hp)), annettu 14.10.1999) päättyy vuoden 2007 lopussa. Tämä puhdistamotarkkailuohjelma esitetään uuden ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. 2 Käyttötarkkailuohjelma Arkipäivisin valmiiseen käyttötarkkailupohjaan merkitään päivittäin tiedot virtaama ja happimittarien lukemista, näkösyvyydestä ja ulkolämpötiloista. Lisäksi kirjataan tiedot muista puhdistamon toimintaan mahdollisesti vaikuttavista seikoista. Ferrosulfaatin kulutus kirjataan kuukausittain. 3 Kuormitustarkkailuohjelma 3.1 Näytteenotto Puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä sekä ilmastusaltaasta ja palautuslietteestä otetaan tarkkailunäytteet neljä kertaa vuodessa. Näytteenottoajankohdat ovat helmi maaliskuu, toukokuu, heinä elokuu ja loka marraskuu.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 2(3) Tulevan ja lähtevän veden näytteet kerätään vuorokauden kokoomanäytteinä automaattisilla siirrettävillä näytteenottimilla. Puhdistamolle tulevan veden näytepaikka on ennen välppää ja puhdistamolta lähtevän veden näytepaikka selkeytyksen alapuolella. Tutkittavat näytteet otetaan hyvin sekoitetuista kokoomanäytteistä. Poikkeuksena ovat laitokselta lähtevän veden happi, bakteeri ja alkaliniteettinäytteet, jotka otetaan kertanäytteinä erillisiin näytepulloihin. Tarvittaessa näytteet otetaan myös ohitusvedestä. Ilmastusaltaan ja palautuslietteen näytteet otetaan kertanäytteinä tulevan ja lähtevän veden näytteenoton yhteydessä. Näytteenoton yhteydessä laboratoriolähetteeseen kirjataan näytetietojen lisäksi käyttötarkkailun näytteenottovuorokaudelta antamat tiedot puhdistamon toiminnasta (mm. virtaama, tulevan ja lähtevän veden lämpötilat sekä ilmastusaltaan happimittarin lukema). 3.2 Näytteistä tehtävät määritykset Näytteet toimitetaan analysoitaviksi akkreditoituun laboratorioon, jossa niistä tehdään seuraavan taulukon mukaiset määritykset: tuleva ilmastusallas palautusliete lähtevä Alkaliteetti x Ph x x Kemiallinen hapenkulutus COD Cr x x Biologinen hapenkulutus BOD 7ATU x x Kokonaisfosfori P x x Kokonaistyppi N x x Ammoniumtyppi NH 4 N x x Kiintoaine x x Sähkönjohtavuus x x Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44 o C x Suoliperäiset alustavat enterokokit 36 o C x Laskeuma 0,5 h x x Laskeuma 2 h x x Rauta Fe, liukoinen x Happipitoisuus x Lietepitoisuus (laskennallinen muuttuja) x x 4 Toiminta vakavissa häiriö ja poikkeustilanteissa Vakavissa häiriö ja poikkeustilanteissa (esim. puhdistamon toimintahäiriöt, tulevan jäteveden poikkeava laatu) käyttötarkkailun näytteenottoa tarvittaessa tihennetään ja tehdään ylimääräisiä määrityksiä. Vakavasta häiriöstä ilmoitetaan Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Ylämaan kunnan viranomaisille. Ylämaan kunta sopii ympäristökeskuksen kanssa häiriötilanteessa mahdollisesti tarvittavan lisätarkkailun näytteenotosta ja määrityksistä. 5 Tulosten raportointi

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 3(3) Näytekertakohtaiset tarkkailuraportit toimitetaan Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle laboratorioanalyysitulosten valmistuttua. Kalenterivuoden aikana tehdyistä tarkkailuista laaditaan vuosiyhteenveto seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa tarkastellaan puhdistamon toimintaa ko. vuonna sekä lupaehtojen toteutumista puolivuotisjaksoilla mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet huomioiden. Vuosiyhteenveto toimitetaan samoille tahoille kuin kertaraportitkin. Kuormitus ja käyttötarkkailutulokset tarvittavilta osin sekä muut tarvittavat tiedot siirretään sähköisessä muodossa ympäristöviranomaisten VAHTI tietokantaan. 6 Tarkkailuohjelman voimassaolo ja ohjelman muuttaminen Tämä puhdistamotarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi. Ohjelmaa voidaan muuttaa Ylämaan kunnan ja Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelman laatija: SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Matti Jantunen tutkija

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 1(5) Liite 2 No 597/08/ps/tk 5.6.2008 Ylämaan kunta 54400 YLÄMAA VILAJOEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 1. TARKKAILUN TAUSTAA JA SEN OIKEUDELLISET PERUSTEET Ylämaan kunnan jätevesien purkuvesistön, Vilajoen, veden laatua on seurattu Ylämaan kirkonseudun ja valtakunnan rajan väliseltä alueelta jo 1970 luvulta lähtien. Nyt voimassa oleva tarkkailuohjelma on vuodelta 2000 (Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, 29.2.2000). Ylämaan kunnan jätevesien Vilajokeen laskulupa perustuu päätökseen ISVEO nro 60/99/3 (Dnro 1999/79(Hp)), annettu 14.10.1999. Uutta lupaa haettaessa on esitettävä uusi tarkkailuohjelma sekä jätevedenpuhdistamolle että sen kuormittamalle vesistölle. Vesistötarkkailuohjelman hyväksyy Kaakkois Suomen ympäristökeskus ja sen kalatalousosion Kaakkois Suomen TE keskus. Edellistä tarkkailuohjelmaa svsy140/00/pl esitetään muutettavaksi siten, että siihen lisätään kasviplankton, piilevä, kalasto ja ravustotarkkailu. Vesipuitedirektiivi painottaa biologista tarkkailua. Fysikaalis kemiallinen tarkkailu kevenee järvinäytteiden osalta. Biologiset tarkkailut ovat yhteistarkkailua turvetuottajien kanssa lukuun ottamatta Pukalus järven kasviplanktontutkimusta ja koeverkkokalastusta. 2. VILAJOEN VESISTÖTARKKAILU 2.1. Jokitarkkailu Jokivesiin liittyvän tarkkailun alue ulottuu Ylämaan Pentinkylältä Pukalusjärveen. Tarkkailunäytteet otetaan jokinäytteistä neljästi vuoden aikana eli näytteenoton ajankohdat ovat ali ja ylivirtaamakaudet (maalis huhtikuu ja heinä elokuu sekä toukokuun alkupuoli ja loka marraskuu). Näytteenottopaikat ovat: Havaintopaikan tunnus Havaintopaikan nimi Koordinaatit Ylam 1 B Vilajoki, Pentinkylä 674708 355575 Ylam 1 Vilajoki, Juopperi 674370 355537 Ylam 2 B Vilajoki, puhdistamon yläpuoli 674307 355513 Ylam 2 Vilajoki, puhdistamon alapuoli 674310 355546 Ylam 3 Vilajoki, Vaalimaantiensilta 674283 355591 Ylam 5 Vilajoki, Harjula 674092 355961 Näytteet otetaan 20 50 cm:n syvyydestä Näytteistä tehdään seuraavat määritykset.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 2(5) Määritys Lämpötila Happipitoisuus Hapen kyllästysaste Sameus PH Sähkönjohtavuus Väri COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Enterokokit Kolim bakteerit 44 o C Tarkkailutiheys 2.2. Järvitarkkailu Ylämaan kirkonseudun ja valtakunnan rajan välissä on kaksi järveä, Lahnajärvi ja Pukalus. Järvihavaintopaikoilta näytteet otetaan myös kahdesti vuoden aikana. Näytteenoton ajankohdat ovat kerrostuneisuuskaudet eli maalis huhtikuu ja heinä elokuu. Havaintopaikat ovat: Havaintopaikan tunnus Havaintopaikan nimi Koordinaatit Ylam 4 Vilajoki, Lahnajärvi 674204 355686 Ylam 6 Vilajoki, Pukalus 673963 356090 Lahnajärven havaintopaikalla näytteenottosyvyys on 1 m ja Pukaluksen havaintopaikalla kerrostuneisuuskausien aikana 1, 4, 7 ja 10 m. A klorofyllinäytteet otetaan 0 2 m:n kokoomanäytteinä. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys. Näytteistä tehtävät määritykset ovat: Määritys Näytteenottosyvyys Tarkkailutiheys Lämpötila Kaikki 2 kertaa vuodessa Happipitoisuus Kaikki 2 kertaa vuodessa Hapen kyllästysaste Kaikki 2 kertaa vuodessa Sameus Kaikki 2 kertaa vuodessa PH Kaikki 2 kertaa vuodessa Sähkönjohtavuus Kaikki 2 kertaa vuodessa Väri Kaikki 2 kertaa vuodessa COD Mn Kaikki 2 kertaa vuodessa Kokonaisfosfori Kaikki 2 kertaa vuodessa Fosfaattifosfori 1m kesällä Kokonaistyppi Kaikki 2 kertaa vuodessa Ammoniumtyppi 1 m kesällä Enterokokit 1m, 2h 1m 2 kertaa vuodessa Kolim. bakteerit 44 o C 1m, 2h 1m 2 kertaa vuodessa a klorofylli 0 2 m kesällä

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 3(5) 3. KASVIPLANKTON JA KLOROFYLLITARKKAILU Klorofylli ja kasviplanktonnäytteet otetaan Pukaluksesta joka kuudes vuosi alkaen vuodesta 2008. Välivuosina eli joka kolmas vuosi (2011, 2017 ) otetaan klorofyllinäytteet ja ravinteet, mutta ei kasviplanktonnäytteitä. Näytepisteet ovat samat kuin vedenlaatutarkkailussa. Ajankohdat ovat seuraavat: heinäkuu elokuu syyskuun alkupuoli Näytteet otetaan 0 2 metrin kokoomana. Samalla 1 metrin syvyydestä otettavasta näytteestä tehdään seuraavat määritykset: a klorofylli, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. Näytteenoton yhteydessä määritetään näkösyvyys. Kasviplanktonista tehdään kattava lajistotason analyysi ympäristöhallinnon/suomen ympäristökeskuksen kasviplanktontutkimuksissa käyttämän laajan kvantitatiivisen menetelmän mukaisesti. 3. PIILEVÄTARKKAILU Uutena tarkkailumuotona Vilajoen tarkkailuun otetaan piileväyhteisöjen tarkkailu. Tutkimuksessa selvitetään joen tilaa kivien päällä kasvavien piilevien avulla (Ympäristöopas, Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu 2007). Näytepisteiksi valitaan yksi ennen puhdistamon purkupaikkaa, yksi puhdistamon jälkeen ja yksi Lahnajärven ja Pukaluksen väliltä. Tutkimus tehdään joka kolmas vuosi alkaen vuodesta 2008. 4. KALASTOTARKKAILU Kalastotarkkailussa noudatetaan Riistan ja kalantutkimuksen Kalataloustarkkailu, Periaatteet ja menetelmät ohjeita. 4.1. Koeverkkokalastukset Koekalastukset tehdään Nordic koeverkoilla. Nordic koeverkkokalastus on standardoitu eurooppalaisen standardin SFS EN 14757 mukaisesti. Yhdessä koeverkossa on 12 eri silmäkokoa alkaen 5 mm:stä 55 mm:iin. Verkon pituus on normaali 30 m ja korkeus 1,5 metriä. Entiseen Vekary verkkosarjaan verrattuna Nordic verkko on vähätöisempi ja ottaa entistä enemmän huomioon koko kalakannan (aivan suurimpia lukuun ottamatta), koska myös pienet silmäkoot ovat mukana. Koekalastusajankohta on kesäkerrostuneisuuden aika heinäkuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin. Verkkojen pyyntipaikat ja laskusuunnat arvotaan syvyysvyöhykkeittäin. Pukaluksen syvännealue on pieni eikä järvessä esiinny muikkua, josta syystä kalastus tehdään pelkillä pohjaverkoilla. Koska kesäkerrostuneisuuden aikana Pukaluksen alusvedessä esiintyy säännöllisesti voimakasta happivajetta, ei verkkoja kannata laskea kovin syvään. Happiongelmia on usein jo 5 metrin syvyydellä.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 4(5) Koekalastusalue on esitetty liitekartassa. Pukaluksen koekalastusalue 128 ha. Kun otetaan huomioon alueet, jolla ei voida kalastaa (alueet alle 1,5 m, Pukaluksen syvät alueet), RKTL:n ohjeistuksen mukaiset verkkovuorokaudet alueittain ovat seuraavat: Pukalus 0 3 m 8 Pukalus 3 6 m 5 yhteensä 13 verkkovuorokausia Verkoista saaduista kaloista mitataan niiden pituus 1 cm:n tarkkuudella, keskipaino lajeittain sekä havainnoidaan kalojen mahdolliset poikkeamat, kuten sairaudet. Raportoinnissa käytetään mm. seuraavia suureita: biomassa, lajimäärä, indikaattorilajit, särkikalojen biomassaosuus, ahvenkalojen biomassaosuus ja petokalojen biomassaosuus. Koeverkkokalastuksen yhteydessä tehdään havaintoja pyydysten limoittumisesta ja muista mahdollisista kalastushaitoista. Koeverkkokalastotarkkailu tehdään kuuden vuoden välein alkaen vuodesta 2008. 4.2. Sähkökoekalastus Sähkökoekalastustietojen avulla arvioidaan tärkeimpien kalojen esiintymistä sekä mahdollisesti niissä tapahtuneita muutoksia. Sähkökoekalastus toteutetaan 2 3 Vilajoen koskessa, joissa on aikaisemminkin tehty koekalastuksia joko RKTL:n toimesta. Sähkökalastus tehdään joka kolmas vuosi alkaen vuodesta 2008 Sähkökoekalastus tehdään kultakin koealalta kolmeen kertaan siten, että kalastuskertojen välillä pidetään noin 15 minuutin tauko. Koealat valokuvataan sähkökalastuksen yhteydessä. Koealoilta määritetään vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kasvillisuuden peittävyys sekä levä ja lietekerrostumat. Saaliskalojen lukumäärä lasketaan lajeittain ja kalat mitataan ja punnitaan yksilöllisesti. 4.3. Ravustotarkkailu Vilajokeen on istutettu täplärapuja. Vilajoki koeravustetaan joka kuudes vuosi alkaen vuodesta 2008 Kaakkois Suomen TE keskuksen ilmoittamalla tavalla noudattaen maa ja metsätalousministeriön julkaisun (mmm 2008:3) Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämisryhmän raportti ohjeita. 5. RAPORTOINTI Tutkimustulokset toimitetaan niiden valmistuttua Ylämaan kunnalle, Ylämaan kunnan ympäristöviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto, jossa käsitellään vuoden kaikki tutkimustulokset sekä niistä tehtävät johtopäätökset.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 26.6.2008 5(5) SAIMAAN VESI JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Pena Saukkonen toiminnanjohtaja, limnologi Liitteet Näytepistekartta Verkkokoekalastusalue