1 PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HAITTA- JA HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Soveltamisala Tämän sopimuksen tarkoitus on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättäviin tai kiireellisiin työtilanteisiin ja siten varmistaa hälytysvalmiuden jatkuminen mahdollisimman vähäisin häiriöin. Tällä sopimuksella sovitaan paikallisesti toisin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 24 :stä. Muissa kuin tässä sopimuksessa sovituissa tilanteissa noudatetaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Tätä sopimusta sovelletaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän palveluksessa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella (jatkossa Pela) työskenteleviin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jatkossa KVTES) ja Kunnallisen teknisen sopimuksen (jatkossa TS) piiriin kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Hälytys-/haittarahan maksamisen yleiset edellytykset on määritelty tämän sopimuksen 5 pykälässä. 3 Haittaraha pelastuslaitoksen valmiuden ylläpitämiseksi Tässä kohdassa tarkoitetaan tilanteita, joissa lähtö-/hälytysvalmius laskee äkillisestä henkilöstövajeesta tai siitä johtuen, että työvuorossa oleva henkilöstö on kiinni toisissa tehtävissä eivätkä voi siten osallistua kiireellisiin työtehtäviin. Henkilöstövaje voi johtua työvuoroon suunnitellun henkilöstön sairastumisesta tai muusta pakottavasta esteestä saapua työhön. Toisilla tehtävillä tarkoitetaan esim. ensihoitohenkilöstön potilassiirtoja tai muita vastaavia tilanteita. 1. Kutsu työvuoroon vapaa-ajalta Jos viranhaltija/työntekijä kutsutaan/hälytetään työnantajan toimesta työhön vapaa-ajaltaan, hänelle maksetaan 50 euron suuruinen haittaraha. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Haittarahaa ei makseta, mikäli kutsu edellyttää työhön saapumista enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaisen työvuoron alkamista.
2 Työaika merkitään alkamaan siitä, kun viranhaltija/työntekijä työpaikalle saavuttuaan tai muutoin ryhtyy tosiasiallisesti ryhtyy työhön. Mikäli viranhaltija/työntekijä on edellä tarkoitetuissa tilanteissa työnantajan toimesta hälytetty vapaaltaan ja hän on ehtinyt tulla työpaikalle, mutta tarve peruuntuu tai kyse on aiheettomaksi osoittautuneesta hälytyksestä, maksetaan hänelle 50 euron suuruinen haittaraha. 2. Työvuorojen vaihtaminen lyhyen ajan sisällä Jos työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän työvuoroja vaihdetaan äkillisesti, hänelle maksetaan 50 euron suuruinen haittaraha. Tämä koskee tilanteita, joissa viranhaltijan/työntekijän kanssa sovitaan ao. päiväksi suunnitellun työvuoron vaihtamisesta toiseksi, esim. iltavuoron vaihtaminen yövuoroksi tai sitä edeltäväksi aamuvuoroksi ja muita näihin vastaavia tilanteita, joissa työvuoron alkamisajankohta aikaistuu tai myöhentyy noin työvuoron pituuden verran. Äkillisyys tarkoittaa, että sopiminen tapahtuu enintään 16 tuntia ennen suunnitellun/muutetun työvuoron alkamista. Hälytettäessä henkilöstöä vapaavuoroltaan pelastustoimen hälytystehtäviin maksettavat korvaukset määräytyvät tämän sopimuksen 4 :n mukaan. 4 Hälytysrahan maksaminen hälytettäessä henkilöstöä vapaavuoroltaan hälytystehtäviin Kyse on vapaavuorollaan olevan paloaseman henkilöstön hälyttämisestä varsinaisiin kiireellisiin hälytystehtäviin. KVTES ei edellytä hälytysrahan maksamista varallaolijalle. Tästä poiketen varallaolijalle maksetaan 7,61 suuruinen hälytysraha. Hälytysrahan suuruus vapaavuorosta tulijoille määräytyy henkilöstön pätevyyden/kelpoisuuden ja toisaalta hälytysajankohdan mukaan: Hälytyk sen ajankoh ta La Su Ma Pe Hälytysrahan suuruus 6 x 7,61 = 45,66 euroa 4 x 7,61 = 30,44 euroa Hälytystehtävä / henkilöstön kelpoisuus Pelastustehtävä / ensivastetehtävä Savusukelluskelpoisuus / 2. tason ensivastekelpoisuus
3 La- Su 4 x 7,61 = 30,44 euroa Muut / 1. tason ensivastekelpoisuus Ma 2 x 7,61 = 15,22 euroa Pe Ma Su 1 x 7,61 = 7,61 euroa Varallaolija riippumatta tehtävästä / henkilön kelpoisuudesta Sammutusmiesharjoittelija Savusukellus ja ensivastekelpoisuuksien määrittely, liitteet 1 ja 2 5 Hälytys-/haittarahan maksamisen yleiset edellytykset Perusteena hälytys-/haittarahan maksamiselle on aina viranhaltijalle/työntekijälle hälytyksestä aiheutunut häiriö tai haitta. Epäselvissä tilanteissa hälytys-/haittarahan maksamisesta päättää asianomainen esimies. Hälytys-/haittarahan maksamisesta päätettäessä tulkinnanvaraisessa tilanteessa painoarvoa asetetaan sille, mitä työntekijän kanssa on sovittu tässä sopimuksessa tarkoitetuissa tilanteissa. Esimiesten ohella myös vuorovastaavien tai vastaavassa asemassa olevien tulee olla riittävän perehtyneitä tämän sopimuksen sisältöön. Hälytys-/haittarahasopimuksen toimivuutta arvioidaan sekä työantajan että ammattijärjestöjen taholta, samoin seurataan säännönmukaisesti sopimuksen nojalla tehtyjä hälytysrahan maksamista koskevia ratkaisuja. Hälytys-/haittaraha on siis tarkoitettu korvaamaan äkillisen tilanteen työntekijälle aiheuttamaa häiriötä, mikä seikka tulee ottaa huomioon harkittaessa tämän sopimuksen soveltamista. Häiriöitä voivat olla muutokset esim. lastenhoidon järjestelyissä, suunniteltujen vapaa-ajan menojen peruttamiset, yms. Häiriöistä ei ole tarpeen pyytää työntekijältä selvitystä, mutta tapahtunut tilanne huomioiden on oletettavaa, että sellaisia on työntekijälle aiheutunut. Hälytys-/haittarahaa ei makseta esim. tilanteissa, jossa osa-aikaiselle viranhaltijalle/työntekijälle työnantaja on velvollinen työsopimuslain mukaan tarjoamaan lisätyötä hänen suunni teltuna vapaapäivänään. 6 Matkakorvaukset
4 Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn aiheuttamista lisääntyneistä matkakuluista. 6 Voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2017 lukien ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kunnallisessa pääsopimuksessa sovitulla tavalla kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Joensuussa.. 2017 POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ilkka Pirskanen toimitusjohtaja Johanna Bjerregård Madsen henkilöstöjohtaja TEHY SPAL JHL LIITE 1: Savusukelluskelpoisuuden määrittely
5 Pelastuslain 39 :n mukaan pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan henkilöstöön kuuluvan pelastustoimintaan osallistuvan henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Savusukellustyössä riittävä kelpoisuus muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista, jolla osoitetaan että henkilö kykenee tekemään työturvallisuuslain 11 :ssä mainittua erityistä vaaraa aiheuttavaa savusukellustyötä. Savusukelluskelpoisuuden edellytyksenä on, että henkilö kykenee Sisäministeriön ohjeiden (pelastussukellusohje sekä ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä) mukaisesti vähintään tason 2 savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin. Henkilöllä tulee olla riittävä/-t: 1. Terveydentila: voimassa oleva ja hyväksytysti suoritettu alku- ja määräaikaistarkastus, jotka tehty työterveyshuollon toimesta. 2. Fyysinen toimintakyky: voimassa oleva ja hyväksytysti suoritettu toimintakykytesti savusukellustestiradalla sekä lihaskuntotesti ja polkupyöräergometritesti. Tavoitteena on, että henkilö saavuttaa jokaisessa testissä oman ikäryhmäkohtaisen viitearvon/kuntoluokan 3. FireFit-indeksin iästä riippumattoman arvon oltava yhteensä vähintään 2,7 ja aerobisen kestävyyden indeksi vähintään 2,5. Fyysistä toimintakykyä mittaavista testeistä annetaan testaajan toimesta kelpoisuuslausunto, jossa testituloksen perusteella testattava luokitellaan tasoon 1-4 (savusukelluskelpoisuus täyttyy tasoilla 1-2). Kelpoisuuslausunto toimitetaan asemavastaavan tietoon. 3. Koulutus: savusukeltajan peruskoulutusvaatimuksena on palomiehen virkaan hyväksyttävä pätevyys (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 12 ) tai hyväksytysti suoritettu valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukainen sammutustyö- ja savusukelluskurssi. 4. Savusukellustaidot: vähintään kolme toteutunutta vuosittaista savusukellusharjoitusta, joista yhden on oltava ns. kuuma savusukellusharjoitus. Savusukelluskelpoisuuden määrittely tehdään vuosittain 1. maaliskuuta, jolloin kaikki em. kelpoisuudet tulee olla voimassa (suoritukset tehty hyväksytysti edellisen kalenterivuoden tai ao. alkuvuoden aikana). Esitys henkilön hyväksymisestä sukelluskelpoiseksi tehdään paloasemasta vastaavan viranhaltijan toimesta pelastuskomppanian päällikölle, joka hyväksyy esityksen nimenomaisella päätöksellä. Pelastuskomppanian päällikkö toimittaa tiedon päätöksestä pelastustoiminnasta vastaavalle päällikölle sekä henkilöstöasioista vastaavalle palopäällikölle. Hälytysrahat kirjataan Promeron-palkkaohjelmaan aina voimassa olevan kelpoisuuden mukaisesti. Sopimuksen käyttöönotto tehdään voimassa olevilla kelpoisuuksilla ja seuraava tarkistus tapahtuu 1.3.2018.
6 LIITE 2: Ensivastekelpoisuuden tasot hälytysrahaa maksettaessa Taso 1 SPEK kurssin juuri käyneet, ei muuta terveydenhuollon/pelastusalan koulutusta. Ei lääkehoitoa, hypoglykemia hoidetaan peroraalisella geelituotteella. Ei myöskään lääkehappea. Voimassa olevat ensivastekelpoisuudet. Taso 2 Vähintään 2 vuotta ensiauttajina toimineet tai terveydenhuollon/ pelastusalan koulutus. Voimassa olevat ensivastekelpoisuudet. Ensivastekelpoisuuden määrittely tehdään vuosittain 1. maaliskuuta, jolloin kaikki em. kelpoisuudet tulee olla voimassa (suoritukset tehty hyväksytysti edellisen kalenterivuoden tai ao. alkuvuoden aikana). Esitys henkilön hyväksymisestä ensivastekelpoiseksi tehdään paloasemasta vastaavan viranhaltijan toimesta pelastuskomppanian päällikölle, joka hyväksyy esityksen nimenomaisella päätöksellä. Pelastuskomppanian päällikkö toimittaa tiedon päätöksestä ensihoitopäällikölle sekä henkilöstöasioista vastaavalle palopäällikölle. Hälytysrahat kirjataan Promeron-palkkaohjelmaan aina voimassa olevan kelpoisuuden mukaisesti. Sopimuksen käyttöönotto tehdään voimassa olevilla kelpoisuuksilla ja seuraava tarkistus tapahtuu 1.3.2018.