RUOSTEESTA ROSOISEEN KASVUUN Case Pori Kehittämispäällikkö Timo Aro 19.4.2012
SISÄLTÖ Alueiden kehityskuva: muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät Teollisen seudun uusiutuminen ruosteisesta rosoisesti kiinnostavaksi, case Pori
I Aluekehitys: muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
1. ALKUETU: alue saa puolellaan alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymiskehityksen tuloksena. Kasvukehä laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne 4. RAKENNETTU/STRATEGINEN ETU perustuu tietoisiin strategisiin valintoihin ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen, jolloin kaupunkiseutu panostaa järjestelmällisesti valittuihin toimi-aloihin tulevaisuuslähtöisesti seudun yhteisen edun näkökulmasta. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointiherkkyys korostuu 3. Demografinen etu 4. Rakennettu etu 1. Alkuetu 5. Mentaalinen etu 5. MENTAALINEN ETU perustuu uskoon, tahtoon ja kasvuretoriikkaan. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulkopuolisilla päätöksillä iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkittävää jne. 3. DEMOGRAFINEN ETU perustuu positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus) 2. Sijaintietu 2. SIJAINTIETU perustuu optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja käytäväyhteydet
Aluekehityksen neljä isoa teemaa 2010-luvulla - Keskittymät (+elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistaminen ja syvä toimialakohtainen erikoistuminen/kärjet) - Vyöhykkeet, verkostot, kehityskäytävät ja kasvukehät - Kaupunkiseutulähtöisyys ja sopimuksellisuus (MAL, kasvuja kaupunkisopimukset, innovaatiokeskittymäpolitiikka) - Vetovoima
870 000 Muuttoa keskimäärin vuodessa 2000-luvulla
Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010 Muuttovoitot keskittyivät: -a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin -b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle -C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille
Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu Helsingin ja Tampereen välisellä kasvu-käytävällä asuu joka kolmas suoma-lainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010
Helsingin vaikutusalueen jatkuva laajeneminen - Länsi-Uudenmaan sijaintietu korostuu entisestään jatkossa - Pääkaupunkiseudun pendelöintialue on laajentunut noin 25 km vuosikymmenessä 1970-2010 Lähde: http://www.hsy.fi
Muuttovetovoima on suhteellisesti korkein Vesilahdella, Limingalla, Pirkkalassa ja Maskussa! Länsi-Uudenmaan kuntien vetovoima ensimmäiseksi ja toiseksi parhaimmassa luokassa.
Muuttajien määrään liittyvät tiedot 11 Muuttajien rakenteeseen, profiiliin liittyvät tiedot
Neljä kymmenestä kunnasta (137) sai muuttovoittoa työllisistä Muuttajien tulokertymä positiivinen 162 kunnassa
Länsi-Uudenmaan muuttoliikkeen rakenne Kunta Maassamuuton nettomuutto vuosina 2005-2011 Työllisten nettomuutto 2005-2008 Muuttajien tulokertymä /v (2005-2008) Hanko -571 12 122.000 13 Inkoo 313 265 2.448.000 265 Karjalohja 24 49 425.000 49 Karkkila 149 228 1.489.000 228 Lohja 874 777 7.717.000 194 Nummi-Pusula 156 115 1.089.000 115 Raasepori 343 292 3.897.000 292 Siuntio 435 334 2.652.000 334 Muuttajien tulokertymä /asukas vuodessa (2005-2008)
14 Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä (maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista (työlliset, 25-34- vuotiaat, korkea-asteen suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria olivat positiivisia vuosina 2005-2008 94 kuuden tähden kuntaa, joista: Uudellamaalla 23 kuntaa (28): Varsinais-Suomessa 14 kuntaa Pirkanmaalla 12 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa Kanta-Hämeessä 6 kuntaa Ahvenanmaalla 6 kuntaa Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
Luokitus AAA 94 AAA muuttoliikekunnat, kuuden tähden kuntaa Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta, Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo, Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja, Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä, Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto, Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi-Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää, Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo, Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala, Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski, Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi
II Teollisen seudun uusiutuminen, case Pori
Porissa smalltalkia ei ole edes olemassa, koska sitä pidetään paskanpuhumisena. Jos ei ole mitään sanottavaa, niin sitten ei myöskään sanota mitään - Jyrki Kangas -
Kulmikas, karhea, vastakohdista rakentuva kaupunki, jossa on särmää. Tätä kaupunkia voi vain rakastaa tai vihata. Pyöreäkulmaisia muumilaaksokaupunkeja Suomessa on jo liikaa - Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja -
Porilainen vitutus on ikiliikkuja. Esimerkiksi porilaisia vitutti kun Sonispehere tuli Poriin ja porilaisia vitutti kun se lähti Porista - Promoottori Harri Vilkuna -
Porissa eivät nallekarkit mene aina tasan - Jalkapalloilija Timo Furuholm -
Alkuetu: Pori oli Suomen kolmanneksi suurin kaupunki 1900-luvun vaihteessa Kasvu: jatkuva ja voimakas nousu 1880- luvulta 1970- luvun puoliväliin Syöksykierre: radikaali ja ilkeä teollinen rakennemuutos 1975-2000 Käänne: hidas uudelleennousu 2000-luvulla Porin kehitystarina sisältää hyvän (ja ehkä) onnellisen draaman ainekset!
Porin tarina Porin ulkoinen kuva oli vielä 1960-luvun lopulla erittäin vetovoimainen Väestö ja aluetalous kasvoivat räjähdysmäisesti Pori oli houkutteleva työ- ja asuinpaikka: kuuden nopeimmin kasvavan kunnan joukossa koko maassa mutta opiskelumahdollisuuksille ja korkeakouluille ei osattu antaa paljon arvoa: kaikki tapahtui raskaan savupiipputeollisuuden ehdoilla Alamäki alkoi öljykriisin jälkeen 1970-luvun puolivälin jälkeen ja muuttui krooniseksi syöksykierteeksi 1980- luvun aikana Piittaamattomuus ympäristöstä Massatyöttömyys, teollisuustyöpaikkojen määrän lasku Muuttotappiot yhtäjaksoisia 1975-2004 Käänne 2000-luvun vaihteessa
Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos nykyisin selviytymistarinana
Ruosteesta rosoiseen kasvuun! Teollisuuden uusiutumisen tukeminen ja kärkitoimialojen erikoistuminen Elinkeinorakenteen vähittäinen monipuolistaminen Perusteollisuuden kivijalan ympärille muita kivijalkoja: alueelle jäänyt teollisuus uusiutunutta, kilpailukykyistä ja globaalia Työllisistä teollisuuden palveluksessa edelleen noin kolmannes Panostukset osaamisrakenteeseen (erityisesti yliopistokeskus) Positiivinen väestönkehitys ja muuttovoitot Myönteinen työllisyyskehitys Varovainen rohkeus tehdä valintoja (meriteollisuus, (aurinko)energia, tapahtumateollisuus/luova pöhinä, opiskelu- ja korkeakoulukaupunki, kasvuretoriikka) Kielteisten mielikuvien kääntäminen vahvuudeksi (rosoisuus, ruosteisuus, vastakohdat, tylyys, omaleimaisuus jne.) Jatkuva kasvupuhe ja edunvalvonta
500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 -800-900 -1000-1100 -1200 Porin muuttotase maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 1990-2011 1990-1994 1995-1999 -117 2000-2004 2005-2009 2010-2011 -193-256 Kaikki ikäryhmät -818 Nuoret 15-24-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus 2011, Väestötilastot -1053 194 281 237 372 248
175 150 125 100 75 50 25 0-25 -50-75 -100-125 -150-175 -200-225 20-24 v. 15-19 v. Porin nettomuutto 15-25-vuotiaissa 1987-2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 AMK 1990-luku AMK + yliopistokeskus 2000-luku Lähde: Tilastokeskus 2011, Väestötilastot
Porin työttömyysaste (%)verrattuna 20 suurimpaan kaupunkiin vuosina 2000-2011 - Porin työttömyysaste laski yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 vuoteen 2008 saakka - Porin työttömyysasteen ero 20 suurimpaan kaupunkiin kaventui yhtäjaksoisesti vuosina 2000-2011: ero 5,0 %-yksikköä vuonna 2000 ja enää 0,3 %-yksikköä vuonna 2011 Työttömöyysaste % 21 19 17 15 13 - Porin työttömyysaste oli 20 11 suurimman kaupungin joukossa toiseksi tai kolmanneksi heikoin 9 vuosina 2000-2007, mutta vuosien 2010-2011 parempi 7 jo kuin kahdeksassa muussa kaupungissa. 5 Lähde: TEM, vuosikeskiarvot Porin työttömyysaste %* 20 suurinta % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Porin seudun elinkeinostrategian kärjet
Hallitusohjelman kaupunki- ja aluekehitykseen liittyvät linjaukset Valtion toimintaa ohjaavat periaatteet - Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2012 - Alueiden kehittämisen tavoitepäätös - Innovaatio-, korkeakoulu-, liikenne-, asunto-, maahanmuutto-, kunta-, ilmasto- ja energiapolitiikka yhteistyössä kaupunkien kanssa Kasvu- tai kaupunkisopimus strategisen kehittämisen tukena (sisältää kaupungin kasvu-, palvelu- ja innovaatio & elinkeinostrategian) MAL-sopimukset -Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu - Kaupunkikohtainen profilointi Sosiaalinen eheys. EU:n kaupunkikehittäminen (EAKR kaupunkiulottuvuus, Urbact jne.) Innovaatiokeskittymäpolitiikka -2-vaiheinen hakuprosessi - Arviolta 10-12 aluetta Kuntarakenneuudistus
Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan työkalupakki 1. Kaupunkipolitiikan työkalupakki MAL + PE -aiesopimukset Innovaatiokeskittymäpolitiikka Sosiaalinen eheys EU:n kaupunkikehittäminen ja kaupunkiulottuvuus Kuntarakenneuudistus 2. Seudulliset kasvu- tai kaupunkisopimukset Sopimusosapuolet valtio + kunnat, korkeakoulut, elinkeinoyhtiöt, muut kehittäjäorganisaatiot jne. Strategisten painopistevalintojen + teemojen määrittely Lähtökohtana seutujen oma strategiatyö, vahvuudet ja profilointi Uudet sisällöt Osapuolten pitkäjänteinen sitoutuminen 3. Neuvottelumenettely Kytkentä aluekehittämisen normijärjestelmään Työnjako valtion, kaupunkien, aluehallinnon ja innovaatiokeskittymäpolitiikan välillä Kaupunki- tai kaupunkiseutukohtainen toimenpiteiden räätälöinti Voimavarojen kokoamisen ja kansallisen työnjaon edistäminen Käytettävissä olevat resurssit, kepit ja porkkanat Kehittämistarpeet ja haasteet, jatkuva vuorovaikutteisuus
Summa summarum Kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa: strategisilla valinnoilla vaikutetaan 2020-luvun kehitykseen Elinkeinorakenteen jatkuva aktiivinen monipuolistaminen, mutta ei saa unohtaa keskittymien määrätietoista vahvistamista ja toimialakärkiä Ylipanostaminen osaamisrakenteeseen Rohkeus tehdä valintoja, radikaali ja pakottava asennemuutos Luova pöhinä, törmäyttävä yhteistyö Kasvupuhe
Poris sul menee nii kaua hyvin, ku alkaa mennä hyvin - Veli-Pekka Ketola -
Kiitos!