Politiikan ja viestinnän kandiohjelma Opetussuunnitelma

Politiikan ja viestinnän kandiohjelma Opetussuunnitelma 2017-2020 Tutkintorakenne PVK-100 Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op PVK-P110 Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet 5 op PVK-M120 Maailmanpolitiikan tutkimuksen perusteet 5 op PVK-V130 Viestinnän tutkimuksen perusteet 5 op PVK-P140 Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa 5 op PVK-V150 Viestinnän rakenteet ja etiikka 5 op PVK-200 Politiikka ja viestintä, aineopinnot 65 op Ohjelman yhteiset pakolliset aineopinnot 15 op PVK-Y201 Julkisuus ja demokratia 5 op PVK-Y202 Globalisaatio ja globaali hallinta 5 op PVK-Y203 Poliittisen ajattelun perusteet 5 op Opintosuuntakohtaiset pakolliset aineopinnot 50 op: 30 op oman opintosuunnan ja 20 op ohjelman toisen opintosuunnan opintoja. PVK-P200 Politiikka ja organisaatiot 30 op Pakolliset opintojaksot 5 op + kandiseminaari ja tutkielma 10 op PVK-P201 Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen lähestymistavat 5 op PVK-P280 Kandidaatintutkielmaseminaari, politiikka ja organisaatiot 4 op PVK-P290 Kandidaatintutkielma, politiikka ja organisaatiot 6 op Valinnaiset opintojaksot 15 op opiskelijan valinnan mukaisesti: Huom! Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. PVK-P202 Vertaileva politiikan tutkimus 5 op PVK-P203 Hallinnan institutionalistinen tutkimus 5 op PVK-P204 Organisaatiotutkimus 5 op PVK-P205 Poliittinen osallistuminen 5 op PVK-P206 Poliittiset puolueet, instituutiot ja prosessit 5 op PVK-P207 Euroopan politiikan nykyvirtauksia 5 op PVK-P208 Sukupuoli, politiikka ja yhteiskunta 5 op PVK-P209 Vertailevia näkökulmia politiikan ilmiöihin 5 op PVK-P210 Julkisten organisaatioiden tutkimuksen erityiskysymyksiä 5 op jompikumpi seuraavista viestinnän opintosuunnan jaksoista: PVK-V201 Poliittinen viestintä 5 op TAI PVK-V203 Organisaatioiden viestintä 5 op PVK-M200 Maailmanpolitiikka 30 op Pakolliset opintojaksot 20 op + kandiseminaari ja tutkielma 10 op: PVK-M201 Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset 5 op PVK-M202 Ulkopolitiikka ja turvallisuus 5 op PVK-M203 Rauhan- ja konfliktintutkimus 5 op PVK-M204 Globaali poliittinen talous 5 op PVK-M280 Kandidaatintutkielmaseminaari, maailmanpolitiikka 4 op PVK-M290 Kandidaatintutkielma, maailmanpolitiikka 6 op

PVK-V200 Viestintä 30 op Pakolliset opintojaksot 15 op + kandiseminaari ja tutkielma 10 op: PVK-V201 Poliittinen viestintä 5 op PVK-V202 Media, yhteiskunta ja kulttuuri 5 op PVK-V203 Organisaatioiden viestintä 5 op PVK-V280 Kandidaatintutkielmaseminaari, viestintä 4 op PVK-V290 Kandidaatintutkielma, viestintä 6 op Valinnaiset opintojaksot 5 op opiskelijan valinnan mukaisesti: Huom! Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. PVK-V204 Promootiokulttuuri ja julkisuuden tutkimus 5 op PVK-V205 Digitaalinen media ja yhteiskunta 5 PVK-V206 Globaali media ja journalismi 5 op PVK-V207 Kriisiviestintä ja johtaminen 5 op PVK-P208 Sukupuoli, politiikka ja yhteiskunta 5 op PVK-V209 Poliittiset ja uskonnolliset ääri-ilmiöt mediayhteiskunnassa 5 op PVK-400 Menetelmäopinnot 20 op VALT-103 Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen osa 1 5 op PVK-410 Yhteiskuntatieteiden metodologia 5 op PVK-420 Tutkimusmenetelmät 10 op PVK-600 Työelämä ja asiantuntijuus 10 op Työelämäjakso 5 op (valitaan yksi jakso seuraavista): o PVK-601 Työelämäprojekti 5 op o PVK-602 Työharjoittelu 5 op o PVK-603 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta 5 op Koulutusohjelmakohtaiset työelämäjaksot 5 op: Huom! Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. o PVK-604 Journalismi ammattina 5 op o PVK-605 Organisaatioviestinnän ammattilaiset 5 op o PVK-606 Digitaalisen viestinnän käytännöt 5 op o PVK-607 Tulevaisuutena Euroopan unioni PVK-610 Asiantuntijataidot 5 op Muut opinnot 15 op Kieliopinnot 10 op o Äidinkieli 3 op: Akateemiset tekstitaidot 2 op + 1 op (VALT-101) o Toinen kotimainen kieli 3 op o Vieras kieli 4 op Tieto- ja viestintätekniikan opinnot / Opiskelijan digitaidot 3 op: o Opiskelijan digitaidot: orientaatio 2 op o Opiskelijan digitaidot: syventävät taidot 1 op VALT-102 Puheviestintä 2 op Valinnaiset opinnot 45 op 1 opintokokonaisuus, vähintään 15 op vapaavalintaiset opinnot 30 op

Opintokokonaisuuden nimi, laajuus ja tunniste Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja Nimetään myöhemmin. Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden, maailmanpolitiikan kuin viestinnän tutkimuksen lähtökohdat: hän tuntee niiden keskeiset käsitteet ja suuntaukset. Lisäksi opiskelija tietää perusteet poliittisen päätöksenteon ja mediajärjestelmien rakenteista. Hän myös osaa yhdistää oppimansa ajankohtaisiin ilmiöihin ja niistä käytävään kansalaiskeskusteluun. Opintokokonaisuuden toteutus Opintokokonaisuuden sisältö - PVK-P110 Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet 5 op - PVK-M120 Maailmanpolitiikan tutkimuksen perusteet 5 op - PVK-V130 Viestinnän tutkimuksen perusteet 5 op - PVK-P140 Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa 5 op - PVK-V150 Viestinnän rakenteet ja etiikka 5 op Kokonaisuudesta annetaan arvosana asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Arvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella: 4.50-5.00 = 5 (erinomainen), 3.50-4.49 = 4 (kiitettävä), 2.50-3.49 = 3 (hyvä), 1.50-2.49 = 2 (tyydyttävä), 1.00-1.49 = 1 (välttävä). Opintokokonaisuuden järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella 1. opintovuosi.

, laajuus ja tunniste Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet 5 op (PVK-P110) Anne Maria Holli Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee valtio-opillisten lähestymistapojen perusteet. Hän osaa määritellä politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja ymmärtää sen tutkimuskohteiden olennaiset piirteet perustasolla. Hän osaa nimetä joukon politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen keskeisiä teoreettisia ja empiirisiä tutkimussuuntauksia sekä on harjoitellut tapoja analysoida tutkimuskohteita eri traditioiden näkökulmista. Opiskelija osaa yhdistää opitun ajankohtaisiin päivänpolitiikan ilmiöihin ja niistä käytävään kansalaiskeskusteluun. Hänellä on valmiudet jatkaa politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen sekä maailmanpolitiikan opintoja. Jakson yhteydessä laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Hopsin avulla opiskelija harjaantuu suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opintojaan omien lähtökohtiensa ja tavoitteidensa pohjalta sekä kehittämään omia opiskelutaitojaan. Vuosittain järjestettävä lähiopetuskurssi on pakollinen sekä POLVI-koulutusohjelman opiskelijoille että politiikan ja organisaatioiden tutkimusta opiskeleville muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Kurssiin saattaa sisältyä opettajan määräämää lisäkirjallisuutta. Pakollinen kirjallisuus suoritetaan kurssin yhteydessä järjestettävässä kuulustelussa. Jakson voi suorittaa myös Avoimessa yliopistossa lähi- ja/tai verkko-opetuksena. Opintojakso antaa perustan yleisen valtio-opin keskeisiin käsitteisiin ja oppihistoriaan sekä erityisesti politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen pohtimiin ilmiöiden, tutkimuskohteisiin ja lähestymistapoihin. Se rakentaa kokonaiskuvaa valtio-opin tutkimuksen kentästä ja sen tutkimista yhteiskunnallisista, eritoten politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen alaan kuuluvista ilmiöistä, niiden välisistä suhteista sekä näiden yhteyksistä muihin sosiaalisen ja yhteiskunnallisen elämän ilmiöihin. POLVI-koulutusohjelman opiskelijat tekevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman kurssin yhteydessä erikseen ilmoitettavalla tavalla. Pakollinen kirjallisuus: Heywood, Andrew: Politics. Fourth edition Opettajan mahdollisesti lähiopetuskurssilla määräämä lisäkirjallisuus Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). suomi

1. opintovuosi, 1. periodi

Maailmanpolitiikan tutkimuksen perusteet 5 op (PVK-M120) Teivo Teivainen Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä opinnoissa. Opiskelijalla on taidot soveltaa opittua maailmanpoliittisiin ilmiöihin ja niistä käytävään kansalaiskeskusteluun. Jakso on pakollinen kaikille POLVI-kandiohjelman opiskelijoille. Vuosittain järjestettävä lähiopetuskurssi. Kurssiin saattaa sisältyä opettajan määräämää lisäkirjallisuutta. Kirjallisuus suoritetaan kurssin yhteydessä järjestettävässä kuulustelussa. Jakson voi suorittaa myös Avoimessa yliopistossa lähi- ja/tai verkko-opetuksena. Opintojakso johdattelee maailmanpolitiikan tutkimuksen suuntauksiin ja keskeisiin kiistakysymyksiin. Se rakentaa kokonaiskuvaa maailmanpolitiikan tutkimuksesta alana, jossa on aineksia sekä kansainvälisen politiikan perinteisestä oppiaineesta että poikkitieteellisestä globalisaation tutkimuksesta. Jaksossa perehdytään käsitteisiin, teorioihin ja maailmanhistorian kehityskulkuihin. Jenny Edkins, Maja Zehfuss: Global Politics: A New Introduction Opettajan mahdollisesti kurssilla määräämä lisäkirjallisuus Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Suomi 1. opintovuosi, 2. periodi

Viestinnän tutkimuksen perusteet 5 op (PVK-V130) Esa Väliverronen Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee viestinnän, median ja julkisuuden tutkimuksen keskeiset suuntaukset, käsitteet ja niiden historiallisen taustan. Lisäksi hän pystyy hahmottamaan ja arvioimaan mediamaiseman muutoksia sekä viestinnän ja median ajankohtaisia ilmiöitä tutkimuksen käsitteiden ja näkökulmien avulla. Jakso on pakollinen kaikille POLVI-kandiohjelman opiskelijoille. Luennot, luento- ja kirjallisuuskuulustelu. Jakso voidaan suorittaa lähi- ja/tai verkko-opetuksena. Lähiopetus on pakollinen POLVI-ohjelman opiskelijoille. Suoritustavat tarkennetaan opetusohjelmassa. Opintojakso esittelee viestinnän tutkimuksen näkökulmia, keskeisiä käsitteitä ja ajankohtaisia kysymyksiä mediatutkimuksen, julkisuuden tutkimuksen sekä organisaatioiden viestinnän tutkimuksen perinteiden kautta. - Seppänen J & Väliverronen E (2012 tai uudempi painos): Mediayhteiskunta. Vastapaino ja - Jenkins, Henry, Ford, Sam & Green, Joshua (2013) Spreadable Media: Creating value and meaning in a networked culture. New York UP tai - Cornelissen, Joep (2014) Corporate communication. A Guide to Theory and Practice. 4th ed. London: Sage. Opetuksen yhteydessä jaettavat artikkelit. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). suomi 1. opintovuosi, 1. periodi

Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa 5 op (PVK-P140) Yliopistonlehtori X Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää perusteet poliittisen päätöksenteon rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja Euroopan unionissa sekä niiden keskeisistä muutoksista. Lisäksi opiskelija osaa arvioida eri instituutioiden piiriin sijoittuvaa poliittista päätöksentekoa ja vallankäyttöä kriittisesti ja kykenee soveltamaan tietojaan politiikan ja hallinnon ajankohtaisten ilmiöiden analyysiin. Jakso on pakollinen kaikille POLVI-kandiohjelman opiskelijoille. Oman koulutusohjelman opiskelijat: vuosittain järjestettävä pakollinen lähiopetus, johon voivat osallistua myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat, jos kurssilla on tilaa. Suoritustavat tarkennetaan vuosittain opetusohjelmassa. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat: Kuten oman koulutusohjelman opiskelijoilla tai kirjallisuuskuulustelu Examinariumissa. Kirjallisuuskuulustelussa tentitään kaikki teokset samalla kertaa, ja se korvaa opintojakson kokonaisuudessaan. Kirjallisuuskuulustelun voi suorittaa koko lukuvuoden aikana. Opintojakso johdattaa (1) Euroopan unioniin poliittisena järjestelmänä, sen instituutioihin ja päätöksentekoon ja niitä koskeviin eri lähestymistapoihin alan tutkimuksessa, ja (2) Suomen poliittis-hallinnollisen järjestelmän rakenteisiin ja käytäntöihin päätöksenteon ja vallankäytön sekä niiden tutkimuksen näkökulmasta. Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet. - Mykkänen, Juri & Paakkunainen, Kari (toim.) Johdatus Euroopan unionin politiikkaan. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 2014. 355 s. (löytyy sähköisenä osoitteesta http://hdl.handle.net/10138/135785) - Mari K Niemi et al (toim.) Poliittinen valta Suomessa, n. 350 s. (Gaudeamus, tulossa keväällä) - Nyholm, Inga & Jari Stenvall & Jenni Airaksinen & Elias Pekkola & Arto Haveri & Klaus af Ursin & Seppo Tiihonen: Julkinen hallinto Suomessa. Tietosanoma 2016, 368 s. (on e-kirjana) Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Kotimaiset kielet suomi/ruotsi 1. opintovuosi, 3. periodi

Viestinnän rakenteet ja etiikka 5 op (PVK-V150) Tuomo Mörä Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva mediajärjestelmien rakenteista sekä niihin vaikuttavista muutospaineista ja eettisistä kysymyksistä. Opiskelija ymmärtää viestinnän ja mediakentän taustalla olevia yhteiskunnallisia ja viestintäpoliittisia ulottuvuuksia. Jakso on pakollinen kaikille POLVI-kandiohjelman opiskelijoille. Luennot ja kirjallisuuskuulustelu. Jakso voidaan suorittaa lähi- ja/tai verkko-opetuksena. Lähiopetus on pakollinen POLVI-ohjelman opiskelijoille. Suoritustavat tarkennetaan opetusohjelmassa. Opintojaksolla perehdytään kansainvälisiin viestintäjärjestelmiin ja Suomen mediakentän erityispiirteisiin. Lisäksi käsitellään mediaan ja journalismiin liittyviä yhteiskunnallisia ihanteita ja intressejä, eettisiä kysymyksiä sekä viestintäpolitiikan ajankohtaisia teemoja, kuten verkon vapauteen, sosiaaliseen mediaan ja kansalaisten digitaalisiin oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Keskeisiä teemoja ovat viestintäjärjestelmä, median poliittinen talous, viestinnän etiikka, kansalaisten viestinnän oikeudet ja viestintäpolitiikka. Viestinnän tutkimuksen perusteet - Karppinen, K ym. (2015) Kenen media? Johdatus viestintäpolitiikan tutkimukseen. Vastapaino - Ward, S.J.A. (2011) Ethics and the Media. An Introduction. Cambridge. - Hardy, J. (2014) Critical Political Economy of the Media. An Introduction. Routledge. - Freedman, D. (2014) The Contradictions of Media Power. Bloomsbury. - Syvertsen, T., G. Enli, O.J.Mjøs & H. Moe (2014) The Media Welfare State: Nordic Media in the Digital Era. The University of Michigan Press. - Nordenstreng K. (toim.) (2015) Sananvapaus Suomessa. Tampere University Press. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Suomi 1. opintovuosi, 2. periodi

Opintokokonaisuuden nimi, laajuus ja tunniste Politiikka ja viestintä, aineopinnot 65 op (PVK-200) Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja Nimetään myöhemmin. Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän aineopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija on perehtynyt julkisuuden ja demokratian dynamiikkaan, globalisaation ja globaalin hallinnan kansainväliselle järjestelmälle asettamiin haasteisiin sekä poliittisen ajattelun klassisiin teemoihin ja ajattelijoihin. Valinnoistaan riippuen hän on syventänyt tuntemustaan joko politiikan ja organisaatioiden, maailmanpolitiikan ja/tai viestinnän tutkimuksesta. Opiskelija hallitsee lisäksi tieteellisen tutkimusprosessin perusvaiheet ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteet. Hän osaa käyttää tieteellisiä menetelmiä pienissä tutkimusprojekteissa ja osallistua tieteelliseen keskusteluun. Opiskelija pystyy hakemaan tietoa ja arvioimaan sitä kriittisesti, hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia ja viemään läpi projekteja niin yksin kuin ryhmätyönä sekä esiintymään asiantuntijaroolissa. Opintokokonaisuuden toteutus Opintokokonaisuuden sisältö Ohjelman yhteiset pakolliset aineopinnot 15 op: - PVK-Y201 Julkisuus ja demokratia 5 op - PVK-Y202 Globalisaatio ja globaali hallinta 5 op - PVK-Y203 Poliittisen ajattelun perusteet 5 op Opintosuuntakohtaiset pakolliset aineopinnot 50 op (30 op + 20 op): 1. Politiikan ja organisaatioiden opintosuunta: PVK-P200 Politiikka ja organisaatiot 30 op 2. Maailmanpolitiikan opintosuunta: PVK-M200 Maailmanpolitiikka 30 op 3. Viestinnän opintosuunta: PVK-V200 Viestintä 30 op Opiskelija suorittaa valitsemansa opintosuunnan aineopintojen (30 op) lisäksi 20 op (4 x 5 op) ohjelman toisen opintosuunnan opintoja. Opiskelijalle kirjataan aineopinnoista kaksi kokonaisuusmerkintää: 1) Oman opintosuunnan opinnot 30 op ja 2) Politiikka ja viestintä, aineopinnot 65 op -merkinnän, johon sisällytetään opiskelijan oman opintosuunnan opintokokonaisuuden (30 op) lisäksi ohjelman yhteiset aineopinnot 3 x 5 op sekä yhden ohjelman muun opintosuunnan opinnot 4 x 5 op. Kokonaisuudesta annetaan arvosana asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Arvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella: 4.50-5.00 = 5 (erinomainen), 3.50-4.49 = 4 (kiitettävä), 2.50-3.49 = 3 (hyvä), 1.50-2.49 = 2 (tyydyttävä), 1.00-1.49 = 1 (välttävä). 2.-3. opintovuosi.

Julkisuus ja demokratia 5 op (PVK-Y201) Anu Kantola & Juri Mykkänen Jakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt julkisuutta ja demokratiaa käsitteleviin teorioihin ja käsitteisiin. Opiskelija ymmärtää julkisuuden ja demokratian toimintaa, niiden historiallista yhteen kietoutumista ja dynamiikkaa. Opiskelija kykenee myös lukemaan kriittisesti teorioita ja käsitteitä käsitteleviä tieteellisiä tekstejä, sijoittamaan ne kontekstiinsa ja hahmottaa miten niitä julkisuuden ja demokratian ajankohtaisten ilmiöiden ymmärtämisessä. Jakso on POLVI-ohjelman opiskelijoille pakollinen. Luennot, kirjallisuuden lukeminen, harjoitustehtävät. Jakso voidaan suorittaa lähi- ja/tai verkko-opetuksena. Suoritustavat tarkennetaan opetusohjelmassa. nä ovat julkisuutta ja demokratiaa käsittelevät keskeiset teoreetikot ja heidän käsitteensä. Jakso käsittelee julkisuuden ja demokratian toimintaa, niiden historiallista yhteen kietoutumista ja dynamiikkaa. Jakson teemoja ovat julkisuuden modernisoituminen ja sen vaikutus demokraattisen politiikan muutoksiin, kuvitteellinen yhteisöllisyys ja nationalistinen demokratia, sukupuoli ja julkisuus, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisliikkeiden julkisuus sekä vastajulkisuudet. Politiikan ja viestinnän perusopinnot. - Anderson, B. (2007) Kuvitellut yhteisöt: nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. Tampere: Vastapaino (valikoiden). - Calhoun, C. J. (2002) Imagining Solidarity: Cosmopolitanism, Constitutional Patriotism, and the Public Sphere. Public Culture 14:1, 147-171 - Held, D. (2006) Models of Democracy. Stanford: Stanford University Press (valikoiden). - Habermas, J., Lennox, S., & Lennox, F. (1974) The Public Sphere: An Encyclopedia Article (1964). New German Critique 3, 49-55. Tai suomennos: Habermas, Jürgen: Julkisuus. Tiedotustutkimus 3/1985. - Habermas, J. (2009) Poliittinen viestintä mediayhteiskunnassa: Voiko demokratia yhä iloita episteemisestä ulottuvuudesta? Media & Viestintä 32:3, 31-44 - Frazer, N. (1990/2009) Uusi katse julkisuuteen: vallitsevan demokratian arvostelua. Media & Viestintä 32:3: - Gardiner, M. E. (2004). Wild Publics and Grotesque Symposiums: Habermas and Bakhtin on Dialogue, Everyday Life and the Public Sphere. The Sociological Review 52:1, 28-48 - Mouffe, C. (2009) Keskusteleva demokratia vai kiisteleva moniarvoisuus? Media & Viestintä 32:3, 45-53 - Rosanvallon, P. (2008) Vastademokratia: politiikka epäluulon aikakaudella. Vastapaino, s. 7-39, 199-250 - Taylor, C. (2002) Modern Social Imaginaries. Public Culture 14:1, 91-124

Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Suomi 1. opintovuosi, 4. periodi.

Globalisaatio ja globaali hallinta 5 op (PVK-Y202) Sergei Prozorov On the completion of the unit the student will have gained an introduction to the key themes, concepts and debates in the fields of globalization and global governance, developed their skills in the analysis of global events, processes and institutions and their abilities to apply theoretical concepts to a variety of issues in contemporary world politics. Globalization and Global Governance Annual compulsory contact teaching and readings as specified by the teacher. In case there is not enough room on the course, literature exam for students from other programs. The unit offers an introduction to key themes, concepts and debates in the fields of globalization and global governance. It covers debates on the transformation of the international system and the emergence of the structures of global governance. These theoretical perspectives will also be applied to key contemporary events and processes in world politics. - Axford, B. (2014), Theories of Globalization, London: Wiley. - Robertson, R. (1992), Globalization: Social Theory and Global Culture, London: Sage. - Sinclair, T. (2012), Global Governance. London: Polity Grading scale is from 0 to 5. English 1st year, 3d period.

Poliittisen ajattelun perusteet 5 op (PVK-Y203) Emilia Palonen Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa keskeiset poliittiset ajattelijat ja heidän peruskäsitteensä. Hän osaa sijoittaa heistä useita ajattelutapojen kontekstiin että historiallisiin tapahtumiin. Opetustavasta riippuen opiskelija on perehtynyt syvällisemmin yhden tai useamman ajattelijan tuotantoon alkuperäistekstienkin kautta ja hahmottanut politiikan teorian lukemisen perusperiaatteet. Käsitteitä ja ajattelijoita tunnistamalla ja vertailemalla opiskelija on sisäistänyt heidän välisiään eroja ja osaa puntaroida heidän merkitystään erilaisille aatesuunnille, ajattelijoille ja nykypolitiikan keskusteluille. Opiskelija osaa kriittisesti reflektoida myös perinteisen ajattelijoiden kaanonin miehisyyttä, ja tuntee keskeiset naisajattelijat ja feminististen tulkintojen merkityksen poliittisen ajattelun kehityksessä. Työelämän taitoina opiskelijat hahmottavat ajattelun taustaoletuksia ja poliittisuutta, ja kehittävät debatoinnin ja tiedonhankinnan perusteita. Jakso on pakollinen kaikille POLVI-kandiohjelman opiskelijoille. Oman koulutusohjelman opiskelijat: Vuosittain järjestettävä lähiopetus. Kirjallisuus suoritetaan kurssin yhteydessä opettajan tarkentamin tavoin. Lähiopetukseen voivat osallistua myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat, jos kurssilla on tilaa. Suoritustavat tarkennetaan opetusohjelmassa. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat: lähiopetus, verkko-opetus tai verkkotentti. Poliittisen ajattelun klassikot tulevat tutuksi ja kontekstualisoitua niin, että länsimaisen poliittisen ajattelun historia ja sen muutos nähdään heidän kauttaan. Kaanon sofisteista aikamme teoreetikkoihin antaa pohjan politiikalle ja auttaa tunnistamaan menneet, unohtuneet ja jälleen palanneet ilmiöt. Perinteisesti miehisen kaanonin rinnalla nostetaan naisajattelijoita ja feministisiä tulkintoja klassikoista. Opettajan määrittelemin osin valikoima seuraavista: - David Boucher and Paul Kelly (2017) Political Thinkers from Socrates to the Present, Oxford, Third Edition, e-versio saatavilla - Gary Browning (2016) A History of Modern Political Thought: The Question of Interpretation, Oxford. - Koikkalainen, Petri & Paul-Erik Korvela (toim.) (2012) Klassiset poliittiset ajattelijat, Vastapaino - Lindroos, Kia & Suvi Soininen (toim.) (2008) Politiikan nykyteoreetikoita, Gaudeamus. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen).

Kotimaiset kielet suomi/ruotsi tai englanti 1. opintovuosi, 3 ja/tai 4. periodi.

Opintokokonaisuuden nimi, laajuus ja tunniste Politiikka ja organisaatiot 30 op (PVK-P200) Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja Nimetään myöhemmin. Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Suoritettuaan 30 opintopisteen laajuiset opinnot politiikan ja organisaatioiden tutkimuksessa opiskelija tuntee valtio-opillisten lähestymistapojen perusteet. Hän osaa määritellä politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa sen tutkimuskohteita. Opiskelija tietää perusteet poliittisen päätöksenteon rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja Euroopan unionissa sekä osaa kuvata niiden keskeiset muutokset. Opiskelija tunnistaa ja osaa vertailla keskenään yhtäältä julkisuutta ja demokratiaa eritteleviä teoreettisia näkemyksiä sekä toisaalta keskeisiä poliittisia ajattelijoita ja heidän peruskäsitteitään. Opiskelija on perehtynyt omien valintojensa mukaan useisiin politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen osa-alueisiin. Sen myötä hän on oppinut erittelemään niiden taustalla olevia perustavia eroja eri teoreettisten lähestymistapojen välillä. Opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimusprosessin perusvaiheet ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteet. Opiskelija on harjaantunut tutkimustyön peruskäytäntöihin. Opiskelijalla on perusvalmiudet tieteelliseen ajatteluun ja argumentaatioon. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tutkimustiedon arvioinnissa, yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämän organisaatioissa. Hän pystyy käyttämään asiantuntemustaan arvioidessaan kriittisesti poliittista päätöksentekoa ja organisaatioiden toimintaa. Hänellä on valmiudet syventää politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen opintoja maisteriopintojen tasolla. Opintokokonaisuuden toteutus Opintokokonaisuuden sisältö Pakolliset opintojaksot - PVK-P201 Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen lähestymistavat 5 op - PVK-P280 Kandidaatintutkielmaseminaari, politiikka ja organisaatiot 4 op - PVK-P290 Kandidaatintutkielma, politiikka ja organisaatiot 6 op Valinnaiset opintojaksot 15 op opiskelijan valinnan mukaisesti: Huom! Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. - PVK-P202 Vertaileva politiikan tutkimus 5 op - PVK-P203 Hallinnan institutionalistinen tutkimus 5 op - PVK-P204 Organisaatiotutkimus 5 op - PVK-P205 Poliittinen osallistuminen 5 op - PVK-P206 Poliittiset puolueet, instituutiot ja prosessit 5 op - PVK-P207 Euroopan politiikan nykyvirtauksia 5 op - PVK-P208 Sukupuoli, politiikka ja yhteiskunta 5 op - PVK-P209 Vertailevia näkökulmia politiikan ilmiöihin 5 op - PVK-P210 Julkisten organisaatioiden tutkimuksen erityiskysymyksiä 5 op Jompikumpi seuraavista viestinnän opintosuunnan jaksoista: - PVK-V201 Poliittinen viestintä 5 op TAI - PVK-V203 Organisaatioiden viestintä 5 op Politiikan ja viestinnän perusopinnot 25 op Politiikan ja viestinnän yhteiset aineopinnot 15 op

Kokonaisuudesta annetaan arvosana asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Arvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella: 4.50-5.00 = 5 (erinomainen), 3.50-4.49 = 4 (kiitettävä), 2.50-3.49 = 3 (hyvä), 1.50-2.49 = 2 (tyydyttävä), 1.00-1.49 = 1 (välttävä). Opintokokonaisuuden järjestämisajankohta lukukauden/periodin tarkkuudella 2.-3. opintovuosi.

Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen lähestymistavat 5 op (PVK-P201) Juri Mykkänen/Johanna Jääsaari, Pertti Ahonen Opintojakson suorittanut opiskelija tuntee keskeiset politiikan tutkimuksen sekä valtio-opillisen organisaatiotutkimuksen teoreettiset lähestymistavat, niiden keskeiset käsitteet ja lähestymistapojen oleelliset keskinäiset suhteet. Hän kykenee käyttämään oppimaansa tarkastellakseen ja arvioidakseen ajankohtaisia ilmiöitä. Lisäksi opintojakso kehittää valmiuksia tutkielmatyöskentelyyn. Jakso on pakollinen politiikan ja organisaatioiden opintosuunnan opiskelijoille. Oman koulutusohjelman opiskelijat: vuosittain järjestettävä lähiopetuskurssi. Kirjallisuus suoritetaan kurssin yhteydessä opettajan tarkentamin tavoin. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat: kirjallisuuskuulustelu Examinariumissa. Hyväksytty suoritus kirjallisuuskuulustelussa korvaa jakson kokonaisuudessaan. Kuulustelu tulee suorittaa kokonaisuudessaan yhdessä osassa. Kirjallisuuskuulustelun Examinariumissa voi suorittaa koko lukuvuoden aikana. Opintojakso voidaan suorittaa myös Avoimen yliopiston tarjoamalla kontaktiopetuksella. koostuu politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen teoreettisista lähestymistavoista, niiden käsitteistä sekä lähestymistapojen keskinäisten suhteiden tarkastelusta. Opintojakso kohdistuu valittuihin filosofian, metodologian ja metodien kysymyksiin. Perusopinnot - David Marsh & Gerry Stoker, toim., Theory and Methods in Political Science, 3. p., Houndmills: Palgrave Macmillan 2010, luvut 1-10, 11 ja 16. - Robert B. Denhardt & Thomas J. Catlaw. Theories of Public Organization, 7. p., Stamford, CT: Wadsworth Publishing, 2015. Examinariumissa suoritettava kirjallisuus muiden koulutusohjelmien opiskelijoille: - David Marsh & Gerry Stoker, toim., Theory and Methods in Political Science (3rd ed.) Houndmills: Palgrave Macmillan., 2010, koko teos - Jos C.N. Raadschelders & Eran Vigoda-Gadot. Global Dimensions of Public Administration and Governance: A Comparative Voyage. Hoboken, NJ: Wiley 2015. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). kontaktiopetuskieli suomi; tenttikieli suomi, ruotsi tai englanti.

2. opintovuosi, 1.- 2. periodi.

Kandidaatintutkielmaseminaari 4 op (PVK-P280, PVK-M280, PVK-V280) Johanna Jääsaari, Johanna Sumiala, Riikka Kuusisto, Turo Virtanen, X Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimusprosessin perusvaiheet ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteet. Opiskelija osaa laatia tutkimussuunnitelman, käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja raportoida tekemänsä tutkimuksen. Lisäksi opiskelija saa perusvalmiudet tieteelliseen argumentaatioon ja sen käyttämiseen tieteellisen tutkimuksen kriittisessä arvioinnissa, seminaariesiintymisessä ja tieteellisessä keskustelussa. Kandidaatintutkielmaseminaari järjestetään vuosittain jokaisella politiikan ja viestinnän kandidaattiohjelman opintosuunnalla. Vuosittaisesta opetusohjelmasta ilmenee, kuinka monta seminaaria järjestetään kullakin opintosuunnalla ja millä tavalla ne toteutetaan. Seminaareihin voivat osallistua vain politiikan ja viestinnän kandidaattiohjelman opiskelijat. Opiskelija voi ilmoittautua vain oman opintosuuntansa kandidaattiseminaariin. Seminaarin yhteydessä suoritetaan myös äidinkielen 1 op:n osuus. Lisäksi seminaarin yhteydessä toteutetaan valtakunnallinen kandipalautteen keruu. Opintojakso johdattaa tutkimusprosessin päävaiheisiin: tutkimusidean kehittelyyn, tutkimusongelman muotoiluun, teoreettisen viitekehyksen valintaan ja empiirisessä tutkimuksessa tutkimusaineiston keruun sekä käsittelyn ja analyysin päävaihtoehtoihin sekä tutkimusraportin kirjoittamisen sääntöihin. Opintojaksossa hyödynnetään aiempia tutkimusmenetelmäopintoja ja harjoitellaan tutkimustyötä käytännössä. Seminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, tehdään pienimuotoinen tutkimus ja raportoidaan se seminaariesitelmänä, esitellään oman tutkimustyön tulokset, opponoidaan muiden seminaariin osallistujien esitelmiä ja käydään niistä tieteellistä keskustelua. Seminaariesitelmä on suositeltavaa kirjoittaa mahdollisimman pitkälle suunnitellun kandidaatintutkielman mukaiseksi, sillä se edistää esitelmän viimeistelyä tutkielmaksi ja jättämistä tarkastettavaksi seuraavan opetusperiodin aikana. Politiikan ja viestinnän tutkimuksen perusopinnot, yhteiset aineopinnot, yhteiskuntatieteiden metodologian ja tutkimusmenetelmien opinnot sekä vähintään kymmenen opintopisteen verran opintosuuntakohtaisia tieteenalaopintoja. Tutkimusprosessin oppimista tukeva oheismateriaali määritellään kunkin seminaarin kurssikuvauksessa vuosittaisessa opetusohjelmassa tai seminaarin alkaessa. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen).

Kotimaiset kielet suomi/ruotsi 3. opintovuosi. Seminaarit kestävät kaksi opetusperiodia. Seminaareja järjestetään kullakin opintosuunnalla sekä syksyllä että keväällä.

Kandidaatintutkielma 6 op (PVK-P290, PVK-M290, PVK-V290) Riikka Kuusisto (vastuuopettajat nimetään opintosuunnittain) Kandidaatin tutkielman laadittuaan opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimusprosessin perusvaiheet ja tieteellisen ajattelun ja kirjoittamisen tärkeimmät periaatteet. Hän osaa muotoilla toteutuskelpoisen tutkimusasetelman ja toteuttaa sen käytännössä. Opiskelija rajaa tutkimusongelman onnistuneesti tutkimustavoitteensa mukaan ja perustelee sen suhteessa aihepiirin aiempaan tutkimukseen. Hän käyttää oman alan käsitteitä tai teoreettisia näkökulmia asiantuntevasti. Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkimusongelman näkökulmasta riittävän laajasti tieteelliseen kirjallisuuteen ja osaa soveltaa sitä aiheensa tutkimuksessa. Mikäli tutkielma perustuu empiiriseen aineistoon, opiskelija osaa perustella aineiston keruuseen, käsittelyyn ja analyysiin liittyvät valinnat ja toteuttaa ne käytännössä. Opiskelija on johdonmukainen tehdessään päätelmiä ja perustellessaan tutkimuksensa tuloksia. Hän pystyy arvioimaan tutkimusprosessiaan kriittisesti. Opiskelijan käyttämä kieli on virheetöntä, ymmärrettävää ja sujuvaa. Hän noudattaa tieteellistää viittaustekniikkaa ja laatii vakiintuneiden käytäntöjen mukaisen lähdeluettelon. Opiskelija osaa laatia johdonmukaisesti etenevän ja rakenteeltaan tasapainoisen tutkimusraportin. Opiskelija voi ilmoittautua kandidaatin tutkielman jättöön ympäri lukuvuoden heti kielentarkastuksen suoritettuaan. Kandidaatin tutkielma tulee jättää tarkastettavaksi mahdollisimman pian kandidaatintutkielmaseminaarin päätyttyä tai viimeistään seuraavan periodin aikana. Kandidaatin tutkielma sisältää kaikki tieteellisen tutkimuksen peruselementit: tutkimusongelman, käsitteitä ja teoreettisia näkökulmia yhdistävän viitekehyksen, analyysin, tulokset ja johtopäätökset. Empiirisessä tutkimuksessa tutkielma sisältää myös kuvauksen tutkimusaineistosta ja sen keruun, käsittelyn ja analyysin menetelmät. Tutkielman ohjepituus on 25 sivua. Kandidaatintutkielmaseminaari ja kielentarkastus eli kypsyysnäyte. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). 3. opintovuosi.

Vertaileva politiikan tutkimus 5 op (PVK-P202) Emilia Palonen Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija oppii ymmärtämään vertailemisen periaatteita ja erilaisia konventiota politiikan tutkimuksessa sekä arvioimaan niitä kriittisesti soveltaen. Hän on opintojakson suoritettuaan perehtynyt syvällisesti muutamiin alan keskeisiin käsitteisiin, näkee niiden välisiä määritelmällisiä eroja, ja osaa käyttää niitä tarkastellessaan erilaisia poliittisia järjestelmiä tai maita. Opiskelija osaa soveltaa peruskäsitteitä ja ilmiöitä globaalissa kontekstissa. Jakso on yksi politiikan ja organisaatioiden opintosuunnan valinnaisista aineopintojaksoista. Oman koulutusohjelman opiskelijat: Vuosittain järjestettävä lähiopetus. Kirjallisuus suoritetaan kurssin yhteydessä opettajan tarkentamin tavoin. Opetukseen voivat osallistua myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat, jos kurssilla on tilaa. Suoritustavat tarkennetaan opetusohjelmassa. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat: Kontaktiopetus tai verkkokurssi. Opintojaksolla perehdytään eri maiden erilaisiin poliittisiin järjestelmiin ja politiikan toimintatapoihin Suomen ulkopuolella. Teemat voivat liittyä esimerkiksi erilaisiin poliittisiin järjestelmiin, kuten demokratiat, autoritääriset, presidenttikeskeiset, parlamentaariset ja federalistiset järjestelmät; hallinto- ja päätöksentekojärjestelmien erot; vaalijärjestelmät, puolueet ja osallistuminen; vuorovaikutus- ja mediajärjestelmät. Opintojaksolla voidaan keskittyä myös erilaisten politiikan ilmiöiden vertailuun: silloin järjestelmät ovat osa kontekstia ja ne omaksutaan vertailuprosessissa pikemminkin kuin niihin ja maakohtaisiin järjestelmällisiin eroihin suoraan keskittyen. Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet, Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa Euroopan politiikan nykyvirtauksia, Vertailevia näkökulmia politiikan ilmiöihin Valikoima muuta kirjallisuutta tai artikkeleja sekä Dickovick, J.T and J. Eastwood (2016). Comparative Politics: Integrating Theories, Methods and Cases, Oxford University Press Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Kotimaiset kielet suomi/ruotsi tai englanti 2. opintovuosi, 4. periodi

Hallinnan institutionalistinen tutkimus 5 op (PVK-P203) Tero Erkkilä Opintojakson suoritettuaan opiskelijat osaavat tulkita instituutioiden merkitystä yhtäältä politiikan, hallinnan ja talouden jatkuvuuden ja toisaalta näiden muutoksen kannalta. Opiskelijat oppivat hallinnan ja uusinstitutionaalisen teorian keskeiset suuntaukset ja käsitteistön. Opiskelijat osaavat kurssilla oppimansa teoreettisen ja metodologisen tietämyksen avulla itsenäisesti selittää ja jäsentää hallinnan institutionaalisia erityiskysymyksiä eri konteksteissa. Jakso on yksi politiikan ja organisaatioiden opintosuunnan valinnaisista aineopintojaksoista. HUOM! Jakso on pakollinen niille Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen pääaineopiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2016 tai sitä aikaisemmin. Oman koulutusohjelman opiskelijat: vuosittain järjestettävä lähiopetuskurssi oheislukemistoineen. Kirjallisuus suoritetaan kurssin yhteydessä opettajan antamien ohjeiden mukaan. Suoritusmuodot tarkennetaan opetusohjelmassa. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat: Kuten POLVI-ohjelman opiskelijat, jos kurssilla on tilaa. Kirjallisuuskuulustelu Examinariumissa, jos kurssille ei mahdu. Kirjallisuuskuulustelussa tentitään kaikki teokset samalla kertaa, ja se korvaa opintojakson kokonaisuudessaan. Kirjallisuuskuulustelun voi suorittaa koko lukuvuoden aikana. perustuu hallinnan (governance) ja uusinstitutionaalisen tutkimuksen teoreettiseen keskusteluun. Tutkimusperinteen keskeisten käsitteiden lisäksi syvennytään sen ajankohtaisiin sovelluksiin hallinnan jatkuvuuden ja muutoksen ymmärtämiseksi. - Bell, Stephen, and Andrew Hindmoor. 2009. Rethinking Governance: The Centrality of the State in Modern Society. 1 edition. Cambridge: Cambridge University Press. - Lowndes & Roberts (2013) Why Institutions Matter: The New Institutionalism in Political Science - Scott, W. Richard (2013) Institutions and Organizations: Ideas, Interests, and Identities. 4 edition. Los Angeles: SAGE Publications, Inc. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Suomi 2. opintovuosi, 3. periodi

Organisaatiotutkimus 5 op (PVK-P204) Yliopistonlehtori X Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää organisaatiotutkimuksen perusteiden lisäksi alan tutkimuksen uusimmat suuntaukset ja niiden näkökulmat julkisia organisaatioita, yritysorganisaatioita ja ns. kolmannen sektorin organisaatioita erottaviin ja yhdistäviin piirteisin sekä niiden yhteiskunnallisen roolin muutoksiin. Opiskelija pystyy analysoimaan erilaisten organisaatioiden rakenteita ja käytäntöjä ja arvioimaan niitä kriittisesti sekä soveltamaan oppimaansa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä. Jakso on yksi politiikan ja organisaatioiden opintosuunnan valinnaisista aineopintojaksoista. HUOM! Jakso on pakollinen niille Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2016 tai sitä aikaisemmin. Oman koulutusohjelman opiskelijat: Vuosittain järjestettävä lähiopetus. Kirjallisuus suoritetaan kurssin yhteydessä opettajan antamien ohjeiden mukaan. Lähiopetuksen yhteydessä voidaan käyttää opettajan määrittelemää muuta kirjallisuutta. Kurssille voivat osallistua myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat, jos sillä on tilaa. Suoritustavat tarkennetaan opetusohjelmassa. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat: Kuten oman koulutusohjelman opiskelijoilla tai kirjallisuuskuulustelu Examinariumissa. Kirjallisuuskuulustelussa tentitään kaikki teokset samalla kertaa, ja se korvaa opintojakson kokonaisuudessaan. Kirjallisuuskuulustelun voi suorittaa koko lukuvuoden aikana. Opintojakso syventää tietoja organisaatiotutkimuksen suuntauksista erityisesti suhteessa julkisen sektorin organisaatioihin, uusiin organisaatiomuotoihin ja poliittiseen toimintaan organisaatioissa. Esillä ovat välineellinen, kulttuurinen ja myyttinen näkökulma organisaatioon. Opintojaksossa tarkastellaan myös eturyhmien organisoitumista ja vallan tavoittelua organisaatiossa. Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet, Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa - Christensen T, P Lægreid, P G Roness and K A Rovik: Organization Theory and the Public Sector: Instrument, Culture and Myth. Abingdon: Routledge 2007. 208 s. - Halpin, Darren R: The Organization of Political Interest Groups: Designing advocacy. Routledge 2014. 240 s. - David Buchanan & Richard Badham: Power, Politics, and Organizational Change, Second Edition: Winning the Turf Game. Sage 2008. 376 s. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen).

Kotimaiset kielet suomi/ruotsi 2. opintovuosi, 2. periodi

Poliittinen osallistuminen 5 op (PVK-P205) Mikko Mattila Jakson suoritettuaan opiskelija tuntee poliittisen osallistumisen tutkimuksen tärkeimmät lähestymistavat, teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän pystyy kuvaamaan kansalaisten poliittiseen osallistumiseen liittyvät keskeiset muutokset Suomessa ja kansainvälisesti sekä harjaantuu omaehtoisesti ja kriittisesti arvioimaan poliittiseen osallistumiseen liittyviä kehityskulkuja ja niihin liittyvää julkista keskustelua. Jakso on yksi politiikan ja organisaatioiden opintosuunnan valinnaisista aineopintojaksoista. Oman koulutusohjelman opiskelijat: vuosittain järjestettävä lähiopetus. Kirjallisuus suoritetaan kurssin yhteydessä opettajan tarkentamin tavoin. Luentokurssille voi osallistua myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat, jos tilaa riittää. Suoritustavat tarkennetaan vuosittaisessa opetusohjelmassa. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat: Kontaktiopetus tai vaihtoehtoisesti kirjallisuuskuulustelu Examinariumissa. Kirjallisuuskuulustelussa tentitään kolme pakollista teosta. Hyväksytty suoritus korvaa jakson kokonaisuudessaan. Kuulustelu tulee suorittaa kokonaisuudessaan yhdessä osassa. Kirjallisuuskuulustelun Examinariumissa voi suorittaa lukukausien aikana. Jaksossa käsitellään keskeiset poliittisen osallistumisen näkökulmat, teoriat ja niihin liittyvät empiiriset havainnot. Aihealueina ovat niin perinteiset (äänestäminen, puoluevalinta jne.) kuin uudemmatkin poliittisen osallistumisen muodot (poliittinen kuluttaminen, osallistuminen sosiaalisessa mediassa jne.). Lisäksi tarkastelun kohteena on kansalaisten poliittiseen osallistumiseen liittämät mielipiteet ja arvot. Jaksossa keskitytään poliittiseen osallistumiseen nimenomaan tavallisten kansalaisten näkökulmasta. Tällöin pois jäävät institutionaalinen osallistuminen (puolueet, eturyhmät) tai ammattimainen poliittinen vaikuttaminen (ammattipoliitikot, lobbarit). Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet Pakollinen kirjallisuus Examinarium-tentissä: - Dalton Russell: Citizen Politics. Public Opinion and Political Parties in Advanced Industrial Democracies - Evans Jocelyn : Voters & Voting. An Introduction - Tim Highfield (2016): Social Media and Everyday Politics Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen).

Luentokurssi opetetaan suomeksi. Examinarium-tentti: suomi/ruotsi. 2. opintovuosi, 2. periodi

Poliittiset puolueet, instituutiot ja prosessit 5 op (PVK-P206) Anne Maria Holli Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy hahmottamaan poliittisen järjestelmän ja sen osaelementtien toimintaa jäsentyneesti. Hän harjaantuu analysoimaan ja arvioimaan instituutioiden ja kollektiivisten ryhmätoimijoiden valtaa, asemaa ja toimintaa esimerkiksi päivänpolitiikassa, ja hänellä on valmius kehittää edelleen asiantuntemustaan aihepiirissä. Opiskelija osaa kytkeä konkreettiset politiikan ilmiöt laajempiin politiikantutkimuksen teoreettisiin (esim. instituutioteoriat) ja tutkimuksellisiin suuntauksiin (esim. policy-analyysin tyypit ja suuntaukset) ja eritellä niitä tässä valossa. Jakso on yksi politiikan ja organisaatioiden opintosuunnan valinnaisista aineopintojaksoista. Oman koulutusohjelman opiskelijat: vuosittain järjestettävä lähiopetus. Kirjallisuus suoritetaan kurssin yhteydessä opettajan tarkentamin tavoin. Luentokurssille voivat osallistua myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat, jos kurssilla on tilaa. Suoritustavat tarkennetaan opetusohjelmassa. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat: Kontaktiopetus tai kirjallisuuskuulustelu Examinariumissa. Kirjallisuuskuulustelussa tentitään kolme pakollista teosta. Hyväksytty suoritus korvaa jakson kokonaisuudessaan. Kuulustelu tulee suorittaa kokonaisuudessaan yhdessä osassa. Kirjallisuuskuulustelun Examinariumissa voi suorittaa koko lukuvuoden aikana. Opintojakso perehdyttää opiskelijan syvällisemmin demokratian keskeisiin rakenteisiin ja instituutioihin (eduskunta, hallitus, ministeriöt, paikallisdemokratian rakenteet) ja niiden toimintaan käytännössä. Se syventää opiskelijan tietämystä politiikan kollektiivisten ryhmätoimijoiden (puolueet, etu- ja kansalaisjärjestöt) tehtävistä ja toiminnasta poliittisessa järjestelmässä. Jakso perehdyttää opiskelijan myös siihen, miten poliittiset prosessit toimivat, miten politiikka (policy) muotoutuu sekä miten institutionaaliset tekijät ja ryhmätoimijat vaikuttavat poliittisen päätöksenteon lopputuloksiin (policy outputs). Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet, Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan Unionissa, Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen lähestymistavat Pakollinen kirjallisuus: - Raunio, Tapio & Wiberg, Matti (toim.): Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla - Mickelsson, Rauli: Suomen puolueet. Vapauden ajasta maailmantuskaan. - Hill, Michael & Varone, Frédéric: The Public Policy Process. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen).

suomi 2. opintovuosi, 3. periodi

Euroopan politiikan nykyvirtauksia 5 op (PVK-P207) Juri Mykkänen Opintojakson suorittanut opiskelija tuntee lähivuosikymmenten eurooppalaisen politiikan suuret linjat ja osaa keskustella eurooppalaisen politiikan kysymyksistä päivänpolitiikkaa syvemmällä tasolla. Hän osaa yhdistää politiikan eri ilmiöitä toisiinsa ja analysoida niitä yhdistäviä tekijöitä. Hän kykenee myös haastamaan julkisuudessa esiintyviä käsityksiä eurooppalaisen politiikan syistä ja seurauksista. Jakso on yksi politiikan ja organisaatioiden opintosuunnan valinnaisista aineopintojaksoista. Luentokurssi ja luentokuulustelu, jossa tentitään myös kurssin oheiskirjallisuus. Opintojakso tutustuttaa opiskelijan eurooppalaisen politiikan keskeisiin ilmiöihin ja suuntauksiin kylmän sodan päättymisestä eurokriisiin. Kurssien sisältö voi vaihdella. Kirjallisuus ilmoitetaan erikseen. Loppukuulustelu. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Suomi tai englanti 3. opintovuosi Opintojaksoa ei tarjota joka lukuvuosi.

Sukupuoli, politiikka ja yhteiskunta 5 op (PVK-P208) Anne Maria Holli Jakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa, miten sukupuoli kytkeytyy erilaisiin yhteiskunnallisiin käytäntöihin ja rakenteistaa yhteiskunnan toimintaa. Hän on tutustunut yhteiskunnallisen sukupuolentutkimuksen käsitteisiin, eri suuntauksiin ja tutkimustuloksiin perustasolla. Opiskelija harjaantuu soveltamaan opittua eri aihepiireihin ja arvioimaan sukupuolen merkitystä ja vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnan osa-alueilla. Hänellä on valmius jatkaa yhteiskuntatieteellisen sukupuolentutkimuksen opintoja erikoiskursseilla aineopinnoissa tai maisteritasolla. Jakso on yksi politiikan ja organisaatioiden opintosuunnan valinnaisista aineopintojaksoista. VALPURI:n (Valtiotieteellisen tiedekunnan sukupuolen tutkimuksen opetuskori) järjestämä vuosittainen, vaihtuva-alainen lähiopetus, tai Sukupuolentutkimuksen oppiaineen järjestämä vastaava, opetusohjelmaan hyväksytty lähiopetuskurssi. Kurssiin saattaa liittyä opettajan erikseen määräämää kirjallisuutta, joka suoritetaan kurssin yhteydessä. Jakso tutustuttaa opiskelijan sukupuolta koskevan tutkimuksen keskeisiin suuntauksiin ja tutkimustuloksiin yhteiskuntatieteiden alalla. Vuosittain järjestettävä vaihtuva-alainen kurssi perehdyttää opiskelijan sukupuolen, politiikan ja yhteiskunnan keskinäiskytköksiin erilaisten konkreettisten temaattisten näkökulmien kautta (esimerkiksi politiikka, perhe-elämä, työelämä, talous, tiede, sosiaalipolitiikka ja kansainvälinen toiminta). Kurssi suositellaan suoritettavaksi, kun opiskelijalla on jonkin verran oman koulutusohjelman perusopintoja takanaan tai esimerkiksi 2. opiskeluvuonna. Määritellään kullakin kurssilla erikseen. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). suomi, ruotsi tai englanti 2. opintovuosi, 1. periodi Lähiopetus on avoin kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille, mutta valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on etuoikeus lähiopetukseen, mikäli tulee tilapulaa.

Vertailevia näkökulmia politiikan ilmiöihin 5 op (PVK-P209) Hanna Wass Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt yhden tai useamman valtion tai tietyn alueen politiikkaan tai joihinkin nykypolitiikalle leimallisiin ilmiöihin tai teemoihin. Hän tuntee pääpiirteissään alan tutkimuskirjallisuuden ja lähestymistavat sekä tunnistaa sen empiirisen tarkastelun yhteydessä yleisimmin käytetyt tutkimusmenetelmät. Hän osaa asettaa aihepiirin laajempaan tutkimukselliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin ja ymmärtää sen keskeiset käsitteet. Opiskelija pystyy seuraamaan aihepiiristä käytävää tieteellistä keskustelua ja osallistumaan siihen nivoutuvaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänellä on valmiudet soveltaa alan käsitteitä ja kirjallisuutta sekä syventää osaamistaan saman tai jonkin rinnakkaisen ilmiön itsenäisessä tarkastelussa esimerkiksi kandidaatin tutkielman yhteydessä. Jakso on yksi politiikan ja organisaatioiden opintosuunnan valinnaisista aineopintojaksoista. Ensisijaisesti POLVI-ohjelman opiskelijoille suunnattu lähiopetus, jota ei välttämättä järjestetä vuosittain. Kurssiin voi liittyä opettajan erikseen määrittelemää kirjallisuutta, joka suoritetaan opettajan tarkentamin tavoin. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat voivat osallistua kurssille, mikäli sillä on tilaa. Opintojakso tarjoaa kokonaiskuvan yhden tai useamman valtion tai tietyn alueen nykypolitiikan keskeisten ilmiöiden ominaispiirteistä, niihin liittyvistä keskeisistä haasteista ja niiden ratkaisuehdotuksista. Tarkasteltavia aihepiirejä voivat olla esimerkiksi talouden ja politiikan yhteen kietoutuminen, poliittisen osallisuuden elitistyminen eriarvoistuvassa yhteiskunnassa tai muuttoliike ja kansalaisuuden murros. Politiikan ja viestinnän perusopinnot. Tätä opintojaksoa tukevat seuraavat opintojaksot: Vertaileva politiikan tutkimus, Poliittinen osallistuminen, Poliittiset puolueet, instituutiot ja prosessit, Euroopan politiikan nykyvirtauksia sekä Media, yhteiskunta ja kulttuuri. - Hampshire, James. 2013. The politics of immigration: contradictions of the liberal state. Cambridge: Polity Press. - Jensen, Carsten ja van Kersbergen, Kees. 2017. The politics of inequality. London: Palgrave. - Kenis, Annaleen ja Lievens, Matthias. 2015. The limits of green economy: from re-inventing capitalism to re-politicing the present. London: Routledge. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen).