Viestinnän perusopinnot sivuaineopiskelijoille 25 op

Transkriptio

1 VIESTINTÄ SIVUAINEENA: Tutkintovaatimukset /2014 Tähän tiedostoon on päivitetty lukuvuodelle vahvistetut kirjallisuusmuutokset. HUOM! Ajantasaiset tiedot tulee tarkistaa kunkin lukuvuoden WebOodi -opintooppaasta. Viestinnän perusopinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op (K1) Viestinnän analyysi (sivuaine) 5 op Viestinnän ja julkisuuden teoria (sivuaine) 5 op Viestinnän organisaatioiden tutkimus (sivuaine) 5 op Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op (K2) Viestinnän aineopinnot sivuaineopiskelijoille 35 op Viestinnän tutkimusperinteet 5 op (K9) Viestinnän tutkimusmenetelmät (sivuaine) 5 op Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt 5 op Viestinnän tutkimusalat 20 op (K10b): Vapaavalintaiset luentokurssit ja/tai kirjallisuuskuulustelut 4 x 5 op yhdeltä tai useammalta alla mainitulta tutkimusalalta. o Julkisuuden tutkimus o Mediatutkimus o Organisaatioviestinnän tutkimus Viestinnän perusopinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Viestinnän perusopinnoissa opiskelija tutustuu joukkoviestinten ja organisaatioiden viestintään sosiaalisena, kulttuurisena ja historiallisena ilmiönä. Opintokokonaisuus antaa perustyökalut viestinnän yhteiskunnalliseen tarkasteluun. Opiskelija oppii tunnistamaan pääsuuntaukset viestinnän teorioista sekä omaksumaan tieteenalan keskeiset käsitteet. Lisäksi opiskelijalle hahmottuu kuva viestinnästä yhteiskunnallisen päätöksenteon ja oikeudellisen sääntelyn kohteena. Opintojaksot Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op (K1) Viestinnän analyysi (sivuaine) 5 op Viestinnän ja julkisuuden teoria (sivuaine) 5 op Viestinnän organisaatioiden tutkimus (sivuaine) 5 op Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op (K2) Arviointi Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen (1-5) opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella: = 5 (erinomainen), = 4 (kiitettävä), = 3 (hyvä), = 2 (tyydyttävä), = 1 (välttävä). Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op (K1) Opintojakso esittelee viestinnän ja julkisuuden tutkimuksen näkökulmia, keskeisiä käsitteitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa jäsentää viestinnän tutkimuksen kenttää ja oppihistoriaa, tuntee keskeiset käsitteet ja osaa hahmottaa viestinnän ajankohtaisia ilmiöitä tutkimuksen käsitteiden ja näkökulmien avulla. Suoritusmuoto Luennot 20t sekä luento- ja kirjallisuuskuulustelu. Opintojakso on mahdollista suorittaa vain suomeksi. 1

2 2 teosta: Kantola, A. (2014): Matala valta. Vastapaino. Seppänen J & Väliverronen E (2012 tai uudempi painos): Mediayhteiskunta. Vastapaino. Viestinnän analyysi (sivuaine) 5 op Opiskelija perehtyy viestinnän ja julkisuuden tutkimuksen teorioihin, näkökulmiin ja keskeisiin käsitteisiin. Tavoitteena on ymmärtää julkisuuden mekanismeja, median toimintatapoja sekä viestintää organisaatioissa. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan viestinnän tutkimuksen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien merkitystä viestinnän ilmiöiden erittelyssä. Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. kuulustelu tiedekunta- tai verkkotentissä (3 kirjaa). Castells M (2009): Communication Power, sivut 1-136, , Cornelissen J (2011): Corporate Communication. A Guide to Theory and Practice (3. painos). Sage. Nieminen H & Pantti M (2012): Media markkinoilla. Englanninkieliset teokset kv- ja vaihto-opiskelijoille (tdk-tentti, 3 teosta): Castells M (2009): Communication Power, sivut 1-136, , Cornelissen J (2011): Corporate Communication. A Guide to Theory and Practice (3. ed.). Hall S (ed.): Representation: Cultural Representations and Signifying Practices. Viestinnän ja julkisuuden teoria (sivuaine) 5 op Opiskelija perehtyy julkisuuden tutkimukseen. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys viestinnän ja erityisesti julkisuuden tutkimuksen tärkeimmistä teorioista ja niihin perustuvasta ajankohtaisesta tutkimuksesta. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. kuulustelu tiedekuntatentissä (3 kirjaa, joista McKeen teos pakollinen). 3 kirjaa seuraavista (McKeen teos pakollinen): Louw E (2010): The Media and Political Process. Sage. McKee A (2005): The Public Sphere: An Introduction. Cambridge University Press (pakollinen kaikille). Pietilä V: Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä. Strömbäck J & Kiousis S (toim.) (2011): Political Public Relations: Principles and Applications. Routledge. Sumiala J: Median rituaalit - Johdatus media-antropologiaan. Englanninkieliset teokset kv- ja vaihto-opiskelijoille (tdk-tentti, 3 teosta): Louw E (2010): The Media and Political Process. McKee A (2005): The Public Sphere: An Introduction. Strömbäck J & Kiousis S (toim.) (2011): Political Public Relations: Principles and Applications. Routledge. 2

3 Viestinnän organisaatioiden tutkimus (sivuaine) 5 op Opiskelija perehtyy julkisuuden toimintaan ja siellä toimiviin viestinnän organisaatioihin ja niiden ammattikäytäntöihin. Pääpaino on kotimaisessa tutkimuksessa. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys viestinnän organisaatioiden toimintatavoista ja niiden ajankohtaisista muutoksista. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. kuulustelu tiedekunta- tai verkkotentissä (3 kirjaa). 3 kirjaa seuraavista: Aula P & Heinonen J (2011): M2 maineen uusi aalto. Talentum. Huhtala H & Hakala S (2009): Kriisi ja viestintä - Yhteiskunnallisten kriisien johtaminen julkisuudessa. Gaudeamus, 2. painos. Malmelin N ja Villi M (2015): Mediajohtaminen näkökulmia media-alaan. Helsinki: Gaudeamus. Väliverronen E (toim.): Journalismi murroksessa. Kantola, Anu (toim.) (2011) Hetken hallitsijat. Julkinen elämä notkeassa yhteiskunnassa. Gaudeamus. Suominen J & al. (2013): Sosiaalisen median lyhyt historia. Gaudeamus. Englanninkieliset teokset kv- ja vaihto-opiskelijoille (tdk-tentti, 3 teosta seuraavista): Ahva L: Making News with Citizens. Public Journalism and Professional Reflexivity in Finnish Newspapers, Acta Electronica Universitatis Tamperensis, Choo C W: The Knowing Organization. Deuze M: Media work. Ellis J: Seeing Things. Television in the Age of Uncertainty. Siapera E (2012): Understanding New Media. Sage. Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op (K2) Opiskelija perehtyy viestinnän yhteiskunnallisen sääntelyn tärkeimpiin periaatteisiin sekä viestintäjärjestelmän toimintaan ja ajankohtaisiin muutospaineisiin. Jakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa yleiskuvan suomalaisen ja eurooppalaisen viestintäjärjestelmän rakenteesta ja siihen vaikuttavista muutospaineista. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1: Luennot (20 t) ja kirjallisuuskuulustelu luentosarjan yhteydessä. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. o 1: Luennot (20 t) ja kirjallisuus. Mäntylä J: Journalistin etiikka (2. tai uudempi painos). Pesonen P (2011): Viestintäoikeuden käsikirja. Edita. Verkkoaineistot (päivitetään vuosittain). muu luennoitsijan osoittama aineisto. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. Hallin D.C & Mancini P (2004): Comparing Media Systems: Three Models of Media and Politics. Cambridge University Press. Verkkoaineistot (päivitetään vuosittain) Lisäksi 2 teosta seuraavista: Mäntylä J: Journalistin etiikka (2. tai uudempi painos). 3

4 Christians C.G & al (2009): Normative Theories of the Media: Journalism in Democratic Societies. University of Illinois Press. Pesonen P (2011): Viestintäoikeuden käsikirja. Edita. Tiilikka P (2008): Journalistin sananvapaus. WSOYPro. Englanninkieliset teokset kv- ja vaihto-opiskelijoille (tdk-tentti, 2 teosta): Hallin D.C & Mancini P (2004): Comparing Media Systems: Three Models of Media and Politics. Christians C.G & al (2009): Normative Theories of the Media: Journalism in Democratic Societies. Viestinnän aineopinnot sivuaineopiskelijoille 35 op Aineopinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää millä tavoin oppiala on historian saatossa muotoutunut. Opiskelija saa käsityksen paitsi viestinnän alalla tehtävästä tutkimuksesta myös siitä, millaisista instituutioista suomalainen mediamaisema rakentuu. Lisäksi opiskelija erikoistuu yhteen tai useampaan viestinnän opetus- ja tutkimusalueeseen oman kiinnostuksensa mukaisesti. Pääsääntöisesti suositellaan, että Viestinnän perusopinnot sivuaineopiskelijoille 25 op kokonaisuus on suoritettu. Osan aineopintojen kursseista voi kuitenkin suorittaa, vaikka perusopinnot olisivat vielä kesken. Opintojaksot Viestinnän tutkimusperinteet 5 op (K9) Viestinnän tutkimusmenetelmät (sivuaine) 5 op Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt 5 op Viestinnän tutkimusalat 20 op = 4 x 5 op (K10b): vapaavalintaisia 20 t luentokursseja ao. kolmelta tutkimusalalta; kurssit vaihtelevat yleensä lukuvuosittain. Vaihtoehtoisena suoritustapana kirjallisuuskuulustelu. o Julkisuuden tutkimus o Mediatutkimus o Organisaatioviestinnän tutkimus Arviointi Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen (1-5) opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella: = 5 (erinomainen), = 4 (kiitettävä), = 3 (hyvä), = 2 (tyydyttävä), = 1 (välttävä). Viestinnän tutkimusperinteet 5 op (K9) Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt viestinnän tutkimuksen keskeisiin suuntauksiin ja lähestymistapoihin. Opiskelija ymmärtää millä tavoin viestinnän tutkimus on historiansa aikana muotoutunut ja minkälaisista teemoista alan tutkijat ovat olleet kiinnostuneita. Oppialan keskeisten näkökulmien, teorioiden ja kysymyksenasettelujen tuntemus auttaa ymmärtämään syvällisemmin ajankohtaista viestinnän tutkimusta sekä antaa välineitä arvioida nykyisen viestintä- ja mediakulttuurin luonnetta ja kehitystä. Suositus: Viestinnän perusopinnot 25 op, mutta vähintään K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa lukuvuodesta riippuen: o 1: Luennot 20 t ja kirjallisuuskuulustelu (1 teos) luentosarjan yhteydessä. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä (3 teosta, jotka saa valita määriteltyjen kurssikirjojen listasta). 4

5 3 teosta seuraavista: Laughey D (2007): Key Themes in Media Theory. Mörä T, Salovaara-Moring I & Valtonen S (2004): Mediatutkimuksen vaeltava teoria. Ihlen Ø, van Ruler B & Fredriksson M (eds.) (2009): Public Relations and Social Theory: Key Figures and Concepts. Routledge. Scannell P (2007): Media and Communication. Seeck H (2012): Johtamisopit Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. Englanninkieliset teokset kv- ja vaihto-opiskelijoille (tdk-tentti, 3 teosta): Laughey D (2007): Key Themes in Media Theory. Ihlen Ø, van Ruler B & Fredriksson M (eds.) (2009): Public Relations and Social Theory: Key Figures and Concepts. Routledge. Scannell P (2007): Media and Communication. Viestinnän tutkimusmenetelmät (sivuaine) 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot keskeisistä viestinnän tutkimuksissa käytettävistä määrällisistä ja laadullisista tutkimusmenetelmistä. Suositus: Viestinnän perusopinnot 25 op, mutta vähintään K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op ja K6 Viestinnän analyysi 5 op. kuulustelu tiedekunta- tai verkkotentissä. Deacon D H & al: Researching Communications. Practical Guide to Methods in Media and Cultural Analysis. Laaksonen S, Matikainen J & Tikka M (2013) (toim.) Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Vastapaino. Seppänen J: Visuaalinen kulttuuri: Teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle. Englanninkieliset teokset kv- ja vaihto-opiskelijoille (tdk-tentti, 2 teosta) Kozinets R V (2010): Netnography: Doing Ethnographic Research Online. Sage. Deacon D H & al: Researching Communications. Practical Guide to Methods in Media and Cultural Analysis. Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen viestinnän instituutioiden perusrakenteet ja ajankohtaiset kysymykset sekä pystyy arvioimaan kriittisesti mediaorganisaatioiden toimintaperiaatteita ja ymmärtämään vaihtoehtoisia tapoja lähestyä niiden kohtaamia haasteita. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. o 1: Luennot (20 t) ja oheiskirjallisuus vastuuopettajan osoittamalla tavalla. Kurssilla vierailee edustajia viestinnän eri instituutioista. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. Opintojakso on mahdollista suorittaa vain suomeksi. 5

6 1: Luennot (20 t) ja oheiskirjallisuus vastuuopettajan osoittamalla tavalla. Heikkilä H & al. (2012): Kelluva kiinnostavuus: Journalismin merkitys ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Tampere: Vastapaino. Herkman J (2011): Politiikka ja mediajulkisuus. Vastapaino. Herkman J & Vainikka E (2012): Lukemisen tavat: Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Tampereen yliopisto ( Joukkoviestimet 2013 (tai uusin). Tilastokeskus. Kivikuru U ja Pietiläinen J (toim.) (2014): Maailman media. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014:15, Helsinki Verkkojulkaisuna: Nordenstreng K ja Wiio O (toim.) (2012): Suomen mediamaisema (uusi laitos). Tampere: Vastapaino. Torkkola S ja Ruoho I (2010): Journalismin sukupuoli. Vastapaino. Hertzen P, Melgin E & Åberg L (2012) (toim.): Vuosisata suhdetoimintaa. Yhteisöviestinnän historia Suomessa. Otava. 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. 3 teosta alla olevasta listasta. Heikkilä H & al. (2012): Kelluva kiinnostavuus: Journalismin merkitys ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Tampere: Vastapaino. Herkman J (2011): Politiikka ja mediajulkisuus. Vastapaino. Herkman J & Vainikka E (2012): Lukemisen tavat: Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Tampereen yliopisto ( Kivikuru U ja Pietiläinen J (toim.) (2014): Maailman media. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014:15, Helsinki Verkkojulkaisuna: Torkkola S ja Ruoho I (2010) Journalismin sukupuoli. Vastapaino. Nordenstreng K ja Wiio O (toim.) (2012): Suomen mediamaisema (uusi laitos). Tampere: Vastapaino. Hertzen P, Melgin E & Åberg L (toim.) (2012): Vuosisata suhdetoimintaa. Yhteisöviestinnän historia Suomessa. Otava. Viestinnän tutkimusalat 20 op = 4 x 5 op (K10b) Opiskelija erikoistuu yhteen tai useampaan viestinnän opetus- ja tutkimusalaan oman kiinnostuksena pohjalta. Tarkemmat sisältökuvaukset löytyvät kunkin tutkimusalan kohdalta. Suositus: Viestinnän perusopinnot 25 op, mutta vähintään K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Tutkimusalat -jaksoja voi suorittaa joko luentokursseina tai kirjallisuuskuulusteluina yhdeltä tai useammalta tutkimusalalta opiskelijan oman kiinnostuksen pohjalta. Luentokurssien tarjonta kullakin alalla samoin kuin tutkimusalakohtaisten tenttien lukumäärä vaihtelevat lukuvuosittain. Osalla luentokursseista on rajoitettu osallistujamäärä. Tutkimusalakursseiksi voidaan hyväksyä myös muualla, esim. ulkomailla opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja, jos ne sopivat aihepiiriltään tähän kohtaan. Muualla suoritettujen opintojen korvaamisesta päättää viestinnän aineopinnot sivuaineopiskelijoille - kokonaisuuden vastuuopettaja. Julkisuuden tutkimus 5 op Jakson suoritettuaan opiskelija tuntee julkisuuden tutkimuksen teoria- ja tutkimusperinteen pääsuunnat sekä hallitsee aluetta käsittelevän keskustelun ja tutkimuksen tärkeimmät ajankohtaiset teemat. Opetuksessa perehdytään erityisesti kolmeen julkisuustutkimuksen alueeseen: valtaa ja mediaa koskevaan teoriaan ja tutkimukseen, viestintäpolitiikan ja viestinnän sääntelyn tutkimukseen, sekä poliittista viestintää koskevaan tutkimukseen. 6

7 Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kurssilla ilmoitettava kirjallisuus. o 2. kuulustelu tiedekunta- tai verkkotentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen tutkimusalan kurssitarjonnasta. 3 teosta: Calhoun (pakollinen) ja kaksi valinnaista. Pakollinen: Calhoun C (ed.) (1992) Habermas and the Public Sphere. The MIT Press. Valinnaiset (valitaan kaksi): Davis A (2010): Political Communication and Social Theory. Abingdon: Routledge. Freedman, D (2008): The Politics of Media Policy. Cambridge: Polity Press. Hesmondhalgh, D (2012): The Cultural Industries. 3 rd Edition. London: Sage. Karppinen K ja Matikainen J (toim.) (2012): Julkisuus ja demokratia. Tampere: Vastapaino. Trappel J, Steemers J & Thomass B (2015): European Media in Crisis: Values, Risks and Policies. Routledge. Mediatutkimus 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt median kehitykseen, mediatutkimuksen suuntauksiin ja keskeisiin tutkimusalueisiin. Opintojaksossa tarkastellaan mediaa osana yhteiskunnan, kulttuurin ja teknologian muutoksia. Keskeisiä teemoja ovat mediateknologia ja kulttuuri, yleisöt ja valta. Opiskelija ymmärtää median tuotannon ja kulutuksen osana yhteiskuntaa sekä median roolin suhteessa muihin yhteiskunnan organisaatioihin. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kurssilla ilmoitettava kirjallisuus. o 2. kuulustelu tiedekunta- tai verkkotentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen erityisalueen kurssitarjonnasta. 3 teosta alla olevalta listalta. van Dijck J (2013): The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media. Oxford UP. Holmes D (2005): Communication Theory: Media, Technology and Society. Sage. Jenkins H, Ford S & Green J (2013): Spreadable Media: Creating Value and Meaning in a Networked Culture. New York: New York University Press. Kunelius R, Noppari E & Reunanen E (2009): Media vallan verkoissa. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitoksen julkaisuja A 112/2009 (verkossa: Napoli P M (2010): Audience Evolution. New Technologies and the Transformation of Media Audiences. The University Press Group Ltd. Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida organisaatioviestinnän tutkimuksen eri suuntauksia. Opiskelija oppii tarkastelemaan yhteiskuntaa eri organisaatioteorioiden näkökulmista. Painopiste on modernien organisaatiokäsitysten tarkastelussa sekä uudemmissa poikkitieteellisissä viestinnän näkökulmissa. Kaikkia organisaatioita leikkaavat mm. sosiologiset, sosiaalipsykologiset ja viestintä- ja johtamisteoreettiset ulottuvuudet. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kurssilla ilmoitettava kirjallisuus o 2. kuulustelu tiedekunta- tai verkkotentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen erityisalueen kurssitarjonnasta. 7

8 3 teosta alla olevalta listalta. Davis A (2013): Promotional Cultures: The Rise and Spread of Advertising, Public Relations, Marketing and Branding. Polity. Hatch M J: Organization Theory: Modern, Symbolic and Postmodern Perspective. Morgan G: Images of Organization (4. painos). Papa M, Daniels T & Spiker B (2008): Organizational Communication. Perspectives and Trends. Sage. Weick K E: Making Sense of the Organization. 8