Teknologia Metallin toimialakatsaus Syksy 2017

TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 4/217 Teknologia Metallin toimialakatsaus Syksy 217 3 Kasvun aikana työ etsii osaavia tekijöitä 7 Talouden yleinen kehittyminen Maailmantalouden, Suomen ja metalliteollisuuden tila vuonna 217 ja lähiajan näkymät Tuotanto ja työllisyys toimialoittain

2 TEOLLISUUSLIITTO 217

KASVUN AIKANA TYÖ ETSII OSAAVIA TEKIJÖITÄ Vuoden toinen neljännes oli metalliteollisuudessa uusien tilausten huippuaikaa. Edellisen kerran uusien tilausten määrä kipusi yhtä korkealle keväällä 28. Vaikka kesällä 217 tahti hiljeni, ovat metalliyritysten tilauskirjat paksummat kuin kertaakaan sitten vuoden 29. Hyviä uutisia on tullut muutenkin: Suomen metalliteollisuus on kääntynyt kasvuun tänä vuonna. Teollisuusliiton tutkimusyksikössä ennakoimme tuotannon kasvavan tänä vuonna 4 prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia. Erityisen vilkasta on ollut kulkuneuvoteollisuudessa, mutta kaikilla muillakin toimialoilla tuotanto kasvaa. Työllisyyden arvioimme nousevan 1 prosentin sekä tänä että ensi vuonna. Kasvun taustalla on monta tekijää. Ensinnäkin teollisuuden investoinnit ovat vauhdittuneet kautta maailman. Tämä on luonut kysyntää Suomessa tuotetuille investointitavaroille, kuten erilaisille koneille ja laitteille. Toiseksi suomalaiset yritykset ovat vaikeina vuosina onnistuneet kehittämään tuotteitaan, tuotantoaan ja toimintatapojaan kilpailukykyisemmiksi. Tuotteet myös vastaavat paremmin asiakkaiden vaatimuksia. Lisäksi palkansaajat ovat kantaneet huomattavaa yhteiskuntavastuuta palkkamaltin ja kilpailukykysopimuksen myötä. Näiden seikkojen yhteisvaikutus näkyy yritysten tilanteen kohentumisena. Vaikka lähivuosina kasvua voi pitää nopeana, jo nyt on nähtävissä sille esteitä. Sen vuoksi Suomi ei hyödy täysmittaisesti tämän hetkisestä hyvästä markkinatilanteesta ja kilpailukyvystä. Esteistä suurin on työvoimapula. Lyhyen vaikka ei välttämättä lyhyeksi jäävän suhdannenousun jälkeen yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Tämä kertoo metallialan ammatillisen koulutuksen alhaisesta kiinnostavuudesta. Alan koulutus ei vedä, eikä työpaikkoja saada täytettyä. Kasvun mahdollisuuksia rajoittaa myös viime vuosien alhainen investointiaste, joka on heikentänyt tuotantokapasiteettia ja hidastanut tuottavuuskehitystä. Metalliteollisuuden tuotannon ja työllisten määrän kehitys vuosina 27 218e TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % 3 3 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 25 1 henkeä 25 2 2 2 2 - - -2-2 5 5-3 7 8 9 17e 18e -3 7 8 9 17e 18e Lähde: Tilastokeskus, Teollisuusliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, Teollisuusliiton tutkimusyksikkö TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217 3

Lähivuosina olisi metalliteollisuuden investoitava voimakkaasti tuotantolaitoksiinsa ja henkilöstöönsä sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen onnistuu esimerkiksi hyödyntämällä automaatiota, robotisaatiota ja teollista internetiä. Samalla investoinnit toisivat helpotusta pahenevaan työvoimapulaan. Tuotantotapojen muutos asettaa uusia vaatimuksia työntekijöiden ammattitaidoille ja osaamiselle. Siksi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä henkilöstökoulutuksen kehittäminen ovat kullanarvoisia. LIITON YRITYS- JA TOIMIALASEURANTA Tämä Teollisuusliitto ry:n metallialoja koskeva toimialakatsaus on osa liiton tutkimusyksikön tekemää yritys- ja toimialaseurantaa. Annamme katsauksessa kuvan metalliteollisuuden ja metallialojen eri toimialojen kehityksestä viime vuosina. Katsaus toimii myös apuna, kun vertaillaan yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Katsaus on tehty tutkimusyksikön tutkijoiden yhteistyönä. Aina vuoden lopulla tutkimusyksikkö laatii toimialakatsaukset ja keväällä suhdannekatsaukset. Katsaukset on suunnattu ennen muuta luottamushenkilöille ja liittovaltuustolle. Lisäksi tietoja käytetään yleisemminkin edunvalvonnassa sekä osana taloutta koskevaa opetusta Murikan kursseilla. Metalliteollisuuden toimialakatsauksessa käytetään toimialoja koskevassa jaottelussa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL28) mukaista aineistoa. Siinä metallialan yritykset on sijoitettu kahdeksaan toimialaan. Lisäksi tarkastellaan malmikaivoksia sekä toimialaa muu valmistus, johon kuuluu yrityksiä Teollisuusliitto ry:n metallialojen sopimusaloilta. Teknologiasektorin metallialojen katsauksen lisäksi tutkimusyksikkö tuottaa erillisen Auto- ja rengasalan toimialakatsauksen loppuvuonna 217. Vuodesta 218 alkaen katsaukset laaditaan sektoreittain ja julkaistaan yhtenä niteenä. Metallialaa koskevat suhdanne- ja toimialakatsaukset julkaistaan Teknologiasektorin katsauksina. Auto- ja rengasalan katsaukset laajennetaan koskemaan Kemian sektorin toimialoja. Puutuotesektori ja Eritysalojen sektori saavat omat osionsa Teollisuusliitto ry:n suhdanne- ja toimialakatsauksiin. Julkaisussa kullakin sektorilla on oma tunnusvärinsä, joten ne on helppo erottaa toisistaan. Katsauksissa hyödynnetyt tiedot perustuvat useaan lähteeseen. Päälähteinä olemme käyttäneet Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja teollisuustilaston uusimpia saatavilla olevia tietoja sekä Tullihallituksen ja Balance Consultingin tuoreimpia aineistoja. Lisäksi olemme tutkimusyksikössä tuottaneet tietoa haastattelemalla metallialojen luottamushenkilöitä. Tarkempien tietojen kohdalla lähteeksi on merkitty Teollisuusliiton luottamushenkilöt ja haastatteluajankohta. KATSAUKSEN TIEDOT JA TUNNUSLUVUT Jokaisen toimialan keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut löytyvät toimialaa koskevan osion alusta erillisestä infoboksista. Varsinaisen tekstin alussa selvitämme, miltä toimialan yritysten talous- ja työllisyystilanne näyttävät nyt. Vertaamme kehitystä vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Annamme myös arvion ensi vuoden kehityksen suunnasta. Infoboksista selviävät esimerkiksi kunkin toimialan tuotteet, tärkeimmät asiakkaat, vientimaat ja henkilöstön määrä. Esitämme tiiviissä muodossa, miten tuotanto, tavaravienti ja palveluvienti sekä kannattavuus ja vakavaraisuus ovat kehittyneet viimeisen vuoden aikana. Tuotannon, kannattavuuden ja vakavaraisuuden osalta annetut tiedot on suhteutettu metallialoja kokonaisuudessaan kuvaaviin arvoihin. Viennin osalta toimialan vientiä verrataan Suomen koko tavara- ja palveluvientiin. 4 TEOLLISUUSLIITTO 217

Kannattavuuden ja vakavaraisuuden osalta toimialan yrityksille annetaan sanallisen arvion kolmiportaisella asteikolla heikko, tyydyttävä tai hyvä. Näitä napakasti esiteltyjä tietoja ja arvioita voi lukea seuraavalla tavalla. Toimialan yritysten kannattavuuden osalta selviää nettotulos. Nettotulosprosenttia voidaan metallin toimialoilla pitää hyvänä, jos se on yli 5 prosenttia. Sen sijaan, jos nettotulos jää alle 5 prosentin mutta pysyttelee kuitenkin nollan yläpuolella, taso on tyydyttävä. Vakavaraisuuden osalta esittelemme tietoboksissa kunkin toimialan yritysten omavaraisuusasteen. Omavaraisuusaste kertoo, miten suuren osan oma pääoma muodostaa yrityksen koko pääomasta (eli taseesta). Tämä tunnusluku kuvaa yrityksen kykyä selviytyä pitkällä aikavälillä sitoumuksistaan. Sanallisen arvion antamisessa on käytetty seuraavia kriteerejä: Omavaraisuusaste on hyvä, jos se on yli 4 prosenttia. Jos se jää 2 4 prosenttiin, tasoa voidaan pitää tyydyttävänä. Heikosta tasosta kertoo, jos omavaraisuusaste on alle 2 prosenttia. Infoboksissa esitetyt tunnusluvut perustuvat tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin. Tilastojen tuottamisessa on kuitenkin aina viivettä. Siksi olemme merkinneet näkyviin vuoden, jolta tieto on saatavilla. Joissakin tapauksissa on niin, ettei tietoja ole. Tällöin olemme merkinneet kyseisiin kohtiin ei saatavana. Suhdanne- ja toimialakatsauksia on julkaistu viimeisen 3 vuoden ajan, kun otetaan huomioon aiemmat Metallityöväen Liitto ry:n aikaiset katsaukset. Tämä on lajissaan ensimmäinen Teollisuusliitto ry:n metallialojen toimialakatsaus. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ehdotuksia katsausten kehittämiseksi! Teollisuusliitto ry:n tutkimusyksikkö 8..217 TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217 5

6 TEOLLISUUSLIITTO 217

TALOUDEN YLEINEN KEHITTYMINEN Viime vuodet ovat olleet tavanomaista hitaamman talouskasvun aikaa maailmantaloudessa. Tämä kehitys on leimannut enemmän teollisuustuotantoa kuin palveluita. Tämän myötä myös koneisiin ja laitteisiin tehdyt investoinnit ovat olleet keskimääräistä matalammalla tasolla ja maiden välinen kauppa ei ole kasvanut yhtä vahvasti kuin aiemmin. Seurauksena on nähty, että maailmanlaajuinen tuottavuuskehitys on hidastunut. Viime vuonna koko maailman kasvu hidastui entisestään. Toisaalta ilmassa oli jo selviä kasvun merkkejä, sillä teollisuuden investoinnit olivat käynnistymässä. Lisäksi monissa maissa työllisyystilanteen parantuminen lisäsi yksityistä kulutusta. Euromaissa on kokonaistuotannon kasvu ollut viime vuodet hitaampaa kuin Yhdysvalloissa tai Aasian kehittyvissä maissa. Heikomman kehityksen taustalla ovat olleet erityisesti teollisuuden kilpailukykyongelmat ja julkisen talouden tasapainottaminen. Talouden rattaat ovat pyörineet verkkaisemmin, kun julkisella sektorilla ja usein myös yrityksissä on keskitytty velkojen maksuun. Pikkuhiljaa talouskurin raskain velvoite on hellittänyt otettaan ja tilanne on normalisoitunut, mikä on lisännyt kysyntää ja kulutusta. Euroalueen teollisuuden kilpailukyky on myös parantunut ja talouskasvu on vakiintunut 2 prosenttiin. Maailman talousveturina on toiminut Yhdysvallat, jossa kokonaistuotanto on kasvanut keskimäärin yli 2 prosenttia vuoden 29 jälkeen. Kysymyksessä on historiallisestikin poikkeuksellisen pitkä nousukausi. Kiinan kokonaistuotannon kasvun hidastumista on odotettu jo pidemmän aikaa, mutta ainakaan vuonna 2 tästä ei vielä ollut merkkejä. Tällä hetkellä Kiinan talouskehitys tuntuu olevan maan valtaapitävien hallinnassa. Kiinasta tulleet hyvät uutiset ovat vahvistaneet talousnäkymiä maailmanlaajuisesti. Suomen kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 2 monen vuoden tauon jälkeen. Kasvua kertyi 1,9 prosenttia. Teollisuustuotannon määrä oli 2 prosenttia edellisvuotta suurempi, mutta lähtötaso oli alhainen neljän vuoden laskun jälkeen. Myös tavaravienti lisääntyi noin 2 prosenttia. Yksityinen kulutus ja rakentaminen jatkuivat vilkkaina. Työttömyys kävi lähivuosien huipussaan vuonna 2, jolloin työttömyysaste oli 9,4 prosenttia. Vuonna 2 työttömyysaste oli 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä lisääntyi noin hengellä. Kuvio 3. Maailman BKT:n kehitys alueittain, % 8 6 4 2-2 -4-6 7 8 9 Maailma Suomen taloudellinen kehitys vuosina 2 2 Määrän muutokset, % 2 2 Bruttokansantuote, 1,9 Tehdasteollisuuden tuotos -2,9 2, Metalliteollisuuden tuotos -2,6 -,4 Tavaroiden ja palvelusten vienti,8 1,3 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 3,2 4,4 Kulutusmenot 1,1 1,6 Investoinnit,7 7,2 Työttömyysaste, % 9,4 8,8 Kuluttajahintojen muutos, % -,2,4 Lähde: Tilastokeskus EU-maat Lähde: IMF, World Economic Outlook /17-6 17e 18e Suomen julkisen talouden tila pysyi huolestuttavana, sillä valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöiden tulot eivät kata menoja. Yksinkertaisesti kerätyillä verotuloilla ei kateta nykyisiä menoja, ja verotuksen keventäminen lisää taakkaa entisestään. Julkinen velka on kasvanut voimakkaasti vuoden 28 jälkeen. Talouskasvun myötä julkisen talouden tasapainottaminen vaikuttaisi mahdolliselta, vaikka varsinaista käännettä ei vielä ole nähty. Kehittyvät taloudet 8 6 4 2-2 -4 Yhdysvallat TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217 7

KEHITYS METALLITEOLLISUUDESSA TUOTANTO Metalliteollisuuden tuotanto laski,4 prosenttia vuonna 2. Tämä oli jo viides peräkkäinen vuosi tuotannon laskussa. Metallin toimialojen väliset erot ovat olleet suuret (kuviot 7 8). Elektroniikkateollisuuden tuotanto supistui prosenttia vuonna 2. Kun tuotantoa tarkastellaan ilman sähköja elektroniikkateollisuutta, metalliteollisuuden tuotanto kasvoi 2 prosenttia. Nopeinta kasvu oli kulkuneuvojen valmistuksessa, nousua peräti prosenttia. Viime vuosien suurin muutos on ollut elektroniikkateollisuuden osuuden supistuminen, kun tarkastellaan metalliteollisuuden toimialojen suhteellisia osuuksia. Nokian ja muiden alan yritysten vaikeuksista huolimatta on elektroniikkateollisuuden osuus kuitenkin pysynyt noin neljänneksessä. Viimeiset viisi vuotta suurimpana toimialana jalostusarvolla mitattuna on ollut koneiden ja laitteiden valmistus. TYÖLLISYYS Metallityöväen Työttömyyskassan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavien määrä on vähentynyt huomattavasti. Samanaikaisesti työntekijöiden työpaikat eivät ole metalliteollisuudessa ainakaan merkittävästi lisääntyneet. Mitä ilmeisemmin Teollisuusliiton jäseniä on työllistynyt muille aloille, kun he ovat jääneet työttömiksi metalliteollisuudesta. Lisäksi näyttää siltä, että eläköityneiden tilalle ei läheskään aina palkata uusia vakituisiin tehtäviin, vaan työt teetetään joko vuokratyövoimalla tai tehtävät organisoidaan uudelleen. Loppuvuonna 217 päivärahan saajien määrä on ollut noin kolmanneksen pienempi kuin vuotta aiemmin, joten töitä on löytynyt. Kuvio 4. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden tuotoksen määrän kehitys, indeksi (27=) 8 Metalliteollisuus 6 7 8 9 Lähde:Tilastokeskus 8 6 4 2 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus Koko tehdasteollisuus Kuvio 5. Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta, % Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikka Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Muiden kulkuneuvojen valmistus Moottoriajoneuvojen valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Elektroniikkateollisuus Metallituotteiden valmistus Metallien jalostus Kuvio 6. Metallityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneet henkilöt kuukausittain, viimeinen havainto /217 2 henkilöä Lomautetut Muut päivärahan saajat* 5 7 8 9 17 * Kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai -päivää tekevät henkilöt yms. Lähde: Metallityöväen Työttömyyskassa 8 TEOLLISUUSLIITTO 217

Kuviot 7 8 Tuotannon määrän vuosimuutokset (%) ja työllisten määrät metallin toimialoilla vuosina 27 218e TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 4 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 6 1 henkeä 6 3 2 3 2 Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus 5 4 3 5 4 3 - -2-3 - -2-3 2 2-4 7 8 9 17e 18e -4 7 8 9 17e 18e TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 4 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 6 1 henkeä 6 3 2 3 2 Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus 5 4 3 5 4 3 - -2-3 - -2-3 2 2-4 7 8 9 17e 18e -4 7 8 9 17e 18e TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 4 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 6 1 henkeä 6 3 2 3 2 Moottoriajoneuvojen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus 5 4 3 5 4 3 - -2-3 - -2-3 2 2-4 7 8 9 17e 18e -4 7 8 9 17e 18e TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 4 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 6 1 henkeä 6 3 2 - -2-3 3 2 - -2-3 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 5 4 3 2 5 4 3 2-4 7 8 9 17e 18e -4 7 8 9 17e 18e Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Teollisuusliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Teollisuusliitto (ennuste) TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217 9

Vuonna 2 metalliteollisuus työllisti noin 177 palkansaajaa ja yrittäjää. Koko metalliteollisuudessa työllisten määrä väheni selvästi (-2 7). Viimeisten kymmenen vuoden aikana muutos on ollut selvä: vuonna 28 työllisiä oli noin 228. Huonojen vuosien aikana alan työpaikoista on kadonnut useampi kuin joka viides. Vuoden 27 jälkeen eniten työpaikkoja (-21 ) on hävinnyt elektroniikkateollisuudesta. Suunta on edelleenkin sama: vuonna 2 katosi vielä tuhat elektroniikkateollisuuden työpaikkaa. Vuokratyön yleistyminen saattaa laskea metallialan työllisyyslukuja. Vuokratyöyrityksen kautta työskentelevät tilastoidaan palvelualalle, koska työnantajana on palvelualan yritys. Kuviosta käy ilmi, että vuodesta 2 alkaen metalliteollisuuden henkilöstö on jakaantunut suunnilleen tasan työntekijöihin ja toimihenkilöihin. Teollisuusliiton tutkimusyksikössä pidämme kuitenkin kuvion. lähteenä olevaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta hieman epätarkkana ja varsinkin lyhyen aikavälin muutosten kuvaajana työvoimatutkimusta voi pitää suuntaa-antavana. Metalliteollisuuden kansainvälistyminen näkyy selvästi suomalaisyritysten ulkomaisten yksiköiden henkilöstömäärissä. Voimakkaan nousun jälkeen ulkomaisen henkilöstön määrä alkoi laskea vuonna 2. Vuonna 2 ulkomaisen henkilöstön määrä kasvoi: yhteensä heitä oli 264, mikä on lähes 3 enemmän kuin edellisvuonna. Suurimpana syynä tähän oli yrityskauppa, jossa Nokia osti Alcatel-Lucentin. Kuvio 9. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden työllisten määrän kehitys, indeksi (27=) 1 9 8 7 Kuvio. Palkansaajat metalliteollisuudessa neljännesvuosittain, viimeimeinen havainto 3. nelj. 217 1 henkilöä 1 9 8 7 7 Metalliteollisuus 177 henkeä vuonna 2 8 9 Lähde: Tilastokeskus Työntekijät Koko tehdasteollisuus 333 henkeä vuonna 2 1 Toimihenkilöt 1 9 8 7 9 8 7 6 7 8 9 * 17 * Vuoden 2 alusta lähtien ammattiluokitus on uudistunut, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin Lähde: Tilastokeskus 6 Kuvio. Suomalaisen metalliteollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöä Lä La 8 8 Ke 6 6 Aa 4 4 Po 2 2 Lä 7 8 9 Länsi-Eurooppa Keski- ja Itä-Eurooppa Lähde: Teknologiateollisuus ry Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka Aasia (ml. Oseania) Lähi-Itä ja Afrikka TEOLLISUUSLIITTO 217

VIENTI Metalliteollisuuden tavaraviennin arvo oli vuonna 2 noin 24 miljardia euroa, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viennin arvoon vaikuttaa viennin määrän lisäksi vientihinnat. Moottoriajoneuvojen ja sähkölaitteiden kohdalla vientimäärät laskivat voimakkaasti, kun taas metallien jalostuksen tilannetta heikensi raju hintojen lasku. Metalliteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä oli lähes puolet (46 %). Vientimarkkinoista ehdottomasti tärkein oli Eurooppa, jonne kohdistui 7 prosenttia kaikesta metalliteollisuuden tavaraviennistä. Euroopan osuus on ollut hienoisessa kasvussa. Euroopan osuus viennistä oli korkeimmillaan alan toimialoista metallien jalostuksen ja kulkuneuvojen valmistuksen kohdalla. Näillä aloilla Eurooppaan suuntautui lähes 9 prosenttia viennistä, mutta myös kaikilla muilla metallin toimialoilla Euroopan osuus on yli puolet. TUOTTAVUUS Metalliteollisuuden työn tuottavuus laski voimakkaasti vuosina 28 2 tuotantomäärien supistuttua. Työn tuottavuus tarkoittaa kiinteähintaista arvonlisää työtuntia kohden. Yleisestikin on havaittu, että lyhyellä tähtäimellä tuottavuuskehitys on vahvasti kytköksissä tuotannon määrän kehitykseen. Tämän taustalla on se, että laskusuhdanteessa työtuntien määrä ei vähene yhtä paljon kuin tuotantomäärät. Vuoden 2 jälkeen tuottavuus on kuitenkin ollut kasvussa, vaikka tuotanto onkin supistunut. Toisaalta kehitystä ei voida pitää tyydyttävänä ainakaan viime vuoden osalta, koska metalliteollisuuden arvonlisä laski. Tuottavuuden kasvu perustui siihen, että työtuntien määrä väheni vielä voimakkaammin. Vuosina 2 2 metalliteollisuudessa tuotettu arvonlisä sitä vastoin kasvoi. Kuvio. Metalliteollisuuden viennin arvon jakautuminen alueittain, % 8 6 4 2 7 8 9 Lähde: Tullihallitus Kuvio. Viennin arvon jakautuminen alueittain vuonna 2, % 8 6 4 2 Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue Kuvio. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (27=) (Kiinteähintainen arvonlisä per työtunnit) 8 6 4 Metallien jalostus 7 8 Sähkölaitteet Metallituotteet Lähde: Tullihallitus Koko teollisuus 9 Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Koneet ja laitteet Metalliteollisuus Moottoriajoneuvot kulkuneuvot Muut yms. 8 6 4 Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217

PALKAT Kuviossa on esitetty metalliteollisuuden nimellispalkkojen ja reaalipalkkojen kehitys vuosina 27 2. Reaalipalkat tarkoittavat nimellispalkkojen nousua vähennettynä inflaation määrällä. Viimeisen vuosikymmenen aikana reaalipalkat nousivat 1,5 prosenttia. Tarkempi kuvaus palkkakehityksestä löytyy tutkimusyksikön tekemästä palkkakatsauksesta (ks. internetsivut osoitteesta www.teollisuusliitto.fi). INVESTOINNIT Kuvio. Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys teknologiateollisuudessa, indeksi (27=) 1 Nimellispalkat Reaalipalkat Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisäykseen eli investointiaste on vaihdellut 2-luvulla melko paljon. Vaihteluun ovat vaikuttaneet sekä investointien muutokset että arvonlisäyksen muutokset. Vuonna 2 investointiaste jatkoi kasvua kolmatta vuotta peräkkäin. Investointihalukkuutta lisäsi metalliteollisuuden tuotteiden parantunut kysyntä ja tarve hyödyntää uutta teknologiaa. Investointiastetta voidaan kuitenkin pitää kestämättömän matalana. Toimialoista investointiaste oli yli prosenttia ainoastaan metallien jalostuksessa ja moottoriajoneuvojen valmistuksessa. Suurimmalla toimialalla, muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa jäädään reiluun 4 prosenttiin. Tätä voi pitää erityisen huolestuttavana metalliteollisuuden tulevaisuuden kannalta varsinkin, kun investointiaste ei ole noussut yli 5 prosentin kertaakaan sitten vuoden 29. 9 7 8 9 Lähde: EK, Tilastokeskus Kuvio. Metalliteollisuuden investointiaste, % 8 6 4 2 % 4,7 7 5,5 8 6,9 9 5,4 5,6 7,1 3,9 5,4 6,1 6,6 Lähde: Tilastokeskus KANNATTAVUUS Metalliteollisuuden kannattavuus parani vuonna 2. Tämä johtui etupäässä elektroniikkateollisuuden kannattavuuden normalisoitumisesta. Nokian ja muun elektroniikkatoimialan pitkittyneestä kriisistä johtuvien alaskirjausten tuloksena kannattavuus oli ollut erittäin heikko vuonna 2. Tämä näkyi metalliteollisuuden yhteenlasketussa kannattavuudessa. Vuonna 2 elektroniikkatoimialan ulkopuolisen metalliteollisuuden nettotulosprosentti oli 5,3, jota voi pitää hyvänä tai ainakin tyydyttävänä. Taso oli kuitenkin laskenut selvästi, sillä vuonna 2 nettotulosprosentti oli yli 8 prosenttia. Metalliteollisuuden omavaraisuusaste oli hyvällä tasolla ja parantui entisestään. Kuvio 17. Metalliteollisuuden kannattavuus ja omavaraisuusaste, % 6 5 4 3 2-7 Käyttökate-% 8 9 Nettotulos-% Omavaraisuusaste, % 6 5 4 3 2 - Lähde: Tilastokeskus TEOLLISUUSLIITTO 217

MAAILMANTALOUDEN, SUOMEN JA METALLITEOLLISUUDEN TILA VUONNA 217 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT Maailman kokonaistuotannon kasvu on kiihtynyt lähelle pitkän ajan keskiarvoa. Tänä ja ensi vuonna se tulee olemaan 3,5 prosentin tietämillä. Kasvun taustalla on maailmankaupan ja teollisuuden investointien lisääntyminen. Viime vuosina suunta on ollut toinen, sillä kasvu on painottunut enemmän kulutukseen, rakentamiseen ja kotimarkkinoihin. Yritykset ovat päätyneet investoimaan entistä vilkkaammin. Tällä hetkellä kilpailukyvyn ja markkinaosuuksien säilyttäminen vaatii vanhan kapasiteetin korvaamista ja tehokkaampien tuotantomenetelmien käyttöönottoa. Yleensä tämä tarkoittaa työn organisointia uudelleen robottien ja automaation avulla nykyistä enemmän. Vaikka talousnäkymät ovatkin parantuneet kautta maailman, jatkavat keskuspankit elvyttävää rahapolitiikkaa. Elvytys tukee entisestään suhdannetilannetta. Maantieteellisesti tarkasteltuna kaikki Suomen viennin ja talouskehityksen kannalta merkittävät markkina-alueet kehittyvät hyvin. Euroalueen kokonaistuotanto lisääntyy vakaata noin 2 prosentin vuosivauhtia. Euroalueen ulkopuolisista eurooppalaisista maista Ruotsin talouskehitys jatkuu vahvana, mutta Iso-Britannian kasvu jää euroaluetta hitaammaksi osin EU-eron seurauksena. Venäjällä kokonaistuotanto on kääntynyt hitaaseen nousuun. Yhdysvaltojen kokonaistuotannon kasvu on hidastumassa historiallisen pitkän nousun jälkeen. Kiinassa kokonaistuotannon arvioidaan yleisesti kasvavan tasaista 6 prosentin vauhtia lähivuodet. Vaikuttaakin siltä, että Kiina onnistuu siirtymään nopeasta vientivetoisesta kasvusta enemmän palveluihin perustuvaan talousmalliin suhteellisen hallitusti, eivätkä tähän muutokseen liitetyt pelot tule toteutumaan. SUOMEN NÄKYMÄT Suomen talous pystyy tällä hetkellä hyödyntämään vientimarkkinoiden antaman vetoavun. Maailmantalouden painottuminen investointeihin on hyvä uutinen Suomelle, sillä teollisuuden investoinneissa tarvittavat koneet ja laitteet ovat merkittävä osa Suomen teollista selkärankaa. Käänne ei kuitenkaan yksinomaan nojaudu markkinakysynnän paranemiseen. Vaikutusta on myös sillä, että yritykset ovat onnistuneet kehittämään tuotteitaan ja toimintatapojaan. Lisäksi hintakilpailukykykin on kohentunut. Tammi-elokuun vientilukemat kuvaavat kehitystä hyvin: viennin arvo lisääntyi prosenttia. Esimerkiksi Kiinaan suuntautuva vienti lisääntyi 3, euroalueelle 21, Venäjälle 2 prosenttia ja Yhdysvaltoihin 9 prosenttia. Ekonomistien ennusteiden mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna noin 3 prosenttia ja ensi vuonnakin päästään yli 2 prosenttiin. Teollisuuden tuotannon, viennin ja investointien lisäksi taloudellista toimeliaisuutta ylläpitävät rakentaminen sekä yksityinen kulutus edellisten vuosien tapaan. Kotitalouksien velkaantuneisuus kasvaa, joten osa tästä kulutuksesta perustuu velanottoon, mikä ei tietenkään voi jatkua ikuisesti. Suomen julkinen talous on tasapainottumassa hieman lähivuosina. Valtion velka jatkaa kuitenkin kasvuaan, vaikka vauhti hidastuukin menojen kasvaessa tuloja hitaammin. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen voi laskea lähivuosina, jos bruttokansantuote kasvaa velanottoa nopeammin. Talouskäänne näkyy myös työllisyydessä. Työllisten määrä tulee lisääntymään noin 2 hengellä vuodessa tänä ja ensi vuonna. Kuten aina taloustilanteen parantuessa työmarkkinoille palaa ihmisiä, jotka eivät heikompina aikoina ole hakeneet työtä. Tästä syystä työttömyysaste laskee hitaammin. Työttömyysaste laskee kuitenkin 8,5 prosenttiin viime vuoden noin 9 prosentista. METALLITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Metalliteollisuuden tuotanto ja työllisyys kääntyvät kasvuun tänä vuonna. Tuotanto on kasvanut Tilastokeskuksen volyymi-indeksin mukaan vuoden 217 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (Kuvio 18). Vienti on kasvanut 22 prosenttia tammi-elokuussa. Myös kokonaisuudessaan tänä vuonna metalliteollisuuden tuotanto tulee arviomme mukaan kasvamaan 4 prosenttia. Parhaiten kehittyy kulkuneuvoteollisuus, mutta muutkin toimialat kasvavat tänä vuonna. Elektroniikkateollisuuden voimakas lasku päättyy ja toimialan tuotanto kasvaa 3 prosenttia. Metalliteollisuuden uudet tilaukset ovat Tilastokeskuksen mukaan lisääntyneet vuositasolla 21 prosenttia tammi-syyskuussa. Vuonna 218 metalliteollisuuden tuotanto kasvaa 3 prosenttia. Metalliteollisuuden työllisyys paranee 1 prosentin vuosivauhtia tänä ja ensi vuonna. Tänä vuonna metalliteollisuus työllistää Teollisuusliiton tutkimusyksikön arvion mukaan noin 179 henkilöä. Työllisten määrä jakaantuu suunnilleen tasan työntekijöihin ja toimihenkilöihin. Työllisyys kasvaa molemmissa henkilöstöryhmässä. TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217

Vaikuttaa vahvasti siltä, että Suomen metalliteollisuuden kustannus- ja reaalinen kilpailukyky ovat tällä hetkellä kunnossa. Markkinoilla on runsaasti kysyntää suomalaisille metalliteollisuuden tuotteille eikä suhdanteen heikkeneminen vaikuta todennäköiseltä seuraavan kahden vuoden aikana. Varsinkin ne yritykset, jotka ovat viime vuosina panostaneet tuotteidensa kehittämiseen, ovat lisänneet myyntiään. Suurimmiksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi ovat muodostumassa pula osaavasta henkilöstöstä sekä riittämätön tuotantokapasiteetti, joka johtuu alhaisesta investointiasteesta. Välitön puuttuminen näiden rajoitteiden poistamiseksi olisi ensi sijaisen tärkeää metalliteollisuuden tulevaisuutta ajatellen. Kuvio 18. Metalliteollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä kausitasoitetut sarjat, indeksi (2=) 18 8 6 4 7 8 Liikevaihto 9 Tuotannon määrä 17 18 8 6 4 Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/17, volyymi-indeksi 9/17 TEOLLISUUSLIITTO 217

METALLIEN JALOSTUS Tuotteet: Tärkeimmät asiakkaat: Henkilöstömäärä 2: 4 (-3,6 %) Tuotanto 2: Metallista valmistetut levyt, putket, harkot ja langat sekä valimotuotteet Metallituotteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistajat sekä rakennustuoteteollisuus Liikevaihto 2:,9 miljardia euroa (-8,7 %) Yritysten lukumäärä 2: 9 (-5) Tavaravienti 2: Vientimaat 2: Palveluvienti 2: 8,1 miljardia euroa (-4,6 %), (17 % metalliteollisuuden tuotannosta) 4,6 miljardia euroa (- %), (9 % Suomen tavaraviennistä) Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat ja Alankomaat,9 miljardia euroa (+8 %), (5 % Suomen palveluviennistä) Kannattavuus 2: Nettotulos -,1 %, heikko (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %) Vakavaraisuus 2: Omavaraisuusaste 44,6 %, hyvä (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %) Tänä ja ensi vuonna metallien jalostuksen tuotanto kasvaa 2 prosenttia. Parantuneen suhdannetilanteen myötä pitkään jatkunut työllisten määrän supistuminen loppuu tänä vuonna. Henkilöstön määrä lisääntyy tänä vuonna 1 prosentin ja pysyy samalla tasolla ensi vuonna. Varsinkin terästeollisuuden tilanne on parantunut vaikeiden vuosien jälkeen. Valimot ovat kärsineet rankasta rakennemuutoksesta viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta nyt tilanne on vakiintumassa. Värimetallien jalostuksen tilanne jatkuu hyvänä. Tuotannon määrällä mitattuna metallien jalostus on kuulunut viime vuodet metalliteollisuuden harvoihin kasvualoihin. Työllisten määrä sitä vastoin on laskenut hitaasti jo pidemmän aikaa. Metallien jalostus työllistää noin henkilöä. Näistä yli puolet työskentelee teräksen valmistuksessa, neljännes värimetallien valmistuksessa ja hieman yli prosenttia valimoissa. Teräksen valmistuksessa kannattavuus on ollut heikko jo pitempään, vaikka tuotanto onkin kasvanut. Kannattavuus on kuitenkin parantunut viime ja tänä vuonna teräksen hintojen nousun myötä. Alan toimintaedellytyksiä on helpottanut Euroopan Unionin terästuonnille asettamat rankaisutullit. Tulleja on asetettu etenkin Kiinalle, jonka on katsottu vallanneen markkinoita liian alhaisten hintojen eli polkumyynnin sekä kiellettyjen valtionapujen avulla. Kiina tuottaa jo puolet maailman teräksestä. Tullien lisäksi teräsyhtiöitä on auttanut teollisuustuotannon ja investointien lisääntyminen Euroopassa. Toimialan suurimmat yritykset vuonna 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Outokumpu konserni * 5 792 6 2 363 Norilsk Nickel Harjavalta Oy 664 281 281 Boliden Harjavalta Oy 251 521 521 Aurubis Finland Oy 249 231 231 Boliden Kokkola Oy 232 584 584 Componenta konserni 184 878 465 Luvata Pori Oy 5 352 352 Ovako Imatra Oy Ab 7 538 538 OSTP Finland Oy 8 23 23 Cupori konserni 96 7 7 SSAB, Suomen yksiköt **.. 4 9 4 9 * Vuosikertomuksen tiedot ** Teollisuusliiton luottamushenkilöt lokakuu 217 Lähde: Balance Consulting TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217

Värimetallien valmistus on pärjännyt terästuotantoa paremmin viime vuosina. Tähän toimialaan kuuluu kuparin, sinkin, nikkelin ja alumiinin jalostajia. Näiden metallien jalostuksessa kilpailu ei ole kiristynyt aivan yhtä kovaksi kuin teräksen valmistuksessa, mikä on näkynyt tuotteiden parempana hintakehityksenä ja parempana kannattavuutena. Varsinkin kuparin ja sinkin valmistuksessa yritysten voitot ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Valimoilla on ollut suuria ongelmia jo pidemmän aikaa. Kymmenessä vuodessa valimoiden henkilöstö on puolittunut. Valimoiden ongelmat jatkuvat, mutta valimoilta on kuulunut pitkästä aikaa myös myönteisiä uutisia. Lakkautettu Karhulan valimo on aloittanut toimintansa uudelleen, ja maan suurin valimoyritys Componenta Oyj on tehnyt positiivista tulosta pitkän tappiokierteen jälkeen. Metallien jalostus on kansainvälisesti erittäin kilpailtu ala, mikä näkyy myös Suomessa toimivien yhtiöiden kannattavuudessa. Useat Suomessa toimivista laitoksista ovat maailman huippuja, kun tarkastellaan tuotannon tehokkuutta, kehittämiskykyä sekä osaamista. Nämä selvät kilpailukykyedut ja parantunut markkinatilanne mahdollistavat tuotannon kasvun jatkumisen. Kuvio 19. Metallien jalostuksen työllisten määrä henkeä 2 5 18 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus, Teollisuusliiton tutkimusyksikkö Liikevaihto 17e 18e Kuvio 2. Metallien jalostuksen liikevaihto ja tuotannon määrä Kausitasoitetut sarjat, indeksi (2=) Tuotannon määrä 2 5 18 8 6 8 6 4 4 7 8 9 17 Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/17, volyymi-indeksi 9/17 TEOLLISUUSLIITTO 217

METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Tuotteet: Tärkeimmät asiakkaat: Henkilöstömäärä 2: 43 3 (-1 %) Tuotanto 2: Liikevaihto 2: Yritysten lukumäärä 2: 4 4 (-6) Tavaravienti 2: Vientimaat 2: Palveluvienti 2: Metallirakenteet, metallisäiliöt, höyrykattilat, työkalut, aseet sekä metallin taonta, työstäminen ja päällystäminen Rakentaminen sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistaminen 7, miljardia euroa (+4 %), ( % metalliteollisuuden tuotannosta) 6,8 miljardia euroa (+3 %), ( % metalliteollisuuden liikevaihdosta) 1,1 miljardia euroa (+ %), (2 % Suomen tavaraviennistä) Ruotsi, Venäjä, Norja, Viro, Yhdysvallat ja Saksa,1 miljardia euroa (-23 %), (1 % Suomen palveluviennistä) Kannattavuus 2: Nettotulos 4, % tyydyttävä, (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %) Vakavaraisuus 2: Omavaraisuusaste 53,3 % hyvä, (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %) Metallituotteiden valmistus on kääntynyt kasvuun johtuen osaltaan parin viime vuoden aikana vilkastuneesta kotimaisesta rakentamisesta. Tänä vuonna kysyntää on lisännyt myös kotimaisten koneiden ja laitteiden parantunut menekki niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lisäksi Euroopan talouskasvu on näkynyt suoran viennin vilkastumisena. Toimialan tuotanto on kasvanut vuoden 217 tammi-syyskuussa 8 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste 4 prosenttia ja vienti 2 prosenttia vuoden 2 tammi-syyskuusta. Tuottajahinnat ovat nousseet 2 prosenttia. Tänä vuonna tuotannon määrä kasvaa 4 prosentilla ja vuonna 218 vielä 3 prosentilla. Henkilöstön määrä kasvaa 1 prosentin tänä vuonna ja 1 prosentin myös vuonna 218. Toimialalle tehdään paljon materiaalihankintoja metallien jalostuksesta. Sen tuotteita menee kotimaassa rakentamiseen ja muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen sekä jonkin verran vientiinkin. Kotimainen rakentaminen kasvaa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen kohdalla tilanne on viime vuotta parempi, sillä sille ennustetaan kasvua tälle ja ensi vuodelle. Metsäkoneiden, energialaitteiden, metsäteollisuuslaitteiden, kaivoskoneiden ja logistiikkalaitteiden hyvä menekki tuo kysyntää. Laivaan asennettavia laitteita menee kotimaisille telakoille, johtuen niiden hyvästä tilauskannasta. Maatalouskoneiden kysyntä on osoittanut hieman piristymisen merkkejä. Tavaraviennin osalta toimialan tilanne on ollut alkuvuonna hieman viime vuotta parempi ja vienti lisääntyy tänä ja ensi vuonna. Aseita, metallirakenteita, metallikappaleita sekä metallisäiliöitä ja altaita on mennyt vientiin viime vuotta enemmän. Höyrykattiloiden sekä koneiden ja laitteiden osina käytettävien takomotuotteiden vienti on vähentynyt. Palveluvienti on vähäistä. Toimialan suurimmat yritykset vuonna 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Fiskars konserni * 1 25 8 56 1 22 Rettig konserni * 943 4 9 53 Rolls-Royce Oy Ab 32 6 6 Abloy Oy 18 83 83 Fortaco Group konserni 172 2 3 47 Peikko Group konserni 172 9 32 Metos Oy Ab 1 35 35 Amec Foster Wheeler Energia Oy 99 38 34 Normek Group konserni 8 27 27 Sako Oy 67 28 28 Stera Group konserni 65 73 48 Teiskonen konserni 64 3 3 Parmarine Oy 6 39 39 Konepaja Häkkinen Konserni 44 29 29 Komas Oy 33 25 25 * Vuosikertomuksen tiedot Lähde: Balance Consulting TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217 17

Toimialan merkittävin pörssiyhtiö on Fiskars Oyj, joka toimii muillakin kuin metallialoilla. Sen globaali liikevaihto oli kasvussa vuoden 217 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Toiminta oli kannattavaa. Yhtiön markkina-arvo oli jakson lopulla hieman korkeampi kuin vuotta aiemmin. Yhtiö on organisoinut parin vuoden takaisen yritysoston jälkeen toimintaansa uudelleen ja myynyt eräitä Suomen toimintojaan. Lisäksi yhtiö on siirtänyt Suomesta jonkin verran tuotantoaan halvemman kustannustason maihin. Esimerkiksi vuonna 2 puutarhatyökalujen valmistusta siirrettiin Puolaan ja tällöin Suomesta katosi 4 työpaikkaa. Toimialalta löytyy monia muitakin menestyviä yhtiöitä. Esimerkiksi metalliosia rakentamiseen valmistava Peikko Finland Oy on kasvanut hyvää vauhtia jo useamman vuoden ajan. Henkilöstön määrää on lisätty myös Suomessa. Metallituotteiden valmistuksessa on paljon pieniä alihankkijayhtiöitä, joiden neuvotteluvoima suhteessa päähankkijayhtiöihin on huonoina aikoina heikko, mutta paranee selvästi hyvinä aikoina. Päähankkijat ovat huonoina vuosina vetäneet siltä tuotantoa takaisin itselleen, siirtäneet alihankintojaan halvemman kustannustason maihin tai keskittäneet niitä avaintoimittajille. Alihankkija-asema altistaa alan yhtiöitä myös suhdanteista johtuville raaka-aineiden ja energian hintojen vaihteluille. Toimialalla on jonkin verran omilla lopputuotteillaan markkinoilla olevia yhtiöitä. Ne näyttävät usein pärjäävän paremmin kuin puhtaat alihankkijayhtiöt. Toimialan yhtiöt ovat keskimäärin hyvin vakavaraisia. Niihin sitoutuu hieman vähemmän pääomaa liikevaihtoon verrattuna, kuin metallitoimialoilla keskimäärin. Yhtiöiden kannattavuus on keskimäärin hyvä, mutta siinä on selvää vuosittaista suhdannetilanteesta seuraavaa vaihtelua. Kuvio 21. Metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä 6 5 4 3 2 Kuvio 22. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä Kausitasoitetut sarjat, indeksi (2=) 18 8 6 4 7 7 8 8 9 9 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Teollisuusliiton tutkimusyksikkö Tuotannon määrä 17 18 Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/17, volyymi-indeksi 9/17 6 5 4 3 2 17e 18e 8 6 4 18 TEOLLISUUSLIITTO 217

MUIDEN KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Tuotteet: Tärkeimmät asiakkaat: Henkilöstömäärä 2: 46 (-1 %) Tuotanto 2: Liikevaihto 2: Yritysten lukumäärä 2: 1 3 (-53) Tavaravienti 2: Vientimaat 2: Palveluvienti 2: Laivamoottorit, puunjalostuskoneet, nosturit, maa/metsätalouskoneet ja työstökoneet Rakentaminen ja elektroniikkateollisuus,9 miljardia euroa (-2 %), (28 % metalliteollisuuden tuotannosta),3 miljardia euroa (-2 %), (27 % metalliteollisuuden liikevaihdosta) 6,6 miljardia euroa (-9 %), ( % Suomen tavaraviennistä) Ruotsi, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Saksa, Alankomaat ja Ranska 1,4 miljardia euroa (+4 %), (8 % Suomen palveluviennistä) Kannattavuus 2: Nettotulos 9,9 % hyvä, (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %) Vakavaraisuus 2: Omavaraisuusaste 45,6 % hyvä, (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus on useamman huonomman vuoden jälkeen viimein kääntynyt kasvuun johtuen kulutustavaroiden ja teollisuustuotteiden kysynnän kasvusta. Tämä koskee erityisesti Suomen vientiä Eurooppaan. Investoinnit ovat lisääntyneet kaikilla markkina-alueilla. Toimialan tuotanto kasvoi vuoden 217 tammi-syyskuussa 4 prosentilla, kapasiteetin käyttöaste 6 prosentilla ja vienti prosentilla vuoden 2 tammi-syyskuusta. Tuottajahinnat nousivat 1 prosentilla. Tuotannon määrä kasvaa 3 prosenttia vuonna 217 ja 3 prosenttia ensi vuonna. Henkilöstön määrä nousee 1 prosentin tänä vuonna ja 1 prosentin vuonna 218. Toimialalle hankitaan paljon tavaraa metallituotteiden valmistuksesta. Sen tuotteita menee kotimaisiin teollisuuden ja energiatuotannon investointeihin, rakentamiseen, monipuolisesti muille metallitoimialoille sekä vientiin. Kotimaiset teollisuuden ja energiatuotannon investoinnit kasvavat tänä vuonna ja myös ensi vuonna. Kotimaisen kysynnän vinkkelistä tilanne on viime vuotta parempi. Investointien kasvun myötä metsäkoneiden, energialaitteiden, metsäteollisuuskoneiden, maanrakennuskoneiden, kaivoskoneiden ja logistiikkalaitteiden, kuten nosturien ja trukkien, menekki on hyvä. Laivoihin asennettavien laitteiden kysyntä kotimaisille telakoille on hyvällä tasolla. Maatalouskoneiden kysyntä on piristynyt vuoden mittaan. Tavaraviennin tilanne on ollut alkuvuonna selvästi viime vuotta parempi. Saman tapaista tavaraa on mennyt niin vientiin kuin kotimaahan. Puunjalostuskoneita on viety viime vuotta enemmän. Laivoja rakennetaan globaalisti vähän, jolloin niihin asennettavien laitteiden vienti on vähentynyt. Koneiden ja laitteiden toimituksiin liittyvät huolto- ja ylläpitosopimukset ovat kasvussa. Palveluviennillä on huomattava merkitys tälle toimialalle. Toimialan suurimmat yritykset vuonna 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Kone konserni 8 784 52 1 2 33 Wärtsilä konserni * 4 81 18 3 42 Cargotec konserni 3 5 18 95 Valmet konserni * 2 926 4 7 Metso konserni 2 586 54 1 85 Konecranes konserni 2 8 95 1 76 Outotec konserni 1 58 4 19 1 3 Sandvik Mining and Construction Oy 65 1 69 1 69 Andritz Oy 538 79 79 Ponsse konserni * 517 1 45 88 John Deere Forestry konserni 362 73 73 Oras konserni 245 6 5 Halton Group konserni 2 1 43 42 Sulzer Pumps Finland Oy 9 52 52 Huurre Group konserni 3 7 4 Raute konserni * 3 64 46 MSK Group konserni 92 42 42 Valtra Oy Ab 89 77 77 Hollming konserni 57 4 4 Sampo-Rosenlew konserni 53 43 43 * Vuosikertomuksen tiedot Lähde: Balance Consulting TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217 19

Toimialalla on seitsemän isoa pörssiyhtiötä eli Kone Oyj, Wärtsilä Oyj, Metso Oyj, Valmet Oyj, Cargotec Oyj, Konecranes Oyj ja Outotec Oyj. Näiden yhtiöiden yhteenlaskettu tilauskanta vuoden 217 kolmannen neljänneksen lopussa oli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin. Kaikki, paitsi Cargotec Oyj, kykenivät kasvattamaan liikevaihtoaan. Yhtiöiden markkina-arvo oli kauden lopulla selvästi korkeampi kuin vuotta aiemmin, lukuun ottamatta Konetta, jolla se säilyi samalla tasolla. Outotecilla oli kannattavuusongelmia, kun taas muut yhtiöt kykenivät toimimaan kannattavasti. Muista isoimmista yhtiöistä useimmilla menee hyvin. Esimerkiksi Sandvik Mining and Construction Oy on tänä vuonna kasvanut ja palkannut Tampereen ja Turun yksiköihinsä lisää henkilökuntaa. Suomen yksiköiden asema konsernin sisällä on vahvistunut. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen yhtiöt valmistavat usein lopputuotteita, mikä vahvistaa niiden asemaa tarjontaketjussa. Toimialalla on useita yhtiöitä, jotka ovat globaalisti alansa huippuja. Kahdeksan suurinta yhtiötä kattavat yhteensä lähes puolet toimialan henkilöstön määrästä. Nämä yhtiöt työllistävät myös välillisesti merkittävästi, sillä ne ovat rakentaneet ympärilleen laajat alihankkijaverkostot. Toimitettujen laitteiden ylläpidosta, huollosta ja korjaamisesta on tullut toimialan monille yhtiöille tärkeää toimintaa. Toimialan yhtiöt ovat keskimäärin vakavaraisia. Niihin sitoutuu paljon pääomaa, tase voi olla jopa kaksinkertainen vuotuiseen liikevaihtoon verrattuna. Riittävä omavaraisuusaste on silloin tärkeä vakautta turvaava tekijä. Yhtiöiden kannattavuus yleisesti on ollut metalliteollisuuden parhaimmistoa. Kuvio 23. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä 6 5 4 3 2 Lähde: Tilastokeskus, Teollisuusliiton tutkimusyksikkö 17e 18e Kuvio 24. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä Kausitasoitetut sarjat, indeksi (2=) 18 8 6 4 7 7 8 8 9 Liikevaihto 9 Tuotannon määrä 17 6 5 4 3 2 18 Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/17, volyymi-indeksi 9/17 8 6 4 2 TEOLLISUUSLIITTO 217

TIETOKONEIDEN SEKÄ ELEKTRONISTEN JA OPTISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUS Tuotteet: Tärkeimmät asiakkaat: Henkilöstömäärä 2: 23 (-4 %) Tuotanto 2: Liikevaihto 2: Yritysten lukumäärä 2: 567 (-3) Tavaravienti 2: Vientimaat 2: Palveluvienti 2: Elektroniset komponentit, tietokoneet, viestintälaitteet, viihde-elektroniikka, mittauslaitteet, säteilylaitteet, tallennusvälineet ja optiset instrumentit Televiestintä ja sähkölaitteiden valmistus 8,7 miljardia euroa (- %), (18 % metalliteollisuuden tuotannosta),7 miljardia euroa (-21 %), (22 % metalliteollisuuden liikevaihdosta) 2,2 miljardia euroa (+7 %), (4 % Suomen tavaraviennistä) Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Alankomaat, Saksa ja Ruotsi 5,2 miljardia euroa (-3 %), (28 % Suomen palveluviennistä) Kannattavuus 2: Nettotulos -2,8 % heikko, (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %) Vakavaraisuus 2: Omavaraisuusaste 55,5 % hyvä, (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %) Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen¹ pahin alamäki näyttää taittuneen, kun matkapuhelinten ja verkkojen suunnittelun viimeisen parin vuoden ajanjakson alasajotoimet on viety päätökseen. Toimiala näyttää kääntyvän kasvuun osaltaan hyvin vetävän viestintälaitteiden viennin avulla. Toimialalla on silti edelleen kannattavuusongelmia. Toimialan tuotanto on lisääntynyt vuoden 217 tammi-syyskuussa 8 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste 5 prosenttia ja vienti prosenttia vuoden 2 tammi-syyskuusta. Tuottajahinnat ovat kohonneet 1 prosentin. Tuotannon määrä kasvaa tänä vuonna 3 prosentilla ja ensi vuonna 2 prosentilla. Henkilöstön määrä säilyy ennallaan vuonna 217, mutta kääntyy 1 prosentin kasvuun vuonna 218. Toimialan yhtiöt ovat verkostoituneet ja niiden keskinäinen kauppa on runsasta. Sen tuotteita päätyy paljon televiestintäverkkojen rakentamiseen, toisten metallitoimialojen tuotteisiin sekä vientiin. Televiestintäverkkoja rakennetaan, vaikka samalla eletään jonkinlaista 4G- ja 5G-teknologioiden välistä suvantokautta. Lähes kaikkien metallitoimialojen kohdalla tilanne on parantunut ja niille ennustetaan kasvua tälle ja ensi vuodelle. Kulkuneuvojen, työkoneiden, terveysteknologialaitteiden sekä yleisesti teollisuuden koneiden ja laitteiden hyvä menekki tuo kysyntää elektroniikkatuotteille. Tavaraviennissä toimialan tilanne on ollut alkuvuonna viime vuotta selvästi parempi ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä ja myös ensi vuonna. Viestintälaitteiden vienti on kasvanut selvästi sekä mittaus-, testaus- ja navigointilaitteidenkin hieman. Säteilylaitteiden ja elektronisten piirien vienti on sen sijaan hieman vähentynyt. Palveluvienti on erityisen tärkeä tälle toimialalle. Toimialan suurimmat yritykset vuonna 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Nokia konserni * 23 6 88 5 85 Microsoft Mobile Oy 857 1 9 1 9 Planmeca konserni 73 2 68 95 Scanfil konserni * 58 3 29 32 Vaisala konserni * 319 1 57 97 GE Healthcare Finland Oy 289 74 74 Teleste konserni * 259 1 5 5 Polar Electro konserni 219 1 52 42 Thermo Fisher Scientific Oy 4 75 75 Murata Electronics Oy 5 89 89 Okmetic konserni 75 36 36 Suunto Oy 74 39 39 Bittium konserni 64 62 62 * Vuosikertomuksen tiedot Lähde: Balance Consulting 1 Tilastokeskus on yhdistänyt tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistusta ja sähkölaitteiden valmistusta koskevat tilastot liikevaihdon, kapasiteetin käyttöasteen ja tuotannon volyymin osalta. Se on päätynyt tähän siksi, että kummallakin toimialalla on yksi suuri yhtiö. Tilastokeskus käyttää kokonaisuudesta nimitystä sähkö- ja elektroniikkateollisuus. TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217 21

Muutamista pörssiyhtiöistä tärkein on Nokia Oyj, joka työllistää neljänneksen toimialan Suomen henkilöstömäärästä. Sen globaali liikevaihto supistui hieman vuoden 217 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2 kolmeen ensimmäiseen neljännekseen. Toiminta oli tappiollista ja pääsyynä tähän lienevät Alcatel-Lucent fuusiosta syntyneet kustannukset. Yhtiön markkina-arvo oli neljänneksen lopussa hieman alempi kuin vuotta aiemmin. Yhtiön Suomen toiminnot supistuivat. Monilla muillakin yhtiöillä menee hyvin. Esimerkiksi terveysteknologian tuotteita valmistavat Planmeca Oy, GE Healthcare Finland Oy, Thermo Fischer Scientific Oy, Polar Electro Oy ja Suunto Oy ovat olleet kasvussa muutamana viime vuotena ja lisänneet Suomessa henkilökunnan määrää. Planmeca Oy on jo noussut kansainvälisestikin merkittäväksi toimijaksi hammaslääkintälaitteiden valmistuksessa. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen yhtiöitä toimii sekä alihankkijoina välituotteiden markkinoilla että päähankkijoina lopputuotteiden markkinoilla. Suomessa valmistetaan lyhyitä elektroniikan tuotesarjoja. Toimialalle on ominaista jatkuva tuottajahintojen lasku, jolloin samaan liikevaihtoon päästäkseen yhtiöiden on vuosittain kasvatettava tuotantonsa määrää. Toisaalta elektroniikan osuus teknisten tuotteiden loppuhinnasta kasvaa. Televiestintä kasvaa määrältään vuodesta toiseen, mikä pitää yllä verkkojen rakentamisen tarvetta. Digitalisaation leviäminen lisää elektroniikan kysyntää. Toimialan yhtiöt ovat keskimäärin hyvin vakavaraisia. Niihin sitoutuu metallin toimialoista eniten pääomaa liikevaihtoon verrattuna. Riittävä omavaraisuusaste on silloin hyvin tärkeä vakautta luova tekijä. Yhtiöiden kannattavuus on keskimäärin ollut heikko. Kuvio 25. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä 5 4 3 2 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus, Teollisuusliiton tutkimusyksikkö 5 4 3 2 17e 18e 22 TEOLLISUUSLIITTO 217

SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS Tuotteet: Sähkömoottorit, generaattorit, sähkökojeistot, akut, sähköjohdot ja valaisimet Tärkeimmät asiakkaat: Rakentaminen sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistus Henkilöstömäärä 2: 4 (-3 %) Tuotanto 2: 4,6 miljardia euroa (- %), (9 % metalliteollisuuden tuotannosta) Liikevaihto 2: 5,1 miljardia euroa (-2 %), (9 % metalliteollisuuden liikevaihdosta) Yritysten lukumäärä 2: 43 (-) Tavaravienti 2: 2,4 miljardia euroa (-6 %), (5 % Suomen tavaraviennistä) Vientimaat 2: Saksa, Yhdysvallat, Etelä-Korea, Ruotsi, Kiina ja Venäjä Palveluvienti 2:,3 miljardia euroa (+2 %), (2 % Suomen palveluviennistä) Kannattavuus 2: Nettotulos 6,8 % hyvä, (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %) Vakavaraisuus 2: Omavaraisuusaste 41,8 % hyvä, (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %) Sähkölaitteiden valmistus¹ on tänä vuonna kääntynyt kasvuun osittain kotimaisen ja eurooppalaisen rakentamisen hyvän suhdannetilanteen seurauksena. Erityisesti isot kotimaiset rakennushankkeet ovat piristäneet toimialaa. Vienti on alkanut vetää vuoden alkupuoliskolla viime vuotta paremmin. Toimialan tuotanto on noussut vuoden 217 tammi-syyskuussa 8 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste 5 prosenttia ja vienti 7 prosenttia vuoden 2 tammi-syyskuusta. Tuottajahinnat ovat nousseet 1 prosentin. Vuonna 217 tuotannon määrä kasvaa 4 prosenttia ja vuonna 218 vielä 3 prosenttia. Henkilöstön määrä kasvaa 1 prosentilla tänä vuonna sekä 1 prosentilla ensi vuonna. Toimialalla hyödynnetään runsaasti metallituotteiden valmistuksen välituotteita. Toimialan tuotteita menee merkittävästi kotimaiseen rakentamiseen, kotimaiseen muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen sekä vientiin. Kotimainen rakentaminen jatkaa tänä ja ensi vuonna kasvuaan. Muiden koneiden ja laitteiden valmistukselle on tulossa kasvua tälle ja ensi vuodelle. Koneet ja laitteet ovat sähkötoimisia ja niihin menee sähkölaitteita osaksi kokonaisuutta. Energiahuollon ja teollisuuden investoinnit ovat kasvussa. Esimerkiksi älykkäiden sähköverkkojen rakentaminen ja tuulivoimalahankkeet tulevat lisäämään kysyntää merkittävästi. Tavaraviennin kohdalla toimialan tilanne on ollut alkuvuoden jonkin verran viime vuotta parempi, ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä ja ensi vuonna. Sähköjohtoja on mennyt vientiin huomattavasti viime vuotta enemmän. Sähkömoottoreiden ja sähkölamppujen vienti on säilynyt lähes ennallaan. Palveluvienti on vielä pientä mutta kasvusuuntaista. Toimialan suurimmat yritykset vuonna 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa ABB Oy * 2 235 5 5 Prysmian Finland Oy 3 49 49 EM Group konserni 284 1 64 44 Vacon Oy 241 75 75 Helvar Merca konserni 9 7 42 Reka konserni 5 32 Kemppi konserni 1 59 4 Eaton Power Quality Oy 99 3 25 VEO Oy 69 34 34 Helkama Emotor konserni 68 3 3 Teknoware konserni 57 35 27 Ouneva konserni 47 29 29 Enics Finland Oy 44 26 26 * Vuosikertomuksen tiedot Lähde: Balance Consulting 1 Tilastokeskus on yhdistänyt tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistusta ja sähkölaitteiden valmistusta koskevat tilastot liikevaihdon, kapasiteetin käyttöasteen ja tuotannon volyymin osalta. Se on päätynyt tähän siksi, että kummallakin toimialalla on yksi suuri yhtiö. Tilastokeskus käyttää kokonaisuudesta nimitystä sähkö- ja elektroniikkateollisuus. TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 217 23