KULTTUURISTA HYVINVOINTIA JA OSALLISUUTTA Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa 14.12.2017
KULTTUURIHYVINVOINTI Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja mielekästä elämää. Toisaalta niitä voidaan käyttää myös tavoitteellisesti edistämään hyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin toteuttamisessa korostuu taide- ja kulttuuritoimijoiden ammattimainen ja pitkäjänteinen yhteistyö muiden toimialojen kanssa.
ESIMERKKEJÄ www.taidetutka.fi
Image copyright Lime
Royal Manchester Children s Hospitalin röntgenosasto Lime Artin taideohjelma Starship X-ray muunsi koko röntgenosaston avaruusalukseksi. Tavoitteena oli tehdä röntgenosastosta lapsiystävällinen ja terapeuttinen tila Huolellisesti suunniteltu osallistaminen oli projektissa tärkeää: Otimme henkilökunnan, potilaat ja heidän perheensä mukaan luovaan suunnitteluprosessiin. Osallistavissa työpajoissa käytettiin kuvanveistoa, musiikkia, digitaalista kuvanluomista ja kollasitekniikkaa.
Royal Manchester Children s Hospitalin röntgenosasto Lapset pärjäävät nyt paremmin sairaalaympäristöön ja toimenpiteisiin liittyvien pelkojensa kanssa. Siksi saamme parempia röntgenkuvia ja lapset tarvitsevat vähemmän rauhoittavaa lääkitystä. Saamme kuvat useimmiten otettua jo ensimmäisellä yrittämällä. Näin ollen lapset altistuvat säteilylle vähemmän kuin ennen muutosta röntgenlääkäri Rui M. F. Santos kertoo
Kuva: Matti Häyrynen
Taide saattohoidossa Taide osana saattohoitoa voi tehdä ihmisille tärkeitä ajatuksia näkyväksi, luoda merkityksellisiä kokemuksia ja lisätä elämänlaatua. Yhteisötaiteilija Riku Laakkonen kertoo: On ollut sellaisia tapauksia, että henkilökunta ei ole tiennyt, että joku asia on niin tärkeä tälle ihmiselle ja esineteatterin avulla se on tullut ilmi. Esimerkiksi eräs mies oli ollut intohimoinen purjehtija. Teimme esityksen sen pohjalta ja purjehduksesta tuli teema koko tämän ihmisen loppuelämäksi. Se oli aihe, joka sai hänet kiinnostumaan ja olemaan läsnä. Koivikko-kodin johtaja Riikka Koiviston mukaan purjehdustarinalla oli suuri merkitys silmien avaajana hoidon käytäntöjä mietittäessä: Tämä purjehdusta harrastanut herra hymyili koko loppuelämänsä. Hän sai sen purjehduksen yllättäen takaisin aktiiviseen työstöön, josta hän oli jo kerran luopunut. Mielestäni hän oli vesillä koko loppuelämänsä. Hoitoneuvotteluissa kysytään kyllä, mitkä ovat tärkeitä asioita ja mitkä ovat sellaisia pieniä asioita, joita voitaisiin toteuttaa. Tämän ihmisen kohdalla purjehdus ei ollut tullut millään tavalla näkyväksi siinä. Yksi taiteen hyöty tai vaikutus voi olla juuri tämä, että ihmiselle tärkeät asiat tulevat esiin. Ihminen voi tulla taiteen avulla nähdyksi eri tavalla kuin keskustelussa. Kyllä tällaiset kokemukset avaavat silmiä, että mitä me voitaisiin tehdä enemmän.
Kuva: Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu
Sirkus tuo tekemistä ja toivon murusia pakolaisleireille Suomalaiset sosiaalisen sirkuksen ammattilaiset ovat viime vuosina tehneet merkityksellistä työtä pakolaisleireillä eri puolilla maailmaa. Sirkus on luonut leireille mielekästä tekemistä ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Halusimme tehdä sirkuksesta turvallisen kohtaamispaikan, jossa tavata muita lapsia ja nuoria. Sirkus on paikka, jossa voi liikkua ja leikkiä ja hetkeksi unohtaa ympärillä oleva kurjuuden ja sodan. Monet varsinkin pojista ja nuorista miehistä saattoivat olla riidoissa perheensä kanssa ja uhkailla lähtevänsä sotimaan. Sirkuksen myötä monelle heille on tullut sellainen fiilis, että täällä on yhteisö, oma porukka, ettei enää haluakaan lähteä pois. Ja osahan saa palkkaa työstään sirkuksessa. Meidän esityksen aikana jotkut pojat rupesivat heittelemään pieniä kiviä meitä kohti. Eräs meistä nappasi muutaman kiven ja rupesi jonglööraamaan niillä. Tilanne muuttui kuin taikaiskusta. Lapset rupesivat jonglööraamaan kivillä myös ja halusivat oppia lisää. Lapset matkivat aikuisia väkivallassa, mutta myös hauskanpidossa.
Kuva: Maarit Lahtela
Residenssissä taide syntyy yhdessä orgaanisesti Monissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa on hyviä kokemuksia taiteilijan palkkaamisesta taiteilijaresidenssiin. Residenssissä taiteilija elää ja työskentelee yhteisön keskellä. Hoito- ja hoivalaitosten asukkaille toimintamalli mahdollistaa elävän taidekokemuksen, jonka vaikutukset heijastuvat koko yhteisön arkeen. Henkilökunnalle taiteilijan läsnäolo voi avata uusia näkökulmia hoitotyöhön sekä tilaisuuden kehittyä omassa ammatissa. Taiteilijoille residenssi tarjoaa luontevan tavan tehdä työtä yhteisölähtöisesti sekä löytää uusia näkökulmia omaan taiteilijuuteen.
Residenssissä taide syntyy yhdessä orgaanisesti Rovaniemeläisen Saarenkodin toiminnanjohtaja Jarmo Palon mukaan taiteella on suuri merkitys ja paljon mahdollisuuksia hoiva- ja hoitoalalla: Ihmisen hyvinvointi koostuu monesta asiasta. Jos se jää meillä vain ravintoon ja lääkkeisiin ja hygienian hoitoon, niin kyllä hyvin paljon hyvinvoinnista unohtuu. Suurin osa ihmisen hyvinvoinnista päivittäin rakentuu vuorovaikutuksesta ja tekemisestä ja siinä taide kaikenlaisessa muodossaan on älyttömän tärkeää. Toivon, että Suomessa pystyttäisiin näkemään tämä asia laajemmin. Usein sanotaan, että ei taiteeseen hoiva-alalla ole resursseja. Se ei kyllä pidä paikkaansa. Kyllä asiat ovat työntekemisen kulttuurista kiinni, siitä että mitä asioita pidetään tärkeänä ja mitä ei. Kaikki tänä päivänä maksaa. Nämä residenssit maksavat todella vähän siihen verrattuna, mitä niillä saa aikaiseksi.
TUTKIMUSTA
Tutkimusten mukaan kulttuurinen aktiivisuus ja etenkin taiteen ja kulttuurin harrastaminen porukalla pidentää ihmisen eliniän ennustetta arviolta kahdella vuodella ja vaikuttaa loppuelämän laatuun myönteisesti. (Hyyppä 2013) 16
Those who engaged in 100 or more hours/year of arts engagement (i.e. two or more hours/week) reported significantly better mental well-being than other levels of engagement. The Art of being mentally healthy: A study to quantify the relationship between recreational arts engagement and mental well-being in the general population (PDF Download Available). Available from: https://www.researchgate.net/publication/289502303_the_art_of_being_mentally_he althy_a_study_to_quantify_the_relationship_between_recreational_arts_engagement _and_mental_well-being_in_the_general_population [ 17
yhteisöllinen ja osallistava taiteellinen toiminta voi lisätä sosiaalista vuorovaikutusta, sosiaalista tukea ja luottamusta sekä tarjota osallistujille kokemuksia nähdyksi, kuulluksi sekä arvostetuksi tulemisesta... taiteellinen toiminta voi mahdollistaa myös sellaisten ihmisten mukaantulon, jotka ovat jääneet tai ovat vaarassa jäädä muiden aloitteiden ja palvelujen, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua Liisa Laitinen Turku AMK / Taikusydän 18
MITÄ TARTTISI TEHDÄ?
HALLITUSOHJELMA 5 / 2015 Tunnistetaan kulttuurin hyvinvointimahdollisuudet aiempaa paremmin. Tuodaan kulttuuri lähemmäs jokaista suomalaista edistämällä julkisissa tiloissa ja laitoksissa esillä olevaa taidetta. Laajennetaan prosenttitaiteen periaatetta yhteistyössä sosiaalija terveydenhuollon kanssa taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi
KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma valmistui kesällä 2017. Suunnitelma on osa Pirkanmaan terveyden edistämisen työtä, jossa kaikki alueen kunnat ovat mukana. Suunnitelma on tehty laajalla yhteistyöllä ja siitä vastasivat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Taiteen edistämiskeskus.
KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMAN TAVOITE Suunnitelman tavoite on mahdollistaa kulttuuristen oikeuksien toteutuminen kaikille pirkanmaalaisille ja siten kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Jokaisella tulee olla mahdollisuus ilmaista itseään ja harjoittaa kulttuuritoimintaa sekä osallistua erilaisiin kulttuurin ja taiteen ilmenemisen muotoihin.
KULTTUURIHYVINVOINNIN ARVOPOHJA Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus toimia kulttuurisessa ympäristössään ja olla osa kulttuurista yhteisöään niin, että kokee osallisuutta, toimijuutta ja nauttii yhteisönsä arvostusta omana itsenään. Arvopohjan toteutumisen myötä syntyy kunnioittavaa vuorovaikutuksellisuutta.
KULTTUURIHYVINVOINTISUOSITUS Jokaisella ihmisellä toimintakyvystä, varallisuudesta, asuinpaikasta ja terveystilanteesta riippumatta pitäisi olla kulttuurinen perusoikeus taiteeseen ja kulttuuriin vähintään prosenttiin ajastaan = 100 minuuttia / viikko Jokaisella on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin. Tämän oikeuden mahdollistaminen on kaikkien yhteinen tehtävä!
KIITOS! Kysymyksiä ja keskustelua ARTTU Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus, Tampereen toimipiste Yliopistonkatu 38, 33100 Tampere 0295 330 843 arttu.haapalainen@taike.fi www.taike.fi