Ympäristöministeriön ohjeet hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta mitä uutta? Erkki Santala Suomen ympäristökeskus
Hajajätevesiasetuksen tärkeitä Asetus annettiin 11.6.2003 Voimaantulo 1.1.2004 päivämääriä Vaikutus uudisrakentamiseen alkoi heti Ns. selvitykset oli tehtävä 1.1.2006 mennessä Jos ei ole vesi-wc:tä, selvitykselle oli aikaa 1.1.2008 Vanhat kiinteistöt kuntoon 1.1.2014 mennessä Kohtuuttomissa tilanteissa mahdollisuus jatkoaikaan YM:n työryhmän raportti ja ehdotukset tammikuu 2010 Selvitysmies Lauri Tarastin ehdotukset raportti ja ehdotukset ennen joulua 2009
Uusi julkaisu ja sen jakelu Julkaisu Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2009 Sekä suomen että ruotsinkieliset versiot ovat ympäristöhallinnon verkkopalvelussa Painettuna suomenkielinen ilmestyi syyskuussa ja jaettiin kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisille ( yleensä 2 kpl/kunta) sekä alueellisille ympäristökeskuksille Ruotsinkielinen tulee painosta viikolla 47 Julkaisu on ostettavissa Editan kautta
Julkaisun laatimisen tausta (1/3) Hajajätevesiasetus annettiin kesällä 2003 Ministeriön perustelumuistio oli saatavissa netistä, mutta sitä ei kunnissa ilmeisesti paljonkaan käytetty asetuksen soveltamista pohdittaessa Kun asetuksen siirtymäajan puoliväli lähestyi, kentältä alkoi entistä enemmän kuulua tietoa asetuksen soveltamisen ongelmista
Julkaisun laatimisen tausta (2/3) Säännösten tulkinnat ovat vaihdelleet eri kunnissa, mikä on aiheuttanut närää Soveltamisen ohjeistuksesta ja hyvien käytäntöjen esittämisestä alettiin keskustella ympäristöministeriön hajajätevesityöryhmässä Työryhmä on nyt kahden vuoden aikana selvittänyt asetuksen toimeenpanon ongelmia ja tehnyt toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia
Julkaisun laatimisen tausta (3/3) Työryhmä päätti kesäkuussa 2008 perustaa alatyöryhmän valmistelemaan opasta asetuksen soveltamisesta Alatyöryhmä ja päätyöryhmä käsittelivät ehdotusta eri vaiheissa ja se esiteltiin myös ministeriön johdolle Monien vaiheiden jälkeen julkaisu valmistui ja laitettiin nettiin 24.8.2009
Julkaisun keskeinen sisältö Julkaisussa tarkastellaan lainsäädäntöä, erityisesti YSL:n soveltamisen erityiskysymyksiä ja asetuksen soveltamisen suhdetta viemärilaitosten toiminta-alueisiin ja ympäristölupiin nähden Lisäksi keskeistä sisältöä on suunnittelun ja suunnitelman vaatimukset sekä jätevesijärjestelmän rakentaminen ja lupaprosessi MRL:n kannalta. Oppaassa esitetään esimerkkejä hyvistä käytännöistä erityisesti kunnissa, mutta myös muutenkin.
YSL:n soveltaminen Vähäinen jätevesimäärä Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Tapauskohtainen lykkäys Hallinto- ja pakkotoimet
Mitä on vähäinen jätevesimäärä Perusteena määrittelylle on YSL 103 2 mom Hajajätevesiasetuksen perustelumuistiossa on todettu tietyt edellytykset tälle ja mainittu myös tilapäinen vesijohto eli yleensä siis ns. kesävesijohto. Tämä ajatus ei siis ole uusi! Oppaassa (kohta 3.1) on määritelty asia käänteisesti, siis milloin veden käyttö ei olisi vähäistä. Näin on silloin, kun on tietyt varusteet ja laitteet Myös ympäristöolosuhteet voidaan ottaa huomioon, lievemmän vaatimustason alueilla kriteerit voivat olla erilaiset
Mitä vähäisille jätevesille tehdään? Käytännössä useimmissa nykyisistä vanhoista lomaasunnoista, joissa on kuivakäymälä, veden käyttö voidaan katsoa vähäiseksi. Niihin ei siis edes sovelleta asetuksen käsittelyvaatimuksia! Vaatimus selvityksen laatimisesta koskee kaikkia! Rajatapauksissa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee, onko kyse vähäisistä jätevesistä Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa maahan, jos siitä aiheutuu pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa!
Mitä vähäisille jätevesille tehdään? Käsittelemättä ei saa johtaa vesistöön vähäisiäkään jätevesimääriä Käytännössä yksinkertainen maahan imeytys on mahdollista varsin usein Tontin olosuhteet ratkaisevat, joku esikäsittely voi olla järkevä silloinkin, kun vaatimuksia ei ole, varsinkin keittiöstä tuleville vähäisillekin jätevesille, jos ne on viemäröity
Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Asetuksen tarkoittamat lievemmät määräykset on mahdollista saattaa voimaan vain kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä Kesällä 2008 tehdyn selvityksen mukaan Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen kunnista 16:lla (34:stä) oli voimassa olevat määräykset ja tekeillä sellaiset oli 8 kunnassa. Lievennettyjä määräyksiä ei ollut voimassa eikä tekeillä missään kunnassa.
Tapauskohtainen lykkäys YSL 18 2 mom Soveltamisella estetään toimeenpanon määräajasta aiheutuva kohtuuttomuus yksittäiselle kotitaloudelle Ympäristönsuojeluviranomaisen tulee ottaa paikalliset olosuhteet huomioon arvioidessaan kohtuuttomuutta. Asiaan vaikuttavat mm. asukkaiden tulot, varallisuus, muut edellytykset järjestelmän toteuttamiseen ja hoitamiseen, asuinrakennuksen kunto ja varustetaso, kohteen sijainti ja lähialueen rakentamispaineet. Lykkäystä tarvitaan yleensä vasta 2013, siihen mennessä olosuhteet saattavat muuttua.
Hallinto- ja pakkotoimet Hajajätevesiasetuksessa ei ole erikseen mainittu sanktioita Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käytettävissä on YSL:n pykälissä 84, 88, 94 ja 116 mainitut hallinto- ja pakkokeinot. YSL:n nojalla on mahdollista tuomita sakkorangaistus Ympäristörikokset käsitellään rikoslain mukaan.
Hajajätevesiasetuksen Soveltamisala soveltaminen Poikkeukset (vesihuoltolaitoksen toimintaalue, ympäristöluvan tarvitsevat hankkeet, vähäiset jätevedet, kunnan määräykset, muut lait) Yleiset vaatimukset ja haja-asutuksen kuormitusluvun merkitys Selvitys Suunnitelma
Jätevesijärjestelmän rakentaminen Vastuu on rakentamiseen ryhtyvällä Valvonta-asiat ja luvanvaraisuus Suunnittelijan pätevyys Vastaava työnjohtaja Käyttöönottoasiat
Järjestelmän käyttö ja huolto Ammattitaitoa vaativat tehtävät pitäisi saada ammattilaisten hoidettavikais! Mitä käyttöön ja huoltoon kuuluu? Huoltosopimukset Lietteiden poisto ja mihin ne viedään
Suositeltavia käytäntöjä kunnille (1/4) Naapurikunnilla tulisi olla yhteistoimintaa, ettei olisi ristiriitaisia vaatimuksia esim. samalla valuma-alueella MRL muistettava, kun vaatimuksia asetetaan ranta-alueille Umpisäiliöliete on jätelain tarkoittamaa asumisessa syntyvää jätettä; jätehuoltomääräykset selkeiksi Kuntien määräykset eivät saa olla markkinarajoituksellisia
Suositeltavia käytäntöjä kunnille (2/4) Kuntien viranomaisten sisäinen yhteistyö toimivaksi Viranomaisten roolit ja vastuut muistettava Menettelytavat selviksi, kun tulee tilanteita, että käsittelyvaatimukset eivät täyty Lykkäyspäätöksien aika ei ole vielä, periaatteita pitäisi kunnissa miettiä 2012 Kunnan viranomaiset eivät ole suunnittelijoita
Suositeltavia käytäntöjä kunnille (3/4) Vesihuoltolain mukaiset kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmat ajan tasalle Tiedotettava haja-asukkaille, tiedettävä erityisesti se, mitkä alueet eivät ainakaan pääse keskitetyn viemäröinnin piiriin Jätevesiselvityksiä voisi koota, jotta selviävät ongelma- ja tarvealueet PIR:n ohje hyvistä käytännöistä kehittämissuunnittelussa
Suositeltavia käytäntöjä kunnille (4/4) Rakentamisen neuvonta ja valvonta Suojaetäisyydet Kaavamääräykset saattavat olla tiukempia kuin asetus Ohjaus järkeviin ratkaisuihin, etenkin vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa Jätevesien johtaminen toisen ojaan Isompien (20-100 avl) pienpuhdistamoiden valvonta
Hyviä käytäntöjä suunnitteluun Jos perusvaatimusten alueella maasuodattamossa ei heti toteuteta tehostettua fosforinpoistoa, tulee suunnitelmassa esittää tapa ja ajankohta sen toteutukselle ja käyttöön otolle. Toimivuuden seuranta näytteenotoin (liite7) esim. 5 vuoden välein Vesimittari olisi suositeltava omaan kaivoakin käyttävissä kiinteistöissä
Hyviä käytäntöjä laitemarkkinointiin Asiakkaiden todelliset tarpeet huomioon Laitteiden sopivuus kohteeseen varmistettava Kunnolliset käyttö- ja huolto-ohjeet, asetuksessakin on jo vaatimuksia Huoltopalvelujen tarjoajien tulee ottaa ohjeet huomioon, että todella tehdään se, mitä tarvitaan ja asiakas tietää mitä saa
Julkaisun liitteet ovat tärkeitä!!! 1. Määritelmiä ja käsitteitä 2. Käsittelyyn ja laitteisiin liittyviä vaatimuksia 3. Suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja 4. Suunnitelman merkitys rakentamisen laatuun 5. Hoidon ja huollon järjestämisessä huomioitavaa 6. Käsittelyjärjestelmän viranomaisarviointi 7. Puhdistamon toimintakyvyn arviointi 8. Tietoa jätevesijärjestelmien toimivuudesta 9. Lietteiden ja käymäläjätteiden käsittely
Määritelmiä ja käsitteitä Liitteessä on määritelty eräitä oppaassa käytettyjä termejä, jotka eivät sisälly asetukseen tai sen määritelmiin BHK, harmaa jätevesi, kuivakäymälä, vesikäymälä, suotoneste, ulosteperäiset bakteerit, pohjavesi, vesistö, vuotovesi
Käsittelyyn ja vaatimuksiin liittyviä asioita Jätevesien laatuun liittyvät tekijät (tulokuormituksen vähentäminen asukkaan toimin, esim. käymälävalinta) Kunnan mahdollisuudet säädellä (lievennetyt alueet) Vapaa-ajan asuntojen erityisominaisuudet Toiminta pohjavesialueilla Rannat ja saaret Näkemyksiä suojaetäisyyksistä
Hyvä suunnitelma on perusedellytys Asiantuntevan suunnittelijan käyttö on kiinteistön haltijan edun mukaista Suunnitelman tulee täyttää säädösten vaatimukset (MRL, YSL, hajajätevesiasetus ym) Suunnittelija on yhteydessä kuntaan Suunnitellun menetelmän tulee soveltua kohteeseen ja käyttäjälle Jos valitaan menetelmä, jonka toimivuudesta ei ole riittävästi tietoa, on suunnitelmassa esitettävä toimet, joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan (esim. liitteessä 7 esitetyllä tavalla). Varmistustoimien toteuttamisen valvonta kuuluu ympäristönsuojeluviranomaiselle
Suunnittelijan pätevyydestä 1/2 Oppaan kohdassa 5.4 viitataan Suomen Rakentamismääräyskokoelman osaan A2 Rakennusvalvontaviranomainen arvioi suunnittelijan pätevyyden hankekohtaisesti suunnittelukohteen vaativuuden mukaan (A2: 4.1.1, 4.1.2) Ongelmana on, ettei tällainen suunnittelu aiemmin kuulunut minkään tutkinnon piiriin Uudisrakentamisessa ohjetta A2: 4.2.7 ja 4.2.8 suositellaan sovellettavaksi siten, että edellytetään väh. lvi-teknikon tai rak.mest tutkintoa tai vastaavaa sekä kolmen vuoden kokemusta alalta ja suositellaan väh. Viikon täydennyskoulutusta
Suunnittelijan pätevyydestä 2/2 Vanhan jätevesijärjestelmän muutos- tai uusimistyön suunnittelijalta suositellaan em. ohjetta soveltaen edellytettäväksi samaa kuin edellä, jos on yli 2 asuntoa tai poikkeava jäteveden määrä tai laatu Jos muutostyössä on enint. 2 asuntoa, suositellaan edellytettäväksi väh. viikon täydennyskoulutusta ja väh vuoden suunnittelukokemusta näistä töistä tai väh. 2 vuoden suunnittelukokemusta muusta vesihuollosta FISE-pätevyys on selkeä näyttö (luokat A ja B)
Suunnittelussa huomioon Liite 3 on tärkeä ja laaja otettavaa Siinä tarkastellaan erilaisia tilanteita ja otetaan kantaa mm. maaperäkäsittelyn soveltuvuuteen. Imeytystä ja maasuodattamoja on viime aikoina perusteettomasti väheksytty, jopa torjuttu! Liitteessä esitetään taulukkomuotoisesti asetuksesta johdetut prosentuaaliset puhdistustehovaatimukset erilaisissa tapauksissa (kaikki jätevedet, harmaat jätevedet, harmaat jätevedet + virtsa/uloste) perus- ja lievennetyillä alueilla
Suunnitelman merkitys rakentamisen Liite 4 laadulle ja sen valvonnalle Lupakäsittely eri tyyppisillä hankkeilla Suunnitelman sisällöstä Mitoituksesta Jos kiinteistöllä on muuta toimintaa kuin asuminen
Ylläpitoasiat Asetuksen liitteessä 2 on jo vaatimuksia, lisäksi oppaan liite 5 Ammattitaitoa edellyttävät toimet ammattilaisille! Lietteenpoisto on pakollista, vastuu jätehuollosta kunnilla Määräaikaiset rakenteiden tarkistukset: saostussäiliöt 1/10v, umpisäiliö 1/5v, maaperäkäsittely 1/10v, pienpuhdistamot 1/10v. Normaali hoito ohjeiden mukaan, käyttöpäiväkirjaa pidettävä
Pirkanmaan mallilomake käsittelyjärjestelmän arviointiin (Liite 6) Kiinteistön yleistiedot Talousjätevesitiedot Käsittelyjärjestelmän kuvaus Purkupaikkatiedot Havaitut puutteet ja haitat Keskitetyn vesihuollon huomioon ottaminen Arvio järjestelmästä Jatkotoimenpiteet
Puhdistamon toimintakyvyn arviointi Liite 7 on sisällöltään merkittävältä osin sama kuin nettisivuilla jo oleva esimerkki käytössä olevan asuinkiinteistön jätevesipäästön määrittämisestä Luotettava näytteenottotapa on keskeistä
SYKEn puhdistamosivusto Oppaan liitteessä 8 on viittaus Perustana hajajätevesiasetuksen 10 Tietoa eri menetelmistä ja laitteista Arvioita laitteiden toimivuudesta, jos luotettavaa ja puolueetonta tutkimustietoa on saatavilla Sisältää nyt tietoa 35 menetelmästä tai laitteesta sekä 45 tutkimusviitettä
CE merkintä, mikä se on? Liitteessä 8 on kuvaus myös ns. CE-testauksesta CE-merkki on eurooppalainen vaatimustenmukaisuusmerkintä CE -merkityt tuotteet myyntikelpoisia Euroopan talousalueen maissa Rakennustuotteiden osalta perustuu rakennustuotedirektiiviin (89/106/ETY) Jätevesien käsittelyjärjestelmät ovat rakennustuotteita Oppaan liitteessä 8 on selostettu CE-asiat ja testaus niin hyvin, kuin se lyhyesti on osattu
CE-merkintä pienpuhdistamoille Tehdasvalmisteisten pienpuhdistamoiden CE-merkinnän mahdollistamiseksi on laadittu yhteinen eurooppalainen standardi. Suomen Standardisoimisliitto on julkaissut standardin numerolla: SFS EN 12566-3. Aiemmin on valmistunut kaksi tehdasvalmisteisten saostussäiliöiden CE-merkinnän mahdollistavaa standardia (eli harmonisoituja tuotestandardeja). Tekeillä on vastaavat myös sellaisille puhdistamoille, joissa käsitellään erillisessä saostussäiliössä esikäsiteltyä jätevettä että ns. tertiäärijärjestelmille.
Standardin SFS EN 12566-3 mukaisesti voidaan testata: Tehdasvalmisteiset talousjätevesien käsittelylaitteet, joiden valmistusmateriaalina voi olla betoni, lasikuitu, teräs tai muovi Asennustapa: maahan kaivettuna Testi soveltuu esim. panospuhdistamoille ja biosuotimille Testi ei sellaisenaan sovellu pelkkiä harmaita vesiä käsitteleville puhdistamoille!
Pienpuhdistamoiden testaus Suomessa SYKEn tutkimusasema Espoon Suomenojalla on hyväksytty ns. ilmoitetuksi laitokseksi tekemään standardin EN 12566-3 mukaisia testauksia. Toimivuustestaukset aloitettiin loppuvuodesta 2005. Testausaseman kapasiteetti on 6 puhdistamoa yhtäaikaisesti.
Standardissa SFS EN 12566-3 mainitut testaukset Liite A: Vesitiiviys (SYKE) Liite B: Puhdistustehokkuus (SYKE); Liite C: Rakenteelliset ominaisuudet (VTT) Testauksen tilaa ja rahoittaa laitetoimittaja Testauksen suorittajalla on salassapitovelvollisuus, eli testaaja ei julkista tuloksia!
CE-merkinnän tarkoitus ja edellytyksiä Valmistaja kiinnittää tuotteeseen CE-merkin osoituksena siitä, että valmistuksessa on noudatettu tuotestandardin vaatimuksia ja tehtaan sisäinen laadunvalvonta sekä tarvittavat testaukset on tehty niiden mukaisesti. Valmistajan on laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus Viranomaiset eivät ole osallisia CE-merkintäprosessissa. CE-merkitystä puhdistamosta ei voida sanoa, että se olisi SYKEn hyväksymä
jatkoa On muistettava myös se, että EU:ssa tuoteturvallisuuslainsäädäntö edellyttää kuluttajatuotteilta käyttöohjeita Testauksessa laitetta hoidetaan valmistajan antamien käyttöohjeiden mukaisesti. Testauksessa hyvin toimineella laitteella on siten edellytykset toimia, kunhan ohjetta noudatetaan. CE-merkinnän edellyttäminen tulee myöhemmin pakolliseksi Suomessakin sellaisilta laitteilta, joille on harmonisoitu tuotestandardi
Lietteet ja käymäläjätteet Liitteessä 9 tarkastellaan mitä voi tehdä kuivakäymälästä peräisin oleville jätteille, maapuhdistamoiden käytetyille maamassoille, puhdistamosta poistettavalle lietteelle ja fosforinpoistomassoille