Täytyy - hanke Porvoo, Lapinjärvi, Savitaipale ja Aalto-yliopisto I&O - tilaisuus Järvenpäässä 1.12.2016 Järvenpäätalo Erkki Vauramo Aalto yliopisto
Kärkihankkeen tausta: Sosiaalihuollon vaikea ongelma Toiminta-alue Väestön odotukset Henkilökunnan käsitykset Vaalilupaukset Selviämispolku vähemmän resurssia yhtä henkilöä kohti kustannukset Kuntien kantokyky Sosiaaliset tarpeet Taloudelliset rajat Epästabiili- sosiaalisesti Epästabiili taloudellisesti
200% Sotesektorin resurssit 2016-2040 180% 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% 2016 2020 2025 2030 2035 2040 Veronmaksukyky Kuolemat Hoivan tarve Resurseja hoivattavaa kohti Resursseja kuolemaa kohti
Elinikä pitenee ja palvelutarve keskittyy viimeisen 3 kuukauteen Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikalasten elinajanodote oli viime vuonna 78,5 vuotta ja tyttölasten vastaavasti 84,1 vuotta. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2014 verrattuna 0,4 vuodella ja tyttöjen 0,3 vuodella. Muutos on nopea!!!! Terve elinikä kasvaa. Ikään perustuva vanhuspalvelulaki on kasvuautomaatti. Oikea peruste on kuolemien määrään perustuva palvelutarve. Vanhuspalvelulaki on uusittava
Täytyy hankkeen tavoitteet: Rakennamme ikääntyvälle väestölle sopivan asumisympäristön Porvoo projektin vetäjä Johannesbergin uusi asuntoalue Lapinjärvi Kehittää ikäystävällinen ja ihmisläheinen keskusta Savitaipale Kehittää ikäystävällinen ja ihmisläheinen keskusta Aalto-yliopisto Sotera instituutti Osallistua uusien toimintamallien kehitystyöhön
Lähtökohtana sekava nykytilanne Nimet, hallintomallit ja rakenteet eivät vastaa toisiaan
Tulevaisuuden palveluverkko 2040 Sairaaloiden keskenään kilpaileva verkko Akuutti sairaala Yo-sairaala Päivystävä keskussairaala 12 Maakunnan keskussairaala 7 Kuntouttava lähisairaala ja kotikuntoutus (Tk-sairaala) Hyvinvointikeskus Kotisairaala Kotihoito Vaikeiden sairauksien ja terminaalivaiheen sairaskoti Muistisairaiden asunnot Senioriasuntoja keskustassa Väestön kasvava oma vastuu Naapuruus ja sisäinen kontrolli Terveet elintavat ja kunnon ylläpito
Ylimitoitusten ja päällekkäisyyksien purku Erikoissairaanhoidossa on rakennemuutos meneillään Perustasolla vanhuspalvelulakimitoitta tavoitteeksi, että 91-92% yli 75 vuotiaista asuu kotonaan. Yli 75-vuotiaita on noin 500 000, tämä merkitsee noin 40 000 paikkaa. Kun paikkoja oli 31.12.2014 noin 58 000, on kyseessä iso ylipaikkaongelma. Perussyynä on, että hoivasta huolehditaa, mutta toimintakyvyn palauttamisesta ei.
VISIO: Vuonna 2040 asuu 94 % yli 75-vuotiaista vanhuksista toimintakykyisinä kotona, tarvittaessa tuettuna, Tarvitaan: Kansainvälisten toimintamallien kopiointia Moderneja rakenteita Uusia rakennuksia Väestö tai tarvepohjaista mitoitusta Sama hoitotarve eri henkilökuntamäärä 0, 5 hk/ paikka Paikkoja % 3 4 5 10 15 Henkilökuntaa 1,5 2 2,5 5 7,5
Miksi 70 000 vanhusta on laitoksissa? THL 31.12.2014
Suomen sosiaalipalvelurakenne on sekava!!! Erot ovat liian suuret alin ylin Kerroin Kertynyt kustannus 75+ kohti 5525 27 444 5 Kesto vrk 308 1073 3 Keski-ikä v. 80 83 1
Vanhusten kodinulkopuolisen asumisen nykytilanne 31.12.2014 ja 2040 Eriasteisia paikkoja* 2016 2020 2025 2030 2035 2040 Tilanne 31.12.2014, 57000 57000 57000 57000 57000 57000 Tarve uusi vanhuspalvelulaki Tarve 92 % asuu kotona, paikkoja 40085 44166 57727 64356 70035 73977 Tarveindeksi tasoon 92 % kotona 142 129 99 89 81 77 Ylimäärä paikkoja taso 92 % kotona 16915 12834-727 -7356-13035 -16977 Ylimääräinenvuosikustannus taso 92 % kotona M 592 449-25 -257-456 -594 Tarve Göteborg. Eksote 94 % asuu kotona, paikkoja 30064 33124 43296 48267 52526 55483 Tarveindeksi tasoon 94 % kotona 190 172 132 118 109 103 Ylimäärä paikkoja taso 94 % kotona 26936 23876 13704 8733 4474 1517 Ylimääräinenvuosikustannus taso 94% kotona M 943 836 480 306 157 53 Tarve Göteborg. Eksote, kuolemien kasvu Kuolemista laskettu kasvukerroin 100 103 106 112 120 127 Tarve paikkoja 30064 30882 31916 33648 36071 38201 Ylimäärä nykytilanteeseen 26936 26118 25084 23352 20929 18799 * Sisältää paikat, joista THL pitää yksilötason kirjaa: Tk pitkä-aikaish., vanhainkodit, tehostetut ja vanhusten tav. palveluasunnot
Tämä aikajakso on kriittinen Kuntoutuksella pystytään kriisin jälkeen 80-95% kuntouttamaan takaisin kotiin noin 1-3 vuodeksi. Tämän jälkeen kodin ulkopuolinen hoitojakso on keskimäärin 6-9 kk eli reilusti alle vuoden Ruotsissa ja Hollannissa keskimääräinen hoiva-aika on noin vuosi, Suomessa 2 vuotta. Saksa tavoittelee noin 6 kk keskimääräiseksi hoitoajaksi
Kuolemien muutos 2015-2040 indeksi 2040 2015 2020 2025 2030 2035 laskeva KOKO MAA 100 103 106 112 120 127 Uudenmaan maakunta 100 106 114 125 138 149 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 100 105 111 119 129 140 AHVENANMAA - ÅLAND 100 104 109 117 130 139 Pirkanmaan maakunta 100 103 107 113 121 129 Päijät-Hämeen maakunta 100 103 108 115 122 128 Varsinais-Suomen maakunta 100 102 105 111 119 127 Kanta-Hämeen maakunta 100 102 105 111 119 127 Keski-Suomen maakunta 100 102 104 108 115 120 Lapin maakunta 100 103 105 109 114 120 Keski-Pohjanmaan maakunta 100 101 103 108 114 119 Pohjanmaan maakunta 100 99 100 104 111 117 Pohjois-Karjalan maakunta 100 102 103 106 111 116 Pohjois-Savon maakunta 100 101 102 105 110 115 Etelä-Pohjanmaan maakunta 100 99 99 101 107 112 Kymenlaakson maakunta 100 100 101 104 108 112 Satakunnan maakunta 100 101 101 104 108 111 Etelä-Karjalan maakunta 100 101 102 104 107 111 Etelä-Savon maakunta 100 100 100 102 105 108 Kainuun maakunta 100 100 99 100 103 106 Vihreä alue: Kasvu alle 15% Ei suuria tarpeita Sininen alue: Kasvu 15-20% Järjestelyjä Punainen alue: Kasvu yli 20% Kapasiteetin lisäystä 2025 jälkeen Hämeenkyrö 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuoleet yhteensä 105 119 124 111 89 102 141 114 113 120 % keskiarvosta 92 % 105 % 109 % 98 % 78 % 90 % 124 % 100 % 99 % 105 %
Keinot Ylikapasiteetin purku Alueellisen erilaisuuden huomiointi Kuntoutuksen nosto keskiöön Täytyy hanke pyrkii ratkaisemaan jäsentensä ongelmat viidellä Keinolla
Keino 1. Sotenväen tehtävänä on hoivata ja palauttaa toimintakyky ei pelkästään hoivata Tarvitaan Eksoten toimintamalli
Alueellisesti koordinoitu kuntoutus - tärkein laitosjaksojen lyhentäjä 7 30 vrk Hoiva-osasto perushoiva Hoito arviointi kuntoutus sijoitus Palveluasunto Koti Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa heti akuutin hoidon jälkeen ja lopullinen sijoitus tehdään vasta kuntoutusjakson tulosten perusteella - Nykyinen järjestelmä sijoittaa tai jättää (pysyvästi) laitokseen ENNEN/ILMAN kuntoutusta Todennäköisesti suurin osa voitaisiin kuntouttaa 1-3 vuotta kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %) Tarvitaan laitoksista riippumaton sijoitus ja arviointijärjestelmä
Kuntoutuksen puutteesta johtuvat ylimääräiset laitospaikat yhteensä 27 0000 erityypistä paikkaa ja 700 M kustannukset
Alue 75 + v. vuonna 2014 Asiakkaita 31.12.2014 Henkilöt laitok-sissa / 75 + % Hoitoaika jakson alusta vrk Kertynyt Laitospaikat kustannus taso 8 M % Ylimääräiset laitospaikat lkm Ylimääräiset paikat % kaikista Ylimääräisen hoidon vuosikustannus M Kotihoito (10000 /henkilö) M Kuntoutus vajeen vuosikustannus M Laskeva Vuosikust. / yli 75-v Kotka 5670 1016 17,9 464 60 454 562 55,4 26,1 5,6 20,4 8306 Riihimäki 2400 396 16,5 723 36 192 204 51,5 9,5 2,0 7,4 7649 Joensuu 6440 1054 16,4 791 106 515 539 51,1 25,0 5,4 19,6 7587 Kouvola 9405 1501 16,0 662 126 752 749 49,9 34,7 7,5 27,2 7398 Kemi 2391 379 15,9 501 24 191 188 49,5 8,7 1,9 6,8 7348 Helsinki 42733 6725 15,7 956 816 3419 3306 49,2 153,3 33,1 120,2 7295 Jyväskylä 9439 1421 15,1 637 115 755 666 46,9 30,9 6,7 24,2 6979 Turku 16470 2479 15,1 914 288 1318 1161 46,8 53,8 11,6 42,2 6977 Kajaani 3446 498 14,5 730 46 276 222 44,6 10,3 2,2 8,1 6699 Rauma 4142 590 14,2 799 60 331 259 43,8 12,0 2,6 9,4 6603 Oulu 11521 1620 14,1 618 127 922 698 43,1 32,4 7,0 25,4 6518 Vantaa 11075 1548 14,0 772 152 886 662 42,8 30,7 6,6 24,1 6479 Hämeenlinna 6960 971 14,0 670 83 557 414 42,7 19,2 4,1 15,1 6467 Espoo 13282 1848 13,9 699 164 1063 785 42,5 36,4 7,9 28,6 6450 Lappeenranta 6958 956 13,7 550 67 557 399 41,8 18,5 4,0 14,5 6369 Kokkola 3926 536 13,7 659 45 314 222 41,4 10,3 2,2 8,1 6329 Rovaniemi 4777 651 13,6 816 67 382 269 41,3 12,5 2,7 9,8 6317 Tampere 17842 2429 13,6 639 197 1427 1002 41,2 46,4 10,0 36,4 6311 Seinäjoki 4653 628 13,5 534 43 372 256 40,7 11,9 2,6 9,3 6256 Lahti 9617 1272 13,2 602 97 769 503 39,5 23,3 5,0 18,3 6131 Savonlinna 4446 588 13,2 665 50 356 232 39,5 10,8 2,3 8,4 6131 Pori 8982 1138 12,7 500 72 719 419 36,9 19,4 4,2 15,2 5873 Vaasa 5710 711 12,5 645 58 457 254 35,8 11,8 2,5 9,2 5772 Kuopio 9229 1120 12,1 654 93 738 382 34,1 17,7 3,8 13,9 5625 Forssa 2095 253 12,1 249 8 168 85 33,8 4,0 0,9 3,1 5598 Mikkeli 5622 611 10,9 658 51 450 161 26,4 7,5 1,6 5,9 5038
Kuntoutussairaalan potilashuone Suomessa ja Ruotsissa
Keino 2. Tilat eivät saa tuottaa enää pitkäaikaispotilaita eikä lyhentää elämää Ongelmat: Terveyskeskuksen pitkäaikainen vuodeosasto Ahtaat asumisjärjestelmät Kuntoutustilojen täydellinen puute
Tilaan on sovitettu kolme vuodetta ja vuodelepo on maksimoitu eliminoimalla tuolit
Kuntouttava hoito-ote: vuodelepo on maksimoitu: vuoderuokailua rollaattorin käyttäjille USA:ssa suunnitellaan VA -sairaaloissa vanhusten ruokailu niin, että kaikki liikkumaan kykenevät kävelevät vuorokaudessa vähintään3000 askelta aterioille kulkiessaan
Yhteensä 18-20 m2 Huone 9 m2 Eteinen 4 m2 Vessa 5 m2 3. Vanhuksella ei ole tilaa kuntoutua
Tarvitaan tavallinen asunto ja palveluja ei makuuhuonetta ja 24/7 palveluja Suomen kustannukset noin 45000 /vuosi, josta asuminen noin 15 % ja ruoka noin 15% eli 560 /kk ja hoiva 2500 /kk eli 70 % Hollannin kustannukset asunto 400 /kk ja ruoka 500 /kk, hoiva noin 700 /kk eli 40% Tila pitää vanhukset itsenäisenä
Keino 3, Inhimillinen muistisairaan vanhuksen hoiva Ehdoton vaatimus on omat kalusteet
Dementia hoito on erilaista eri alueilla.
Kahden dementin vanhuksen huone palveluasunnossa
Dementiaa sairastavan huone palveluasunnossa Borås
Dementiakodin kalustukseen kuuluu lakimääräisenä Englannissa oleskelutila, ruokailutila seurustelunurkkaus, kuva Hollannista.
Suomalaisen 20 asukkaan palveluasunnon olohuone on yhdistetty oleskelu- ruokailu ja tv katsomistila noin 20 hengelle
KEINO 4. Kun ylikapasiteettia puretaan aina ei koti sovi tarvitaan palvelukortteli Koti voi olla liian ahdas Tai yksinäinen, sijainti kaukana Palvelukorttelissa asutaan itsenäisesti myös muistisairaana Palvelukortteleita on erityyppisiä
Ei näin! Sosiaalipalvelut sijoitetaan keskustan laidalle ja isoloidaan 500 m metsävyöhykkeellä
Sisäpiha on halpa ratkaisu ja avaa monia mahdollisuuksia Veldhofin sisäpiha on monien tapahtumien keskipiste
Ympäristön asukkaat tekevät Vedhofin harrastetiloihin 900 käyntiä viikossa Senioritanssit ovat meneillään ja nuoriso on netissä koulun jälkeen
Muistisairaan vanhuksen huone Veldhofissa ja suomalaisessa palveluasunnossa Huomaa sängyn keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa
Tarvitaan sekarahoitus ja seka-rakennuksia Vanhainkoti, palvelutalo; suljettu rakennus Potilaan huone Talon vaateet Päivähuone Kuntohuone, vajaakäyttöinen Ruokasali Hoitajien kanslia Ohjatutut viriketoiminnat Erillisjärjestely Palvelukortteli, avoin taajaman asukkaille Asukkaan yksiö tai kaksio Omat vaateet Korttelin harrastustilat Kuntosali myös muille Ravintola ja kahvila Vanhusten kotipalvelukeskus Vapaaehtoiset korttelikerhot, kuorot Taajaman omat palvelut, kaupat, apteekki, lähipalvelut
Keino 5, Johtaja alkaa johtaa Aika-ikkuna on nyt Muutos kestää kaksi vuotta
Nykytilanne noin 60 000 eriasteista paikkaa, vanhuspalvelulain tavoite noin 40 000 paikkaa. Ylisuuri järjestelmä tarvitsee vanhuksia, mutta vanhukset eivät tarvitse niitä
Johtaminen kunniaan: Muutos kuntayhtymä Kaksineuvoisen palvelutuotannossa 2014-2016 Asumispalvelujen paikat 2016 2013 Muutos Muutos -% Palveluasuminen, ostopalvelut 22 164-142 -87 Tehostettu palveluasuminen 297 226 71 +31 Laitoshoito, 3 149-146 -98 Paikat yhteensä 322 539-217 -40 24 Muutos näkyy 3,6 miljoonan eurona säästönä kuntien taloudessa tilinpäätösvuosina 2014-2015. Vuonna 2015 kotihoidon säännöllisen asiakkaan vuosikustannus oli 7 500, tehostetun palveluasumisen asiakkaan 35 000 ja laitoshoidon asiakkaan 46 000 kuntalaskutuksen nettohintana. Tulos on mittava, mutta ei riittävä, kirjoittaa Kaksineuvoisen johtaja Anna-Kaisa Pusa
MUUTOS TAPAHTUU JOKA TAPAUKSESSA, SE ON TAPAHTUMASSA MUISSA MAISSA JA TULEE TAPAHTUMAAN SUOMESSA. SUOMALAINEN VANHUSHUOLTO EI OLE VIENTITUOTE, MUTTA SE ON OSAAMISEN VIENNIN KOHDE Jos nyt aloitetaan, on Eksoten ja Kaksineuvoisen toimintamallien mukaan vanhuspalvelulain tavoite: 92 yli 75 vuotiaista asuu tuettuna kotonaan, pääosin saavutettu ennen vuoden 2020 loppua! Pitääkö odottaa Rahoituksen kiristymistä uudistuksen vauhdittamiseksi? Se on kuntoutuksesta ja johtamisesta kiinni!
Ongelma on tunnistettu jo vuosina 1995 2000 Viimeisenä Skandinavian-maana Ruotsissa purettiin långvård Ädelreformissa 1992 Suomen hoivaorganisaatiota tekevät itse tarvitsemansa pitkäaikaiset potilaat tai asukkaansa TÄYTYY - HANKE KÄYNNISTÄÄ MUUTOKSEN 1.12.2016 TULOKSIA KESÄLLÄ 2017