Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Kouvola 5.10.2016 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva
Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi: johtajaylilääkäri, Keva Sivutoimi: asiantuntijalääkäri, Elo Invalidisäätiön hallituksen varapuheenjohtaja Orton Oy:n hallituksen jäsen 3.9.2015 Tapio Ropponen 2
Lääkärin rooli "Lääkärin tulee parantajana olla potilaan puolella, ihmisenä hyvin lähellä, mutta asiantuntijana riittävän etäällä Arkkiatri Risto Pelkonen, 2009
Eläkevakuuttajan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa: 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli 2. Mahdollisimman harva jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle 3. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä vaikka työkyky olisi alentunut 23.9.2016 Tapio Ropponen 4
Työkyvyttömyys ja työeläke Eläkejärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty työssä pysymistä tukevaan suuntaan. Jos työstä kuitenkin on pakko vetäytyä ennen eläkeikää, ratkaisujen on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä Oikeudenmukaisuus Tasapuolisuus Läpinäkyvyys 23.9.2016 Tapio Ropponen 5
Työkyvyttömyyttä aiheuttavat tekijät Patrik Loisel, Kanada Terveydentila Työpaikkaan liittyvät tekijät Työilmapiiri Työsuhteen varmuus Työhön paluu käytännöt Terveydenhuoltoon liittyvät tekijät Sairauspoissaolokäytännöt Eri toimijoiden yhteistyö Taloudelliset tekijät Työstä ja työstä poissaolosta saatu korvaus
Työkyvyttömyyskustannusten suuruusluokka Välittömät ja välilliset kustannukset kuntaorganisaatioissa keskimäärin 12,7 % organisaatioiden palkkasummasta. Koko sektorille kustannukset 2,2 miljardia euroa. Tehokkaimmasta ja tehottomimmasta kulurakenteesta voi päätellä: Säästöpotentiaali on ainakin 410 miljoonaa euroa. Pahimmillaan kuluja olisi 550 miljoonaa enemmän kuin nyt. 23.9.2016 Tapio Ropponen 7
Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista 100 % 8% 80 % 28% 31% 60 % 40 % 64% 47% 20 % 22% 0 % sairastaneista kustannuksista 1-14 päivää sairastaneet 15-60 päivää sairastaneet yli 60 päivää sairastaneet 23.9.2016 Tapio Ropponen
Esimerkki siitä, missä kunnat voisivat parantaa toimintatapojaan: Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja 95 4 Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen 42 55 Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia 66 31 Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan 84 11 Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi 51 47 kyllä ei en osaa sanoa 23.9.2016 Tapio Ropponen
Varhainen tuki: helpotettiinko työpaikalla työntekoa ennen eläkkeen hakemista. Ikäluokittainen tarkastelu, % Kaikki 34 58 9 Alle 55 41 51 8 55-59 40 51 9 60 ja yli 21 69 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helpotettiin työntekoa Ei helpotettu työntekoa Eos 23.9.2016 Tapio Ropponen 10
Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyysturva Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena Työkyvyttömyyttä arvioitaessa on selvitettävä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kuntoutustuki voidaan myöntää kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi Julkisella sektorilla kaksi työkyvyttömyyskäsitettä Ammatillinen jos työsuhde voimassa Työkykyä arvioidaan hakijan omaan työhön Yleinen jos työsuhde ei ole voimassa Työkykyä arvioidaan hakijan omaan työhön tai sitä vastaavaan tai koulutuksen mahdollistamaan työhön Yksityisellä sektorilla vain yleinen työkyvyttömyyskäsite 23.9.2016 Tapio Ropponen 11
Käsitteitä Toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen rakenteiden ja/tai koko ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä Työkyky on toimintakyvyn käsite työympäristössä. Se kuvastaa ihmisen kykyä tehdä työtä ja ansaita siten elantonsa. Työkykyyn vaikuttavat mm. ihmisen toimintakyky, osaaminen, koulutuspohja, työyhteisö, ikä ja työ Työkyvyttömyyden arvio on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta, johon kuuluu kohtuullisuusharkinta 23.9.2016 Tapio Ropponen 12
Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen perustuu ennen muuta riittävän vaikea-asteisiin sairauslöydöksiin, joiden tulee lisäksi olla tutkimuksilla todettavissa. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen ei siten perustu esimerkiksi pelkästään siihen omakohtaiseen tuntemukseen, joka eläkkeenhakijalla on omasta työkyvystään, eikä myöskään yksinomaan hoitavan lääkärin tekemään johtopäätökseen potilaansa työkyvystä. 23.9.2016 Tapio Ropponen 13
Työkyvyttömyyseläke Ratkaisua tehtäessä tilanne arvioidaan kuitenkin aina kokonaisuutena: Ammatti, ikä, työhistoria, ammattitaito, koulutus, kotipaikkasidonnaisuus, työllisyystilanne. 23.9.2016 Tapio Ropponen 14
Mitä eläkelaitos odottaa lääkärin lausunnolta? Oikeat diagnoosit Asiallinen tilakuvaus Sairauden vaikutus toimintakykyyn Kanta hoidon mahdollisuuksiin Löydöksiin pohjautuvat perustelut Jos otetaan kantaa työkyvyttömyyteen, perustelut Kuntoutustuen suosituksissa selvitys hoitoja kuntoutussuunnitelmasta 23.9.2016 Tapio Ropponen
Miksi hoitava lääkäri ja työeläkelaitos päätyvät eri ratkaisuun? Eläkelaitoksessa on monipuolista tietoa hakijasta Eläkelaitos saa tietoa monilta lääkäreiltä Eläkelaitos pyrkii noudattamaan vallitsevia ratkaisulinjoja tasapuolisuuden vaatimuksen vuoksi Eläkelaitoksessa luetaan kymmeniä tuhansia lausuntoja vuodessa, yksityinen lääkäri harvoin kirjoittaa yli 200 Eläkelaitoksessa on jatkuva tieto valitusasteiden ratkaisuista Tasapuolisuus/subjektiivisuus
Esimerkki: työkyvytön vai ei? 56-vuotias toimistovirkailija Kaularankakipuja runsaan 2 vuoden ajan, ajoittain kädet puutuvat. Vaivaa öisin, ei saa nukutuksi. Työ tuntuu pahentavan vaivoja. Hoidolla ei pitkäaikaista vaikutusta oireisiin. Usean vuoden ajan mielialaoireita, eroon liittyen v. 2000 lyhyt masennusjakso, jolloin työterveyslääkärin hoidossa. Työssä organisaatiomuutos menossa, työ pysyy entisenä mutta uusi henkilöstöhallinnon järjestelmä vaatii uuden työtavan oppimisen Tilakuvauksessa yleistä kivuliaisuutta, kaularanka jäykkä, puristusvoima alentunut kummassakin kädessä, ei paikallista lihassurkastumaa, lihaksisto hento kauttaaltaan. Ei juurilöydöksiä. Kaularangan magneetissa välilevyrappeumaa ja spondyloosia, lievää juuriaukkoahtaumaa C6-7 tasoilla. ENMG:ssä rannekanavaoireyhtymä lievänä molemmin puolin. Depressioseulassa lievään masennukseen viittaava tulos. Sairauslomalla 5 kk, sinä aikana tutkimukset ja fysikaalinen hoito, josta ei apua. Tuntee, ettei enää jaksa palata työhön. Työhaluja olisi mutta niskakipu hallitsee siinä määrin elämää, ettei voi ajatellakaan palaamista. Toivoo työkyvyttömyyseläkettä. 23.9.2016 Keva 17
23.9.2016 Tapio Ropponen