KIRJALLINEN KYSYMYS 733/2006 vp Noste-ohjelman tuloksellisuus ja vaikuttavuus Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö on käynnistänyt parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän linjausten mukaisesti vuonna 2003 aikuisten koulutustason kohottamisohjelman (Noste-ohjelma). Tavoitteena on ohjelman lisärahoituksella kouluttaa ensisijaisesti työssä olevia aikuisia, joilla on alhainen koulutustaso. Ohjelman tavoite on tärkeä ja tavoitteenasettelu oikeansuuntainen: työelämässä tapahtuvien muutosten vuoksi työssä olevat tarvitsevat koulutusta, jolla he voivat vahvistaa ammatillista osaamistaan. Lisätoimenpiteiden kohdentaminen aikuisille, joilla ei ole aikaisempaa ammatillista koulutusta, on myös oikeansuuntainen. Noste-ohjelman toteuttamiseksi on suunnattu valtion rahoitusta valtion talousarvioissa 2003 2006 yhteensä 89,5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2007 talousarvioesityksessä ohjelman rahoitukseksi esitetään 35 miljoonaa euroa. Tavoitteeksi on asetettu valtion talousarvioissa, että Noste-ohjelmassa aloittaa opintonsa vuosina 2004 2006 yhteensä 24 700 opiskelijaa. Esimerkiksi vuonna 2006 aloittajia tulisi olla 9 300 ja vuonna 2007 10 500. Noste-ohjelmasta saatujen tietojen perusteella ohjelmassa on kuitenkin aloittanut ammatilliset opinnot tähän mennessä vain 13 000 aikuista. Näistä oppisopimuskoulutuksen aloittaneita on noin 700 opiskelijaa. Myönnetystä rahoituksesta on käytetty vain 18,7 miljoonaa euroa. Ohjelmassa aloittaneiden määrä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin on huolestuttavan vähäinen. Lisäksi huomiota herättävä piirre on se, että suuri osa ohjelman puitteissa toteutetusta koulutuksesta on suuntautunut tietokoneen ajokorttikoulutukseen tutkintotavoitteisen koulutuksen sijaan. Vuosien 2003 2005 aikana Noste-ohjelmassa aloitetusta koulutuksesta noin 44 % on ollut tietokoneen ajokorttikoulutusta. Työelämässä tarvitaan myös näitä taitoja, mutta ohjelmalla ei ole onnistuttu lisäämään edes tietokoneen ajokorttikoulutuksen määrää, jos suorituksia verrataan ohjelmaa edeltävään aikaan. Noste-ohjelmassa aloittaneiden opiskelijoiden vähäinen osuus herättää kysymyksen siitä, miksi tavoitteita ei ole saavutettu lähimainkaan. Onko ohjelman toteuttamismalli ollut vääränlainen, koska kohderyhmää ei ole onnistuttu tavoittamaan? Ohjelman monipolvinen ja kankea hallintomalli on saanut eri yhteyksissä kritiikkiä. Myös muita kysymyksiä on herännyt: Miten Noste-ohjelman epäonnistunut hallinnollinen toteutus voidaan korjata? Miksi eduskunnalle vuotuisessa talousarviossa asetettua aloituspaikkatavoitetta ei ole saavutettu ja, kun tavoitetta ei ole saavutettu, niin miksi sitä ei ole korjattu vastaamaan todellisuutta? Miksi työssä olevia aikuisia ja työelämää eniten hyödyttävää työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta ei ole käytetty ohjelmassa juuri lainkaan hyväksi? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo jatkossa kehittää Noste-ohjelman tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta? Versio 2.0
Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2006 Paula Risikko /kok 2
Ministerin vastaus KK 733/2006 vp Paula Risikko /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 733/2006 vp: Miten hallitus aikoo jatkossa kehittää Noste-ohjelman tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Noste-ohjelma on aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, jota toteutetaan opetusministeriön, työministeriön ja työelämän järjestöjen yhteistyönä. Sen tavoitteena on edistää 30 59- vuotiaiden enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden työelämässä pysymistä ja urakehitystä. Ohjelmalla pyritään myös vaikuttamaan työllisyyteen ja lieventämään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta. Ohjelman toteuttamiseen on valtion talousarviossa määräraha, josta lääninhallitukset voivat myöntää koulutuksen järjestäjille avustusta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesti suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon taikka tietokoneen ajokorttiin valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen, opiskelun tukitoimiin sekä opintoihin hakeutumista edistäviin toimiin. Opintoihin hakeutumista edistäviin toimiin avustusta voidaan myöntää myös rekisteröidyille työelämän järjestöille ja kansalaisjärjestöille. Lisäksi avustusta voidaan myöntää tavanomaisesti rahoitettuun ammatilliseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvien tarvitsemiin tukitoimiin sekä kesken jääneen peruskoulun tai lukion loppuunsaattamisessa tarvittaviin tukitoimiin. Peruskoulun loppuunsuorittamiseen tähtäävät tukitoimet voivat kohdistua 25 59-vuotiaisiin. Ensisijaisesti avustusta myönnetään koulutuksen järjestäjien yhteisiin alueellisiin hankkeisiin, joiden avulla järjestetään sekä opintoihin hakeutumista edistäviä toimia, koulutusta ja tutkintotilaisuuksia että opiskelun tukitoimia. Ohjelmaan suunnattu erityisrahoitus on valtion talousarviossa momentilla 29.69.34 "Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan". Erityisrahoitusta ohjelmaa varten on myönnetty vuosina 2003 2006 yhteensä 89,5 milj. euroa, ja lisäksi hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2007 sisältyy 35 milj. euron määräraha. Noste-ohjelman seurantajärjestelmän mukaan lääninhallitukset olivat 9.10.2006 mennessä tehneet avustuspäätöksiä yhteensä 76,4 milj. euroa eli 85 % vuosien 2003 2006 talousarvioiden kokonaismäärärahasta ja maksaneet hankkeille toteutunutta toimintaa koskevia laskuja yhteensä 44,9 milj. euroa eli 50 % kokonaismäärärahasta. Noste-ohjelman vuosien 2003 2006 erityisrahoituksen tavoitteena on yhteensä 28 600 koulutuksen aloittajaa. Seurantajärjestelmän mukaan aloittaneita oli 9.10.2006 mennessä 15 029 eli 53 % kokonaistavoitteesta. Osuus on varsin tarkkaan samansuuruinen kuin lääninhallitusten tähän mennessä maksamien avustusten osuus käytettävissä olleesta kokonaismäärärahasta. Aloittaneista 8 690 eli 58 % oli aloittanut ammatilliseen tutkintoon valmistavan koulutuksen ja 6 339 eli 42 % tietokoneen ajokortin suorittamiseen valmistavan koulutuksen. Oppisopimuskoulutuksessa koulutuksen aloittaneita oli 9.10.2006 mennessä 795 henkilöä. Vuoden 2006 talousarvion mukaan tavoitteena on, että ammatilliseen tutkintoon valmistavan koulutuksen 3
Ministerin vastaus aloittavien osuus vuonna 2006 on 68 % ja tietokoneen ajokorttiin valmistavan koulutuksen aloittaneiden osuus 32 %. Seurantatietojen mukaan vuonna 2006, 9.10.2006 mennessä, ammatilliseen tutkintoon valmistavan koulutuksen aloittaneiden osuus oli 62 % ja tietokoneen ajokorttiin valmistavan koulutuksen aloittaneiden osuus 38 %. Tutkinnon tai sen osan oli 9.10.2006 mennessä suorittanut 8 183 henkilöä, joista 3 474 (42 %) ammatillisen tutkinnon tai sen osan ja 4 709 (58 %) tietokoneen ajokortin tai sen osan. Hallitusohjelman mukaan Noste-ohjelmalle myönnettävä erityisrahoitus ajoittuu vuosille 2003 2007. Määrärahat ovat kolmivuotisia siirtomäärärahoja, joten niistä voidaan myöntää avustuksia vielä vuonna 2009, jos määräraha ei ole tullut sitä ennen käytetyksi. Avustuksen käyttöä täsmentävässä opetusministeriön asetuksessa aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta (88/2006) on lisäksi säädetty, että koulutukset tulee saattaa päätökseen viimeistään vuoden 2009 aikana. Kuten edellä olevasta selostuksesta voidaan havaita, Noste-ohjelma on edennyt tavoitteiden mukaisesti, mutta hieman aiottua hitaammin. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Nosteohjelma käynnistettiin erityisohjelmana sen vuoksi, että tiedettiin pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevien osallistuvan koulutukseen selvästi vähemmän kuin korkeamman tasoisia tutkintoja omaavien. Hakeva toiminta työpaikoilla, koulutusten räätälöinti työpaikkojen ja osallistujien erityistarpeiden mukaisesti, opintojen aikaiset tukitoimet sekä koulutuksen järjestäjien alueellinen yhteistyö tiedotuksessa ja koulutuksen järjestämisessä ovat olleet erityistoimia, joilla Noste-ryhmää on yritetty tavoittaa. Tampereen ja Joensuun yliopistojen tekemien seurantatutkimusten mukaan erityistoimien juurtuminen oppilaitosten jokapäiväiseksi toiminnaksi on ollut hidasta, mutta jatkuvasti edistyvää. Esteistä ja ongelmista on siirrytty toiminnan konkreettiseen kehittämiseen. Toisaalta ohjelman toteutumisessa eri alueilla on suuria eroja. Tästä syystä opetusministeriö tukee opetustoimen henkilöstökoulutusmäärärahoin muun muassa benchmarking-toimintaa, jossa hitaammin käynnistyneiden hankkeiden edustajat voivat perehtyä hyvin edistyneiden hankkeiden toimintatapoihin. Erityistoimien vakiintumisella ja benchmarkingilla voidaan odottaa olevan vaikutusta Noste-ryhmän tavoittamiselle. Lisäksi ohjelman medianäkyvyyttä on erityisesti tänä syksynä pyritty lisäämään. Ohjelman alkuvaiheessa painotettiin tietokoneen ajokorttiin valmistavaa koulutusta, koska sitä voitiin käynnistää helpommin kuin ammatilliseen tutkintoon valmistavia koulutuksia ja tietoteknisten perustaitojen tarve oli suuri. Ohjelman edetessä on painotusta siirretty ammatillisten tutkintojen suuntaan. Oppisopimuskoulutuksen osuus ohjelmassa on jäänyt toivottua selvästi vähäisemmäksi, vaikka kentältä on saatu palautetta tavanomaisesti rahoitetun oppisopimuslisäkoulutuksen kiintiöiden tiukkuudesta. Noste-toimijoiden ja oppisopimusyksiköiden yhteistyönä on etsitty tapoja lisätä oppisopimuskoulutuksen käyttöä ja luotu suosituksia menettelytavoiksi. Osittain tässä on onnistuttu, mutta alueelliset erot ovat edelleen suuret. Benchmarking-toiminnasta odotetaan tässäkin apua. Hallitus katsoo, että Noste-ohjelma on tärkeä koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen väline. Noste-ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt osallistuvat osaamistaan kehittävään koulutukseen keskimääräistä selvästi vähemmän. Ohjelmassa on sen vuoksi kehitetty aikuisopiskeluun kannustavia ja opintojen läpiviemistä tukevia käytäntöjä. Koulutuspoliittisessa selonteossa eduskunnalle hallitus on asettanut tavoitteeksi laajentaa nämä käytännöt myöhemmässä vaiheessa koko aikuiskoulutuksen toimintatavoiksi. Tässä vaiheessa näiden käytäntöjen juurtuminen Noste-ohjelmaa toteuttavien oppilaitosten jokapäiväiseksi toiminnaksi on vaihdellut alueittain, jolloin ohjelma on toteutunut aiottua hitaammin. Ohjelman toteutumista vauhditetaan edellä kuvatuilla tehostamistoimenpiteillä, joiden voidaan odottaa vaikuttavan niin, että ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ohjelman päättymiseen, vuoden 2009 loppuun mennessä. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on entistä tärkeämpää. Selvää on, että tulevaisuudessa Nos- 4
Ministerin vastaus KK 733/2006 vp Paula Risikko /kok te-ohjelman kohderyhmän koulutustason nostamiseksi ja työelämässä pysymisen sekä urakehityksen tukemiseksi on kohdistettava lisätoimenpiteitä. Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 733/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml: Hur avser regeringen i fortsättningen utveckla resultatet och effekten av programmet Kunskapslyftet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Programmet Kunskapslyftet är avsett för höjande av utbildningsnivån hos vuxna och förverkligas genom samarbetet mellan undervisningsministeriet, arbetsministeriet och arbetslivsorganisationerna. Syftet är att främja möjligheterna för 30 59-åringar som saknar yrkesutbildning efter grund- eller folkskola att kvarstå i arbetslivet och förbättra sin karriärutveckling. Programmet syftar också till att påverka sysselsättningen och lindra bristen på arbetskraft till följd av att de stora åldersklasserna går i pension. För programmet finns anslag i statsbudgeten så att länsstyrelserna kan bevilja utbildningsanordnare understöd enligt lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning för yrkesinriktad grundexamen, yrkesexamen eller specialyrkesexamen eller för förberedande utbildning för datakörkort och för ordnandet av examenstillfällen, stödåtgärder för studierna samt för främjandet av att personer söker sig till studier. För sådana åtgärder som främjar att personer söker sig till studier kan understöd beviljas också till registrerade arbetslivsorganisationer och medborgarorganisationer. Understöd kan också beviljas deltagare inom utbildning som förbereder för en yrkesinriktad examen som finansieras på sedvanligt sätt samt personer som har oavslutade studier i grundskola eller gymnasium som stödåtgärder. Stödåtgärder som syftar till att en person slutför grundskolan kan gälla 25 59-åringar. I första hand beviljas understöd för utbildningsanordnarnas gemensamma regionala projekt för arrangemang både av åtgärder som gäller främjandet av att personerna söker sig till utbildning, själva utbildningen och examenstillfällena och av stödåtgärder för studierna. Specialfinansieringen till programmen finns under moment 29.69.34 i statsbudgeten "Statsunderstöd till programmet för höjande av utbildningsnivån hos vuxna". Specialfinansieringen till programmet beviljades 2003 2006 på totalt 89,5 milj. euro och dessutom ingår i regeringens budgetproposition för 2007 ett anslag på 35 milj. euro. Enligt uppföljningssystemet för programmet Kunskapslyftet hade länsstyrelserna 9.10.2006 beslutat om understöd på totalt 76,4 milj. euro, dvs. 85 % av budgetarnas totalanslag för 2003 2006 och betalat räkningarna på realiserad projektverksamhet för totalt 44,9 milj. euro, dvs. 50 % av totalanslaget. Målet för specialfinansieringen till programmet Kunskapslyftet för 2003 2006 är totalt 28 600 nya studerande. Enligt uppföljningssystemet var nybörjarna 15 029 fram till 9.10.2006 dvs. 53 % av hela målsättningen. Andelen är mycket lika den del länsstyrelserna hittills betalat av det totala anslag som står till förfogande. Av nybörjarna hade 8 690 dvs. 58 % börjat på utbildning som förbereder för yrkesexamen och 6 339 dvs. 42 % börjat på förberedande utbildning för datakörkort. Antalet nybörjare i läroavtalsutbildning var 795 personer 9.10.2006. Enligt budgeten för 2006 är målet att andelen nybörjare i utbildningen som förbereder för yrkesexamen 2006 skall vara 68 % och andelen nybörjare i den förberedande utbildningen för datakörkort 6
Ministerns svar KK 733/2006 vp Paula Risikko /kok 32 %. Enligt uppföljningen 2006 var fram till 9.10.2006 andelen nybörjare i utbildningen som förbereder för yrkesexamen 62 % och andelen nybörjare i den förberedande utbildningen för datakörkort 38 %. Examen eller del av examen hade 9.10.2006 avlagts av 8 183 personer, av vilka 3 474 (42 %) yrkesexamen eller del av den och 4 709 (58 %) datakörkort eller del av det. Enligt regeringsprogrammet fördelas specialfinansieringen för programmet Kunskapslyftet under perioden 2003 2007. Det handlar om treåriga reservationsanslag så att det kan beviljas ännu 2009 om det inte slutanvänts. I statsrådets förordning om statsunderstöd för höjande av utbildningsnivån hos vuxna (88/2006) i vilken användningen av anslagen preciseras bestäms också att understöden beviljas för verksamhet som slutar senast 2009. Av ovan nämnda redogörelse framgår att programmet Kunskapslyftet har genomförts enligt målsättningen, ehuru något långsammare än det var meningen. I detta sammanhang är det skäl att minnas att programmet Kunskapslyftet startades som ett specialprogram för att det var känt att personer som har en examen enbart på grundskolestadiet deltar i utbildning betydligt mindre än personer med examina på en högre nivå. Den uppsökande verksamheten på arbetsplatserna, skräddarsydd utbildning enligt specialbehovet på arbetsplatser och hos deltagarna, stödåtgärder under studierna samt utbildningsanordnarnas regionala samarbete i fråga om information och anordnande av utbildning är sådana specialåtgärder som varit avsedda att nå målgruppen för Kunskapslyftet. Enligt uppföljningsundersökningarna vid Tammerfors och Joensuu universitet har specialåtgärderna blott sakta trängt ner i den dagliga verksamheten i skolorna, men dock hela tiden framskridit. Från hinder och problem har verksamheten övergått i konkret utveckling. Det finns å andra sidan stora skillnader i programmets genomförande på olika områden. Undervisningsministeriet stöder därför utbildningsväsendet med anslag för personalutbildningen bl.a. benchmarking-verksamhet, så att företrädare för projekt som gör långsammare framsteg kan bekanta sig med arbetsrutinerna hos högpresterande projekt. När specialåtgärderna befästs och genom benchmarking är förväntningen att målgruppen för Kunskapslyftet kan nås. Särskilt denna höst har strävan varit att programmet skall synas bättre i medierna. I inledningsskedet av programmet betonades den förberedande utbildningen för datakörkort, eftersom den var lättare att starta än den utbildning som förbereder för yrkesinriktade examina och behovet av baskunskaper i datateknik var stort. Allt eftersom programmet framskridit har betoningen gått mot yrkesinriktade examina. Andelen läroavtalsutbildningar i programmet är betydligt färre än önskat, trots feedbacken från fältet om strama kvoter för sedvanligt finansierad läroavtalsutbildning. Aktörerna inom Kunskapslyftet och läroavtalsenheterna har samarbetat om att söka olika sätt att öka intresset för läroavtalsutbildningar och skapat rekommendationer för praktiken. Detta har delvis lyckats men de regionala skillnaderna är stora fortfarande. Av benchmarking väntas hjälp också i detta avseende. Regeringen anser att programmet Kunskapslyftet är ett viktigt medel för att främja jämlikheten i utbildningen. Personer som verkar inom ramen för programmet Kunskapslyftet är klart mindre benägna att delta i kompetensutvecklande utbildning. Programmet har därför gått in för att utveckla en sådan praxis som sporrar till vuxenutbildning och stöder slutförandet av studierna. I sin utbildningspolitiska redogörelse till riksdagen har regeringen satt som mål att praktiken utvidgas i ett senare skede till att gälla hela vuxenutbildningen. I det här skedet är de regionala variationerna mellan skolorna i fråga om Kunskapslyftets dagliga närvaro märkbara och programmet har gjort långsammare framsteg än det var tänkt. Programmet skall forceras genom ovan nämnda åtgärder och det förväntas att målsättningen nås före utgången av 2009. Det blir allt viktigare att utveckla vuxenutbildningen. Det är klart att målgruppen för programmet Kunskapslyftet i framtiden måste bli föremål ytterligare åtgärder för att kvarstå i arbetslivet och få en bättre karriärutveckling. 7
Ministerns svar Helsingfors den 17 oktober 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 8