Kuva: Kaija Laaksonen MMM Reetta Palva, TTS Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Kyselyn mukaan yleisimpien maatalouden urakointitöiden taksat nousivat vuosina 2015-2016 noin prosentin verran vuodessa. Moni vastaaja oli pitänyt hinnat samana viime vuodet. Myös muille aloille tehtävien töiden taksat nousivat maltillisesti. Paljon urakoitujen töiden, leikkuupuinnin ja kasvinsuojeluruiskutuksen hehtaaritaksat nousivat noin 2 2,5 prosenttia eli noin reilun prosentin verran vuotta kohti. Puinnin keskitaksa oli 102,6 /ha (100,4 v. 2014) ja ruiskutuksen 18,2 /ha (17,9 v. 2014). Kylvötöiden hehtaaritaksat nousivat keskimäärin yhden prosentin kahdessa vuodessa. Kylvölannoituksen hinta oli keskimäärin 58,9 /ha (58,1 v. 2014) ja suorakylvön 67,5 /ha (67,0 v. 2014). Lumitöissä tuntitaksa oli keskimäärin 54 /h (52,4 vuonna 2014), nousua 3 % kahdessa vuodessa. Myös kaivinkonetöissä nousu oli 2 3 % luokkaa. Eniten kaivinkonetyötä ilmoitettiin 10 19 tonnin koneilla, ja keskimääräinen tuntitaksa oli 56,2.
Taulukko 1. Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2016 (alv. 0%). Lähde TTS:n urakointihintakysely. Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2016 2014 2012 Vast. 2016, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3-4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h 41-58 49,9 51,2 50,7 8 Kyntö, sarka-aura 5-8 siip ja kaksoisaura 4-5 siip. /h 47-70 58,7 67,6 62,1 12 Kyntö, sarka-aura /ha 58-73 65,2 61,0 60,8 9 Kyntö, kaksoisaura /ha 53-92 72,8 62,7 55,6 8 Kultivointi /h 54-70 61,9 63,9 67,7 7 Kultivointi /ha 34-55 44,1 44,8 39,8 8 Lautasmuokkaus/-äestys /h 55-86 70,8 75,6 64,3 9 Lautasmuokkaus/-äestys, 3-3,5 m /h 57-71 64,0 68,3 64,0 3 Lautasmuokkaus/-äestys, 4 m ja yli /h 56-92 74,2 77,6 70,2 6 Lautasmuokkaus/-äestys /ha 28-42 35,1 34,1 30,9 13 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h 49-55 51,7 65,0 47,1 3 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h 50-89 69,4 84,9 77,1 9 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha 19-54 36,5 31,8 34,7 13 Jankkurointi /h 66-88 77,0 76,7 5 Uudisraivausjyrsintä, raivaus /h 108-139 123,6 120,3 110,2 7 Kivien keräys /h 64-102 82,9 82,8 80,0 25 Kivien keräys 4 m ja alle /h 58-80 69,0 61,9 76,5 6 Kivien keräys yli 4 m /h 68-106 87,3 92,3 79,6 19 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen levitys, syysviljat ja nurmi /h 50-77 63,3 53,0 56,0 10 Lannoitteen levitys, syysviljat ja nurmi /ha 14-19 16,1 16,4 15,0 28 Lietteen levitys (kaikki) /h 65-113 89,0 90,5 84,1 22 Lietteen levitys (kaikki) /m3 2,5-2,8 2,63 2,67 2,47 32 Lietelannan levitys, hajalevitys /h 54-87 70,5 77,9 67,6 8 Lietelannan levitys, hajalevitys /m3 2,0-2,9 2,44 2,40 2,05 5 Lietelannan levitys letkulevitin /h 68-88 78,0 79,0 75,5 3 Lietelannan levitys letkulevitin /m3 1,9-2,8 2,37 2,40 2,19 3 Lietelannan levitys, sijoitus /h 85-126 105,5 102,5 99,7 11 Lietelannan levitys, sijoitus /m3 2,6-2,8 2,73 2,75 2,69 21 Lietelannan levitys, vetoletkujärjestelmä /m3 1,8-3,3 2,53 3 Lannan siirtoajo (yli 20 m3) /h 79-116 97,5 94,5 90,0 6 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /m3/km 0,34-0,45 0,39 0,40 0,34 6 Kuivalannan levitys (kaikki) /h 62-94 77,7 79,1 76,4 25 Kuivalannan levitys alle 12 m3 /h 54-82 68,2 72,4 68,2 7 Kuivalannan levitys 12 m3 ja yli /h 66-97 81,4 86,8 82,6 18 Kuivalannan levitys (kaikki) /m3 2,2-2,8 2,49 2,45 2,42 10 Kalkin levitys /t 5,1-6,0 5,54 5,73 5,38 14 Kylvö Kylvölannoitus /h 41-97 68,9 87,5 63,7 9 Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm /h 35-88 61,5 62,5 56,2 7 Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm /ha 47-63 55,4 55,5 51,3 27 kylvölannoitus 400 cm /ha 52-73 62,4 60,0 59,8 25 kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha 53-74 63,8 67,0 57,5 4 Kylvölannoitus /ha 49-69 58,9 58,3 55,4 58 Suorakylvö (kaikki) /h 57-69 62,9 75,1 70,2 6 Suorakylvö 300 cm ja alle /h 56-68 61,9 73,4 66,7 4 Suorakylvö (kaikki) /ha 59-76 67,5 67,0 66,4 44 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha 58-76 66,8 67,1 66,3 31 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha 63-75 69,2 66,8 66,5 13 Piensiementen kylvö /ha 23-46 34,4 37,0 43,8 12 Piensiementen kylvö /h 45,6-73,2 59,4 5 Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /h 40-75 57,3 75,7 47,7 16 Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /ha 15,0-21,4 18,2 17,9 16,4 117 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h 48-53 50,7 61,0 43,9 5 Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h 40-81 60,3 84,4 52,9 11 Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen /ha 17,5-20,2 18,8 17,5 17,9 6 TTS seuraa toteutuneita koneurakointihintoja joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Vuoden 2016 lopussa kyselylomakkeita lähetettiin postitse noin 1 100 kappaletta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 627 koneurakointia tehnyttä yrittäjää. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti TTS:n internet-sivuilla olleen linkin kautta. Nettilomakkeella tuli 376 vastausta, joista uusia oli 55 eli eivät olleet saaneet kyselyä postitse. Lähetetyn kyselyn palautumisprosentti oli siten noin 52 % (572 kpl). Vastaajien vaihtuvuus vaikuttaa Töissä, joissa ilmoitettuja taksoja on vähän, voivat yksittäiset poikkeavat hinnat vaikuttaa keskiarvoon huomattavastikin. Siksi joissakin töissä keskihinta ei ole kehittynyt tasaisesti vaan voi nousta hyppäyksenä ja sitten taas laskea seuraavassa kyselyssä, kun vastaajat vaihtuvat. Syynä voi olla myös virhe työn luokittelussa. Vastaajat kuvaavat tehdyn työn sisältöä suurimmaksi osaksi erittäin hyvin, mutta joskus kuvauksesta voi puuttua jotain oleellista. Moni pitänyt hinnat samana Samojen vastaajien ilmoittamia hintoja katsottaessa moni on pitänyt hinnat samana vuosien 2014 ja 2016 ajan. Suorakylvössä molempina vuosina vastanneita oli reilut 20 kpl, joista peräti 80 %:lla taksa oli sama molempina vuosina. Kylvölannoituksessa vastaava vertailu näyttää, että taksaansa oli korottanut puolet, kasvinsuojeluruiskutuksissa noin 40 % ja leikkuupuinnissa noin joka kolmas vastaaja. Taksojen muutosta myös alaspäin oli useammin kuin yksittäisiä tapauksia, eli hintoja oli todella myös laskettu. Kustannusten kehitys Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan trak- - 2 -
2016 2014 2012 Vast. 2016, kpl Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /h 43-58 50,3 45,3 41,3 8 Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /ha 32-44 38,0 36,5 44,4 4 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /h 48-105 76,3 92,7 61,7 24 Heinän ja säilörehun niittom. 240-299 cm /h 42-49 45,8 50,7 55,5 3 Heinän ja säilörehun niittom. 300-599 cm /h 58-77 67,4 66,8 59 15 Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli /h 82-145 113,8 158,7 120,0 6 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha 34-45 39,2 39,7 37,2 53 Heinän ja säilörehun niittom. 240-300 cm /ha 34-51 42,4 35,4 34,7 4 Heinän ja säilörehun niittom. 300-599 cm /ha 34-42 38,0 38,3 36,3 16 Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli /ha 34-45 39,4 41,7 38,7 32 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /h 50-79 64,7 65,1 60,7 13 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /ha 19-28 23,3 22,8 22,0 28 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, alle 7 m /h 43-64 53,7 50,1 66,0 6 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 7 m /h 65-84 74,2 76,3 7 Heinän pöyhintä /ha 18-23 20,6 20,7 5 Heinän pöyhintä /h 30-50 39,7 3 Kovapaalaus /paali 0,28-0,33 0,3 0,3 0,3 9 Kanttipaalaus (sis. naru) /paali 9,9-13,6 11,8 11,75 9,78 3 Kanttipaalin käärintä /paali 4,1-12,2 8,13 3 Pyöröpaalaus, tuntihinta /h 58-95 76,3 3 Heinän/oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali 6,8-8,0 7,38 7,00 4 Heinän/oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 6,8-8,3 7,54 8,44 8,29 17 Heinän/oljen pyöröpaalaus, halk. > 150 cm (sis. /paali 7,7-11,9 9,83 6 verkko/naru) Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,6-8,6 8,09 8,3 9,4 20 Säilörehun käärintä /h 48-57 52,4 3 Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 3,9-4,7 4,29 3,81 4,14 11 Säilörehun käärintä, muovilla /paali 7,1-8,2 7,7 7,8 7,9 4 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali 11,2-13,3 12,2 11,2 12,5 12 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 12,1-13,6 12,8 12,8 13,0 20 naru) Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/naru /paali 15-17 15,9 16,0 15,7 34 + muovi) Säilörehupaalien siirto pellolla /h 51,7 53,0 2 Säilörehupaalien siirto pellolla /paali 2,10 2 Säilörehupaalien ajo pellolta perävaunulla /h 60-67 63,8 61,14 4 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h 110-163 136,2 124,5 117,5 5 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha 112-134 123,0 115,3 116,2 10 Hinattava tarkkuussilppuri /h 139,5 1 Hinattava tarkkuussilppuri /ha 103,3 1 Ajosilppuri, nurmi /ha 78-102 90,3 83,7 85,5 6 Ajosilppuri, kokovilja /ha 111,7 0 Ajosilppuri, koko ketju (niitto-tiivistys) /ha 200,0 200,0 196,7 2 Säilörehun siirtoajo /h 55-69 62,0 63,1 60,0 8 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h 45-62 53,6 54,8 52,4 9 Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h 52-89 70,7 78,2 76,4 10 Puinti, työleveys 320-379 cm /h 77-114 95,9 100,1 99,2 16 Puinti, työleveys 380-449 cm /h 96-144 119,8 119,6 123,8 24 Puinti, työleveys 450-549 cm /h 109-164 136,6 147 140,3 16 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /h 160 2 Puinti, työleveys alle 320 cm /ha 89-114 101,5 92,9 89,1 16 Puinti, työleveys 320-379 cm /ha 78-115 96,5 95,9 95,9 10 Puinti, työleveys 380-449 cm /ha 91-114 102,8 101,8 99,2 34 Puinti, työleveys 450-549 cm /ha 92-114 103,1 101,6 101,8 37 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha 93-125 109,0 106,1 99,7 13 Puinti /ha 90-116 102,9 100,4 98,0 125 toreiden hinnat ovat nousseet 2014 2016 aikana yhteensä vajaa kolme prosenttia ja työkoneiden hinnat noin 4 5 prosentin verran. Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Urakointihintojen korotuspaineita vuoteen 2016 vähensi polttoaineen hinnan lasku edelleen vuoden 2014 jälkeen. Kevyen polttoöljyn hinta oli kesällä 2016 n. 62 c (alv 0) kun kesällä 2014 hinta oli 84 c/l (Öljyalan keskusliitto). Polttoöljyn hinta on todennäköisesti vaikuttanut hinnoitteluun viljan kuivauksessa, missä tuntiveloituksissa oli laskua 1 5 prosenttiin eri kokoluokissa. Tosin 190 269 hl kuivureissa keskimääräinen taksa nousi 3 % kahden vuoden takaisesta. Edellisessä kyselyssä ko. kuivureissa taksa oli laskenut, kun muissa kokoluokissa noussut, eli vastaajien vaihtuvuus on aiheuttanut tässäkin poikkeavat suunnat. Hinnoittelun ongelmat Vastauksissa tulee aina palautetta hinnoittelun ongelmista. Joidenkin urakoitsijoiden asiakkaat vetoavat tilastoon ja odottavat urakoitsijalta sen tasoisia hintoja. Kuitenkin työn tekemisen olosuhteissa ja työn laadussa voi olla käytännössä suuria eroja. Uuden (ja usein kalliin) teknologian avulla urakoitsijan koneilla tehtynä pellolta voidaan saada parempaa tai laadukkaampaa tuottoa. Asiakkaan kannattaa myös miettiä, miten voisi osaltaan sujuvoittaa työtä ja siten perusteita hinnan tinkimiseen. Ilmoitettu yksikköhinta ei myöskään ole välttämättä koko laskutettu hinta. Urakoitsijalla voi olla aloitusmaksu ja esimerkiksi siirtymisistä voidaan veloittaa erikseen. Ellei pidemmillä etäisyyksillä siirtymisiä veloiteta erikseen, ne pitäisi huomioida yksikköhinnassa. Myös asiakkaasta johtuvat odottelut voi hinnoitella erikseen. - 3 -
Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2016 2014 2012 Vast. 2016, kpl Viljan kuivaus alle 120 hl /h 22-34 27,7 29,0 27,3 20 Viljan kuivaus 120-189 hl /h 29-43 36,3 36,8 35,9 60 Viljan kuivaus 190-269 hl /h 37-55 45,9 44,6 45,3 27 Viljan kuivaus 270-389 hl /h 44-77 60,4 63,2 61,0 40 Viljan kuivaus 390-599 hl /h 68 95 81,4 80,9 87,7 19 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h 95 127 111,0 143,3 125,0 2 Viljan varastointi, yli 5 kk /m3 3,6-9,0 6,3 6,2 5,4 26 Viljan varastointi, yli 5 kk /tonni 3-13 8,0 7,5 10,0 8 Viljan lajittelu /t 22-27 24,7 26,1 25,4 20 Viljan lajittelu /h 20-43 31,5 40,7 32,00 4 Viljan peittaus, sis. peittausaineen /t 47-75 61,3 61,7 56,66 4 Viljan lajittelu ja peittaus, sis. Peittausaineen /t 76,8 2 Sokerijuurikkaan nosto (kaikki) /ha 300,0 304,2 2 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus /m3 3,6-4,6 4,13 3,96 4,38 10 Hakkuutyö, harvesteri /h 63-72 67,6 69,0 72,5 4 Hakkuutyö, harvesteri /m3 11-15 12,8 12,2 13,9 7 Puun ajo kuormatraktorilla (ajokone) /m3 4-6 5,1 6 Hakkuutyö moottorisahalla /h 22-36 29,1 25,0 27,3 7 Energiapuun korjuu (erilaiset kourat) /h 49-60 54,8 60,1 55,6 11 Energiapuun korjuu (erilaiset kourat) /m3 14,0 0 Pilkkeiden teko /h 38-49 43,3 40,0 39,3 10 Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) /m3 5-7 6,1 6,0 5,9 13 Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) /h 40-58 48,7 49,3 46,1 42 Sirkkelisahaus /h 45-65 55,1 54,5 51,9 23 Viherkesannon niitto/murskaus alle 260 cm /h 39-61 49,7 50,4 50,1 12 Viherkesannon niitto/murskaus yli 260-300 cm /h 35-56 45,1 53,4 50,8 5 Viherkesannon niitto/murskaus yli 300 cm /h 54-74 63,8 88,7 56,0 5 Viherkesannon niitto/murskaus /ha 36-56 46,0 44,1 31,6 9 Tienvarsien niitto (kaikki) /h 49-66 57,4 55,5 51,6 59 Tienvarsien niitto (kaikki) /km 27,2 29,0 2 Tienvarsien niitto, niittokone /h 41-61 51,3 50,8 42,9 8 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h 51-65 58,0 54,7 55,4 46 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h 46-78 61,8 59,1 56,7 5 Vesakoiden murskaus /h 45-68 56,3 58,0 53,2 28 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt + muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h 33-46 39,4 47,3 39,3 3 Traktorityö kuljettajineen 71-140 kw /h 44-60 52,4 52,4 48,1 27 Traktorityö kuljettajineen yli 140 kw /h 45-60 52,1 56,1 58,3 9 Traktorikaivuri /h 39-55 46,9 47,7 45,7 13 Kaivuri alle 10 tn /h 45-59 52,2 50,6 49,4 37 Kaivuri 10-19 tn /h 50-63 56,4 55,2 52,7 70 Kaivuri yli 20 tn /h 50-75 62,6 52,5 59,3 5 Kuljetustyö, erilaiset /h 41-60 50,9 54,2 57,0 8 Maan ja soran ajo, kaikki /h 48-64 56,1 52,8 52,0 44 Maan ja soran ajo, kantavuus alle 16 t /h 47-61 54,1 18 Maan ja soran ajo, kantavuus 16 t ja yli /h 50-67 58,5 24 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h 44-55 49,5 57,0 53,7 6 Lumen ajo /h 44-58 51,0 54,7 49,6 3 Kuormaustyö (kaikki) /h 39-59 49,2 47,2 45,0 11 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h 39-59 49,2 47,2 45,0 6 Kuormaustyö, kurottaja /h 61-68 64,4 60,0 55,7 5 Pienkuormaintyöt /h 46,4 0 Lumityö (kaikki) /h 43-64 54,0 52,4 49,9 270 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h 47-66 56,8 55,5 53,0 131 Lumen linkous / takalana /h 38-62 49,8 48,2 45,4 77 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h 44-58 51,1 48,9 50,1 22 Tien lanaus /h 42-64 52,6 53,4 51,6 53 Taulukossa ei alinta ja ylintä hintaa Keskimääräisten urakointihintojen ohella oheisessa taulukossa on esitetty hintojen vaihtelu laskettuna keskihajonnan avulla. Keskihajonta on ilmoitettujen hintojen keskimääräimen poikkeama keskiarvosta. Sen kautta laskettuna saadaan vaihtelu, jonka sisällä suurin osa hinnoista on. On kysytty minimi- ja maksimitaksojen julkaisemista, jotta saataisiin koko hintaskaala näkyviin. Keskimääräistä korkeammalla taksalla urakoivat kokevat joskus asiakkaiden puolelta kritiikkiä vedoten tilaston taksoihin. Minimija maksimitaksat kertoisivat toki ääripäät, mutta toisaalta usein vain yksittäiset tapaukset. Lisäksi on olemassa näppäilyvirheen mahdollisuus. Nettivastauksissa on esimerkiksi hehtaaritaksa ilmoitettu tuntitaksana. Joissakin töissä virhe on ilmeinen mutta ei aina. Urakoinnin liikevaihto Liikevaihto tarkoittaa myyntituottojen summaa eli asiakkailta laskutettua kokonaissummaa. Keskimääräinen urakoinnin liikevaihto on pysynyt tällä vuosikymmenellä lähes samoissa lukemissa, ollen vuonna 2016 noin 46 000 euroa (44 000 euroa v. 2014). Mediaaniluku kuvaa paremmin tyypillistä liikevaihtoa, sillä keskiarvoa voivat nostaa pienen joukon isot liikevaihdot. Mediaani vastaajien ilmoittamista urakoinnin liikevaihdoista vuonna 2016 oli 15 500 euroa (16 000 v. 2014). Mediaaniluku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle 15 500 euroa ja puolella yli sen. Liikevaihtojen jakauma oli hyvin samanlainen kuin edellisessä kyselyssä, mukana on urakointia alle 2 000 eurosta usean sadan tuhannen liikevaihtoon. Yli 100 000 liikevaihdolla urakoineita oli kyselyssä 12 % - 4 -
Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2016 2014 2012 Vast. 2016, kpl Hiekoitus ilman soraa /h 48-63 55,6 54,8 52,3 28 Hiekoitus (sis sora) /h 66-94 80,0 64,7 52,5 4 Harjaus /h 53-66 59,6 59,3 55,8 13 Harjaus, avoharja /h 52-62 57,0 56,8 58,7 4 Harjaus, keräävä harja /h 54-67 60,7 62,1 54,6 9 Polanteen poisto /h 54-69 61,6 64,2 53,8 8 Lokakaivojen tyhjennys /h 50-97 73,3 66,9 48,1 3 Lokakaivojen tyhjennys /kpl 86-121 103,3 99,2 71,2 4 Salaojien huuhtelu /h 50-73 61,3 53,8 45,3 8 Räjäytystyöt, traktorikäytt. (ei sis. räjähdettä) /h 41-49 44,6 51,7 58,5 3 Liikuntapaikkojen hoito (jääkentät, hiihtoladut) /h 53-93 73,0 80,0 51,5 3 Henkilötyön vuokraus /h 19,5-28,3 23,9 18,5 21,2 11 Henkilötyön vuokraus, sis. auto/työkaluja /h 29,9-43,0 36,4 4 Urakoitsijan työpanos (ilman sotua) /h 10-23 16,6 16,3 14,8 374 Palkatun kuljettajan työpanos (ilman sotua) /h 10-19 14,6 14,2 13,4 134 Taulukko 2. Vastaajilla käytössä olevaa uutta teknologiaa. kpl % kyselyyn vastanneista Ajo-opastin/automaattiohjaus 173 28 Työkonekamera 144 23 Tappioilmaisin puimurissa 131 21 Vaaka 84 13 Tilaajan seurantajärjestelmä 36 6 Ajoneuvonseurantajärjestelmä 28 4 Traktorin oma tiedonkeruujärjestelmä 25 4 Täsmäviljelyjärjestelmä 11 2 Kasvusto- ym. sensori 9 1 Taulukko 3. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuonna 2016. Liikevaihto, euroa % urakoitsijoista alle 2 000 7,9 2 000-4 999 9,3 5 000-9 999 13,9 10 000-19 999 21,0 20 000-49 999 24,3 50 000-99 999 11,7 yli 99 999 11,9 vastanneista. Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 3. Urakointimäärissä ei suuria muutoksia Keskimääräiset urakointimäärät eivät myöskään olleet juuri muuttuneet. Kaksi kolmesta arvioi urakoinnin pysyvän jatkossakin nykyisellä tasolla. Kasvua ainakin osassa urakointitöitä odottaa 23 % eli reilut 140 vastaajaa. Useimmat vastasivat urakoinnin lisääntyvän maataloustöissä. Noin joka kolmas odotti tienhoitotöiden lisääntyvän. Myös kaivinkonetyöt mainittiin melko usein. Noin kymmenen prosenttia eli noin 60 vastaajaa arvioi toiminnan vähenevän. Vastaavasti useimmilla maataloustöissä ja seuraavaksi useimmiten lumitöissä. Osa kertoo lopettavansa iän tai eläkkeelle jäämisen vuoksi. Uutta työtä helpottavaa tekniikkaa on käytössä yleisesti Kyselyssä tiedusteltiin, mitä erilaisia uusia teknologioita konetöissä oli käytössä. Taulukko 4. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä vuosina 2016 ja 2014. keskimäärin /urakoitsija Työ 2016 2014 Kylvölannoitus 106 127 ha Suorakylvö 84 97 ha Lautasäestys 65 79 ha Kylvömuokkaus 68 66 ha Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen 296 314 ha Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen 498 551 ha Lietteen levitys, kaikki 20 940 24 500 m3 Lietteen sijoituslevitys 19 500 27 700 m3 Kuivalannan levitys 6 390 8 700 m3 Säilörehun, heinän ja oljen paalaus 2 280 2 060 paalia Karhotus 576 490 ha Säilörehun noukinvaunukorjuu 271 293 ha Puinti 107 101 ha Viljan kuivaus 154 188 tn Lumityöt 217 246 h Kaivinkonetyöt 445 424 h Hintataulukon tulkinta Oheisessa taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Taulukossa hintoja on tarkasteltu vaihteluna, joka on laskettu periaatteella keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2012 ja 2014 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. Joitain aikaisempia jaotteluja on tarkennettu, jolloin vanha hinta on edellisvuosien kohdalta listauksesta poistettu. - 5 -
Ajo-opastin tai automaattiohjaus oli käytössä 28 prosentilla vastaajista (173 kpl). Näitä käytettiin erityisesti kasvinsuojeluruiskutuksissa ja lannoitteenlevityksissä. Muista töistä lannan ja kalkinlevitys, kylvö, muokkaus- ja niittotyöt mainittiin myös usein. Muutama kertoi hyödyntävänsä myös puinnissa. Yleisimmin kyse oli ajo-opastimista, automaattiohjaus oli tusinalla vastaajia. Ajo-opastuslaitteiden koettiin helpottavan ja keventävän työn tekemistä ja lisäävän työn tarkkuutta. Työ nopeutuu, materiaaleja ja polttoainetta säästyy ja työskentely on mahdollista pimeämmässäkin. Seuraavaksi yleisin laite oli työkonekamera, jollainen tai useampia oli 23 prosentilla vastaajista (144 kpl). Useimmiten kamera oli puimurissa, yleensä peruutuskamerana mutta saattoi olla myös säiliössä. Lisäksi kamera oli usein paalaimessa, kylvökoneessa ja etukuormaajassa. Paalaimessa näkee, miten käärintä sujuu ja putoaako paali normaalisti. Kylvökoneen säiliössä kamerasta näkee onko säiliössä vielä tavaraa, ja traktorista nousemiset vähenevät. Peruutuskamerat lisäävät näkyvyyttä ja turvallisuutta. Joka viidennen vastaajan leikkuupuimurissa oli tappioilmaisin. Vaakoja oli viljankuivaamoissa (28 kpl), etukuormaimissa (22 kpl), lannoitteenlevittimissä (15 kpl). Muutamilla vastaajilla oli ajoneuvovaaka, joillakin vaaka viljan lajittelijassa. Yksittäisillä vastaajilla oli vaaka-anturit ajosilppurissa, noukinvaunussa, paalaimessa, puimurissa ja metsäkoneessa. Täsmäviljelyyn liittyviä laitteita mainittiin typpisensorit, puimurin satokartoituslaitteet sekä lietteen määrän säätö. Nämä olivat kuitenkin vielä harvinaisia, kymmenkunta urakoitsijaa. Erillinen ajoneuvonseurantajärjestelmä oli käytössä 26 urakoitsijalla ja traktorin oma tiedonkeruujärjestelmä 20 urakoitsijalla. Taustatietoja Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tilan päätuotantosuunta tai urakoinnin ohella tärkein tulonlähde oli kasvinviljely (57 %). Kotieläintuotantoa oli alle kolmasosalla (30 %). Metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin kuusi prosenttia. Moni vastasi päätuloa tulevan useasta lähteestä, suurimmalla osalla metsätalous on maatalouden ohella merkittävä tulonlähde. Yksinomaan muun yritystoiminnan tärkeimmäksi tulonlähteeksi ilmoitti seitsemän prosenttia vastanneista. Noin kolme prosenttia ilmoitti koneurakoinnin päätuotantosuunnaksi muuna yritystoimintana. Muita aloja olivat mm. korjaamotoiminta, rakentaminen ja henkilövuokraus. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin 46 000 euroa, mediaani 15 500 euroa. Urakointiin käytettiin keskimäärin 69 työpäivää (mediaani 30 päivää). Vähintään 200 työpäivää käytti noin 11 prosenttia tiloista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 18 prosenttia vastaajista. Näistä suurimmalla osalla (80 %) oli yksi palkattu työntekijä, lopuilla useampia. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,6 henkilöä/ vastaaja, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Sijaiskone tai -tekijä oli 56 prosentilla vastaajista. Erillinen vastuuvakuutus oli 60 prosentilla vastaajista. Toimintaetäisyys urakoinnissa oli keskimäärin 36 kilometriä (mediaani 25 km), ja vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 55 kilometriin (mediaani 35 km). Noin 7,5 %:lla suurin nykyinen urakointietäisyys oli yli 99 kilometriä. Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut noin kolmasosa vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet, murskaimet) olivat useimmiten hankittuja koneita (16 % kaikista vastaajista). Maatalouskoneita urakointia varten on hankkinut noin 10 % vastaajista. Yleisimpiä maatalouskoneita olivat rehunkorjuukoneet ja lietevaunut. Muita urakointiin hankittuja koneita olivat mm. kaivinkoneet ja metsäkoneet. Urakoitsijoiden asiakaskunta pysyy yleensä samana vuodesta toiseen. Puolella vastaajista vakioasiakkaita on yli 90 % asiakkaista. Yli 90 %:lla vastaajista vakioasiakkaiden osuus on yli 60 %. Vakioasiakkaiden suuri osuus vaikuttanee osaltaan siihen, ettei nähdä tarpeelliseksi tehdä kirjallisia sopimuksia. Kirjallisesti maatalouskoneurakoinnista ilmoitti sopivansa viisi prosenttia vastanneista. Suurin osalla ei myöskään ole tarvetta markkinoida urakointipalveluitaan. Osa pitää yhteyttä asiakkaisiin soittamalla tai käymällä paikan päällä. Tienhoitourakointia tekevät myyvät työtään tarjouskilpailujen kautta. Sähköisiä hakupalveluja ilmoitti käyttävänsä 4 % ja lehti-ilmoittelua 8 %. Markkinointi sosiaalisen median kautta on lisääntymässä, facebookin/somen yhtenä kanavana mainitsi 12 urakoitsijaa (2 %). Omat nettisivut kertoi omistavansa 44 urakoitsijaa eli noin 7 % vastanneista. Nettisivuja käyttävät yleensä keskimääräistä suuremmat urakoitsijat, liikevaihto näillä oli keskimäärin 180 000 euroa. - 6 -
KONEKUSTANNUSTEN LASKEN- TA HINNOITTELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja hankintahinnan (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huoltoja kunnossapitokuluja. konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 5). Annuiteettikerroin on kerroin, jolla konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi 10 000 :n konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x 10 000 = 1295 /vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x 10 000 = 2 439 vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 6. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 7. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna (taulukko 6). Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti 10 15 ja rakennusten 20 25 vuotta. Rahoitustilanne on usein sellainen, että Taulukko 5. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti 4 5 6 7 8 9 10 Vuosia 1 1,04000 1,05000 1,06000 1,07000 1,08000 1,09000 1,10000 2 0,53020 0,53780 0,54544 0,55309 0,56077 0,56847 0,57619 3 0,36035 0,36721 0,37411 0,38105 0,38803 0,39505 0,40211 4 0,27549 0,28201 0,28859 0,29523 0,30192 0,30867 0,31547 5 0,22463 0,23097 0,23740 0,24389 0,25046 0,25709 0,26380 6 0,19076 0,19702 0,20336 0,20980 0,21632 0,22292 0,22961 7 0,16661 0,17282 0,17914 0,18555 0,19207 0,19869 0,20541 8 0,14853 0,15472 0,16104 0,16747 0,17401 0,18067 0,18744 9 0,13449 0,14069 0,14702 0,15349 0,16008 0,16680 0,17364 10 0,12329 0,12950 0,13587 0,14238 0,14903 0,15582 0,16275 12 0,10655 0,11283 0,11928 0,12590 0,13270 0,13965 0,14676 15 0,08994 0,09634 0,10296 0,10979 0,11683 0,12406 0,13147 20 0,07358 0,08024 0,08718 0,09439 0,10185 0,10955 0,11746 25 0,06401 0,07095 0,07823 0,08581 0,09368 0,10181 0,11017 Esimerkki: 20 000 maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on 0.12950. Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: 0.1295 x 20 000 = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v. - 7 -
Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvittavista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta tai on irrotettava omaksi yritykseksi. Taulukossa 6 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista polttoja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan tavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökohtana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukainen 5. vaativuusryhmän mukainen palkka on kuluvalla kaudella 10,44 /h sisältäen 3 % ammattitaitolisän. Parempi vertailukohta konetyön palkkatasolle on Tilastokeskuksen keräämä tilasto yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen mukaan, josta viimeinen tilasto on vuodelta 2015. Tilastossa maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajien ( 1 958 kpl) säännöllisen työajan keskiansio oli 15,58 euroa tunnilta. Koneurakointi edellyttää hyvää ammattitaitoa, minkä voi ja tulee huomioida urakoiden hinnoittelussa. Kyselyssä urakoitsijoilta kysyttiin, millaista tuntipalkkaa lasketaan omalle työlle ja mikä on palkatun työntekijän tuntipalkka. Oman työn hinnaksi ilmoitettujen tuntipalkkojen keskiarvo oli 6,6 euroa/ tunti (mediaani 15 /h) ja palkkatyövoiman 14,6 euroa (mediaani 14 /h). Taulukko 6. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta - Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko- % / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 280 ( /m²) Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi eristämättömän varastotilan rakennuskustannus* 280 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM rakentamisohjekustannus 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 53 /v (- 10% sopimusale =47,7 /v). Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Vahinkovakuutus, josta vähennetty 15 % alennuksia 128 179 230 282 333 384 435 487 538 Vakuutukset yht. /v 176 227 278 329 381 432 483 534 585 Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat ovat korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, joiden hinta määräytyy vakuutusmäärän mukaan. Urakointityön vakuutus esim. 17 000 euron oikeusturvalle ja 500 000 euron vastuuvakuutukselle on yhteensä noin 190 euroa. 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Polttoaineen kulutus l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Kevyen polttoöljyn hinta toukokuu 2017 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 85,2 (68,7) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta keväällä 2017, 10w - 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 2,77 (2,24) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi 50 000 :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * 50 000 = 1 500 /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 15,6 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 51,09 % ja vakinaisilla 64,76 % palkasta (Maaseudun työnantajaliitto 2017). Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 15,6 /h (tilasto) 15,6 /h (tilasto) Palkan sivukulut 2017 7,97 /h 51,09 % 10,10 /h 64,76 % Palkkakustannus yht. 23,57 /h 25,70 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton. - 8 -
TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUSTANNUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 6 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 7 on esimerkki traktorin ja taulukossa 9 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero. Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 8. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 6 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä könttäsummana, ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. VILJANKUIVAUKSEN NUSLASKELMAT KUSTAN- Taulukossa 10 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustannuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Laskelmien kuivurit ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, mm. polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat toukokuussa 2017 kevyen polttoöljyn hinta oli 68,7 senttiä/litra (Öljy- ja kaasualan keskusliitto) ja sähkön hinta 9,7 senttiä/ kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Arvonlisävero konekustannuksissa Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja -vuokrauksessa verokanta on 24 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös www.vero.fi. Taulukko 7. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta 2017. Laskelma on tehty kevään 2017 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 6. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Hankintahinta, (sis. alv.) 41 700 46 400 51 000 63 100 86 300 95 600 130 800 153 000 210 800 Veroton hankintahinta, 33 600 37 400 41 100 50 900 69 600 77 100 105 500 123 400 170 000 Jäännösarvo, 45 % verottomasta jälleenhankintahinnasta, 15 120 16 830 18 500 22 910 31 320 34 700 47 480 55 530 76 500 Poistettava pääoma, 18 480 20 570 22 600 27 990 38 280 42 400 58 020 67 870 93 500 1. Poisto, /v 2 640 2 939 3 229 3 999 5 469 6 057 8 289 9 696 13 357 2. Korko, /v 1 218 1 356 1 490 1 845 2 523 2 795 3 825 4 473 6 163 3. Säilytys, /v 454 454 454 454 454 454 454 454 454 4. Vakuutus, /v 176 227 278 329 381 432 483 534 585 Peruskustannukset, /v 4 487 4 975 5 450 6 627 8 826 9 738 13 050 15 157 20 559 Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 7,5 8,3 9,1 11,0 14,7 16,2 21,7 25,3 34,3 /h (käyttö 1000 h/v) 4,5 5,0 5,5 6,6 8,8 9,7 13,0 15,2 20,6 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 % - 9 -
Taulukko 8. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset. Työkoneet Koneen hinta alv 24 % alv 0 % Koneen korkoja poistokust. /v (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v 10 15 Aurat Sarka-aura, 3-teräinen 8700 7000 910-670 Sarka-aura, 4-teräinen 10700 8600 1110-830 Sarka-aura, 5-ter. puolihin. 26900 21700 2810-2090 Sarka-aura, 6-ter. puolihin. 30100 24300 3150-2340 Sarka-aura, 7-ter. puolihin. 32000 25800 3340-2490 Sarka-aura, 8-ter. puolihin. 37800 30500 3950-2940 Kaksoisaura, 3-teräinen 17500 14100 1830-1360 Kaksoisaura, 4-teräinen 21000 16900 2190-1630 Kaksoisaura, 5-teräinen 27700 22300 2890-2150 Kaksoisaura, 5-ter. puolihin. 39200 31600 4090-3040 Kaksoisaura, 6-ter. puolihin. 44900 36200 4690-3490 Kaksoisaura, 7-ter. puolihin. 52200 42100 5450-4060 Kaksoisaura, 8-ter. puolihin. 55100 44400 5750-4280 Kaksoisaura, 9-ter. puolihin. 60900 49100 6360-4730 Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite 4300 3500 450-340 Pintaäes 7 m ja yli, hinattava 13000 10500 1360-1010 Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m 6800 5500 710-530 Kylvömuokkausäes hinatt. 4-4,9 m 16900 13600 1760-1310 Kylvömuokkausäes hinatt. 5-6 m 20300 16400 2120-1580 Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m 26000 21000 2720-2020 Rikkaäes, 6 m 7800 6300 820-610 Rikkaäes, 9 m 12500 10100 1310-970 Lapiorullaäes, nostolaite 3-4 m 9200 7400 960-710 Lapiorullaäes, hinattava 4-5 m 24300 19600 2540-1890 Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m 34000 27400 3550-2640 Lautasäes, nostolaite 3-4m 21500 17300 2240-1670 Lautasäes, hinattava 3-4 m 33400 26900 3480-2590 Lautasäes, hinattava, 4,5-6 m 37400 30200 3910-2910 Lautasäes, hinattava, yli 6 m 50200 40500 5240-3900 Lautasmuokkain, nostolaite 3-4 m 13300 10700 1390-1030 Lautasmuokkain, nostolaite 4,5-6 m 18800 15200 1970-1460 Lautasmuokkain, hinattava 3-4 m 30500 24600 3190-2370 Lautasmuokkain, hinattava 4,5-6 m 39600 31900 4130-3070 Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m 51100 41200 5340-3970 Kultivaattori alle 3,5 m, nostol. 11500 9300 1200-900 Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol. 18400 14800 1920-1430 Kultivaattori alle 5,0 m, hin. 28900 23300 3020-2240 Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin. 42700 34400 4450-3310 Kelajyrsin alle 2,2 m 6000 4800 620-460 Kelajyrsin 2,2 m ja yli 9200 7400 960-710 Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle 10500 8500 1100-820 Vaakatasojyrsin 2,5-3 m 11900 9600 1240-920 Vaakatasojyrsin 3-4 m 15500 12500 1620-1200 Vaakatasojyrsin 4-5 m 20200 16300 2110-1570 Vaakatasojyrsin 5 m ja yli 38200 30800 3990-2970 Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet -Keskipakolevitin, nostol. 5100 4100 530-400 -Keskipakolevitin, hinattava 18600 15000 1940-1450 -Puhallinlevitin, nostolaite 12000 9700 1260-930 -Puhallinlevitin, hinattava 28000 22600 2930-2180 Lietelannan levitysvaunu alle 8 m 3 16400 13200 1710-1270 Lietalannan levitysvaunu 8-10 m3 19300 15600 2020-1500 Lietelannan levitysvaunu 11-14 m3 29000 23400 3030-2250 Lietelannan levitysvaunu 15-19 m3 41800 33700 4360-3250 Lietelannan levitysvaunu yli 20 m3 119900 96700 12520-9320 -Letkulevitin 12 m 19100 15400 1990-1480 -Letkulevitin 16 m 24700 19900 2580-1920 -Letkulevitin yli 16 m 35600 28700 3720-2770 -Multain, vannas, 3-6 m 27400 22100 2860-2130 -Multain, vannas, yli 6 m 45600 36800 4770-3550 Imu-painevaunu 4-8 m3 19500 15700 2030-1510 Imu-painevaunu yli 8 m3 26300 21200 2750-2040 Lietesekoitin, tr.käytt. 3200 2570 330-250 Lietepumppu, teho 7,5-11 kw 3700 2990 390-290 Lietepumppu, tr.käytt. 5500 4400 570-420 Paineletkulevitysjärjestelmä, peruskokoonpano 43600 35200 4560-3390 Kiinteän lannan levitysvaunu, alle 10 m3 35000 28200 3650-2720 Kiinteän lannan levitysvaunu 10-15 m3 46500 37500 4860-3610 Kiinteän lannan levitysvaunu 16-20 m3 65200 52600 6810-5070 Kiinteän lannan levitysvaunu yli 20 m3 93900 75700 9800-7290 Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite 10400 8400 1090-810 Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite 13700 11070 1430-1070 Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava 13200 10660 1380-1030 Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava 27200 21900 2840-2110 Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava 36000 29000 3760-2790 Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava 103500 83500 10810-8040 Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava 140500 113300 14670-10920 Suorakylvökone, 3 m 51500 41500 5370-4000 Suorakylvökone, 4 m 62000 50000 6480-4820 Suorakylvökone, 6 m 124600 100500 13020-9680 Suorakylvökone, 8 m 186600 150500 19490-14500 Peltojyrä 3-4 m, nostolaite 6600 5300 690-510 Peltojyrä 4-6 m, hinattava 9300 7500 970-720 Peltojyrä yli 6 m, hinattava 14000 11300 1460-1090 Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliaut. 3300 2700 350-260 Perunanistutuskone, 2-r., autom., lann.yks. 13400 10800 1400-1040 Perunanistutuskone, 4-r., autom., lann.yks. 33600 27100 3510-2610 Perunan multain 2-rivinen 3100 2500 320-240 Perunan multain 4-rivinen 5000 4000 520-390 Kasvinsuojeluruisku, 5000 4000 520-390 säil.til. 500-700 l /10-12m Kasvinsuojeluruisku, 8100 6500 840-630 säil.til. 750-1000 l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, 17400 14000 1810-1350 säil.til. 1000-1500 l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, 22300 18000 2330-1730 säil.til. 1000-1500 l / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, 25500 20600 2670-1980 hinat. säil.til. yli 2000 l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, 32700 26400 3420-2540 hinat. säil.til. yli 2000 l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, 40300 32500 4210-3130 1000-1500 l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, 64500 52000 6730-5010 hinatt., yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö 2000 1600 210-150 Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m 6300 5100 660-490 Lautasniittokone 2,4 m 8700 7000 910-670 Lautasniittokone 3,2 m 12500 10100 1310-970 Lautasniittokone, yli 3,2 m 17200 13900 Niittomurskain, nostolaite, 2,4-2,8 m 14800 11900 1540-1150 Niittomurskain, nostolaite, 3,0-3,4 m 22300 18000 2330-1730 Niittomurskain, nostolaite, 3,5-3,7 m 25400 20500 2650-1980 Niittomurskain, taakseajo, 7,0-7,5 m 64600 52100 6750-5020 Niittomurskain, hinattava, 2,8-3,4 m 25300 20400 2640-1970 Niittomurskain, hinattava, yli 3,4 m 38800 31300 4050-3020 Perhosniittomurskain, 8-9 m 57000 46000 5960-4430 Etuniittolaite 22300 18000 2330-1730 Kelasilppuri 8400 6800 880-660 Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri 20100 16200 2100-1560 Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen 23100 18600 2410-1790 Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m 35300 28500 3690-2750 Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli 62900 50700 6570-4880 Tarkkuussilppurivaunu 101400 81800 10590-7880 Silppuava noukinvaunu, alle 40 m3 86800 70000 9070-6740 Silppuava noukinvaunu, 40 m3 ja yli 126400 101900 13200-9820 Haravapöyhin 3-4,5 m 5000 4000 520-390 - 10 - ISSN: 2343-4821
Haravapöyhin 4,5-6 m 8700 7000 910-670 Haravapöyhin yli 6 m 19800 16000 2070-1540 Karhotin, alle 5 m 10300 8300 1070-800 Karhotin, 5 m ja yli 25300 20400 2640-1970 Kelapöyhin 6200 5000 650-480 Kovapaalain 16600 13400 1740-1290 Pyöröpaalain 27400 22100 2860-2130 Silppuava pyöröpaalain 52700 42500 5500-4090 Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) 102900 83000 10750-8000 Suurkanttipaalain 163800 132100 17110-12730 Pyöröp. käärintälaite hinattava 22900 18500 2400-1780 Pyöröpaalin tuubikäärin 40700 32800 4250-3160 Suurkanttip. käärintälaite 54400 43900 5690-4230 Hapotinlaitteisto (normaali) 2400 1950 250-190 Paalipihdit 1700 1340 170-130 Pyöröpaalin halkaisija 2200 1800 230-170 Pyöröpaalin purkain 20500 16500 2140-1590 Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen 6200 5000 650-480 Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitt. 6200 5000 650-480 Viljankäsittelykoneet Valssimylly, traktorikäytt. 15-30 kw 8400 6800 880-660 Valssimylly, traktorikäytt. 30-50 kw 19800 16000 2070-1540 Valssimylly, traktorikäyttöinen, yli 50 kw 29000 23400 Viljalietso, sähkökäyttöinen 3700 3000 390-290 Imupainelietso, traktorikäyttöinen 16600 13400 1740-1290 Viljanlajitin 8100 6500 840-630 Peittauskone 1200 1000 130-100 Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m 1300 1070 140-100 Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m 1600 1280 170-120 Perunannostokoneet Elevaattorikone 2900 2300 300-220 Korjuukone, nostolaite 22700 18300 2370-1760 Korjuukone, hinattava 1-riv., säil.nostava 103900 83800 10850-8070 Korjuukone, hinattava, 2-riv, säiliöön 107800 86900 11250-8370 nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, peräv.nostava 163800 132100 17110-12730 Varsiston murskain 19200 15500 2010-1490 Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t 6800 5500 710-530 Perävaunu, kantavuus 8-10 t 9100 7300 950-700 Perävaunu, kantavuus 11-15 t 13000 10500 1360-1010 Perävaunu, kantavuus yli 15 t 19800 16000 2070-1540 Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m3 31500 25400 3290-2450 Seosrehuvaunu, hinattava 13-16 m3 42400 34200 4430-3290 Seosrehuvaunu, hinattava 16-20 m3 52600 42400 5490-4080 Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m3 61000 49200 6370-4740 Puutarhakoneet Ruohonleikkuri, vetävä 600 480 60-50 Puutarhajyrsin 900 710 90-70 Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 10 hv) 2700 2150 280-210 Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 18 hv) 6200 5000 650-480 Metsätyövälineet Moottorisaha 600 500 60-50 Raivaussaha 800 640 80-60 Juontokoura 1900 1500 190-140 Juontovintturi 2700 2200 280-210 Kourakuormain (maatilakuormain) 10800 8700 1130-840 Metsäperävaunu 7300 5900 760-570 Hakkuulaite, kaato-kasaus-laite 10900 8800 1140-850 Hakkuulaite, kaato-karsinta-katkonta-laite 21100 17000 2200-1640 Sekalaiset Takalevy 3600 2900 380-280 Etukuormain sorakauhalla 10500 8500 1100-820 Maatilakaivuri 18000 14500 1880-1400 Kivipoimuri karhottimella 34200 27600 3570-2660 Lumilinko, yhteen suuntaan ajettava 2600 2100 270-200 Lumilinko, kahteen suuntaan ajettava 5800 4700 610-450 Alueaura 6300 5100 660-490 Hiekoitin, nostol. 5100 4100 530-400 Polttopuiden hydraulihalkaisija, traktorik. 1700 1400 180-130 Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäytt. 2200 1800 230-170 Klapikone 5100 4100 530-400 Klapikone kuljettimella 7200 5800 750-560 Hakkuri (ilman syöttölaitetta) 7700 6200 800-600 Hakkuri (syöttölaitteella) 21300 17200 2230-1660 Takanostolaitekiinnitteinen piennarmurskain 10800 8700 1130 840 Kesantomurskain alle 2,5 m 9700 7800 1010-750 Kesantomurskain yli 2,5 m 11400 9200 1190-890 Taulukko 9. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2017 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 6. Leikkuuleveys, cm alle 320 cm 320-379 cm 380-449 cm 450-549 cm 550-649 cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m 2 35 45 55 65 75 76 Puimurivakuutus, /v 78 111 145 178 211 211 Polttoaineen kulutus l/h 9 11 13 15 17 18 Voiteluaineen kulutus kg/h 0,1 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) 103 900 117 100 144 300 206 800 269 600 352 800 Veroton hankintahinta, 83 800 94 400 116 400 166 800 217 400 284 500 Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, 33 520 37 760 46 560 66 720 86 960 113 800 Poistettava pääoma, 50 280 56 640 69 840 100 080 130 440 170 700 1. Poisto, /v 6 285 7 080 8 730 12 510 16 305 21 338 2. Korko, /v 2 933 3 304 4 074 5 838 7 609 9 958 3. Säilytys, /v 680 870 1 070 1 260 1 460 1 480 4. Vakuutus, /v 70 90 120 150 180 180 Peruskustannukset, /v 9 968 11 344 13 994 19 758 25 554 32 955 Peruskustannukset /h (käyttö 100 h/v) 100 113 140 198 256 330 /h (käyttö 150 h/v) 66 76 93 132 170 220 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,4 1,2 1,0 0,8 0,7 0,6 Työnmenekki hyvät olos., h/ha 1,2 1,0 0,9 0,7 0,6 0,5-11 - ISSN: 2343-4821