EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2011/2146(INI) 8.8.2011 MIETINTÖLUONNOS yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistuksesta (2011/2146(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta Esittelijä: Peter Simon PR\875217.doc PE469.843v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELU...8 PE469.843v02-00 2/10 PR\875217.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistuksesta (2011/2146(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan ja pöytäkirjan N:o 26, ottaa huomioon komission 23. maaliskuuta 2011 julkaiseman tiedonannon: "Yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistus" (KOM(2011)0146), ottaa huomioon komission yksiköiden 23. maaliskuuta 2011 julkaiseman valmisteluasiakirjan, joka koskee EU:n valtiontukisääntöjen soveltamista yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin vuodesta 2005 ja julkisen kuulemisen tuloksia (SEC(2011)0397), ottaa huomioon komission vuonna 2010 järjestämän julkisen kuulemisen valtiontuista ja yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin sovellettavista säännöksistä, ottaa huomioon 7. joulukuuta 2010 julkaistun oppaan valtiontukea, julkisia hankintoja ja sisämarkkinoita koskevien Euroopan unionin sääntöjen soveltamiseksi yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin, erityisesti yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin (SEK(2010)1545), ottaa huomioon jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta 16. marraskuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/111/EY 1, ottaa huomioon 28. marraskuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 2005/842/EY perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 2, ottaa huomioon julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat yhteisön puitteet 3, ottaa huomioon komission 19. tammikuuta 2001 julkaiseman tiedonannon: "Yleishyödylliset palvelut Euroopassa" 4, 1 EUVL L 318, 17.11.2006, s. 17. 2 EUVL C 312, 29.11.2005, s. 67. 3 EUVL C 297, 29.11.2005, s. 4. 4 EYVL C 17, 19.1.2001, s. 4. PR\875217.doc 3/10 PE469.843v02-00
ottaa huomioon komission 26. syyskuuta 1996 julkaiseman tiedonannon: "Yleishyödylliset palvelut Euroopassa" 1, ottaa huomioon alueiden komitean 1. heinäkuuta 2011 antaman lausunnon yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistuksesta (ECOS-V-016), ottaa huomioon tuomioistuimen 24. heinäkuuta 2003 antaman tuomion asiassa Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg vastaan Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH 2, ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tulevaisuudesta 3, 14. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman yleishyödyllisistä sosiaalipalveluista Euroopan unionissa 4, 27. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman yleishyödyllisiä palveluja koskevasta komission valkoisesta kirjasta 5, 14. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman yleishyödyllisiä palveluja koskevasta vihreästä kirjasta 6, 17. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta, joka koskee yleishyödyllisiä palveluja Euroopassa 7 ja 7. marraskuuta 1997 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta, joka koskee yleishyödyllisiä palveluja Euroopassa 8, ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0000/2011), A. katsoo, että yleishyödylliset taloudelliset palvelut kuuluvat unionin tärkeimpiin yhteisiin arvoihin ja ne edistävät yhteiskunnallista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta; B. katsoo, että yleishyödylliset taloudelliset palvelut edistävät merkittävästi jäsenvaltioiden talouden suorituskykyä ja kilpailukykyä ja auttavat siten estämään talouskriisejä ja selviämään niistä sekä edistävät kokonaistaloudellista hyvinvointia; C. katsoo, että yleishyödylliset taloudelliset palvelut ovat palveluja, joita ei tarjottaisi lainkaan tai joita ei tarjottaisi riittävässä määrin ilman valtion toimia; D. toteaa, että SEUT-sopimuksen 14 artiklalla luotiin uusi oikeusperusta, jonka nojalla Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen toimintaa koskevat periaatteet ja ehdot, etenkin luonteeltaan taloudelliset ja rahoitukselliset periaatteet ja ehdot, tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä annettavissa asetuksissa; 1 EYVL C 281, 26.9.1996, s. 3. 2 Asia C-280/00, Kok. 2004, s. I-07747. 3 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0319. 4 EUVL C 301 E, 13.12.2007, s. 140. 5 EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 277. 6 EUVL C 92 E, 16.4.2004, s. 126. 7 EUVL C 140 E, 13.06.2002, s. 27. 8 EYVL C 371 E, 8.12.1997, s. 4. PE469.843v02-00 4/10 PR\875217.doc
E. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen pöytäkirjassa N:o 26 edellytetään yleishyödyllisiltä taloudellisilta palveluilta korkeaa laadun ja turvallisuuden tasoa sekä kohtuuhintaisuutta, yhdenvertaista kohtelua sekä yleisen saatavuuden ja käyttäjien oikeuksien edistämistä, ja että siinä nimenomaan tunnustetaan oikeus alueelliseen ja kunnalliseen itsehallintoon kyseisten palvelujen suhteen; 1. pitää myönteisenä, että komissio pyrkii uudistuksillaan selkeyttämään yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen valtiontukisääntöjen soveltamista ja takaamaan, että niitä sovelletaan yksilöllisesti ja oikeasuhteisesti sekä erityyppisten yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen moninaisuutta vastaavasti; 2. korostaa, että EU:n valtiontukisääntöjen uudistus voidaan toteuttaa ainoastaan ottamalla huomioon yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen erityistehtävät ja noudattamalla tiukasti toissijaisuusperiaatetta, koska näiden palvelujen valmistelua, tarjoamista, rahoittamista ja organisointia koskeva ensisijainen toimivalta kuuluu Lissabonin sopimuksen pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti jäsenvaltioille, joille taataan laaja liikkumavara; 3. tukee ajatusta, että otettaisiin käyttöön kynnysarvot, joiden nojalla voidaan vapauttaa yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien valtiontukien ilmoittamisvelvollisuudesta, mikä puolestaan vähentäisi hallinnollista rasitusta; ehdottaa siksi toteutettujen kuulemisten tulosten perusteella, että nostetaan kynnysarvoja, joiden perusteella yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevan päätöksen soveltaminen määräytyy; 4. korostaa, että yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistus on vain osa pikaisesti tarvittavaa kyseisten palvelujen monialaista lakisääteistä järjestelmää, joka on ainoa keino tarvittavan kyseisiä palveluja käsitteleviä EU-sääntöjä koskevan oikeusvarmuuden ja selvyyden luomiseen; korostaa, että SEUT-sopimuksen 14 artiklalla luotiin uusi oikeusperusta monialaiselle lakisääteiselle järjestelmälle; muistuttaa, että komissio sitoutui sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa esittämään tiedonannon ohella vuoden 2011 loppuun mennessä muita täydentäviä toimenpiteitä, jotka koskevat yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja; kehottaa siksi komissiota esittämään tällaisen monialaisen lakisääteisen järjestelmän; 5. korostaa, että SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan nojalla yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaviin yrityksiin voidaan soveltaa valtiontukein kieltämistä ja valvontaa koskevia säännöksiä ainoastaan siinä määrin kuin se ei estä oikeudellisesti tai tosiasiallisesti näitä yrityksiä hoitamasta kansallisten viranomaisten tai alue- tai paikallisviranomaisten niille uskomia erityistehtäviä; korostaa tässä yhteydessä, että SEUT-sopimuksen 14 artiklassa todetaan, että unioni ja jäsenvaltiot huolehtivat kukin toimivaltansa mukaisesti ja tämän sopimuksen soveltamisalalla siitä, että yleistä taloudellista etua koskevat palvelut toimivat sellaisin perustein ja edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä; edellyttää siksi, että kumpikin artikla on otettava huomioon EU:n valtiontukisääntöjä uudistettaessa ja että on varmistettava, etteivät säännöt estä asianmukaisten korvausten suorittamista yrityksille, joille yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottaminen on uskottu; 6. korostaa painokkaasti, että yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen on oltava PR\875217.doc 5/10 PE469.843v02-00
laadukkaita ja kaikkien väestöryhmien saatavilla; pitää tässä yhteydessä huolestuttavana eräiden jäsenvaltioiden rajoittavaa asennetta, sillä ne luokittelevat sosiaalisille asuntoosuuskunnille tarjottavat valtiontuet yleishyödyllisiksi sosiaalipalveluiksi ainoastaan siinä tapauksessa, että etuudet varataan pelkästään heikommassa asemassa oleville kansalaisille tai sosiaalisesti heikommille ryhmille, sillä tällainen rajoittunut näkemys on ristiriidassa tärkeämmäksi katsottavan tavoitteen eli sosiaaliryhmien sekoittumisen kanssa; 7. kehottaa komissiota ottamaan korvattavina kustannuksina huomioon myös infrastruktuuriin tehtävät investoinnit, jotka ovat välttämättömiä yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen toimivuuden kannalta; Yksinkertaistaminen/oikeasuhteisuus 8. pitää myönteisenä, että komissio aikoo lähestymistavan monipuolistamisen yhteydessä yksinkertaistaa tukisääntöjen soveltamista siten, että viranomaisten hallinnollinen rasitus on sopivassa suhteessa siihen, miten toimi saattaa vaikuttaa sisämarkkinoilla käytävään kilpailuun; edellyttää siksi SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan nojalla, että säännöt on laadittava siten, että ensinnäkin kyetään varmistamaan niiden asianmukainen soveltaminen ja että toisekseen yritykset, joille on uskottu yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottaminen, kykenevät hoitamaan niille siirretyt erityistehtävät kattavasti; 9. kehottaa komissiota tekemään liiallisten korvausten valvontaa koskevista säännöistä joustavampia ilmoitetun tukisääntöjen yksinkertaistamisen yhteydessä, koska tämä keventäisi huomattavasti palveluntarjoajien ja viranomaisten aikatauluja ja taloudellista rasitusta; ehdottaa siksi, että liiallisia korvauksia koskeva tilanne tarkistettaisiin monivuotisten sopimusten yhteydessä vasta sopimuskauden päättyessä; Paikallispalvelut 10. pitää myönteisenä, että komissio aikoo soveltaa yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottamisen tehtäväkseen saaneille yrityksille maksettaviin valtiontukiin vähäistä sääntelyä, jos paikallisesti rajatun toiminta-alan perusteella näyttää siltä, että jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvat vaikutukset jäävät vähämerkityksisiksi, ja jos varmistetaan, että korvausta käytetään ainoastaan kyseisen yleishyödyllisen taloudellisen palvelun toimivuuden takaamiseen; pyytää komissiota varmistamaan, olisiko kulttuuri- ja koulutusalan yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin sovellettava myös alakohtaista sääntelyä; 11. kehottaa komissiota esittämään soveltuvia kynnysarvoja vähäiselle sääntelylle; ehdottaa mahdollisena lähestymistapana yhdistelmää, joka perustuu kunnan kokoon, korvauksen suuruuteen ja yleishyödyllisen taloudellisen palvelun tuottamisen tehtäväkseen saaneen yrityksen liikevaihtoon; Sosiaalipalvelut 12. kehottaa komissiota kehittämään alakohtaisen sääntelyn yleishyödyllisille sosiaalipalveluille, joiden ei oleteta haittaavan jäsenvaltioiden välistä kauppaa; ehdottaa siksi, että tällaisille paikallisille sosiaalipalveluille määritellään soveltuvat suuremmat kynnysarvot korvausten suuruutta varten; PE469.843v02-00 6/10 PR\875217.doc
13. pitää myönteisenä, että komissio on ilmoittanut haluavansa periaatteessa poistaa lisää yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen aloja ilmoitusvelvollisuuden piiristä; kehottaa tarkastamaan, olisiko vanhustenhuollon, vammaishuollon tai terveydenhuollon laitokset otettava tämän poikkeussääntelyn piiriin; 14. katsoo, että yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tehtäviä ja luonnetta olisi suojeltava ja että ne olisi määriteltävä selvästi alakohtaisessa sääntelyssä; Laatu- ja tehokkuusnäkökohdat 15. korostaa yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen laadukkuuden erityismerkitystä ja niiden yleisen saatavuuden tarvetta; muistuttaa tässä yhteydessä, että komission toimivalta rajoittuu SEUT-sopimuksen kilpailumääräysten nojalla pelkästään yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottamista koskevien valtiontukien valvontaan ja että Euroopan tason laatu- ja tehokkuusperusteiden vahvistaminen voidaan toteuttaa ainoastaan SEUT-sopimuksen 14 artiklan perusteella ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen; 16. korostaa, että jos yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottamisen tehtäväkseen saaneet yritykset valitaan tehokkuusnäkökohtien perusteella, neljäs Altmark-peruste täyttyy, ja kun kolme muuta perustetta otetaan huomioon, korvaukset eivät Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti merkitse SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion tukea; 17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\875217.doc 7/10 PE469.843v02-00
1. Yleishyödyllisten palvelujen merkitys PERUSTELU Yleishyödylliset palvelut eivät ole pelkästään ratkaisevassa asemassa yksittäisen kansalaisen kannalta, vaan niillä on myös valtaisa merkitys koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tällaisten palvelujen moninaisuus on suuri, ja kansalliset viranomaiset ja alue- ja paikallisviranomaiset voivat oman harkintansa mukaan määritellä, mikä on yleishyödyllinen palvelu, eli mitä palvelua olisi tarjottava yleisen edun nimissä. Kaikilla näillä palveluilla on kuitenkin eräs yhteinen piirre: ne ovat palveluja, joita valtio tai sen viranomaiset pitävät erityisen tärkeinä kaikille kansalaisille, mutta joita ei kuitenkaan tarjottaisi lainkaan tai ei riittävästi ilman valtion toimia. Valtion toimilla on tarkoitus varmistaa, että nämä palvelut ovat kaikkien kansalaisten saatavilla tai että niitä voidaan tarjota laadukkaina kohtuuhintaan kaikille kansalaisille. Tarjotuilla palveluilla edistetään merkittävästi talouden suorituskykyä ja kilpailukykyä ja tuetaan EU:n yhteiskunnallista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Yleishyödyllisten palvelujen tuottamisella tuetaan Eurooppa 2020 -kasvustrategian menestyksekästä toteuttamista etenkin työllisyyden, koulutuksen ja yhteiskunnallisen integraation saroilla. Erityisen merkittäviä ovat yleishyödylliset sosiaalipalvelut, joilla on tärkeä rooli perusoikeuksien turvaamisessa ja jotka edistävät merkittävästi yhdenvertaisia mahdollisuuksia. 2. Yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistus Valtion tai kansallisten viranomaisten maksamat korvaukset yrityksille, joiden tehtäväksi on uskottu yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottaminen, kuuluvat SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan unionia koskevien sopimusten määräysten ja erityisesti kilpailumääräysten piiriin, kunhan näiden määräysten soveltaminen ei oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä kyseisten erityistehtävien hoitamista. SEUT-sopimuksen 14 artiklassa todetaan lisäksi, että unioni ja jäsenvaltiot huolehtivat kukin toimivaltansa mukaisesti ja tämän sopimuksen soveltamisalalla siitä, että yleistä taloudellista etua koskevat palvelut toimivat sellaisten periaatteiden pohjalta ja sellaisin, erityisesti taloudellisin ja rahoituksellisin, edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä. Siksi EU:n valtiontukisääntöjä uudistettaessa on otettava huomioon kumpikin artikla ja varmistettava, että säännöt eivät estä suorittamasta asianmukaisia korvauksia yrityksille, joiden tehtäväksi yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottaminen on uskottu. Komissio esitti vuonna 2005 ohjeet valtiontukien kieltämistä ja valvomista koskevien määräysten konkreettisesta soveltamisesta yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevassa yhteisön järjestelmässä ja kyseisiä palveluja koskevassa päätöksessä, joiden voimassaolo päättyy vuoden loppuun mennessä ja joita tullaan siksi muokkaamaan. Yhteisön järjestelmän, päätöksen ja yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien määräysten soveltamisohjeiden avulla kyettiin parantamaan merkittävästi sekä soveltamista että ymmärrettävyyttä. Komission vuonna 2010 käynnistämä nykyistä toimenpidepakettia koskeva julkinen kuuleminen osoitti kuitenkin, että oikeudellisten välineiden on oltava vielä selvempiä, yksinkertaisempia, oikeasuhteisempia ja tehokkaampia. Määräysten soveltamisesta koituu liikaa hallinnollista rasitusta etenkin pienille paikallisviranomaisille. Rasitus ei useinkaan ole oikeassa suhteessa itse toimeen verrattuna. Kuulemiset osoittivat myös, että hallinnollisen rasituksen ohella PE469.843v02-00 8/10 PR\875217.doc
määräysten soveltamatta jättämiseen ovat saattaneet vaikuttaa myös epävarmuus ja väärinkäsitykset yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien avainkäsitteiden suhteen (kuten tehtävänantoa koskeva säännös, kohtuullinen korko, yritys, taloudellinen ja muu kuin taloudellinen palvelu tai sisämarkkinaulottuvuus). Perusongelmana on, että EU:n julkisten palvelujen rahoitus ja organisointi riippuvat yksittäisistä tuomioista ja juridisista tulkinnoista. Epävarmuutta ja väärinkäsityksiä ei kyetä kitkemään ilman selvää lakisääteistä järjestelmää. Koska SEUT-sopimuksen 14 artiklalla luotiin uusi oikeusperusta monialaiselle lakisääteiselle järjestelmälle, jolla määritellään julkisia palveluja koskevat periaatteet ja edellytykset, etenkin taloudelliset ja rahoitukselliset edellytykset, voidaan tämän perustan avulla viimeinkin huolehtia tarvittavasta oikeusvarmuudesta ja selkeydestä. Komission olisi siksi esitettävä pikaisesti tällaista monialaista lakisääteistä järjestelmää vielä vuoden 2011 loppuun mennessä. Tällöin on otettava huomioon, että yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistaminen on vain yksi osa tästä kiireellisestä ja tarpeellisesta järjestelmästä. Lisäksi on otettava huomioon, että eräitä palveluja varten tarvitaan erityistä alakohtaista lainsäädäntöä. 3. Keskeiset lähtökohdat 3.1 Yksinkertaistaminen, selkeys ja oikeasuhteisuus On syytä pitää myönteisenä, että komissio pyrkii uudistuksillaan selkeyttämään yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen valtiontukisääntöjen soveltamista ja takaamaan moninaisuutta vastaavan erityyppisten yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen yksilöllisen ja oikeasuhteisen käsittelyn. Lisäksi pyrkimys valtiontukisääntöjen soveltamisen yksinkertaistamiseen siinä määrin, että viranomaisille koituva hallinnollinen rasitus on asianmukaisessa suhteessa toimesta sisämarkkinoilla käytävälle kilpailulle aiheutuviin vaikutuksiin, saattaa parantaa sääntöjen täytäntöönpanoa. Julkisten palvelujen tuottamisen tehtäväkseen saaneita yrityksiä koskevien valtiontukien kieltämistä ja valvontaa koskevat säännöt olisi tässä yhteydessä laadittava toimivaltaisen hallintotason mahdollisuuksien mukaisesti ja siten, että varmistetaan sääntöjen oikea soveltaminen ja etenkin se, että julkisten palvelujen tuottamisen tehtäväkseen saaneet yritykset voivat hoitaa niille uskotut tehtävät kattavasti. Hallinnollista rasitusta vähennetään kynnysarvoilla, joiden perusteella vapautetaan yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottamisen perusteella maksettavien korvausten ilmoittamisvelvollisuudesta. Hallinnollisen rasituksen keventämiseksi edelleen olisi siksi harkittava, että nostetaan yleisesti nykyisin voimassa olevia kynnysarvoja, jotka määrittävät yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevan päätöksen soveltamisen. Yksinkertaistamista voitaisiin jatkaa myös ottamalla käyttöön valtiontukien vähäinen sääntely, kun kohteena ovat yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja tuottavat yritykset, joiden voidaan paikallisesti rajatun toiminta-alueen perusteella olettaa vaikuttavan vain vähän jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että korvausta käytetään ainoastaan kyseisen yleishyödyllisen taloudellisen palvelun toimivuuden hyväksi. Mahdolliseksi lähtökohdaksi voitaisiin valita yhdistelmä, joka perustuu kunnan kokoon, korvauksen suuruuteen sekä yleishyödyllisen taloudellisen palvelun tuottamisen tehtäväkseen saaneen yrityksen liikevaihtoon. PR\875217.doc 9/10 PE469.843v02-00
3.2. Sosiaalipalvelut Yleishyödylliset taloudelliset sosiaalipalvelut ovat palvelun lajista johtuen paikallisesti rajattuja, ja niihin olisi sovellettava erillisiä korotettuja korvauksen suuruutta koskevia kynnysarvoja, joiden alle jäätäessä ei ole syytä olettaa, että jäsenvaltioiden väliselle kaupalle aiheutuu haittaa. Olisi syytä harkita, pitäisikö ilmoitusvelvollisuutta koskevaa yleistä poikkeusta laajentaa kattamaan myös muita yleishyödyllisten taloudellisten sosiaalipalvelujen aloja (kuten vanhustenhuollon, vammaistenhuollon tai terveydenhuollon laitokset). Julkisten palvelujen on oltava laadukkaita ja kaikkien väestöryhmien saatavilla. Yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tehtäviä ja luonnetta olisi suojeltava ja että ne olisi määriteltävä selvästi alakohtaisessa sääntelyssä. Eräiden jäsenvaltioiden rajoittava asenne aiheuttaa huolta, sillä ne luokittelevat sosiaalisille asunto-osuuskunnille tarjottavat valtiontuet yleishyödyllisiksi sosiaalipalveluiksi ainoastaan siinä tapauksessa, että etuudet varataan pelkästään heikommassa asemassa oleville kansalaisille tai sosiaalisesti heikommille ryhmille. Tällainen rajoittunut näkemys on nimittäin ristiriidassa tärkeämmäksi katsottavan tavoitteen eli yhteiskuntaluokkien sekoittumisen kanssa. Yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla tuloista ja varallisuudesta riippumatta, jotta näillä palveluilla voidaan hoitaa erityistehtäviä. 3.3 Kansallisten viranomaisten sekä alue- ja paikallisviranomaisten liikkumavaran lisääminen Yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen on oltava laadukkaita ja niiden yleistä saatavuutta on edistettävä. Jäsenvaltioilla on ensisijainen toimivalta yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen valmistelemisen, tarjoamisen, rahoittamisen ja organisoimisen suhteen, ja tämä periaate on kirjattu Lissabonin Sopimuksen pöytäkirjaan N:o 26. EU-sopimuksissa siis korostetaan kansallisten viranomaisten sekä alue- ja paikallisviranomaisten suurta liikkumavaraa yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen yhteydessä. EU:n valtiontukisääntöjen uudistus voidaan siis toteuttaa ainoastaan noudattaen tiukasti toissijaisuusperiaatetta. Komission toimivalta rajoittuu SEUT-sopimuksen kilpailumääräysten nojalla pelkästään yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottamista koskevien valtiontukien valvontaan ja että Euroopan tason laatu- ja tehokkuusperusteiden vahvistaminen voidaan toteuttaa ainoastaan SEUT-sopimuksen 14 artiklan perusteella ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen. Jos lisäksi yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen tuottamisen tehtäväkseen saaneet yritykset valitaan tehokkuusnäkökohtien perusteella, neljäs Altmark-peruste täyttyy, ja kun kolme muuta perustetta otetaan huomioon, korvaukset eivät Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti merkitse SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion tukea. PE469.843v02-00 10/10 PR\875217.doc