KIRJALLINEN KYSYMYS 617/2006 vp Susikantaa uhkaavat koiran ja suden risteymät Eduskunnan puhemiehelle Koiran ja suden risteymien aiheuttamista vahingoista ja uhasta Suomen susikannan geneettisen puhtauden säilymisen kannalta on käyty vilkasta keskustelua. Muun muassa Luontoliiton susiryhmä vaatii, että koiran ja suden risteymien maahantuonti, pitäminen lemmikkeinä ja käyttäminen koirarotujen jalostukseen kielletään lailla. Tämä on kuulunut ryhmän tavoitteisiin jo yli kymmenen vuoden ajan. Villiintyneiden koirasusien takaisinristeytyminen susien kanssa olisi estettävä, jotta suden geneettinen puhtaus ja luontainen käyttäytyminen säilyisivät. Risteymien erottaminen sudesta ilman geneettisiä tutkimuksia on usein mahdotonta. Koiran ja suden risteymien käyttäminen lemmikkeinä ja koiranjalostuksessa on uhka suden suojelulle. Ihmiseen tottuneiden koirasusien aiheuttamat vaaratilanteet yleistetään helposti susiin, jotka ovat myös vaarallisia, mutta koirasudet ovat vielä vaarallisempia. Koirasusi ei kuulu luontoon. Koirasusissa on olemassa se riski, että ne pääsevät luontoon pariutumaan susien kanssa ja koirasusien risteymiä tulee lisää uhkaamaan susilajin puhtautta sekä aiheuttamaan vaaraa ja vahinkoa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että koiran ja suden risteymien maahantuonti, pitäminen lemmikkeinä ja käyttäminen koirarotujen jalostukseen kielletään lailla? Helsingissä 16 päivänä elokuuta 2006 Lauri Oinonen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 617/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että koiran ja suden risteymien maahantuonti, pitäminen lemmikkeinä ja käyttäminen koirarotujen jalostukseen kielletään lailla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymyksessä oleva asia on ollut jo aikaisemmin keskustelun kohteena useissa eri yhteyksissä. Tällöin on esitetty, että susien ja ns. koirasusien jalostaminen ja pitäminen kotieläiminä tulisi kieltää. Asiaa koskevaa lainsäädäntöä ei toistaiseksi kuitenkaan ole. Jos sekarotuinen koira, jonka alkuperä ei ole määriteltävissä, tuodaan ulkomailta Suomeen, sitä koskevat samat säännökset kuin mitä puhdasrotuisten koirien tuonnista on säädetty, eli lemmikkieläinten maahantuontia rajoittaa ainoastaan eläinten hyvinvointiin ja eläinten terveyteen liittyvä lainsäädäntö. Jos susi tuodaan maahan, tuonti edellyttää ensinnäkin maahantuontilupaa eläinten terveyden kannalta. Lisäksi se edellyttää metsästyslain 42 :n mukaista maahantuontilupaa maa- ja metsätalousministeriöltä, jonka mukaan vierasperäisen nisäkäslajin tai vierasperäisen riistaeläinkannan maahantuonti ilman maa- ja metsätalousministeriön lupaa on kielletty. Tämä lupa vaatii myös ympäristöministeriön lausunnon asiasta. Lupa on evättävä mm., jos toimenpiteestä aiheutuu merkittävää haittaa luonnonvaraiselle eläimistölle. Maa- ja metsätalousministeriö ei ole myöntänyt tällaisia tuontilupia. Perusteluna on ollut tuontisusien aiheuttama riski luonnonvaraisen susikannan geneettisen perimän säilymiselle. Lisäksi susi kuuluu Neuvoston asetuksen liitteeseen A ja Cites-sopimuksen I-liitteeseen. Näiden lajien elävien ja kuolleiden yksilöiden ja niiden osien tai johdannaisten ostaminen ja myyminen sekä siihen liittyvä kaupallinen toiminta on kielletty niin yhteisössä kuin kussakin jäsenmaassa (neuvoston asetus, EY N:o 338/97). Asetus koskee myös risteymiä, jos on kyse eläimestä, joiden "vanhemmista" ainakin toinen kuuluu liitteiden lajeihin. Siten koiran ja suden risteymään ja koirasuden ja suden risteymään sovelletaan em. kieltoa. Sekarotuisten koirien alkuperän ilmoittamisesta ei kuitenkaan ole lainsäädännössä säännöksiä. Suomessa on viitteitä siitä, että suden ja koiran risteymiä tai susien kanssa laumaantuneita villiintyneitä koiria on esiintynyt ainakin Perhossa vuosina 1993 ja 1994 ja vuonna 2005 Juvalla. Perhon tapauksessa kyseessä oli lauma eläimiä, joita ei ole kuitenkaan voitu tarkemmin analysoida. Juvan tapauksessa todettiin DNA-analyysin perusteella, ettei se ollut susi. Suomessa on yksityisillä henkilöillä hallussaan susien ja koirien risteymiä, ja niitä on myös ajoittain lehtimainosten mukaan kaupan. Risteymien määristä ei ole tietoa. On myös olemassa koirarotuja, kuten esim. Saarloos Wolfhund ja Ceskoslovensky Vlcak, joiden geeneistä löytyy jonkin asteen viitteitä sudesta. Nämä koirarodut edustavat kuitenkin tiettyä tyyppimääriteltyä virallista koirarotua. Puhdasrotuisten koirien jalostukseen ei ole tarvetta käyttää sutta. Mikäli puhdasrotuisia koiria halutaan risteyttää keskenään jalostustieteellisistä syistä, on se tälläkin hetkellä mahdollista 2
Ministerin vastaus KK 617/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Suomen Kennelliiton hallituksen myöntämällä poikkeusluvalla. Kyseessä on silloinkin vain kahden puhtaan koirarodun risteyttämisestä, ei lemmikkieläimen ja riistaeläimen risteyttämisestä. Suomen Kennelliiton kanta on kuitenkin, että koiran ja suden risteymien ja näiden jälkeläisten risteyttäminen, risteymien maahantuonti, kasvattaminen ja pitäminen lemmikkeinä tulisi kieltää lailla. Metsästyslaissa on koiraa ja sutta koskevat säännökset, mutta näiden välisistä risteymistä ei ole erikseen mainittu mitään. Suden osalta noudatetaan 19.12.2005 hyväksyttyä Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka mukaan Suomen susikanta pidetään geneettisesti puhtaana ja suden ja koiran risteymät sekä susien kanssa laumaantuneet villiintyneet koirat poistetaan luonnosta. Käytännössä vahinkoa aiheuttava susi tai suden tai koiran risteymä voidaan poistaa metsästyslain tai poliisilain nojalla. Ruotsissa koirasusien kysymyksessä esitettyä toimintaa säädellään eläinsuojelulainsäädännöllä. Ruotsissa koirien ja villien koiraeläinten risteytysten hallussapito, välittäminen tai myynti seura- tai harrastuseläimeksi on kiellettyä. Sama koskee myös tällaisten risteytysten ja villieläinten risteymiä. Suomen susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteissä todetaan, että erikseen selvitetään, onko koirien ja susien risteymien pitoa ja maahantuontia rajoitettava tai asetettava luvanvaraiseksi. Tällä hetkellä on epäselvää, minkä lainsäädännön nojalla tulisi säätää koirasusien maahantuonnista tai hallussapidosta. Asian selvittely on parhaillaan käynnissä maa- ja metsätalousministeriössä. Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 617/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att införsel av varg-hundhybrider, hållning av dem som sällskapsdjur och användning till avel förbjuds i lag? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den här frågan som spörsmålet avser har redan tidigare diskuterats i flera olika sammanhang. Då har det framförts att avlandet av vargar och sk. varg-hundhybrider, likaså att hålla dem som husdjur borde förbjudas. Tills vidare finns det dock inte någon lagstiftning om saken. Om en blandrasig hund vars genetiska ursprung inte går att spåra, införs till Finland tilllämpas samma bestämmelser som gäller införsel av renrasiga hundar, dvs. införseln begränsas enbart av de bestämmelser som beror djurens välbefinnande och hälsa. Om man importerar en varg krävs det för det första en importlicens med tanke på djurens hälsa. Vidare förutsätter införseln jord- och skogsbruksministeriets tillstånd enligt 42 i jaktlagen. Enligt denna paragraf är det förbjudet att utan ministeriets tillstånd importera däggdjursarter eller viltbestånd av främmande ursprung. Tillståndet fodrar även miljöministeriets utlåtande. Tillståndet skall vägras om medför avsevärd skada på de vilda djuren. Jord- och skogsbruksministeriet har inte beviljat tillstånd till införsel av vargar. Detta har motiverats med den risk som de importerade vargarna innebär för att bevara den vilda vargstammens genetiska underlag. Därtill finns vargen upptagen i bilaga A till rådets förordning och bilaga I till Citeskonventionen. Såväl i gemenskapens område som i varje medlemsstat är det förbjudet att köpa eller sälja eller bedriva kommersiell verksamhet i anslutning till levande eller döda exemplar av dessa arter eller delar eller derivat av dessa (rådets förordning, EG nr 338/97). Förordningen gäller också korsningar om det är frågan om ett djur med "föräldrar" av vilka åtminstone den ena hör till de arter som finns upptagna i dessa bilagor. Därför gäller detta förbud korsningar av hund och varg samt korsningar av varg-hundhybrider och varg. Lagstiftningen innehåller dock inte bestämmelser som stipulerar att ursprunget av blandrasiga hundar skall meddelas. Det finns tecken på att korsningar av varg och hund eller vilda hundar som har bildat flockar med vargar, har förekommit i Perho år 1993 och 1994 och i Juva år 2005. Flocken i Perho kunde emellertid inte analyseras närmare. I det andra fallet i Juva visade DNA-analysen att det inte var frågan om varg. I Finland finns privatpersoner som har korsningar mellan varg och hund och enligt tidningsannonser finns dessa varg-hundhybrider också till salu då och då. Antalet är okänt. Vargens gener återfinns i någon mån hos vissa hundraser, såsom t.ex. Saarloos Wolfhund och Ceskoslovensky Vlcak. Dessa raser representerar emellertid vissa typdefinierade officiella hundraser. Det finns inget behov av att använda varg i samband med avel av renrasiga hundar. Om man av avelsvetenskapliga skäl vill korsa renrasiga hundar med varandra är det möjligt med dispens som styrelsen för Finlands Kennelklubb beviljar. Det är dock frågan om en korsning av två rena hundraser, inte ett sällskapsdjur och ett viltdjur. 4
Ministerns svar KK 617/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Finlands Kennelklubb anser dock att korsning av hund och varg eller deras avkomma samt införsel eller uppfödning av varg-hundhybrider eller att hålla dem som sällskapsdjur borde förbjudas i lag. I jaktlagen ingår bestämmelser om hund och varg men det finns inget omnämnande om korsningar mellan hund och varg. När det gäller vargen följer man Förvaltningsplanen för vargstammen i Finland som godkändes 19.12.2005. Enligt planen skall vargstammen bevaras genetiskt ren och varg-hundhybrider eller vilda hundar som bildar flockar med vargar, elimineras. I praktiken kan en varg eller varg-hundhybrid som vållar skada elimineras med stöd av jakt- eller polislagen. I Sverige är det djurskyddslagstiftningen som reglerar den varghundhybridverksamhet som avses i spörsmålet. I Sverige är det förbjudet att inneha, medla eller sälja korsningar av hundar och vilda hunddjur till sällskaps- eller hobbydjur. Bestämmelserna gäller också korsningar av sådana här korsningar och vilda djur. I förvaltningsplanen konstateras att det skall utredas separat om hållning och införsel av hundhybrider måste begränsas eller om det skall krävas tillstånd till detta. Just nu är det oklart vilken lagstiftning kommer att ligga som underlag för bestämmelserna om införsel och innehav av hundhybrider. Jord- och skogsbruksministeriet utreder frågan som bäst. Helsingfors den 1 september 2006 Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja 5