Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan Sisäilmatutkimus 2017 Turun yliopisto Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Tutkimuksen taustatiedot Kysely toteutettiin 29.3. 22.6.2017 Vastaajia yhteensä 4920 Vastausprosentti n. 25 % Kyselyn sisältö: Työpaikan rakennus ja sen korjaustoimet Terveydentila ja siinä tapahtuneet muutokset Työstä ja työtiloista johtuvat terveydelliset haitat Altistuminen homeille ja muille kosteusvauriomikrobeille Työtilan tai työpaikan vaihto Ilmanpuhdistimien käyttö Työssä viihtyminen, työhyvinvointi ja työn hallinta Terveydentila ja työssä jatkaminen Kotiympäristö ja tupakointi Sisäilmatekijöistä aiheutuvat viihtyvyys- ja terveyshaitat Oireet ja sairastaminen Riina Länsikallio
Vastaajien perustiedot 81 % kunta / kaupunki 7 % kuntayhtymä 11 % yksityinen 1 % valtio Naisia 81 % Miehiä 19 % Riina Länsikallio
Vastaajan työpaikka peruskoulu 60% päiväkoti/esiopetus 13% ammatillinen oppilaitos 9% lukio 6% ammattikorkeakoulu yliopisto musiikkioppilaitos kansanopisto tai kansalaisopisto aikuiskoulutuskeskus jokin muu lasten ja nuorten taidekoulu liikunnan koulutuskeskus 4% 3% 2% 1% 1% 1% 0% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Riina Länsikallio 4
Vastaajan nimike lehtori, aineenopettaja luokanopettaja erityisopettaja tai erityisluokanopettaja lastentarhanopettaja päätoiminen tuntiopettaja Jokin muu opettaja rehtori, koulunjohtaja yliopistonlehtori tai vastaava opinto-ohjaaja, oppilaanohjaaja päiväkodin johtaja tuntiopettaja esiluokanopettaja erityislastentarhanopettaja kouluttaja apulaisrehtori opiskelija yliopettaja aikuiskoulutusohjaaja tai toimialajohtaja 3% 3% 3% 2% 2% 2% 1% 1% 1% 1% 0% 0% 0% 5% 5% 8% 11% 22% 27% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Riina Länsikallio 5
Päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennus työpaikkana Kiinteistöissä usein eri ikäisiä osia Rakennuskanta vanhaa, kuntasektorin rakennuskanta iäkkäintä Uusien rakennusten määrä alhainen. Vain 15 % opettajista ja alan esimiehistä ilmoitti, ettei sisäilmaongelmia ole lainkaan 1970-luvun rakennuksissa työskentelevistä jopa 64 % välttäisi joitain kiinteistön tiloja, jos se olisi mahdollista Peruskouluissa ja esiopetuksessa joka viides oli vaihtanut työtä tai työpistettä sisäilmaongelmien vuoksi Riina Länsikallio 6
Opetusrakennusten korjaaminen laastarointia 2010-l 48% 15% 10% 9% 5% 4% 3% 2000-l 40% 25% 13% 15% 6% 1% 4% 90-l 22% 38% 17% 24% 10% 3% 10% 80-l 13% 40% 23% 32% 11% 9% 18% 70-l 14% 39% 24% 31% 15% 16% 16% 60-l 17% 35% 22% 24% 13% 14% 14% 50-l 19% 36% 16% 27% 11% 14% 13% ennen 50-l 23% 38% 14% 32% 9% 14% 11% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% 140% 160% 180% ei ole korjattu tiivistyskorjauksia laaja kosteusvauriokorjaus rakennus odottaa korjauksia pintakorjauksia, kuten maalaus, maton vaihto tms. ilmanvaihdon uusiminen/tehostaminen laaja peruskorjaus Riina Länsikallio 7
Vain joka kymmenes rakennus peruskorjattu Viidesosa ilmoitti, että pääasiallista työpaikkaa (rakennusta) ei ole korjattu kosteusvaurioiden tai muiden syiden vuoksi viimeisen viiden vuoden aikana -> nämä työpaikat joko terveitä ja/ tai korjaamisessa isoja puutteita Laajoja peruskorjauksia tehty eniten valtion työpaikoilla ja 1970- luvun rakennuksissa, kuitenkin vain 16 %:ssa Uudisrakennusta odottavia 7% -> tarve kuitenkin paljon suurempi Riina Länsikallio 8
Työtiloista johtuvia haittatekijöitä joka toisella Haittatekijöitä raportoivat eniten 1960-1980 lukujen rakennuksissa työskentelevät Työtiloista johtuvat haitat olivat yleisimpiä 1970 luvun rakennuksissa, joissa kaksi kolmesta ilmoitti kokeneensa sisäilmahaittoja Riittämättömästä ilmanvaihdosta ja tunkkaisesta (huonosta) ilmasta raportoi yli puolet Noin 60 % raportoi melua Joka neljäs kokee haittaa vedosta tai epämukavista lämpöoloista Joka viides homeen, maakellarin tai viemärin hajusta Lisäksi ilmoitettiin runsaasti pölystä ja likaisuudesta Riina Länsikallio 9
Rakennuksissa yhä kosteus- ja homevaurioita Joka kymmenes 1970-luvulla rakennetussa työpaikalla työskentelevästä ilmoitti, että omissa työtiloissa on näkyviä kosteusvaurion merkkejä (2000-luvulla rakennetussa työskentelevistä vain 2 %) Muualla työtiloissa 1970-luvulla 35 % 1960-luvun rakennuksissa joka kymmenessä homekasvua (muualla kuin omissa tiloissa) Riina Länsikallio 10
Rakennuksen ikä ja homeen haju 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % ennen 1950 -lukua 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku ei koskaan kyllä, harvemmin kyllä, joka viikko kyllä, päivittäin Riina Länsikallio 11
Terveydentila huonontunut 40 %:lla viimeisen vuoden aikana Epätavallisen suuri määrä Terveydentila huonontunut selvimmin 1950-1980 luvuilla rakennetuilla työpaikoilla Uusimmissa rakennuksissa (2010-luvulla rakennetuissa) ilmoitettiin jopa terveydentilan kohentumista 15 % vastauksista Yleinen työviihtyvyys kuitenkin hyvää suuresta työn määrästä huolimatta. Vain 3 % viihtyy työssään huonosti. Riina Länsikallio 12
Terveydentilan muutos vs. rakennuksen ikä 100% 90% 80% 70% 60% 6% 5% 4% 6% 6% 6% 5% 3% 11% 12% 13% 16% 27% 32% 15% 16% 33% 30% 7% 22% 5% 7% 22% 17% 50% 57% 40% 30% 62% 51% 48% 42% 43% 60% 63% 20% 10% 0% 1% 2% 1% 2% 1% 4% 1% 2% 4% 3% 4% 4% 2% 4% ennen 50-l 50-l 60-l 70-l 80-l 90-l 2000-l 2010-l parantunut jonkin verran parantunut selvästi ei muutosta huonontunut jonkin verran huonontunut selvästi en osaa sanoa Riina Länsikallio 13 5% 10%
Sairastamisen yhteys työtilaan Opettajilla ja esimiehillä oli selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä. Erityisen paljon on flunssaa, nuhakuumetta, poskiontelotulehduksia, kurkunpääntulehdusta ja vatsaflunssaa, joita monilla on ollut useita infektioita vuoden aikana. Vastaajilla merkittävästi vähemmän tupakointia, eläimiä ja tavallinen määrä kodin kosteusvaurioita Oireiden yhteys työaikaan: tukkoisuus, nuha, kurkkukipu, käheys päänsärky, huimaus, muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja ärtyneisyys käsien ja kasvojen iho-oireet Oireiden yhteys työpaikan mikrobiperäisten hajuhaittojen kanssa: hengitystieoireet infektiosairaudet, erityisesti poskiontelotulehdukset, kurkunpääntulehdus, vatsaflunssa silmäoireet neurologiset oireet iho-oireet ja -sairaudet Riina Länsikallio 14
Homeen ja viemärin hajusta moninkertainen terveysriski Terveydentilan huonontumisen riski 10x niillä, jotka altistuivat homeen hajulle päivittäin verrattuna niihin, jotka eivät altistuneet lainkaan Lähes yhtä vahva yhteys viemärin hajulle altistumisen ja terveydentilan heikentymisen välillä Noin joka viides ei ilmoita altistuneensa lainkaan Pitkäaikaisesta altistumisesta raportoi noin 40 % ja lyhytaikaisesta joka neljäs Homealtistus ja viemärin hajulle altistuminen korreloivat myös huonon työssäjaksamisennusteen kanssa Riina Länsikallio 15
Päivittäin tai viikoittain esiintyvät hengitystieoireet ja homealtistuksen kesto 70 60 50 40 30 20 10 0 tukkoisuus nuha kurkkukipu käheys ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 16
Päivittäin tai viikoittain esiintyvät astmaoireet ja homealtistuksen kesto 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 hengenahd. heng.vinkuna yskä limannousu ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 17
Päivittäin tai viikoittain esiintyvät neurologiset oireet ja homealtistuksen kesto 40 35 30 25 20 15 10 5 0 huimaus muistihäiriöt keskitt.vaik. ärtyneisyys ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 18
Päivittäin tai viikoittain esiintyvät ääreishermoston ja nivelten oireet ja homealtistuksen kesto 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 lihasnykinä puutuneisuus nivelturvotus nivelkivut ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 19
Päivittäin tai viikoittain esiintyvät yleisoireet ja homealtistuksen kesto 80 70 60 50 40 30 20 10 0 kuumeilu lihaskipu päänsärky väsymys ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 20
Päivittäin tai viikoittain esiintyvät hengitystieinfektiot ja homealtistuksen kesto 60 50 40 30 20 10 0 nuhakuume sinuiitti laryngiitti bronkiitti ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 21
Infektiosairauksiin liittyvä hoidon tarve ja poissaolot ja homealtistuksen kesto 80 70 60 50 40 30 20 10 0 sairaana työssä lääkärin vo antibioottihoito poissa työstä ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 22
Allergiasairaudet ja homealtistuksen kesto 30 25 20 15 10 5 0 astma all.nuha ato.ihottuma all.silmätul. ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 23
Tärkeimmät kansantaudit ja homealtistuksen kesto 30 25 20 15 10 5 0 aik.diabetes hypotyreoosi hypertonia nivelrikko ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 24
Autoimmuunisairaudet ja homealtistuksen kesto 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 keliakia tyreoidiitti iriitti autoimmuunisair. ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 25
Muut oireyhtymät ja homealtistuksen kesto 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Mb Crohn väsymysoireyhtymä kemikaaliherkkyys fibromyalgia ei lainkaan alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. yli 20 v. Riina Länsikallio 26
Sairauksilla yhteys mikrobialtistukseen Monet lääkärin toteamat sairaudet olivat yhteydessä homealtistumisen kestoon. Selvä lineaarinen yhteys oli homealtistumisen keston ja astman välillä. Kroonisen bronkiitin yhteys homeen hajuun oli erittäin vahva. Lisäksi homeen hajulla vahva yhteys allergiseen nuhaan, atooppiseen ihottumaan, allergiseen silmätulehdukseen, autoimmuunitauteihin, fibromyalgiaan, kilpirauhasen ylitoimintaan, MCS:een Alan työntekijöillä enemmän astmaa kuin muulla aikuisväestöllä huolimatta siitä, että tupakointi selvästi harvinaisempaa kuin väestöllä keskimäärin. Osuus suurin 1960-luvun rakennuksissa työskentelevillä. Viemärin hajulle altistuminen oli vahvasti yhteydessä astmaan ja muihin allergiasairauksiin sekä krooniseen bronkiittiin Lisäksi yhteys oli fibromyalgiaan, nivelrikkoon ja MCS:een Riina Länsikallio 27
Yhteenveto terveyshaitoista Koettu terveys heikkenee homealtistuksessa Ärsytys- ja yleisoireet voimakkaasti yhteydessä homealtistuksen kestoon Monet neurologiset oireet vahvasti yhteydessä homealtistuksen kestoon Infektiosairaudet vahvasti yhteydessä homealtistuksen kestoon, lisäksi sairaana työskentely on yleistä Astma ja allergiasairaudet voimakkaasti yhteydessä homealtistuksen kestoon Monet autoimmuunitaudit ja nivelsairaudet ovat yhteydessä homealtistukseen ja viemärin hajulle altistumiseen Alustavaa tietoa kilpirauhassairauksien ja monien työkykyä uhkaavien oireyhtymien ja homealtistumisen välisestä yhteydestä Riina Länsikallio 28
Johtopäätökset Päiväkoti-, koulu ja oppilaitosrakennusten korjaamiseen on käytetty julkisia varoja saavuttamatta ratkaisuja sisäilmaongelmiin Terveydentila heikentynyt eniten 1970-luvun rakennuksissa ja 1960 1980 luvun rakennukset ongelmallisimmat Rakennusten kunnolla selvä yhteys terveydentilaan ja sairauksiin Vaikutukset merkittävät ja pitkäaikaiset lasten, nuorten ja henkilöstön kannalta Riina Länsikallio 29
OAJ:n ehdotukset sisäilmaongelmien korjaamiseksi ja uudisrakentamiseksi Riina Länsikallio 30
Sisäilmaongelmien korjaamiseksi ja päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten uudisrakentamiseksi tarvitaan pitkäkestoinen valtakunnallinen ohjelma, jota valtio rahoittaa vuosittain 300 miljoonalla eurolla kymmenen vuoden ajan. 1 MÄÄRÄAIKA JA AVUSTUS RAKENNUSTEN KUNNON SELVITTÄMISEEN Sisäilmaongelmat ovat niin vakavia ja mittavia, että rakennusten kunnon selvittämiseen tarvitaan pätevän asiantuntijan lisäksi myös määräaika. Valtakunnallista tukea tarvitaan myös laajojen kuntotutkimusten tekemiseen ja sen perusteella tehtävään huolellisiin korjaussuunnitelmiin silloin kun rakennuksen kunto mahdollistaa korjaamisen. 2 VÄISTÖTILAOHJELMA kriisitilanteisiin. Avustuksia ja asiantuntijatukea tarvitaan väistötiloiksi soveltuvien rakennusten selvittämiseen ja kevytrakenteisten koulujen / päiväkotien sekä uuden sukupolven tyyppikoulujen käyttöönottoon. Riina Länsikallio 31
3 TUKI HUONOKUNTOISTEN RAKENNUSTEN PURKAMISEEN Huonokuntoisten rakennusten osakorjaukset eivät riitä parantamaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten olosuhteita. Tarvitaan avustuksia ja asiantuntijatukea kestävien ratkaisujen tekemiseen ja huonokuntoisten rakennusten käytöstä luopumiseen ja purkamiseen. 4 RAHOITUS- JA YHTEISHANKINTAYKSIKÖIDEN PERUSTAMINEN uusien päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten hankkimiseksi. Perustettavien yksiköiden tai yhtiöiden avulla olisi mahdollista purkaa rahoitukseen ja hankintaan liittyviä taloudellisia pullonkauloja. Myös suunnitteluun tarvitaan erillinen rahoitus. Rahoitus pitää suunnata kunnille ja muille opetuksen ja kasvatuksen järjestäjille. Riina Länsikallio 32
5 LAATUKRITEERIT JA NIIDEN VALVONTAMENETTELY päiväkoti- ja koulurakennusten suunnitteluun, hankintaan, rakentamiseen ja ylläpitoon. Julkisen rakentamisen hankintaan ja suunnitteluun laatukriteerit. Julkisen rakentamisen laadun sekä vastuiden määrittely kilpailutuksessa ja rakentamisvaiheessa. Laiminlyöntien sanktiointi. Ohjeiden ja perehdytyksen antaminen kiinteistön käyttöönotossa. Kiinteistön ylläpitoon liittyvän reklamaatiojärjestelmän ja viestinnän kehittäminen. Riittävän ilmanvaihdon ylläpitäminen päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksissa yö- ja viikonloppuaikaan. 6 RAKENNUSVALVONNAN TEHOSTAMINEN Tehostetaan rakennusvalvontaa laajentamalla keinovalikoimaa, jolla sisäilmaongelmiin voidaan puuttua. Todettujen puutteiden ja laiminlyöntien pitää johtaa nopeasti riittävän suuruisiin sakkoihin ja laiminlyöntimaksuihin, joilla saadaan aikaan toivottu muutos rakentamisen laadussa. Riina Länsikallio 33
7 MÄÄRÄAIKA TERVEYSRISKIN ARVIOINTIIN Lainsäädännön muutoksia terveydenhuollon tekemiin terveysriskien arviointeihin. Terveyshaitat pitää selvittää ja arvioida määräajassa (esim. kuukauden kuluessa) sisäilmaoireilun esille tulosta. Lisäys terveydenhuoltolakiin 1326/2010 16 17 :ien 1 mom koskien koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seurantaa. Lisäksi terveydenhuoltolakia pitää laajentaa koskemaan varhaiskasvatusta samalla tavalla kuin se koskee muuta koulutusalaa. Lisäys työterveyshuoltolakiin 1383/1001 12 1 mom koskien työterveyshuollon työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämistä ja arviointia. 8 LAINSÄÄDÄNNÖN JA TOIMINTATAPOJEN muutoksia sisäilmasta johtuvien sairauksien hyväksymiseksi niin, että sairastuneiden sosiaaliturva ja lasten oikeus opetukseen toteutuvat nykyistä paremmin. 9 TYÖNTEKIJÄN OIKEUSTURVAN PARANTAMINEN Oikeusturvan laajentaminen siten, että se sisältää työpaikkakyvyttömyyden. Työpaikkakyvyttömyys pitää määritellä laissa. Riina Länsikallio 34