Yksi univormu, monta erilaista suomalaista yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille
Yhdenvertaisuus ja tasaarvo varusmiespalveluksessa Taustoiltaan erilaisten varusmiesten yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa on kysymys ennen kaikkea siitä, että jokaiselle turvataan yhtäläiset mahdollisuudet tehdä valintoja, kehittyä palveluksessaan ja tulla palkituksi siinä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi eri ryhmiin kuuluvien oikeudenmukaisia mahdollisuuksia uralla etenemisessä ja erikoiskoulutukseen pääsyssä. Puolustusvoimissa pyritään tukemaan kaikkia palveluksessa oleva eettisissä ja elämänkatsomuksellisissa asioissa. Koulutuksessa otetaan huomioon uskonnonvapauteen sisältyvät oikeudet ja vapaudet. Jokaiselle turvataan oman uskonnon harjoittamisen oikeus. Kutsuntaviranomaiset ja muu puolustusvoimien henkilökunta neuvovat uskonnonharjoittamisen erityiskysymyksissä. Yhdenvertaisuuden kääntöpuoli on eriarvoisuus ja syrjintä. Tämä voi olla välitöntä ja avointa, jolloin yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohdellaan ilman hyväksyttävää perustetta eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia. Palveluspaikkojen keskeisin tasa-arvon haaste ei useinkaan ole tällainen tietoinen syrjintä, vaan ns. eriarvoistavat käytännöt. Tämä saattaa ilmetä esi- merkiksi siten, että vakiintuneet toimintatavat tai erilaiset odotukset ja ennakkoluulot asettavat eri ryhmiin kuuluvat eriarvoiseen asemaan, eikä tätä usein tiedosteta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiettyihin ryhmiin kuuluvien saattaa olla vaikeampi saada jotain tai päästä johonkin. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi erikoiskoulutusta tai joitakin etuuksia.
Nostetaan kissa pöydälle Suomen laki kieltää syrjinnän sukupuolen, etnisen tai kansallisen alkuperän, iän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös sukupuolinen häirintä ja simputus ovat syrjintää. Syrjintä tai kiusaaminen voi olla avointa vihamielisyyttä. Se voi myös olla uhkaavan, halventavan tai hyökkäävän ilmapiirin luomista. Syrjintä voi ilmetä sanattomina viesteinä ilmeinä ja eleinä. Se voi olla yhteisöstä eristämistä, nöyryyttämistä tai pilkkaamista. Sukupuolinen häirintä on eitoivottua, yksipuolista fyysistä tai sanallista käyttäytymistä, jolla ei ole mitään tekemistä huumorin tai molemminpuolisen flirtin kanssa. Simputuksella tarkoitetaan sellaista esimiesaseman väärinkäyttöä, jossa alaiselle pyritään tietoisesti tai harkiten tuottamaan sellaista henkistä tai ruumiillista kärsimystä, joka ei luonteeltaan liity tilanteen vaatimaan palvelukseen 1 2 prosenttia varusmiehistä on naisia. Väriä armeijan harmaisiin tuovat myös Suomeen eri syistä muuttaneet tai Suomessa syntyneet ja kasvaneet eri etnisiin ryh- miin kuuluvat nuoret. Tupakaveri voi olla kotoisin Savosta tai Somaliasta. On paljon muutakin erilaisuutta: kaikki ei näy päällepäin. Silti sitä pitää kunnioittaa.
Otetaan härkää sarvista Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu on yksi suomalaisten perusoikeuksista. Puolustusvoimat on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työ-, palvelus- ja opiskelupaikka. Yhteisen päämäärän eteen tekevät työtä kantahenkilöstö, asevelvolliset, rauhanturvaajat ja reserviläiset. Ilmapiiri pitää luoda sellaiseksi, että kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti. Puolustusvoimilla ei ole varaa siihen, että valtavirrasta tavalla tai toisella erottuvat henkilöt joutuvat käyttämään aikaa ja energiaa perusoikeuksiensa puolustamiseen tai tuntevat olonsa niin epämukavaksi tai syrjityksi, etteivät halua osallistua maanpuolustukseen. Varusmieskoulutus tähtää suunnitelmallisesti hyvähenkisen ja suorituskykyisen sodan ajan joukon luomiseen. Hyvähenkisessä joukossa, joka tietää yhteiset tavoitteensa ja on sitoutunut niihin, kiusaamista tai simputusta ei esiinny. Johtajien toiminta on erityisen tärkeää hyvähenkisen joukon luomisessa. Alaisen on myös muistettava velvollisuutensa ja toimittava yleisen palvelusohjesäännön määräysten mukaisesti. Puolustusvoimien lähtökohtana kiusaamisen, simputuksen ja sukupuolisen häirinnän tunnistamiselle ja ehkäisemiselle on ns. nollatoleranssiperiaate eli puolustusvoimissa ei hyväksytä kiusaamista eikä simputusta missään muodossa. Nämä ovat rangaistavia tekoja. Epäillyt tapaukset tutkitaan ja käsitellään perusteellisesti.
Vanhakin koira oppii uusia temppuja Erilaiset näkemykset kuuluvat normaaliin kanssakäymiseen. Taito käsitellä ristiriitoja asiallisesti ja rakentavasti on tärkeä niin Puolustusvoimissa kuin muuallakin elämässä. Totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja voi muuttaa. Ota tämä huomioon erityisesti kielenkäytön suhteen. Älä käytä loukkaavia ilmaisuja tai epäasiallista ja halventavaa kieltä joukko-osastoosi kuuluvista asevelvollisista tai kenestäkään muustakaan. Puolustusvoimissa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että erilaisista ryhmistä tai henkilöistä ei käytetä ilmaisuja, joita voi pitää näihin ryhmiin kuuluvia loukkaavina. Tämä koskee miehiä ja naisia, etnistä taustaa, uskontoa ja sukupuolista suuntautumista. Puolustusvoimissa toimiessaan jokaisen velvollisuus on omalta osaltaan huolehtia siitä, että ketään ei perusteettomasti aseteta muihin verrattuna eriarvoiseen asemaan.
Älä jää tuleen makaamaan Kun tunnet joutuneesi kiusaamisen, simputuksen tai sukupuolisen häirinnän kohteeksi tai havaitset yksikössäsi, joukkueessasi tai tuvassasi kiusaamista tai simputusta pitää sinun ilmoittaa niistä aina jollekin seuraavista tahoista: - perusyksikkösi päällikölle, kouluttajalle tai joukkoyksikön komentajalle - sosiaalikuraattorille - sotilaspapille - oikeusupseerille - varusmiestoimikunnan henkilöille tai oman perusyksikkösi varusmiestoimikunnan yksikköedustajalle - varuskunnan sotilaslääkärille Kiusaamiseen ja simputukseen puuttuminen on kaikkien oikeus ja velvollisuus. On rehtiä puolustaa ja tukea kiusatuksi joutunutta tupakaveria. Ilmoitusmenettely on käsketty joukkoosastokohtaisesti. Lisätietoa löytyy yksikkösi ilmoitustauluilta ja tupakansiosta. Ilmoittamalla tapauksista ne tulevat esimiestesi tietoon, jonka jälkeen niihin voidaan puuttua välittömästi perusyksikössäsi ja joukkoosastossasi.
Laki ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomen perustuslaki, 6 Syrjintä kielletään myös rikoslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa.
Ei oppi ojaan kaada Hanki lisää tietoa yhdenvertaisuusasioista Duudsonien opastuksella. Duudsonit näyttävät konkreettisesti vaikkapa miten kissa nostetaan pöydälle tai miten käy, jos jää tuleen makaamaan. Kysy cd-romia varuskunnastasi. www.mil.fi