Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä Pohjanmaalle (IKEP) Hanke esittely Miika Laurila, projektipäällikkö 8.12.2017
Innovaatiotoiminnan tilannekuva 2017 Tavoitteena vahvistaa maakunnan tulevaisuus ja strategiatyötä Koottu n. 45 indikaattorin kehikko, jotka toimii tilannekuvan perustana Kilpailukyky & uudistuminen Koulutus ja osaaminen & TKI rahoitus, Kansainvälistyminen & vihreä talous Luodaan tilannekuvan perusteella keskustelunavauksia Määritetään maakunnan keskeisiä haasteita ja luodaan edellytyksiä niiden ratkaisemiseksi Hankkeessa pureudutaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Alueellisesti saatavissa olevan tiedon kattavuuden selvittäminen valittujen osaalueiden ja muuttujien osalta Keskeisimpien puutteellisten tietokokonaisuuksien identifiointi Innovaatiotietoa hyödyntävien eri tahojen tunnistaminen ja heitä palvelevan tiedontuotannon suunnittelu
KV kentällä erilaisia tapoja mitata innovaatiotoimintaa Kansainvälisesti on kehitetty laajasti erilaisia mittaamis/seuranta järjestelmiä Eroavat toisistaan Kattavia aluetasoisia indeksejä on harvakseltaan Toiset perustuvat kyselyihin, toiset laajempiin tilastotietoihin KV tasolla tiedostettu mittaamisen ongelmat erilaisten maiden ja alueiden välillä Tilastointiongelmat Maiden kehitystason erilaisuus 8.12.2017 3
IKEP hanke käytännössä Verkostojen kokoaminen, avoin innovaatio Vahvistetaan tietopohjaa 45 indikaattoria Määrällinen analyysi Mahdollistetaan ratkaisut Luodaan tilannekuva Muodostetaan kehittämistoimenpiteitä Rahoitusmahdollisuudet, kokeilut Laadullinen analyysi: asiantuntijat, yritykset, tutkijat yhdessä 8.12.2017 Etunimi Sukunimi 4
Hankkeen tuloksena Maakunnan strategia ja tulevaisuustyön tietopohja vahvistuu Maakuntaohjelma Älykäs erikoistuminen Dialogi ministeriöiden kanssa Tuetaan strategioiden toimeenpanoa Edistetään maakunnallisen tulevaisuustyön vaikuttavuutta
Kilpailukyky Elinkeinopoliittinen ilmapiiri 2016 PK yritysten kasvuhakuisuus 2017 Työllisyysaste 2016 120 110 100 90 80 70 60 Työn tuottavuus 2015 Teollisuustuotannon jalostusarvo 2016 Kasvuyritysten määrä 2015 Yritysten liikevaihto 2015 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Nykytila Etelä Pohjanmaan työllisyysaste on Manner Suomen viidenneksi korkein Tuottavuuden kasvu on hidastunut Teollisuustuotannon jalostusarvo on jatkanut laskua Etelä Pohjanmaalla Yritysten liikevaihdon lasku on hidastunut ja alueelliset kehitysnäkymät ennakoivat positiivisia näkymiä niin Etelä Pohjanmaalle ja koko maahan Kasvuyritysten määrä pysynyt vakaana, pk yritysten kasvuhakuisuus on kääntynyt laskuun Haasteet ja mahdollisuudet Työn tuottavuuden kasvattaminen kaikilla sektoreilla. Maakunnan yrityksissä digitalisaatio on edistynyt hitaasti; uusi teknologia ja automaatio eivät ole levinneet tarpeeksi laajalle Teollisuustuotannon jalostusarvon kääntäminen kasvuun ja teollisuuden työpaikkojen määrän lisääminen Kehittämisehdotukset Työn tuottavuuden parantaminen tukemalla TKI toimintaa, digitalisaatiota, uusien tuotteiden kehittämistä ja uusia toimintatapoja Yrityskiihdyttämöt, innovaatio ja kokeilualustojen käyttöönotto. Investoinnit automaatioon, IoT:n hyödyntämiseen ja osaamisen vahvistamiseen
Koulutus ja osaaminen Toiseen asteen koulutuksesta valmistuneiden määrä 2015 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25 64 v. 2016 Korkeakoulujen perusrahoitus 2016 140,00 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 T & K henkilöstö korkeak. ja tutkimuslaitoksissa (htv) 2016 Korkeakoulujen tieteelliset julkaisut 2016 Korkeakoulujen tutkintoopiskelijat 2016 Korkeakoulujen populaarit julkaisut 2016 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Nykytila Korkeakoulujen rahoitusta on leikattu merkittävästi viime vuosina, joka näkyy resursseissa, henkilötyövuosissa ja opiskelijoiden määrässä Maakunnan koulutustaso kasvu työikäisten keskuudessa on pysähtymässä Toisen asteen koulutuksesta valmistuneita on merkittävästi enemmän Haaste Korkean osaamistason ja korkeakoulutuksen vaativa työ lisääntyy erityisesti osaamisintensiivisillä ja korkeaa arvonlisää tuottavilla aloilla. Osaamistarpeiden määrittäminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja maakunnan koulutustason nostaminen. Vastaaminen osaajavajeeseen ja aivovuotoon Vaikuttavan tutkimuksen edistäminen ja vuorovaikutuksen lisääminen eri sektorien välille Kehittämisehdotukset Korkeakoulututkintojen määrää lisääminen keskeisillä aloilla, koulutusohjelmien räätälöiminen yritysten lyhyen ja pitemmän aikavälin osaamistarpeita Kehitetään avoimen yliopiston ja aikuiskoulutuksen palveluja ja otetaan käyttöön yhteistyöalustoja Vuorovaikutuksen lisääminen innovaatioekosysteemin toimijoiden välille
TKI rahoitus Kotimaiset patenttihakemukset 2016 Tutkimus ja kehitysmenot alueella 2016 160,00 150,00 140,00 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 Korkeakoulujen alueellinen & kansallinen TKI rahoitus 2016 Tekes rahoitus yritykset, kunnat 2016 Korkeakoulujen KV TKI rahoitus 2016 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Nykytila T&K rahoitus on matala suhteessa muihin maakuntiin. 2010 luvulla kokonaismäärä on kasvanut. Yritysten osuus on lähes 80%. Korkeakoulutoimijoiden TKI rahoitus on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, kv rahoituksesta saatu lisäresursseja Tekes rahoitusta hyödynnetään aktiivisesti maakunnassa. Hankkeiden määrä lisääntynyt, koko pienentynyt., vuositasolla suuria vaihteluja Patenttihakemukset ovat pysyneet melko tasaisena. Suhteessa muihin maakuntiin ja resursseihin EP:llä ollaan aktiivisia innovaatioiden patentoinnissa Haaste Talouden ja tuottavuuden kasvu kytkeytyy tiiviisti teknologiseen kehitykseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen. TKI intensiteettiä vahvistamalla vahvistetaan maakunnan kilpailukyvyn kehittymistä. TKI toiminnan lisääminen ja olemassa olevien palvelujen hyödyntäminen elinkeinoelämän parissa Radikaalien innovaatioiden luominen Kehittämisehdotukset Tunnistetaan elinkeinoelämän TKI toiminnan, digitalisaation ja kasvun pullonkauloja Vahvistetaan maakunnan TKI toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja luodaan asiakaslähtöisiä toimintamalleja Tuetaan korkean liiketoimintapotentiaalin omaavien innovaatioiden syntymistä
Vihreä talous Metsäteollisuuden jalostusarvo Maatalousyritysten kiinteän pääoman bruttomuodostus 2014 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Elintarviketuotannon jalostusarvo 2015 Uusiutuvan energian sähköntuotannossa (vesi & tuulivoima) 2016 Luomualan yritysten määrä 2016 Monialaisten maatilojen määrä (osuus kaikista maatiloista) 2013 "toissa vuonna" "viimeksi" =100 "nyt" Nykytila Maatalouden rakennemuutos jatkuu, tilojen määrä vähenee ja keskimääräinen peltoala kasvaa. Maatalouden investoinnit ovat kasvaneet, mutta velkaantuminen on huolena Elintarviketuotannon jalostusarvo on romahtanut, osittain Venäjän pakotteiden vuoksi. Ruoka alan aluetaloudellinen merkitys on Etelä Pohjanmaalla suurin kaikista maakunnista Luomualan yritysten määrä on lisääntynyt ja luomutuotteilla on entistä enemmän kysyntää Maakunnan sähköntuotanto vesi ja tuulivoiman osalta on merkittävästi kasvanut Haaste Maatalouden uudistumisen ja monialaisuuden tukeminen Luomutuotannon, kiertotalouden ja matkailun edistäminen Jalostusarvon kasvattaminen niin tuotannon kuin aineettoman arvonlisän kautta Kehittämisehdotukset Tuetaan monialaisuutta maatalousyrityksissä, uudistumista ja tuottavuutta, luomutuotantoon siirtymistä, kiertotaloutta ja matkailua Korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen, brändin vahvistaminen ja viennin edistäminen Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen rekrytoinnissa ja koulutusohjelmissa
Paikallisista klustereista kohti ekosysteemia Innovaatiopolitiikka tarvitsee suuntaa Maakuntaohjelma & älykkään erikoistumisen strategia ohjaavat mutta rinnalle tarvitaan ekosysteemianalyysia Toimintaympäristön kehittäminen vuoropuhelun kautta Toimenpiteiden koordinointia ja suuntaamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi Ekosysteemi eroaa klusterista, että se on avoimempi, monimuotoisempi ja dynaamisempi toimijakokonaisuus, eikä sen tarvitse olla rajautunut tietylle maantieteelliselle alueelle Julkinen sektori ei voi johtaa ekosysteemejä, mutta se voi edistää niiden kehitystä Kokeilut ja pilotointi (esim. Aiko rahoitus) Verkostojen kokoaminen ja vahvistaminen (yhteistyöalustat) Määrittämällä yhteiskunnallisen tarpeen (tai ongelman) ja suuntaamalla resursseja tämän tarpeen täyttämiseksi (EAKR, ESR,Intereg)
Paikallisista klustereista kohti ekosysteemia Julkinen sektori voi rakentaa yhteistyötä, luottamusta ja yhteistä visiota teknologia, sektori ja toimialarajojen yli. Lupaavien ekosysteemien tunnistaminen ja kehittäminen Esimerkiksi Alajärven ja Vimpelin metallialan keskittymässä on voimakas tahtotila kehittää alumiiniosaamista ja rakentaa alan toimijaverkostoja Kansainvälisesti kilpailukykyisten liiketoimintaekosysteemien tulee perustua alueellisen kilpailuedun ja kansainvälisen kysynnän kohtaamiseen
Kiitos!