Maantielain muutokset Liikenne- ja viestintävaliokunnan kuuleminen 28.4.2016 Kenneth Hänninen, Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi 0503202439 1
Uusi sähkömarkkinalaki 2013 ja toimitusvarmuusinvestoinnit 100 80 Sähkömarkkinalaki 51 : Jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava, ja sitä on ylläpidettävä siten, että [...] jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella verkon käyttäjälle yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä; jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta muulla [...] alueella verkon käyttäjälle yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. 60 40 20 0 Keskijänniteverkon maakaapelointiaste % Pienjänniteverkon maakaapelointiaste % Toimitusvarmuusinvestoinnit Verkot kunnossa vuoden 2028 loppuun mennessä Investoinnit 2014-2028 yhteensä 8,2 mrd Painopiste ensin taajamissa, 2020-luvulla haja-asutusalueella 6.11.2015
Sähköverkkojen toimitusvarmuutta parannetaan noin 8 miljardilla eurolla vuosina 2014-2028 Yksityinen maanomistaja Tiekunta Sähkömarkkinalaki (TEM) - MRL 161 :n soveltuvuus rakennuksiin tehtäviin asennuksiin on tulkinnanvarainen - Maanomistajien tavoitettavuus - Valituskierrokset - Maanomistajatietojen saatavuus väestörekisterikes kukselta - Sijoittamislupa haettava jokaiselta tiekunnan osakkaalta erikseen - Tien sijainnin selvittäminen tietoimituksella Sähköverkkojen sijoittamiseen liittyvät lupaprosessit Laki yksityisistä teistä (LVM) - Kunnilla erilaisia lupa- ja sopimuskäytäntöjä Kunta maanomistajana Väestörekisterikeskus Maankäyttöja rakennuslaki (YM) - Kaavoitus Yksityisten omistamat alueet Kuntien alueet - Virallisen sijoittamismääräyksen saaminen on valituskierroksineen pitkä prosessi Museovirasto Rakennusvalvontaviranomainen Maankäyttö- ja rakennuslaki (YM) - Maantielain 42 :n mukainen lupa - Liikenneviraston ohje - Sähköturvallisuuslainsäädäntöä ja - standardeja tiukemmat suojausehdot - Esiselvitykset - Pitkät käsittelyajat (jopa yli 12 viikkoa) - Muut selvitykset kuten muinaismuistoalueet, luontoarvot, vesistövaikutukset jne. Vesistöt Lupaprosessit monitahoisia ja raskaita AVI - Selvitys vesistövaikutuksista - AVIn vesiluvan käsittely kestää jopa 9 kk - Luontoarvoselvitykset - Uhanalaiset lajit - Asiantuntijalausunnot mm. biologeilta - Tiedot uhanalaisista lajeista Maantielaki (LVM) Sähkölaitteiston sijoittamislupa Maantiealueet Muinaismuistoalueet Luonnonsuojelualueet Yksityistiet Vesilaki (OM) - Muinaismuistoalueet selvitettävä museoviranomaiselta - Potentiaaliset alueet eivät ole yhtiöiden tiedossa - Yhtiön kustannuksella arkeologiset inventoinnit jopa rakennetuilta alueilta Investointien toteuttaminen viivästyy ja kustannukset kasvavat SYKE ELY-keskus Muinaismuistolaki (OKM) Toimitusvarmuusinvestointien toteuttaminen edellyttää sujuvia lupaprosesseja
Maantielain muutokset HE 49/2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta Liikennevirastolle määräysvalta mm. johtojen sijoittamisesta ja suojaamisesta Määräys perustunee sähkö- ja telejohdot ja maantiet -ohjeeseen Siirtokustannukset: 42 b :n perusteella johdon omistaja vastaa suojaamisesta, siirtämisestä tai poistamisesta aiheutuvista kustannuksista, jos tien siirtäminen, parantaminen tai muu tienpito tätä edellyttää, kun sijoittamisesta on kulunut käsittelyvuoden jälkeen vähintään viisi vuotta. Tästä aiheutuu merkittävä taloudellinen riski, koska sähköjohtojen pitoaika on 40-50 vuotta. Verkonhaltija maksaisi siirron ainakin 35 vuoden ajan, vaikka siirtoaloite tulisi tienpitäjältä. Lähes vastaava menettely on jo nykyisessä sähkö- ja telejohdot ja maantiet -ohjeessa, mutta määräyksen myötä siitä tulisi juridisesti sitova ja neuvotteluvara häviää. Tien luiskiin asennettavilla kaapeleilla siirtoriski on suurempi kuin ilmajohdoilla, jotka on asennettu yleensä tiealueen reunaan tai ulkopuolelle. Asennustapa tiealueella on muuttunut. Olemme esittäneet lausuntokierroksella vastaavaa menettelyä, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 161 mukaan sijoitettavien johtojen kohdalla sovelletaan. MRL 89 :n perusteella siirtoaloitteen tekijä maksaa siirron, ellei ole kohtuulista edellyttää toisin (käytännössä kustannukset jaetaan johdon iän perusteella). Johtojen siirtämistä on käsitelty myös sähköturvallisuuslain 52 :ssä, jonka mukaan siirtoaloitteen tekijä maksaa siirron. 4
Maantielain muutokset Varoitusverkko: Varoitusverkkovaatimus on standardia tiukempi vaatimus. Se estää käytännössä auraustekniikan käytön, johtaa lisäkustannuksiin ja vaikeuttaa yhteisrakentamista. Verkko on mainittu HE:n perusteluissa. Varoitusverkkoa ei vaadita muilla alueilla. Sijaintitarkkuusvaatimusta ollaan parhaillaan kiristämässä. 10 cm tarkkuusvaatimus tekee verkon tarpeettomaksi Ilmoitusmenettely: Tämä on hyvä asia, mutta käytännön toteutus huolestuttaa: Lakiin on kirjattu ilmoituksen jättämisen ja töiden aloittamisen välille 21 vrk odotusaika, jonka aikana ELY voi käydä läpi ilmoitukset. Energiateollisuuden näkemyksen mukaan ilmoitukset pitäisi pääosin mennä sellaisenaan läpi ilman tarkastusta. Tarvittaessa viranomainen voisi tehdä pistokokeita ja vaikka siirrättää väärin asennetun kaapelin. Jos ELY tarkastaa kaikki ilmoitukset, viivästyy muiden hakemusten käsittely. Ehdotimme lausuntokierroksella myös sitä, että viranomainen voisi myöhemmin soveltaa ilmoitusmenettelyä muihinkin kuin laissa rajattuihin töihin. LVM/Liikenneviraston mukaan tämä ei onnistu, koska ilmoitusmenettely on rajattava laissa tarkasti. 5
Yhteenveto Vaikka lakimuutoksen tavoite on hyvä, tulee se monilta osin vaikeuttamaan yhtiöiden toimintaa: Merkittävä riski siirtokustannusten vuoksi Kaapeleiden lisäsuojaukset (varoitusverkko) aiheuttavat tarpeettomia investointikustannuksia Ilmoitusmenettelyn toteutus käytännössä Yhtiöt joutuvat arvioimaan uudelleen tiealueelle sijoittamisen kannattavuutta suhteessa yksityisten maanomistajien alueisiin Vaikeuttaa yhteisrakentamista Lakimuutoksen vaikutuksia käytännön toimintaan tulisi seurata ja arvioida erityisesti sen vaikutuksia yhteisrakentamisen kannalta 6