Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Samankaltaiset tiedostot
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Aikuisten palvelut

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Vastatkaa kysymyksiin järjestönne näkökulmasta, älkää mahdollisten paikallisyhdistystenne.

MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Koordinaatio E H K Ä I S E V Ä T Y Ö EHKÄISEVÄ TYÖ. Matalan kynnyksen. ja haittojen ehkäisy. Neljä tuulta. Edistävä mielenterveystyö

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

PALOMA- projekti

Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

POPUP- ASUMISNEUVONTA - IDEOITA ASUMISNEUVONTAAN

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?

Tavoitteena turvallisuus

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Rastittakaa valitsemanne vaihtoehdot.

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Hankkeen arviointisuunnitelma

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

LIITE 1: Järjestöt kehittäjinä vuonna 2018

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Järjestöjen palvelut osana asiakkaan palveluketjua

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

Kolmas sektori maaseutukunnissa

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

JÄRJESTÖLÄHTÖISELLE PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TUTKIMUKSELLE ON TILAUSTA

Järjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen. Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

MAAKUNNALLINEN SELVITYS

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Keitä varten järjestöt ovat olemassa? Kiril Häyrinen

Sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Monimuotoinen vapaaehtoistyö

Tervetuloa Terveyspiste-päiville!

L Ä M P I M Ä S T I T E R V E T U L O A J Ä R J E S T Ö K A F F E ( E ) L L E!

Järjestöyhteistyön mahdollisuudet ja haasteet Pohjois-Pohjanmaalla Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Murrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

Teknologia mielenterveyden tukena - vertaistukea kuvapuhelinpalveluna. Kokemus Kohottaa -hanke ( )

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

Kylät ja kolmas sektori

Aineellinen apu. Yhdyspinnat STEA-toimintoihin

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä. Teija Moisanen ja Pertti Virta

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Järjestöjen toimintoihin ja palveluihin osallistuneiden kokemukset ja hyvinvointi MIPA tutkimusseminaari

Miten järjestö on hyötynyt MIPA-hankkeesta ja mitä jäi saavuttamatta?

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Kohtaamispaikkatoiminnan ja maahanmuuttaja/ monikulttuurisuuden kehittämistyöryhmien yhteiskokous klo 9-12, Nalkalan Setlementtitalo

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

Transkriptio:

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2015-2018 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Jurvansuu/EHYT ry 2015 1

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintamuodot miten koota yhteismitallista tietoa erilaisista järjestöistä? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jurvansuu/EHYT ry, Lund/Sininauhaliitto 2015 2

Järjestöjen toiminta: tutkimuskysymykset Mitä toimintamuotoja ja millaisia toimintaprofiileja päihdeja mielenterveysjärjestöillä on? Mitkä ovat järjestöjen toiminnan yhteiset päihde- ja mielenterveystyön rajapinnat? taustalla tarve parantaa päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen yhteyksiä Millaisia hyviä käytäntöjä ja onnistumisia järjestöjen toiminnassa on? Sari Valjakka EHYT ry 2015 3

Tavoitteet Saada vaikuttavaa tietoa päihde- ja mielenterveystyötä tekevistä järjestöistä ja niiden toimintaprofiileista. Tarkentaa kuvaa järjestölähtöisestä päihde- ja mielenterveystyöstä, niiden yhteisistä rajapinnoista, toimintatavoista, hyvistä käytännöistä ja toiminnan tuloksista. Tehdä järjestöjen toimintaa ja merkitystä näkyväksi. mitä kaikkea järjestöissä tehdään, keitä kaikkia ja miten toiminta koskettaa, mikä toiminnan yhteiskunnallinen merkitys on Kysely n. 600:lle päihde- ja/tai mielenterveystyötä tekevälle järjestölle. Sari Valjakka EHYT ry 2015 4

Miten kerätä järjestökyselyllä yhteismitallista tietoa? Tarve tarkemmille ja yhtenäisemmille tunnusluvuille järjestöjen toiminnasta. Käsitteiden täsmentäminen on yhteismitallisen tiedonkeruun perusta (esim. asiakas/osallistuja/kävijä). Sanasto: kootaan ja tarvittaessa määritellään yhdessä kyselyssä käytettävät toimintaan ja järjestön tavoittamiin ihmisiin liittyvät käsitteet. Tavoitteena on yhteisen ymmärryksen luominen. Järjestöjen systemaattinen oman toiminnan seuranta luo perustaa myös tutkimukselle ja arvioinnille. tavat seurata toimintaa vaihtelevat paljon, ei yhteisiä tutkimuskäsitteitä tai -käytäntöjä Sari Valjakka EHYT ry 2015 5

Toimintamuotojen ja keinojen alustavaa ryhmittelyä Vaikuttamistyö viestintä, asioiden ajaminen, kampanjat, vapaaehtoistyö, verkkotyö, koulutus Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Harrastus- ja virkistystoiminta, tapahtumat, kohtaamispaikat, päivätoiminta, vertaistoiminta, vapaaehtoistyö, työllistymisen tukeminen Ehkäisevä työ/edistämistyö Tiedottaminen, koulutus, verkkotyö, vapaaehtoistyö, tapahtumat Vastikkeeton apu ja tuki Ohjaus, neuvonta, palveluohjaus, neuvontapuhelin, sopeutumisvalmennus, kriisityö, toipumisen ja kuntoutumisen tukeminen, korjaava työ, ryhmätoiminnot, tukiasuminen ja asumisen tuki, vertaisten tuki, vapaaehtoistyö, jäsenyhdistysten tukeminen, verkkotyö Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus-, selvitys- ja kehittämishankkeet, koulutus Palveluiden tuottaminen Kuntoutus, korjaavat palvelut, päiväkeskustoiminta, asumispalvelut, asumisen tukipalvelut, ensi- ja turvakotipalvelut, ammattilaisten kouluttaminen MITÄ KAIKKEA SINUN JÄRJESTÖSI TEKEE? Sari Valjakka Ehyt ry 2015 6

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ja säätiöiden toimintamuotoja Kansalaisjärjestötoiminta Palveluiden tuottaminen - Vaikuttamistyö - Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen - Ehkäisevä työ/edistämistyö - Tuki ja apu - Yleishyödylliset palvelut: asiantuntija-apu - Vapaaehtoistyö - Vertaistuki - Järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut - Järjestölähtöisten yritysten tuottamat palvelut - Jäsenyhdistysten tukeminen - Tutkimus- ja kehittämistoiminta Ei taloudellista toimintaa voittoa tavoittelematon voittoa tavoitteleva (Mukaillen Pihlaja 2010) Sari Valjakka EHYT ry 2015 7

Esimerkki 1: Päiväkeskukset kuihtuva työmuoto? Päihdetapauslaskennan mukaan päiväkeskusten asiakasmäärät olivat laskussa, vaikka kokemus puhui toista: väkeä oli runsaasti. Tehtiin oma tutkimus, jota varten sekä jäljitettiin kaikki toimijat (joista monet eivät olleet STAKESin tiedossa) että panostettiin vastausprosenttiin: luvut olivat aivan toiset kuin päihdetapauslaskennassa. Lund 2015 8

Esimerkki 2: Päiväkeskukset vähän kävijöitä? Päihdetapauslaskennan mukaan päiväkeskuksissa kävi paljon vähemmän väkeä kuin oman käsityksemme mukaan. Selvitettiin virallisen tiedon ja kokemuksen eroa ja havaittiin sen olevan seurausta kysymyksen muotoilusta: päihde-ehtoisia asiointeja oli paljon vähemmän kuin kaikkia asiointeja THL siis laski eri asiaa kuin me. Lund 2015 9

Esimerkki 3: Vapaaehtoisten määrä ja merkitys? Joissain päiväkeskuksissa näytti olevan erittäin paljon enemmän vapaaehtoisia kuin toisissa mikä on vapaaehtoisten merkitys? Havaittiin, että joissain paikoissa keskimääräinen vapaaehtoinen teki 3 ja toisissa 36 tuntia vapaaehtoistyötä viikossa eli yhden paikan yksi vapaaehtoinen saattoi tehdä enemmän tunteja kuin toisen paikan kymmenen vapaaehtoista yhteensä. Lund 2015 10

Esimerkki 4: Todelliset toimintamuodot Selvitimme järjestöjen toimintamuotoja. Keräsimme sote-palveluiden toimintamuotolistan ja pyysimme merkitsemään, mitä toimintoja heillä oli. Vasta vähitellen selvisi, että sote-lista oli täysin riittämätön: toiminnasta ei saanut kuvaa, jos sitä katsoi palvelurakenteen ylätasolta. Etenkin erilaiset työllistämistoiminnot olivat valtavan tärkeitä, vaikka ne eivät olleet sote-hallinnon alaisia. Lund 2015 11