KANKAANPÄÄ äly taide hyvinvointi asuvat meillä 13.11.2017 / AA-H
Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 SATAKUNTA ON KOMPAKTI KOKONAISUUS JA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Satakunnan osuus Suomen viennistä on 6,2 % (vrt. väestöosuus 4,1 %, Satakunta on Suomen 19 maakunnasta väestömäärältään 7. suurin). Satakunnan osuus Suomen teollisuuden työpaikoista on 6,1 %, eli n. 1,5 kertaa väestöosuus. Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia. Satakunnan osuus Suomen teknologia- ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotannosta on n. 10 %; elintarvike- ja kemianteollisuuden osuus on myös selvästi väestöosuutta korkeampi. Teollisuuden osuus BKT:stä on 25 %, mikä on huomattavasti maan keskiarvoa korkeampi. Sen ja vahvan viennin ansiosta Satakunnan BKT henkeä kohden on Suomen 19 maakunnasta 5. korkein. Em. seikkojen ansiosta Satakuntaan sijoittaminen edesauttaa koko Suomen hyvinvointia Teollisuudella on merkittävä asema hyvinvoinnin luomisessa pienessä maassa Teollisuuden työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi Satakunnan elinkeinoelämä rahoittaa oman maakunnan ohella koko Suomen hyvinvointia vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Siten investoimalla Satakuntaan koko maa hyötyy!
SATAKUNNAN SEUTUKUNTIEN VAHVUUKSIA Porin seutukunta VAHVA RESILIENSSI (TEOLLISUUDEN MONIPUOLISUUS SUOMEN 7. PARAS 70 SEUTUKUNNASTA) METALLIEN JALOSTUS, KONE- JA LAITEVALMISTUS SEKÄ KEMIANTEOLLISUUS VAHVOJA VIENTIALOJA TEOLLISTEN INVESTOINTIEN KASVU RIPEÄÄ KORKEAKOULUSEKTORIN HAKIJAMÄÄRÄ KASVUSSA YRITYSTEN TUOTEKEHITYS VAHVISTUNUT AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA VAHVASSA NOSTEESSA Seutukuntien resilienssi, Sijaluvut (vihreä parempi, punainen heikompi) Pohjois-Satakunta Rauman seutukunta BKT PER CAPITA SUOMEN 3. KORKEIN, KILPAILUKYKY MAAN KÄRKEÄ PALJON TEOLLISIA INVESTOINTEJA ALUEEN KILPAILUKYKY KOKOON NÄHDEN MAINIO RUNSAASTI MONIPUOLISTA JA TUOTTAVAA VIENTITEOLLISUUTTA ETENKIN METSÄ-, KONEPAJA- JA MERITEOLLISUUDESSA VAHVA ELINTARVIKEKETJU HYVIN MERKITTÄVÄ ENERGIAN TUOTTAJA ALUEEN YRITYSKANNAN UUSIUTUMINEN KIIHTYNYT Seutukuntien BKT/capita Sijaluvut (sininen parempi, punainen heikompi) Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 KORKEA BKT PER CAPITA SUHTEESSA ALUEEN KOKOON TALOUSKASVU NOPEAA MONIPUOLINEN TEOLLINEN RAKENNE VAHVA METALLITUOTETEOLLISUUS SUURIA JULKISIA LAITOKSIA (PUOLUSTUSVOIMAT JA KUNTOUTUSKESKUS)
Sija KOKO MAA 37 602 1 Mariehamns stad 74 492 2 Helsinki 50 741 3 Rauma 43 943 4 Vaasa 42 624 5 Pohjois-Lappi 39 143 6 Turku 37 908 7 Kokkola 37 476 8 Imatra 37 419 9 Lappeenranta 37 146 10 Tampere 37 021 24 Joensuu 31 816 25 Jyväskylä 31 757 26 Pori 31 621 27 Mikkeli 31 554 28 Sydösterbotten 31 070 29 Porvoo 30 993 30 Pohjois-Satakunta 30 809 31 Lahti 30783 32 Kouvola 30628 33 Varkaus 30478 34 Vakka-Suomi 30 090 38 Ylä-Pirkanmaa 28 860 39 Forssa 28 516 41 Luoteis-Pirkanmaa 27 774 51 Lounais-Pirkanmaa 25 832 55 Loimaa 25 306 60 Suupohja 24 278 62 Etelä-Pirkanmaa 23 916 70 Kyrönmaa 19 063
Satakunnan työllisyystilanne pähkinänkuoressa, syyskuu 2017 Työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa 10 690. Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä on alentunut 2550 henkilöä (-19,2 %). Työttömien osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 10,6 %. Työttömien määrä on laskenut kaikissa alueen seutukunnissa; Rauman seudulla 25 %, Porin seudulla 17 % ja Pohjois-Satakunnassa 17 % vuoden takaisesta. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli syyskuun lopussa 4 680 (810 vähemmän kuin vuotta aiemmin) ja alle 25-vuotiaita 1 310 (-390). Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopussa 3 550, mikä on 780 vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja oli syyskuussa 3 530 (1450 enemmän kuin vuotta aiemmin). Näistä uusia, syyskuussa ilmoitettuja paikkoja oli 1 690. Työpaikoista täytettiin syyskuun aikana 390. Lähde: Työllisyyskatsaus, syyskuu 2017 5
SATAKUNNAN NOUSUTRENDEJÄ 2010-LUVULLA Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 Liikevaihdon kasvu* 2010-2016 Toimialat keskimäärin 1 % Teollisuus keskimäärin -6,9 % Automaatio- ja robotiikka-klusteri 46,9 % *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTE:a, joka pääsisi kärkisijoille Majoitus- ja ravitsemistoiminta 16,8 % Liike-elämän palvelut Elintarviketeollisuus 16,3 % 12,1 % Satakunnassa on runsaasti nousevia aloja ja rakenteellisia vahvuuksia, joilla on vaikutusta alueen talouskasvuun. Tukku- ja vähittäiskauppa 9,1 % Matkailu v. 2010-2015 Rakentaminen 8,1 % 7,6 %
Ajankohtaista Satakunnassa syksyllä 2017 Lounais-Suomen PORE => Siltasopimusvalmistelu Työvoiman saatavuus (ml. kv-asiantuntijat, maahanmuuttajat, asuminen) Saavutettavuus (VT 8 ja Pori-Tampere-Helsinki raideliikenne) Koulutus (korkeakoulutus ja toinen aste) T & K Tietopohja Tunnettuus ja imago (SuomiAreena 2018 = mm. Lounais-Suomen rakennemuutospäivä ja valiokuntavierailut) Liikennehankkeiden toteutuksen edistäminen ja seuraaminen, mm. VT 8 toimet, erityisesti Eurajoen liittymäalue VT 12 Eura-Raijala parannuksen toteutus täysimittaisena VT 2 kehittämisselvitys Raideliikennehankkeet (Pori T:re; Kokemäki Rauma; Pori Parkano-Haapamäki) 7
Erityisesti Pohjois-Satakunnan infrahankkeet (korjausvelkapaketista) Mt 273 päällystystyö välillä Kantti-Karvia on toteutettu syksyn 2017 aikana. Pituus n. 7,5 km. Ensi vuonna (v.2018) päällystetään samaa tietä 273 välillä Niinisalo-Kantti n. 24,0 km ja Karvia-Sara välillä n. 9,0 km. Yhteensä tietä 273 päällystetään vuosien 2017-2018 aikana n. 41,0 km. Tänä vuonna (v.2017) on lisäksi päällystetty Pohjois-Satakunnassa seuraavat tiet: Mt 274 Parkano-Kauhajärvi n. 14,0 km Mt 13219 Santanen n. 2,5 km Mt 13293 Katko n. 2,6 km Mt 664 Honkajoki-Kristiinankaupunki n. 6,4 km Mt 13201 Venesjärvi n. 10,8 km
Ajankohtaista Satakunnassa syksyllä 2017 Maakuntauudistuksen valmistelu Maakuntaohjelma: toimii pohjana uuden maakunnan laajalle maakuntastrategiatyölle