Tämä tutkimusraportti toimii yhteenvetona Kannelmäen kaupunginosassa tehdystä pehmogiskyselystä, joka oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani onni hanketta 2009-2010. Vastaavia yhteenvetoja on toimitettu muitakin, ja ne löytyvät osoitteesta http://ytk.tkk.fi/fi/tutkimus/hankkeet/urb_onni_results. Raportissa tarkastellaan alueen asukkaiden kokemuksia arkisista onnen paikoista ja arvioidaan elinympäristön koettua laatua sekä ehdotuksia alueen parantamiseksi. Koosteen on kasannut Maarit Kahila, karttojen laadinta Tuija Tzoulas ja Anna Broberg ja avovastausten luokittelu Santtu Pyykkönen. Lisätietoa ja yhteystiedot: Maarit Kahila Tutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus +358 50 512 4628 Sähköposti maarit.kahila@aalto.fi 1
KANNELMÄKI Kannelmäen osa-alue kuuluu Helsingin Kaarelan kaupunginosaan. Kannelmäki sijaitsee luoteisessa Helsingissä hyvien juna- ja linja-autoyhteyksien päässä Helsingin keskustasta. Alueen rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla ja sen vaikutuksesta alueen yleisilmeeksi on tullut matalasti ja kohtalaisen väljästi rakennetut kerros-, omakoti- ja rivitalot. Kannelmäessä asuu noin 12 800 asukasta. Kannelmäki on väestötiheydeltään helsinkiläiseksi esikaupunkialueeksi tavanomainen: noin 3000 asukasta neliökilometriä kohden. Kannelmäki tarjoaa jokaiselle jotain. Viheralueet, monipuoliset palvelut, rakennuskannan vaihtelevuus ja ihmisten laaja kirjo ovat kaikki Kannelmäen ominaispiirteitä. Seudun turvallisuuskysymykset ovat kuitenkin laskeneet alueen mainetta lähivuosina. Alueen pahamaineisella juna-aseman seudulla sosiaaliset ongelmat kohtaavat. Yllä olevassa kartassa Kannelmäki ympäröitynä sekä kyselyyn vastanneiden kotitalouksien lukumäärä ruuduittain. 2
Kannelmäestä vastasi pehmogis-kyselyyn 160 naista ja 109 miestä, vain 2 vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan. Kyselyyn vastanneista enemmistö oli alle 40-vuotiaita, ja erityisesti 20-24 vuotiaiden ryhmästä tavoitettiin melko runsaasti vastaajia. Kymmeneen muuhun tutkimuksessa mukana olleeseen kaupunginosaan verrattuna Kannelmäessä erot eri ikäryhmien välillä olivat melko tasaiset. Kannelmäessä vastaajat hajautuivat perhetyypeittäin melko tasaisesti, lievä enemmistö vastaajista kuului yhden hengen asuntokuntiin tai lapsettomiin pariskuntiin. Vastaajista selkeä enemmistö asui matalissa kerrostaloissa, ja noin puolet omisti asuntonsa ja puolet vastaajista asui vuokra-asunnossa. Verrattuna Kannelmäen väestömäärään (15-64 vuotiaiden perusjoukko) on kyselyn otos hieman aliedustettu (ks. kuva alla). 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Perusjoukon vertailu vastanneisiin (15-64-vuotiaat) Perusjoukko Vastanneet 3
Paikannetut onnen paikat Kannelmäessä Kannelmäkeläiset paikansivat kartalle pehmogis-menetelmällä onnen paikkoja, jotka näkyvät oheisessa kartassa punaisella. Kannelmäessä onnen paikat eivät kasaudu selkeästi tietyille alueille, vaan ne hajautuvat melko tasaisesti Kannelmäen eri puolille. Suurin osa onnen paikoista sijoittuu puistoalueille ja asuinkortteleihin. Pieni pistetihentymä on havaittavissa Kaarelan puiston eteläosissa Mätäjoen tuntumassa. Ostoskeskusten alueille on paikannettu erittäin vähän onnen paikkoja. Alla olevassa diagrammissa on tarkasteltu paikannettuja onnen paikkoja tarkemmin maankäyttömuodoittain. Kannelmäessä viheralueet onnen paikkana korostuvat myös suhteessa kymmeneen muuhun tutkimuksessa mukana olleeseen kaupunginosaan. Kannelmäkeläisten paikantamat onnen paikat maankäyttöluokittain Viheralueet Asuinalueet Julkisten ja liikerakennusten alueet Liikennealueet Teollisuus- yms. alueet Vesialueet 4
Koettujen myönteisten ja kielteisten laatutekijöiden laatuprofiili Yllä olevassa kuvassa on esitetty kutakin laatutekijää paikantaneiden vastaajien osuudet, oranssilla värillä myönteiset laatutekijät ja sinisellä kielteiset. Kannelmäessä myönteisistä asioista viisi eniten mainintoja kerännyttä ovat: ympäristö on kaunis, kävellen tai pyörällä liikkuminen on sujuvaa, paikka on luonnonläheinen, hyvät harrastus- ja tekemismahdollisuudet ja paikka on rauhallinen. Kielteisistä asioista viisi eniten mainintoja keränneitä ovat: ympäristö on ruma, paikka on rauhaton, sosiaalinen turvallisuus on huono, alueen maine on huono ja ympäristö on epäsiisti. Tummennettu väri laatutekijän kohdalla kertoo, että alueittaisessa vertailussa vastaajat ovat maininneet kyseistä tekijää suhteellisesti eniten tai toiseksi eniten vertailussa muiden tutkimuskaupunginosien välillä. Vertailu eri kaupunginosien asukkaiden mainitsemien asioiden välillä paljastaa, mitkä laatutekijät korostuvat kussakin kaupunginosassa tärkeimpinä. Verrattuna kymmeneen muuhun kaupunginosaan Kannelmäessä korostuivat viisi negatiivista asiaa: - sosiaalinen turvallisuus on huono, - alueen maine on huono, - ympäristö on epäsiisti, - asukkaat eivät huolehdi ympäristöstä ja - rakentaminen on liian tiivistä. On yllättävää, että Kannelmäessä korostuvat ainoastaan kielteiset tekijät. Ilmeisesti esim. Kannelmäen aseman maine turvattoman tuntuisena paikkana ei ole yksin ulkopuolisten puheita, sillä myös alueella asuvat korostavat näitä tekijöitä. Oheisessa kartassa näkyvät yllä mainitut viisi negatiivista laatutekijää paikannettuina. 5
Hyvinä ja huonoina koetut paikat Kannelmäessä Kannelmäkeläiset paikansivat enemmän myönteisiä kuin kielteisiä paikkoja, suhdeluku oli 1,6 (myönteisten paikannusten määrä oli 599 ja kielteisten oli 377). Selkeä myönteisten ja kielteisten pisteiden suma muodostuu Kannelmäessä juna-aseman ja Sitratorin alueelle sekä vanhan ostoskeskuksen alueelle. Näistä alueista molemmille on paikannettu enemmän kielteisiä kuin myönteisiä paikkoja. Kielteisiä tekijöitä on paikannettu hajanaisesti myös muualle, mutta Pelimannintien tuntumassa Kannelmäen eteläpuolella on lisäksi selkeästi havaittavissa pieni rypäs pisteitä, jotka kertovat alueelle sijoitetuista kielteisistä kokemuksista. Tämä näkyy ylhäällä oikeanpuoleisessa kartassa, jossa vasemmanpuoleisen kartan pisteistä on muodostettu pinta, jossa pisteet eivät ole päällekkäin tai peitä toisiaan. Myönteiset paikannukset hajautuvat melko tasaisesti Kannelmäessä, tosin selkeitä pisteryppäitä on tunnistettavissa mm. Kaarelan puiston eteläosassa ja Vanhaistenpuiston alueella. Kannelmäessä selkeästi arvostetaan myös Kannelmäen ulkopuolella sijaitsevia viheralueita, sillä näille sijoittuvat suurin osa Kannelmäen ulkopuolelle tehdyistä paikannuksista (ks. viereinen suuntautuneisuus kartta). 6
Hyvinä ja huonoina koetut paikat laatutekijäluokittain Yllä olevissa kartoissa näkyvät niin kielteisinä kuin myönteisinä koetut laatutekijät neljässä pääluokassa: toiminnallinen laatu, sosiaalinen laatu, ulkoinen ilme ja ilmapiiri. Kartoista voi selkeästi nähdä miten myönteiset laatutekijät hajautuvat enemmän kuin kielteiset. Kannelmäen vanha ostoskeskus ja Sitratorin ympäristö on koettu lähinnä sosiaaliselta, ulkoiselta ilmeeltään ja ilmapiiriltään negatiivisena, kun taas myönteisenä seikkana korostuu molemmissa toiminnallinen laatu. Kannelmäessä asuvat arvostavat asuinalueensa sosiaalista laatua ja ilmapiiriä, kun taas toiminnallinen laatu ja ulkoinen ilme eivät saa aivan samassa suhteessa mainintoja. Kartoista välittyy hyvin myös viheralueiden tärkeys, sillä näille alueille on merkitty ainoastaan myönteisiä paikannuksia. Viheralueilla korostuu toiminnallisen laadun lisäksi myös ilmapiiri ja ulkoinen ilme. Alla olevassa diagrammissa on tarkasteltu kaikkien niin myönteisten kuin kielteisten laatutekijöiden paikantumista maankäyttöluokittain. Kannelmäessä erityisen paljon paikannuksia on tehty viheralueille, ja muihin kaupunginosiin verrattuna myös liikennealueille. Sen sijaan esimerkiksi asuinalueille ei ole tehty aivan yhtä paljon paikannuksia kuin muissa kaupunginosissa. Kannelmäkeläisten paikantamat myönteiset ja kielteiset paikat maankäyttöluokittain: Viheralueet Asuinalueet Julkisten ja liikerakennusten alueet Liikennealueet Teollisuus- yms. alueet Vesialueet 7
Koetun laadun keskiarvon tarkastelu paljasti merkitseviä eroja kaupunginosien välillä. Yllä olevassa kuvaajassa näkyy kannelmäkeläisten koetun laadun keskiarvo. Alla olevassa kuvassa näkyy puolestaan koetun laadun keskiarvo neljässä eri pääluokassa. Kannelmäessä toimintamahdollisuudet ovat saaneet muita pääluokkia huomattavasti paremman kokonaisarvion. Sosiaalinen ilmapiiri on koettu aavistuksen verran laadultaan heikommaksi kuin ympäristön ulkoisen ilmeen kokonaisarvio. PehmoGIS-menetelmässä vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida elinympäristön laatua myös omin sanoin. Kannelmäki näyttäytyy avovastausten mukaan alueena, joka jakautuu Kannelmäen aseman seutuun ja Kannelmäen muihin osiin. Aseman seutu nousee sosiaalisen turvattomuuden, sosiaalisen ilmapiirin ( juopot, nuoriso ) ja ympäristön ulkoisen ilmeen epämiellyttävyyden (epäsiisteys ja rumat rakennukset) muodossa esiin. Muuten aluetta kuvataan usein hyvien liikenneyhteyksien ja hyvien toimintamahdollisuuksien (etenkin luonto ja Kanneltaloa koskevat mielipiteet puolesta ja vastaan) elinympäristönä. Ympäristön sosiaalisen ilmapiirin kokonaisarvio Ympäristön tunnelman kokonaisarvio Ympäristön toimintamahdollisuuksien kokonaisarvio Ympäristön ulkoisen ilmeen kokonaisarvio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Elinympäristön koetun laadun keskiarvo 8
Tärkeiksi koetut reitit Kannelmäessä Yllä olevista kartoista vasemmanpuoleisessa on kuvattu ne reitit kulkutavoittain, jotka vastaajat kokevat miellyttävinä ja oikeanpuoleisessa kartassa puolestaan ne reitit, jotka koetaan epämiellyttävinä. Kannelmäessä suurin osa reiteistä koetaan myönteisinä, näistä valtaosa kuljetaan kävellen tai pyörällä. Erityisesti miellyttäviä kävelyreittejä näyttää löytyvän Kannelmäen eri osista. Epämiellyttävistä reiteistä osa kuljetaan mm. autolla, mutta suurin osa kävellen. Nämä reitit painottuvat keskustan tuntumaan aseman seudun ja vanhan ostoskeskuksen väliselle alueelle. 9
Paikannetut parannusehdotukset Kannelmäessä Kannelmäkeläiset paikansivat parannusehdotuksia yhteensä 380 kpl. Parannusehdotukset koostuvat kuudesta luokasta: säilytettävä kohde (199 paikannusta), kohennettava paikka (181 paikannusta), poistettava kohde (32 paikannusta), uusi rakennus (30 paikannusta), kohennettava alue ja uusi reitti. Tämän lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa kustakin paikasta lisää avovastauksen muodossa, kooste näistä löytyy seuraavalta sivulta. Kannelmäen alueella suurin osa paikannuksista kohdistui Kannelmäen aseman seudulle ja Mätäjoen viheralueille. Yllä olevissa kartoissa näkyvät vasemmalla parannusehdotukset, jotka on paikannettu pisteinä sekä uudet reitit ja oikealla kohennettavat alueet. Kohennettavien alueiden maininnat keskittyvät selkeästi aseman seudulle ja Sitratorin ympäristöön sekä vanhan ostoskeskuksen alueelle. Toisaalta myös Kaarelan puistoon ja Mätäjoen varteen on paikannettu kohennettavia alueita. Asemanseutu koetaan erityisesti kohennettavana paikkana, joka kuitenkin tulee asukkaiden mielestä säilyttää. Sen poistamista ei juurikaan ole ehdotettu. Tilanne on sama vanhan ostoskeskuksen kohdalla. Sen sijaan joitain asuintaloja on ehdotettu poistettaviksi. Säilytettäviä kohteita löytyy asukkaiden mielestä Kannelmäestä kuitenkin enemmän ja nämä keskittyvät erityisesti puistoalueille. Uusia reittiyhteyksiä on ehdotettu jonkin verran ja osa niistä sijoittuu Kaarelan puiston läpi kulkeviin yhteyksiin. 10
Parannusehdotukset sanoin: Mätäjokea ympäröivät viheralueet: Mätäjoki ja sen ympäristö Kaarelanpuistosta aivan Lounas-Kannelmäkeen asti saivat selvästi suurimman osan Kannelmäkeen tehdyistä pisteytyksistä. Vaikka Kannelmäki ei ulotu aivan Mätäjoelle asti, voidaan olettaa, että Mätäjoella on tärkeä merkitys kannelmäkeläisen arkipäivässä. Mätäjokea ympäröiville viheralueille paikannettiin 90 Säilytettävä kohde -parannusehdotusta. Lisäksi viheralueille paikannettiin myös noin 8 Kohennettava kohde - parannusehdotusta. Kohennettava kohde -paikannuksissa vastaajat esittivät, että Mätäjoen kunnossapito vaatii enemmän resursseja viranomaisilta. Kiinnostavaa oli, kuinka kaikki kahdeksasta Kohennettava kohde -parannusehdotuksesta paikantuivat joen välittömään ympäristöön. Vastaajien mukaan joen ulkonäköä voitaisiin siistiä ja vettä puhdistaa. Mätäjoen loppupää on pelkkää pöheikköä. Seuraavassa Mätäjoen viheralueet jaoteltuina omiin kokonaisuuksiinsa. Mätäjokialueen koillinen osa Kartanonhakaan asti: Alue on Malminkartanon puolella Kannelmäestä pohjoiseen. Alueeseen kohdistui 30 Säilytettävä kohde -parannusehdotusta, joista 18 vastauksessa oli sanallinen kommentti. Näissä ylistettiin alueen maaseutumaisuutta ja levähdyspaikan arvoa. Ihana näkymä: maaseutua kaupungissa, lintujen keväinen ja syksyinen levähdyspaikka, uuden vuoden vieton vakikohde. Ikivanha peltomaisema pitää säilyttää. Kartanonhaka Mätäjoen varressa: Puistoalue sijaitsee Kannelmäestä luoteeseen Malminkartanon puolella. Alueeseen kertyi kaikkiaan 52 Säilytettävä kohde -parannusehdotusta, joista 30:ssä oli sanallinen kommentti. Aluetta pidettiin virkistyspaikkana ja ulkomahdollisuuksien tarjoajana kaiken kaikkiaan erittäin tärkeänä paikkana Kannelmäen läheisyydessä. Useassa vastauksessa tuotiin esille viheralueen tarve ja haluttomuus minkäänlaiseen lisärakentamiseen alueelle. Puisto, luonto, ehdottomasti säilytettävä, ylläpidettävä ja kohennettava. Koko viheralue on henkisten voimavarojeni lähde. Pelimannintieltä alkava kallio- ja metsäalue: Eteläisessä Kannelmäessä sijaitsevaan metsäalueeseen on kohdistunut vain kahdeksan Säilytettävä kohde -parannusehdotusta, mutta nähtävästi sanallisten kommenttien mukaan alueella on oma tärkeä merkityksensä. Vastaajat esittävät, että alue on vallihautojen ja lapsien leikkipaikkojen takia tärkeä rakentamattoman ympäristön virkistysalue. Vanhat juoksuhaudat ovat loistavia! Olisi mukavaa nähdä että niitä kunnostettaisiin ja siivottaisiin. Kannelmäen asema, Sitratori ja Kanneltalo: Edellä mainitut paikat muodostavat Kannelmäen niin sanotun uuden ostarin seudun tai Kannelmäen aseman seudun. Kaikkiaan aluekokonaisuus sai pisteytyksiä 71, joista 39:ssä oli sanallinen kommentti. Vaikka seuraavassa olen jaotellut aluekokonaisuuden eri paikkoihin, voidaan sanoa, että vastaajien antamat merkitykset esim. Kannelmäen asemalle voi viitata myös Sitratoriin ja toisinpäin. Kannelmäen aseman seutu: Varsinainen aseman seutu sai pisteytyksiä 28, joista 16:ssa oli sanallinen kommentti. Kannelmäen aseman seutua parjattiin turvattomuutensa ja epäsiisteytensä johdosta. Aseman huono maine näkyy vastauksista. Lisäksi huomionarvoista on, että rautatieaseman länsipuolella sijaitse parkkihalli sai osakseen varsin monta Kohennettava kohde - paikannusta. Näyttäisi siltä, että kyseisellä parkkipaikalla on vaikutuksensa asemaseudun ilmapiiriin. Kannelmäen asema on hirveä paikka tulla odottamaan junaa. Liikun osaksi bussilla enemmän, koska inhoan kanzun juna-asemaa. Asemanseutu uusiksi ja tehtävä siitä viihtyisämpi. Sitratori: Torin seutuun on kohdistunut 35 pisteytystä, joista 19:sta on lisätty sanallinen kommentti. Sitratori nousi esille erityisesti sosiaalisen ilmapiirinsä johdosta. Alkoholin ja baarien läheisyys yhdistettiin usein Sitratorin huonoon ilmapiiriin. Kanneltalo: Kannelmäen kulttuurikeskuksena tunnettu Kanneltalo nähtiin positiivisena ja säilytettävänä paikkana alueella. Kanneltaloon kohdistui kahdeksan Säilytettävä kohde - ja kaksi Kohennettava kohde -parannusehdotusta. Sitratorin huonon ilmapiirin nähtiin vaikuttavan negatiivisesti Kanneltalon viihtyisyyteen. Sitratori on tyylitön ja epäviihtyisä paikka spurguineen ja kapakoineen. Kanneltalo tosin on hyvä ja viihtyisä ja siellä tulisi käytyä enemmänkin jossei se sijaitsisi Sitratorilla. Kannelmäen kirkko ja sen lähiympäristö: Kirkkoon ja puistoalueeseen on kohdistunut 27 Säilytettävä kohde - ja kolme Kohennettava kohde -parannusehdotusta. Säilytettävä kohde -paikannuksista seitsemässä on sanallinen kommentti. Vastauksissa kehuttiin kirkon ulkomuotoa ja lähiympäristön puiston viihtyisyyttä. Kohennettava kohde -parannusehdotuksissa toivottiin turvallisuutta ja lähestyttävyyttä leikkikentälle ja siisteyttä koirapuistoon. Kirkko ympäröivine puistoineen on viihtyisä ja tyylikäs. 11
Arkiympäristön solmukohdat ja suuntautuneisuus Yllä olevassa kartassa näkyvät kannelmäkeläisten paikantamat arkipalvelut: kauppa, koulu ja päiväkoti sekä suunta, josta palveluita lähestytään. Kannelmäessä on kolme selkeää keskusta, joissa asukkaat asioivat. Kartasta välittyy myös selkeästi uusimman keskuksen Prisman (Kannelmäen kaakkoiskulmassa) vetovoimaisuus. 12
Seuraava yhteenveto Kannelmäestä perustuu kerättyyn, runsaasti kokemuksellista laatua kuvaavaan paikkatietoaineistoon. Tämä yhteenveto on yksi esimerkki siitä, miten asukkaiden tuottamaa tietoa elinympäristön vahvuuksista ja heikkouksista voidaan niputtaa yhteen. Alueet on jaoteltu maankäyttömuodon suhteen kolmeen ryhmään: viheralueisiin, asuinalueisiin ja keskuksiin, jotka aineistomme perusteella näyttäytyvät kokemuksellisesti merkityksellisinä paikkoina. Yhteenveto on luonteeltaan hyvin yleistävä, ja sen tavoite on tuoda esille yksi mahdollisuus jäsentää tätä laajaa aineistoa ja tarjota samalla myös alusta keskustelulle kaupunginosan ominaispiirteistä, sen heikkouksista ja vahvuuksista. Esille tulleiden ominaispiirteiden perusteella alueet on ryhmitelty edelleen kokonaisuuksiin, joita aineistomme pohjalta tulee joko suojella, kunnioittaa tai kohentaa/parantaa. Suojeltavat alueet tarkoittavat merkityksellisiä alueita, joiden muokkaamista ei suositella. Kunnioitettavat alueet puolestaan ovat alueita, joilla muutoksia voi toteuttaa, mutta olemassa olevat piirteet huomioiden. Alueet, joita tulee parantaa/kohentaa, käsittävät paikat, joita asukkaat toivovat erityisesti kehitettävän. Kannelmäessä on tunnistettavissa sekä lähiviheralueita että kokoavia viheralueita, joille tullaan laajemmin koko alueelta. Viheralueet ovat yleisesti ottaen kaikki erittäin merkityksellisiä, mutta Kannelmäessä näiden välillä voidaan asukkaiden paikantamien kokemusten perusteella tehdä pientä erottelua. Pohjoispuolella sijaitsevat lähiviheralueet ovat erittäin tärkeitä asukkaille ja tämän tyyppisiä viheralueita tuleekin suojata. Toisaalta vastaajat myös kokevat, että Kaarelan ja Mätäjoen aluetta pitäisi kehittää, jolloin sen varovainen muokkaaminen on mahdollista. Kuitenkin aivan Kannelmäen ytimessä sijaitsevat puistoalueet tulisi laittaa vastaajien mukaan parempaan kuntoon. Kannelmäessä voidaan tunnistaa myös erityyppisiä asuinalueita. Kaarelan pohjoispuolella sijaitseva asuinalue on esimerkki merkityksellisestä asuinalueesta, jolla on selkeät ja arvostetut ominaispiirteet. Asuinalue Pelimannintiellä puolestaan kaipaa kohennusta. Keskellä Kannelmäkeä hahmottuu myös alue, jolle paikantuu kaiken kaikkiaan sekä myönteisiä että kielteisiä tekijöitä, jolloin alueen tarkempi tutkiminen ja sen varovainen kehittäminen saattaisi hyvinkin mm. yhdistää verrattain erillään olevia keskuksia Kannelmäessä. Juna-aseman ympäristö ja Sitratori, vanha ostoskeskus sekä Prisman alue muodostavat Kannelmäen kolme toiminnallista keskusta. Erityisesti vanhempien keskustojen koettu laatu on verrattain kielteinen, mutta koska paikat ovat asukkaille merkityksellisiä koetaan alueiden kehittäminen tarpeellisena. Asukkaiden kokemukset Kannelmäestä kertovat kahtia jakautuneesta alueesta, jossa junaradan eteläpuoli koetaan enimmäkseen melko kielteisenä ja pohjoispuoli puolestaan myönteisempänä. Pohjoispuolella on tunnistettavissa ominaispiirteiltään eheämpiä kokonaisuuksia, jotka välittyvät asukkaille merkityksellisinä paikkoina. 13