LOPPURAPORTTI Riihimäki 23.12.2010 VUOTOVESIEN HALLINNAN KÄSIKIRJA Vesijohtoverkostojen vuotovesien hallinnan kehittäminen 1. Johdanto Tässä loppuraportissa verrataan toteutunutta tilannetta ja lopputulosta hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioihin. Hankesuunnitelman tiedot on esitetty kursiivilla, muun tekstin ollessa varsinaista loppuraporttia. Suomen Ympäristöopisto laati Riihimäellä 27.2.2009 päivätyn hankesuunnitelman VUOTOVESIEN HALLINNAN KÄSIKIRJA, Vesijohtoverkostojen vuotovesien hallinnan kehittäminen. Kehittämishankkeessa oli tarkoituksena tuottaa painatusvalmis käsikirja kentän toimijoille vesijohtoverkoston vuotovesien hallinnan edistämiseksi vesilaitoksissa. Uusi käsikirja oli suunniteltu tehtäväksi suomennoksena PROWAT-hankkeessa tuotetusta englanninkielisestä käsikirjasta Water Loss Handbook. Suomenkielisen käsikirjan tavoitteena oli toimia kentällä tietopakettina, joka ohjaa ja opastaa tehokkaaseen vuotovesien hallintaan. Suomenkielinen käsikirja nähtiin tarpeelliseksi, koska kaikki vesihuollon asiantuntijat eivät hallitse englannin kieltä riittävän hyvin hakeakseen tiedon englanninkielisestä opaskirjasta. Käytännön työhön ryhdyttiin keväällä 2009 ja kesällä 2010 saatiin painovalmiiksi julkaisu VUOTOVESIEN HALLINTA Vesijohtovuotojen vähentäminen. Työtä varten muodostettu asiantuntijaryhmä joutui melko pian työn aloitettuaan toteamaan, että englanninkielisen alkuteoksen käännös ei sellaisenaan sovellu käytettäväksi Suomen olosuhteissa. Niinpä kirjan rakennetta ja sisältöä jouduttiinkin muokkaamaan ja täydentämään perin pohjin ja toisaalta poistamaan Suomessa soveltumattomia käytäntöjä, johtuen vesilaitosten koko- ja materiaalieroista, veden laadusta yms.
2. Hankkeen tarkoitus Kehittämishankkeessa oli tarkoituksena tuottaa painatusvalmis käsikirja kentän toimijoille vesijohtoverkoston vuotovesien hallinnan edistämiseksi vesilaitoksissa sekä toimia opetusmateriaalina ja sen pohjalta on tarkoitus tuottaa koulutukseen liittyvää aineistoa, joka varmistaa henkilöstön ajantasaisen osaamisen vuotovesien hallintaan liittyvissä asioissa, mikä on keskeinen menestystekijä jokaisessa vesilaitoksessa. Hankkeen suunnittelukeskustelujen mukaan tuleva käsikirja soveltuisi Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen julkaisusarjaan. Hankkeen tavoitteet ovat tältä osin toteutuneet. Kirja on käyttökelpoinen kokooma- ja tietoteos niin vesilaitosten käyttöön kuin opetusmateriaaliksi. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys on valmis ottamaan teoksen julkaisusarjaansa ja edelleen jakeluunsa. 3. Hankkeen kohderyhmä Hankkeessa tuotettavan käsikirjan kohderyhmänä ovat sekä vesihuoltoalalle tulevat uudet ja vanhat kentällä toimivat henkilöt. Käsikirjan sisällön on tarkoitus soveltua johdolle, työnjohdolle ja soveltuvin osin myös työntekijäportaalle. Tavoite on toteutunut, sillä kirja on jokseenkin kattava ja siinä yhdistyy niin teoriaa kuin käytäntöä palvelevaa tietoutta. 4. Menetelmät Hankkeen kehittämiseen tarvitaan työelämän tarpeiden mukaista ohjausta vesilaitoksilta ja muilta asiantuntijoilta suomessa. Työelämän edustajat toimivat käsikirjan laadinnan aikana kommentoijina ja tarpeen mukaan työryhmän jäseninä. Toteutui jokseenkin hyvin työryhmän kokoonpanossa. Toivomisen varaa jäi kuitenkin vesilaitoksilta saatujen kommenttien ja esimerkkitapausten määrän suhteen. 5. Hankkeen aikataulu Kehittämishanke alkaa tilannekatsauksella, joka käydään yhteistyöryhmän palaverissa. Hankkeen suunniteltu toteutumisaikataulu olisi 04/2009 11/2009, eli kesto noin 8 kuukautta.
Aikataulu ei toteutunut kahdesta pääsyystä. Kirjaa ei voitu laatia käännöksenä, vaan tehtävä laajentui käytännössä uuden kirjan kirjoittamiseksi. Työryhmän jäsenillä ei ollut mahdollisuutta suoriutua tästä laajentuneesta tehtävästä oman toimensa ohessa, joten keväällä 2010 kutsui tehtävään uuden, ulkopuolisen vesihuollon asiantuntijan. Ehdotus Vuotovesien hallinta kirjaksi valmistui 30.6.2010, lausuntokierros siitä oli käyty 15.8.2010 ja julkaisu todettiin painovalmiiksi 30.8.2010. Aikataulu piteni suunnitellusta noin 9 kuukautta eli hankkeen kestoaika käytännössä tuplaantui. 7. Hankkeen yhteistyöryhmä, keskeiset yhteistyötahot ja koordinointi Hankkeen yhteistyöryhmä saatiin koottua suunnitellulla tavalla asiantuntijaryhmänä, lukuun ottamatta vesilaitoksen suoraa edustajaa, jolla ei ollut mahdollisuutta osallistua ollenkaan käytännön tehtäviin. Toisaalta ryhmässä oli useita henkilöitä, jotka ovat olleet vesilaitosten monipuolisissa tehtävissä. Kirjan toimittamisesta vastasi seuraava, alan asiantuntijoista koostunut työryhmä: Kia Aksela Riikka Elo Teemu Heusala Sakari Hyytiä Päivi Kopra Kalle Rajantie Mika Rontu Risto Tenhunen Timo Tolonen Tapio Tolvanen Kalle Vuorela TKK Tekla Corporation, Infra & Energy Helsingin Vesi Oy, 1.1.2010 alkaen HSY HAMK Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Osuuskunta Eco-One Suomen Putkisto Tarvike Oy Oy Lining Ab Työn kuluessa kirjaan suunniteltujen tietojen tarpeellisuus ja oikeellisuus vesilaitosten näkökulmasta tarkistettiin erillisten kyselyjen ja osalausuntojen avulla suoraan useilta vesilaitoksilta.
8. Tiedotus Työt raportoidaan loppuraportissa. Työn tulokset esitetään tarvittaessa Vesihuoltopäivillä ja Vesitalous-lehdessä. Loppuraportti on tässä laadittuna. Työn tulosten esittäminen tapahtuu suunnitellulla tavalla ja myös VVY:n toimesta, kunhan julkaisuaikataulu tarkentuu. 9. Kehittämishankkeen budjetti ja rahoitus Alla kehittämishankkeen arvioidut ja toteutuneet kustannukset ja hankkeen rahoitus. Arvioitu kustannus Toteutunut kustannus Palkat 7000 Palkat 13 089 Asiantuntijat 9000 Asiantuntijat 6 061 Matkat 1500 Matkat 1 127 Materiaali 500 Materiaali 35 Yhteensä 18000 Yhteensä 20 312 Arvioitu rahoitus Toteutunut rahoitus VVY 10000 VVY 6 000 Vesihuoltolaitokset 1000 Vesihuoltolaitokset 0 Maa- ja vesitekn. tuki 5000 Maa- ja vesitekn. tuki 5 000 Sykli ja Eco-One 2000 Sykli ja Eco-One 9 312 Yhteensä 18000 Yhteensä 20 312
10. Hankkeen käytännön hyöty Käsikirjan valmistumisen ja painatuksen jälkeen Vesijohtojen verkostohallintaan on saatavilla ajantasainen tieto Käsikirjaa voidaan hyödyntää monella eri työntekijätasolla aina työntekijästä johtotasoon Käsikirjaa voidaan hyödyntää monella eri vesihuollon sektorilla: vesihuoltolaitokset, konsultit, kouluttajat jne. Käsikirjaa voidaan käyttää koulutusmateriaalina ja luoda siitä koulutusmateriaalia soveltuvin osin. Mielestämme valmistunut kirja täyttää asetetut tavoitteet osaltaan hyvin. Riihimäki 23.12.2010 Esa Leinonen Vararehtori Suomen Ympäristöopisto Timo Tolonen Kouluttaja Suomen Ympäristöopisto