TÄSSÄ JA NYT Kaakkois-Suomen piiri Järjestötiedote 3/2015 Jarkko Mikkonen 1
TYKKÄÄ Facebookissa Seuraa toimintaamme Facebookin kautta. facebook.com/punainenristi KESKUSTELE Twitterissä twitter.com/punainenristi TIEDÄ TAPAHTUMISTA Etsi paikkakuntasi tapahtumia verkosta. rednet.punainenristi.fi KATSELE VIDEOITA Youtubessa youtube.com/suomenpunainenristi MERKKI SUOJAA SINUA SUOJAA SINÄ MERKKIÄ! Punainen risti valkoisella pohjalla on suojamerkki ja asevoimien lääkintähuollon tunnus. Se suojelee kriisitilanteissa siviileitä, avustustyöntekijöitä ja haavoittuneita sotilaita. Suojamerkin omistavat sodan oikeussääntöihin eli Geneven sopimuksiin sitoutuneet valtiot, joista Suomi on yksi. Punaisella Ristillä on oikeus käyttää tunnusta toimintansa merkitsemiseen ja valvoa sen käyttöä. Lue lisää humanitaarinenoikeus.fi TUTUSTU VERKKOKAUPPAAN punaisenristinkauppa.fi:n järjestönäkymästä tilaat kätevästi kaikki osastomateriaalit. Tarvitsetko tunnukset? Laita viesti myynti@punainenristi.fi SOITA JA LAHJOITA 0600 12220 (20,28 / puhelu + pvm Eihän unohdeta Nepalia! Olen alun perin kotoisin Nepalista ja asunut Suomessa lähes 11 vuotta. Nepalin maanjäristyskatastrofi 25.4.2015 kosketti syvästi koko Suomen nepalilaista yhteisöä. Moni Suomessa asuva nepalilainen menetti järistyksessä perheenjäseniään tai kotitalonsa. Suomen nepalilainen yhteisö alkoi heti järistyksen jälkeen miettiä, mitä voisimme tehdä auttaaksemme kotimaatamme. Otin välittömästi yhteyttä Suomen Punaiseen Ristiin ja saimme keräyslippaat jo järistyksen jälkeisenä päivänä sunnuntaina 26.4. Yli 300 nepalilaista oli mukana keräämässä ympäri Suomea seuraavien kahden viikon aikana. Keräyksen aikana huomasin, kuinka hyvin suomalaiset pystyivät eläytymään nepalilaisten tilanteeseen ja kuinka auttavaisia he ovat. Nepalilaiselle yhteisölle on ollut myös henkisesti hyvin tärkeää, että olemme pystyneet tekemään jotain maamme ja kansamme hyväksi, vaikka asumme kaukana Suomessa. Pyydän myös kaikkia Punaisen Ristin vapaaehtoisia osallistumaan Nälkäpäivä-keräykseen. Katastrofirahastolla on suuri merkitys, sillä sen avulla voidaan lähettää apua heti kun Nepalin kaltainen maanjäristys tai muu katastrofi tapahtuu. Auttamisen halu on tarttuvaa Nepalin maanjäristyksestä oli kulunut vain muutamia tunteja, kun tuhojen laajuus alkoi paljastua. Ensimmäiset lipaskerääjät jalkautuivat Suomessa kaduille jo seuraavana päivänä. Paikan päällä apu pitää saada perille usein vielä tätäkin nopeammin, ja juuri siihen Nälkäpäivänä kerättäviä varoja tarvitaan. Katastrofivarojen turvin pystyimme aloittamaan maanjäristyksen uhrien auttamisen lähes välittömästi. Katastrofirahaston avulla toimimme nopeasti myös Suomessa. Annamme henkistä tukea onnettomuuksien uhreille ja autamme esimerkiksi tulipalossa äkillisesti kotinsa menettäneitä perheitä. Nälkäpäivä sai alkunsa 35 vuotta sitten yhdestä rohkeasta ideasta. Vaikka moni epäili idean toimivuutta, Pälkäneen osasto lähti ennakkoluulottomasti ja yksissä tuumin toteuttamaan sitä vapaaehtoisen Mailis Korhosen johdolla. Nyt se idea on tuhansien suomalaisten tapa auttaa. Auttamisen halu on tarttuvaa. Tänäkin vuonna Nälkäpäivä on monelle ensimmäinen kosketus auttamisen maailmaan. Huolehditaan yhdessä siitä, että kaikki pääsevät mukaan. Ilpo Kiiskinen viestintäjohtaja Nepalissa apua tarvitaan vielä pitkään, jälleenrakennus tulee kestämään vuosia. Kiitän suomalaisia ja toivon, että Nepalia ei unohdeta. Bijay Baniya vapaaehtoinen lipaskerääjä, toimitusjohtaja Valtakunnallisten sivujen toimitus: Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto/viestintä, Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki, puh. 020 701 2000 Toimittaja: Inka Kovanen, 020 701 2223, inka.kovanen@punainenristi.fi Kuvat: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto. Taitto: Liisa Åker, 020 701 2228, liisa.aker@punainenristi.fi Piiritiedotteen toimitus: Suomen Punainen Risti Kaakkois-Suomen piiri, Kouvolankatu 5-7, 45100 Kouvola, puh. 020 701 2710 Päätoimittaja: Arja Vainio, 020 701 2725, arja.vainio@punainenristi.fi Taitto: Leena Puntti-Dirksen, 020 701 2723, leena.puntti-dirksen@punainenristi.fi Kuvat: piirin kuva-arkisto Paino: Multiprint Oy, Helsinki 2
PÄÄKIRJOITUS 28.8.2015 Huomaatko hetken tarkoituksen? Vaihdoin keväällä moottoripyörää. Uudella pyörällä oli pakko päästä ajelemaan vaikka alkukesän kelit olivat surkeat ja lämpimästä vaatetuksesta huolimatta kylmyys tunkeutui luihin ja ytimiin. Minun on tunnustettava, että autolla ajaessani en aina ole hyvä kuski vaikka olen suuren osan elämästäni tehnyt sellaista työtä, johon on liittynyt paljon ajamista. Tai ehkä juuri siitä syystä, että ajokilometrejä on kertynyt paljon, suhtaudun välillä autolla ajamiseen liian itsevarmasti; kaasujalka tuppaa olemaan vähän turhan raskas ja huomaan ajelleeni pitkiä matkoja omissa ajatuksissani. Monta kertaa on tolpan välähdys palauttanut minut ajatuksistani takaisin maan pinnalle. Moottoripyörällä ajaessa (kuten ei tietenkään autolla ajaessakaan) ole varaa antaa keskittymisen herpaantua hetkeksikään. Joka sekunti on seurattava tarkasti edessä olevaa tietä ja tien pinnassa olevia töyssyjä ja kuoppia. Samaan aikaan on tiiviisti tarkkailtava tien pientareita ja kohdalla olevaa muuta liikennettä. Vähäinenkin herpaantuminen tai virhearviointi voi johtaa paljon kohtalokkaampiin seurauksiin kuin autolla ajaessa. Nykykieltä käyttäen voisi sanoa, että moottoripyörällä ajaessa on oltava koko ajan läsnä tässä hetkessä. Läsnä olemisen kokemus on itse asiassa aika mahtava ja olenkin tämän kesän aikana moottoripyöräreissuilla usein ajatellut, että voi kun oppisin olemaan läsnä samalla tavoin muissakin tekemisissäni. Jos osaisin toteuttaa samaa läsnäoloa työpaikalla, perheen ja ystävien parissa tai vaikkapa kadulla liikkuessani, näkisin todennäköisesti paljon paremmin kohtaamani ihmiset, heidän huolensa, ilonsa ja tarpeensa. Sillä, että pyörin omissa huolissani ja ajatuksissani, olen todennäköisesti hukannut elämässäni tuhansia sellaisia hetkiä, joissa olisin voinut auttaa tai olla jakamassa toisen ihmisen kokemusta. tärkeämpää kuin vaikkapa sanat. Joskus kuulee esimerkiksi onnettomuuden jälkitilanteessa avun saajan kertovan kuinka hienosti joku kykeni auttamaan ja avun antaja toteaa vähän hämillään, että enhän minä mitään tehnyt tai sanonut, olin vain siinä läsnä. Tällöin on läsnäolo selvästikin välittynyt myös avun saajalle. Läsnäolo on asia, jota voi harjoitella. Tänä päivänä on tarjolla monia erilaisia menetelmiäkin, mutta ei niitä välttämättä tarvita. Riittää kun oivaltaa läsnäolon merkityksen ja kun huomaa ajatusten haahuilevan muualla ja keskittymisen herpaantuneen, palauttaa itsensä lempeästi havainnoimaan juuri meneillään olevaa hetkeä. Itävaltalainen psykiatri ja neurologi Viktor Frankl puhuu hetken tarkoituksesta. Kun näemme läsnä olevan hetken tarkoituksen ja toimimme sen mukaisesti, näistä hetken tarkoituksista koostuu lopulta koko elämämme tarkoitus. Auttamisen teot, pienet ja suuret, antavat tarkoitusta ja mielekkyyttä elämäämme. Kun vilkas vapaaehtoistoiminnan syyskausi on taas käynnistymässä, yritetään yhdessä nähdä, mitä auttamistyö meille antaa eikä sitä, mitä se ottaa. Läsnäolon iloa syksyn haasteisiin! Arja Vainio toiminnanjohtaja Auttamistyössä - on se sitten vapaaehtoista tai ammatillista - läsnäolo on tärkeää, jopa välttämätöntä. Apua tarvitseva aistii hyvin herkästi, onko auttaja oikeasti paikalla. Erityisesti kriisiin joutuneen ihmisen auttamisessa läsnäolon tunteen välittäminen on paljon 3
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 Kerääminen on hauskaa kerro se kaverille! hyvä kohderyhmä ovat tuttavat ja ystävät. Itse olen saanut jopa oman parturini mukaan keräämään! Esko Vihervä korostaa myös näkyvyyden merkitystä. Laura Kotila Olemme osastona mukana useissa Kaarinan alueen tapahtumissa, kuten iltatorilla ja paikallisten yrittäjien tempauksissa. Mielestäni näkyvillä oleminen sekä keräyksistä ja toiminnasta puhuminen mahdollisimman monipuoliselle asiakaskunnalle on paras tapa saada mukaan toimijoita. Lipaskerääminen on hauskaa, eikä se vaadi paljon aikaa. Tätä mieltä on 95 % lipaskeräykseen osallistuneista. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että voisi olla loistava lipaskerääjä, ellei kukaan pyydä häntä mukaan. Kysyimme Kaarinasta ja Kajaanista muutamia vinkkejä kerääjärekrytointiin ja kerääjien pitämiseen mukana toiminnassa Nälkäpäivän jälkeenkin. Miten kerääjiä saa parhaiten mukaan Nälkäpäivään? Kaarinan osaston keräysjohtajan Esko Vihervän mukaan lehti-ilmoitukset ovat tärkeitä, mutta ne poikivat harvoin paljon kerääjiä. Vihervän mukaan paras keino kerääjärekrytointiin ovat henkilökohtaiset kontaktit. Osastollamme on hyvin aktiivinen ystäväryhmä, ja ystävät ovat olleet kiitettävästi mukana keräyksissä. Osaston aktiivit kyselevät omasta työyhteisöstään innokkaita kerääjiä, toinen Miten varmistetaan, että kerääjät jatkavat Nälkäpäivän jälkeenkin? Kajaanin osaston puheenjohtaja Pirjo Kontio kertoo soittavansa saman tien jokaiselle, joka ilmoittautuu netin kautta vapaaehtoiseksi ja sopivansa tämän kanssa tapaamisen osaston tiloihin. Siinä sitten nokakkain jutellaan siitä, mikä toimintamuoto hänelle parhaiten sopisi. Näin tehdään myös kerääjäksi ilmoittautuneille. Monta kertaa käy niin, että kun kerron mitä kaikkea osastossamme tehdään, hän on keräämisen lisäksi saattanut lähteä mukaan myös kansainväliseen klubiin tai ystävätoimintaan. Kontion kokemuksen mukaan kerääminen toimii eräänlaisena porkkanana, koska siihen on helppo lähteä mukaan. Kaikki eivät tietenkään jää mukaan pitkäksi aikaa ja sanonkin aina, että käykäähän ensin katsomassa ja kokeilemassa millaista toiminta on. Heti ei tarvitse sitoutua, Kontio muistuttaa. Verkot vesille -ilta kutsuu jäsenet ja vapaaehtoiset mukaan toimintaan Oulun piirin osastoissa on jo vuosien ajan järjestetty kaksi kertaa vuodessa Verkot vesille - mukaan toimintaan -ilta. Illan ideana on soittaa kaikille viimeisen puolen vuoden aikana osaston jäseneksi liittyneille ja kertoa heille harrastusmahdollisuuksista osastossa. Toinen ilta on yleensä syksyllä, vähän ennen Nälkäpäivää, jolloin toimintaa on helppo tulla kokeilemaan. 4 Näin toteutat Verkot vesille -illan osastossasi: 1. Kootkaa osaston hallitus ja toimintaryhmän vetäjät yhteen ideoimaan soittokierrosta. 2. Tehkää yhdessä koonti osaston toimintaryhmistä, kokoontumisajoista ja ryhmien vetäjien yhteystiedoista. 3. Kootkaa lista tulevista tapahtumista ja koulutuksista.
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 4. Sopikaa, mikä porukka hoitaa soittamisen. Ennakkoon on hyvä sopia puhelinkorvauskäytännöistä. Jäsenlistan saatte tarvittaessa piiristä. 5. Laskekaa verkot vesille. 6. Lähestykää lapsia ja osaston alle 18- vuotiaita nuorisojäseniä kirjeellä. Myös RedNetistä löytyy vinkkejä kerääjärekrytointiin: Muokattava ilmoitus esimerkiksi kirjastoon tai kauppaan vietäväksi. Muokattava lappunen, joita voi jakaa vilkkailla paikoilla tai jättää pino vaikka kirjastoon. Muistakaa myös kerääjäkutsukarkit, sekä pienet kerääjäkutsusydämet, joita voi jättää löydettäväksi sinne tänne julkisiin tiloihin. Aloittakaa viestintä hyvissä ajoin Nälkäpäivä kiinnostaa mediaa. Kertokaa toimittajille hyvissä ajoin, mitä paikkakunnallanne tapahtuu. Varmistakaa myös, että tietoa keräyksestä on sekä osaston RedNet-sivuilla että sosiaalisessa mediassa. Tapahtumakalenterin käyttöön helpotusta Keskustoimisto on tehnyt tänä vuonna jokaiselle osastolle oman perusilmoituksen nettiin Nälkäpäivän tapahtumakalenteriin. Se löytyy osoitteesta: nälkäpäivä.fi/tapahtumat. Tapahtumakalenteriin tallennetut tapahtumat näkyvät sekä osaston omilla sivuilla että Nälkäpäivä.fi-sivulla. Ihmiset tunnistavat Nälkäpäivän, jos me kaikki viestimme samoilla sanomilla ja kuvilla! Sosiaalisen median jakokuvat ja ohjeet löydät RedNetistä: Tieto ja taito > Nälkäpäivä > Viestintä Valmiiksi syötetyssä ilmoituksessa mainitaan osaston keräysjohtajan yhteystiedot, jotta vapaaehtoiseksi haluava voi olla häneen suoraan yhteydessä. Vaikka tapahtuma on osittain valmiiksi syötetty, jokaisen osaston pitäisi itse: tarkastaa, että valmiit tiedot ovat oikein täydentää ilmoitusta ja lisätä ilmoitukseen oman osaston erikoisjutut, kuten tapahtumat, tempaukset ja muut lisätiedot luoda kokonaan uusi ilmoitus, jos osasto tekee jotain lipaskeräyspäivien (17. 19.9.) ulkopuolella. Esimerkiksi silloin, jos osasto järjestää vaikkapa Nälkäpäivä-infoillan uusille aktiiveille ennen lipaskeräystä tai konsertin lipaskeräyksen jälkeen jne. Näkyvyyttä Nälkäpäivälle sosiaalisessa mediassa Mitä useammin ihminen törmää Nälkäpäivän viesteihin sosiaalisessa mediassa, sitä todennäköisemmin hän innostuu ilmoittautumaan lipaskerääjäksi tai lahjoittamaan. Jakakaa Punaisen Ristin Facebook-sivujen päivityksiä ja käyttäkää Nälkäpäivää varten tehtyjä kampanjamateriaaleja omissa kanavissanne. 5 Tiedotepohjat medialle ja muita viestintävinkkejä löytyy lisää RedNetin Nälkäpäiväryhmästä. Ryhmä on hyödyllinen kaikille, jotka järjestävät Nälkäpäivää. Olethan jo liittynyt ryhmään? Lisätietoja: Tiedottaja Anna Vuorinen, 020 701 2224, anna.vuorinen@punainenristi.fi
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 Nälkäpäivä pitää keräyskoneiston terässä Keskustoimisto ilmoitti hätäapukeräyksen käynnistämisestä klo 10.50. Kymmenen minuuttia myöhemmin tieto oli saavuttanut Savo-Karjalan joka ainoan osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, kotimaan avun yhteyshenkilön ja keräysjohtajan. Osastot hälytettiin tehokkaasti tekstiviestillä, ja ensimmäinen kerääjä saatiin liikkeelle klo 11.30. Aika reipasta toimintaa vai mitä?, toteaa Pulkkinen. Näin nopea toiminta ei olisi mahdollista ilman Nälkäpäivää. Kun Punaisen Ristin keräyskoneisto kerran vuodessa öljytään ja huolletaan, pysyy se toimintakunnossa myös yllättävissä tilanteissa. Johanna Lassy-Mäntyvaara Kun Punaisen Ristin keräyskoneisto kerran vuodessa huolletaan, pysyy se toimintakunnossa myös yllättävissä tilanteissa. Kun Nepaliin iski maanjäristys lauantaina 25. huhtikuuta 2015, avun tarve oli valtava mutta ei yllättävä. Maanjäristystä oli osattu odottaa jo vuosia, ja Nepalin Punainen Risti oli kouluttanut vapaaehtoisia toimimaan katastrofitilanteissa. Jo samana päivänä kun maanjäristys tapahtui, olivat vapaaehtoiset etsimässä ihmisiä raunioista sekä antamassa ensiapua loukkaantuneille. Pian sen jälkeen vapaaehtoiset alkoivat rakentaa vessoja ja jakaa avustustarvikkeita. Kyse on valmiudesta. Sitä on myös Suomessa rakennettu. Kun maa järisi Nepalissa, alkoi myös Suomessa tapahtua. Savo-Karjalan piirin valmiuspäällikön Ville-Petteri Pulkkisen mukaan nopean toiminnan mahdollistaa tehokas hälytysjärjestelmä. Valmiudessa on pohjimmiltaan kyse kyvystä toimia. Kyky muodostuu siitä, että meillä on koulutettuja ihmisiä, jotka osaavat tehtävänsä ja jotka saamme nopeasti liikkeelle. Meidän pitää rakentaa omaa valmiuttamme riippumatta siitä, onko tavoitteena vastata viranomaisen antamiin tehtäviin vai turvata oman toiminnan jatkuvuutta Nälkäpäivän avulla, Pulkkinen sanoo. Tehtävät kannattaa käydä läpi ennen Nälkäpäivää Nälkäpäivä on hyvä mahdollisuus kehittää Punaisen Ristin valmiutta järjestönä. Jokaisessa osastossa kannattaa ennen Nälkäpäivää käydä läpi tehtävien määrittely, vastuuhenkilöiden nimeäminen, ryhmien kokoaminen ja kouluttaminen, taktinen suunnittelu sekä toiminta ja toiminnan aikainen huolto. Jokaisen osaston kannattaa toisin sanoen laatia keräyssuunnitelma. Nepalin kaltaiset hätäapukeräykset testaavat valmiutta. Pyyntö keräyksen aloittamisesta tulee nopeasti, ja tavoitteena on reagoida siihen mahdollisimman nopeasti. Suurin kompastuskivi on tavoitettavuus. Kuinka saamme kiinni juuri ne vapaaehtoiset, jotka saavat homman rullaamaan. Onhan kaikkien avainvapaaehtoisten yhteystiedot toimitettu piiriin tallennettavaksi? Onhan aiempien lipaskerääjien tiedot toimitettu piiriin tallennettavaksi, jotta heille voidaan lähettää keräyskutsu? Onhan Punaisen Ristin tapahtumakalenteriin syötetty tieto siitä, miten kerääjäksi voi tulla juuri teidän paikkakunnallanne? Ja ennen kaikkea ovathan keräysvälineet varmasti kunnossa? Kaikkea tätä harjoittelemme taas syyskuussa, kun 35. Nälkäpäivä koittaa. 6
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 Anteeksi, mutta minulla ei ole yhtään käteistä... Jokainen lipaskerääjä on kuullut tämän pahoittelun useammin kuin kerran. Muutama vinkki, miten tilanteeseen voi varautua: Ilmoita keräyksestä etukäteen ja pyydä varaamaan käteistä. Tilaa verkkokaupasta katastrofirahaston pikkuesitteitä ja anna sellainen kaikille, joilla ei ole käteistä. Esittees tä löytyvät kaikki lahjoitustavat lah joituspuhelimesta tilinumeroon, sekä Mobile Pay lahjoitusnumeroon. Pohdi, olisiko izettle-kortinlukija osastossanne tarpeellinen. Ainakin keräyspisteessä voisi olla yksi izettle, jolla korttilahjoitukset hoituvat kätevästi. Järjestä myyjäiset. Silloin ihmiset usein hoksaavat varautua käteisellä. Kerää pankkiautomaatin lähellä, jos mahdollista. Jakakaa lahjoituspyyntökirjeitä postiluukkuihin Pikkuruinen Hiittisten osasto tekee joka vuosi hyvän keräystuloksen jakamalla lahjoituspyyntökirjeitä postilaatikoihin. Tänä vuonna olemmekin tehneet valmiin kirjepohjan, johon tarvitsee vain lisätä osaston nimi allekirjoitukseksi sekä osaston Nälkäpäivä-viite, jolloin kaikki lahjoitukset ohjautuvat suoraan osaston Nälkäpäivä-tulokseen. Kirjeiden jakaminen on hyvä tapa osallistua myös lipaskeräämistä vieroksuville. Tulostamiseen kannattaa pyytää apua vaikkapa paikalliselta yritykseltä. Kirjepohja löytyy Rednetistä: Tieto ja taito > Nälkäpäivä > Keräyksen järjestäminen > Lahjoittaminen ilman käteistä Lisätietoja: Varainhankinnan suunnittelija Mia Ekström-Huttunen, 020 701 2193, mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi izettle on helppo käyttää izettle-kortinlukija ja sovellus on helppo tapa vastaanottaa korttimaksuja. Kortinlukija tarvitsee kaverikseen vain yhteensopivan kännykän tai tablettitietokoneen, jossa on nettiyhteys ja izettle-sovellus ladattuna. Ehdit vielä hyvin hankkia izettle lukulaitteen Nälkäpäivä-keräystä varten ja/tai avata osastollesi oman izettle-tilin. Omaa tiliä voi käyttää korttimaksujen vastaanottoon myös osaston tapahtumissa tai vaikkapa joulumyyjäisissä. Tilin avaamisesta ei koidu mitään kustannuksia. Maksupalkkio 1,75 % peritään ainoastaan toteutuneista maksuista. Käy tutustumassa palveluun www.izettle.fi tai ota yhteyttä ja saat ohjeet käyttöönottoa varten: Varainhankinnan koordinaattori Tiina Kirves, 020 701 2216, tiina.kirves@punainenristi.fi izettle-kortinlukijan avulla korttilahjoitukset hoituvat näppärästi. Kortinlukijan lisäksi tarvitaan kännykkä tai tablettitietokone, jossa on nettiyhteys. Robert Keskinen 7
NÄLKÄPÄIVÄ 17. 19.9.2015 Koulut mukaan tuotto nousuun! Koulut ovat Nälkäpäivän suuri mahdollisuus. Koulukeräyksen tuotto on monilla paikkakunnilla yli 25 prosenttia koko keräystuotosta. Turunmaan piirin osastot keräävät jopa 45 prosenttia Nälkäpäivä-tuloksestaan koulujen kautta. Turunmaalla sanotaankin, ettei peruskoulusta pääse läpi tutustumatta Punaiseen Ristiin ja Nälkäpäivään. Jos osastosi alueella on niin monta koulua, ettet ehdi ottaa jokaiseen yhteyttä, kannattaa ainakin yksi alakoulu hoitaa hyvin. Herttoniemen osasto Helsingissä tekee yhteistyötä kahden koulun kanssa. Osaston keräysjohtajan Kalle Valkaman mukaan homma sujuu omalla painollaan ensimmäisen kerran jälkeen. Osasto on kouluihin ensimmäisen kerran yhteydessä toukokuun lopulla. Elokuussa sovitaan yksityiskohdista vastaavan opettajan kanssa. Oppilaat voivat kerätä ryhmissä tai esimerkiksi pareittain. Apupossu auttaa keräyksessä Kouluja voi innostaa mukaan myös ehdottamalla opettajille, että alakoululaiset askartelevat tyhjistä maitopurkeista värikkäät apupossut. Niihin lasten on hauska kerätä lahjoituksia kotijoukoilta. Koulut voivat tilata helpot ohjeet askarteluun verkkokaupasta elokuun alussa. Kuljetamme lippaat ja liivit aamulla kouluille ja haemme ne iltapäivällä pois. Jos keräys on jatkunut toisenkin päivän, lippaat on jätetty yöksi lukkojen taakse, Valkama kertoo. Keräykseen satsaaminen on kannattanut. Herttoniemen osaston keräystulos on puolitoistakertaistunut. Askartelimme apupossut esikoululaisten ryhmässä. Lapset osallistuivat innolla ja ohjeita oli helppo noudattaa. Eija Niemi ja Sirkku Latvala, Kotirannan päiväkoti, Haarajoki Jarkko Mikkonen Koulut voivat osallistua Nälkäpäivään monin tavoin. Espoon kansainvälisen koulun oppilaat kävelivät rahaa keräykseen: vanhemmat sponsoroivat lapsiaan valitsemallaan summalla per kilometri. Ohjeet Apupossun askarteluun löytyvät Rednetistä: Tieto ja taito > Nälkäpäivä > Nälkäpäivä kouluissa Lisätietoja: Varainhankinnan suunnittelija Eeva Arrajoki, 020 701 2274 eeva.arrajoki@punainenristi.fi 8
VAIN ELÄMÄÄ GOES KOTIMAAN AVUN OHJEET PÄIVITETTY Vain elämää goes Punainen Risti tulee taas Nelonen Median ja Punaisen Ristin yhteistyössä tuottama Vain elämää goes Punainen Risti -erikoislähetys viime syksynä oli suuri menestys. Ohjelmaa katsoi noin 512 000 suomalaista, ja Punaiseen Ristiin tuli ohjelman ansiosta loppuvuonna moninkertainen määrä vapaaehtoisia ja kuukausilahjoittajia. Teemu Ullgren Koska ohjelma onnistui hyvin, se tehdään uudestaan tänä vuonna. Vain elämää goes Punainen Risti -erikoisjakso tulee Neloselta 13.11. Jaksossa laulajat tutustuvat tänä vuonna monimuotoiseen ystävätoimintaan tavaten vapaaehtoisia eri puolilla Suomea. Jos viime vuoden kokemukseen on luottaminen, Punainen Risti tulee kiinnostamaan ohjelman jälkeen uusia vapaaehtoisia ja lahjoittajia. Siksi osastojen syksyn suunnittelussa on hyvä varata aikaa uusien vapaaehtoisten, etenkin ystävien vastaanottamiselle. Jos mahdollista, marras-joulukuu olisi hyvä aika järjestää ystäväkurssi tai uusien vapaaehtoisten kurssi tai -ilta. Samalla on hyvä tarkistaa, että osaston tiedot RedNetissä ovat ajan tasalla, ja tapahtumat löytyvät tapahtumakalenterista. Muun muassa Elastinen oli mukana viime vuoden Punainen Risti erikoisjaksossa. Tämän vuoden artistit selviävät myöhemmin. Viime joulukuussa vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista 25 prosenttia oli kolmen kuukauden päästä mukana toiminnassa. Mahtavaa! Home muhii nurkissa auttaako Punainen Risti? Pitkään muhinut homevaurio, kodin vallannut ludearmeija auttaako Punainen Risti katastrofirahaston varoin? Vastaus on ei, ja perustelut siihen löytyvät juuri päivitetyistä kotimaan avun ohjeista. Niissä linjataan, että Punaisen Ristin tehtävänä on auttaa ihmisiä äkillisessä onnettomuudessa tai häiriötilanteessa, joista aiheutuu yksilölle tai perheelle kohtuutonta haittaa. Näitä ovat esimerkiksi tulipalo, tulva, muu luonnononnettomuus tai suuronnettomuus. Ohjeet päivitettiin edellisen kerran vuonna 2005. Uusiin ohjeisiin on nyt päivitetty myös osastojen omista varoistaan antamaa apua koskevia ohjeita sekä tarkistettu avustussummia. Osasto voi avustaa katastrofirahaston varoin yksittäistä ihmistä enintään 600 eurolla ja muita samassa taloudessa asuvia 300 eurolla henkeä kohden. Osasto voi omalla päätöksellään käyttää enintään 2 000 euroa avustustapausta kohden. Avustusta ei koskaan myönnetä rahana tai lahjakorttina. Vapaaehtoisten kohtuulliset matka-, muonitus- ja majoituskulut voidaan korvata katastrofirahastosta. Nälkäpäivä-keräyksen aikana lahjoittajia voi muistuttaa, että osa keräyksen tuotoista ohjataan kotimaan avustustoimintaan. Vuonna 2014 katastrofirahaston kautta avustettiin 160 tapauksessa autettuja oli 565 henkilöä. Katso tarkemmat ohjeet RedNetistä: Tieto ja taito > kotimaan apu https://rednet.punainenristi.fi/kotimaanapu Lisätietoja: Psykososiaalisen tuen suunnittelija Tuula Luoma, 020 701 2130 tuula.luoma@punainenristi.fi 9
PULLONPALAUTUSARPA Apua lantilla tue nuoria pantilla ja voita! Taas on mahdollisuus osallistua pullonpalautusarpajaisiin Lidl-myymälöissä ja tukea Nuorten Turvatalojen toimintaa. Arpajaiset järjestetään 1.6. 30.11.2015. Arpajaisiin voi osallistua pullonpalautuksen yhteydessä. Asiakas voi automaatilla valita, ottaako hän pullopantit rahana vai käyttääkö hän siitä osan tai vaikka kaiken palautusarpajaisiin. Arvan hinta on 5 senttiä, joten yhden ison limsapullon palautusarvolla saa jo 8 arpaa. Automaatilla saa heti tiedon arvonnan tuloksesta. Pääpalkintona on 30 000 euron arvoinen kultaharkko tai vene. Lisäksi arvotaan matkalahjakortteja, puhelimia ja Lidl-lahjakortteja. Tuotot ohjataan Suomen Punaisen Ristin kautta Nuorten turvataloille Suomen Punainen Risti ohjaa pullonpalautusarpajaisista saadut tuotot Nuorten turvataloille, jotka on tarkoitettu 12 19-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Taloissa tarjotut palvelut ovat ilmaisia ja niistä saa neuvonnan lisäksi väliaikaisen yösijan. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Terhokerhot innostavat ympäri Suomen Sukupolvien välisille kohtaamispaikoille on suuri tarve. Sen on vuosi sitten aloitettu Koko Suomi leikkii -hanke osoittanut. Uuden raportin mukaan Terhokerhoja oli helmikuun loppuun mennessä perustettu 134 yhteensä 114 kunnan alueella. Kerhoja perustetaan koko ajan lisää. Kesäkuussa niitä oli jo yli 200 noin 180 kunnassa. Kerhoissa käytiin vuoden aikana lähes 18 000 kertaa. Puolet kävijöistä oli lapsia ja puolet aikuisia. Aikuisista 45 % oli yli 50-vuotiaita. Terhokerhot houkuttelivat mukaan yli 300 uutta vapaaehtoista. Terhokerhoihin osallistuneille aikuisille ja vapaaehtoisille huhtikuussa teetetyssä kyselyssä yli 90 % vastaajista koki, että toiminta on vaikuttanut positiivisesti mielialaan. Iloa tuotti muun muassa yhdessäolo lasten kanssa, joukkoon kuulumisen tunne ja itsensä tunteminen tarpeelliseksi. Peräti 72 % aikuisista oli saanut toiminnan avulla uusia ystäviä. Jos haluatte perustaa Terhokerhon, ottakaa yhteyttä alueenne leikkilähettiin: http://www. kokosuomileikkii.fi/terhokerho/leikkilahetit/ 10 Tervetuloa nuorten vuosikokoukseen! Valtakunnallinen nuorisotoimikunta ja Länsi-Suomen piirin nuoret toivottavat kaikki tervetulleiksi nuorten vuosikokoukseen Jyväskylän kristilliseen opistoon 2. 4. lokakuuta 2015! Kokouksessa käydään läpi kuluneen vuoden toimintaa ja päätetään nuorisotoiminnan kehittämissuunnitelmasta. Aloitteet käsitellään open space menetelmällä, johon kaikki osallistujat pääsevät mukaan. Aloitteita ja kannanottoja voi lähettää 15. syyskuuta asti. Kokouksen lisäksi luvassa on hauskaa oheisohjelmaa, yhdessä olemista ja iloa vapaaehtoisuudesta! Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoja löytyy Rednetistä ja sosiaalisesta mediasta. Lisätietoja: Kouluyhteistyön koordinaattori Pekka Laukkanen, 020 701 2154, pekka.laukkanen@punainenristi.fi
ICE-KORTTI NENÄPÄIVÄ ICE- ja arvonta/yhteydenottokortit kuoreen ja postiin Osastot ovat tilanneet runsaasti uusia ICE- ja arvonta/ yhteydenottokortteja erilaisissa tilaisuuksissa käytettäväksi. Hienoa, että korteille on käyttöä. Korttilähetyksissä on myös palautuskuori, jolla kortit voi palauttaa. Jos kuori on hävinnyt tai jo käytetty, voi omaan kirjekuoreen kirjoittaa alla olevan vastauslähetysosoitteen ja palauttaa kortit maksutta. Keskustoimistolta voidaan myös soittaa osalle yhteydenottokortin palauttaneista ja tarjota jäsenyyttä, vapaaehtoisuutta, lahjoittamista jne. tapauskohtaisesti. Arvonta- ja yhteydenottokorttien palautusosoite: Suomen Punainen Risti Info: LIIDI Tunnus: 5001674 00003 VASTAUSLÄHETYS Palautattehan kortit heti tapahtumien jälkeen! Jotta arvonta- ja yhteydenottokortin täyttäneet osallistuisivat valtakunnallisiin arvontoihin, tulee kortit palauttaa keskustoimistolle. Lisätietoja: Kampanjasuunnittelija Sari Byman, 020 701 2210 sari.byman@punainenristi.fi Nenäpäivä tuo auttajat yhteen Nenäpäivänä tehdään taas hullutellen hyvää kehitysmaiden lasten hyväksi. Ajankohta on lokakuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. Nenäjoukkoihin kutsutaan mukaan paikalliset yritykset, yhteisöt, oppilaitokset ja vapaaehtoiset. Nenäjoukkojen yhteisissä tapaamisissa ideoidaan yhdessä, mitä hauskaa paikkakunnalle Nenäpäivänä keksitään. Yhteensä 18 paikkakunnalla on ennalta sovittu, että joku vapaaehtoinen yhdeksästä Nenäpäivässä mukana olevasta avustusjärjestöstä toimii paikkakuntansa Nenäkoor- dinaattorina. Punaisen Ristin vastuukaupungit ovat tänä vuonna Oulu ja Lahti. Myös muilla paikkakunnilla saa ja kannattaa olla mukana Nenäjoukoissa tai perustaa oma Nenätiimi. Nenäjoukkojen kautta tutustumme entistä paremmin oman paikkakuntamme aktiivisiin ja auttamishaluisiin ihmisiin ja saamme uutta potkua myös oman osastomme toimintaan. Nenäpäivä-show tulee television kautta jokaiseen kotiin 6. marraskuuta 2015. Inspiroidu ja opi uutta koulutusristeilyllä Syksyn Iloa auttamisesta -vapaaehtoisristeilylle 16. 18.10. on vielä muutamia paikkoja vapaana nopeille ilmoittautujille. Lisää tietoa risteilystä ja ilmoittautumislinkki löytyvät Rednetin osastotoimistosta (https://rednet.punainenristi.fi/iloa). Tervetuloa mukaan! Promokoulutus syksy 2015 / Promoutbildning hösten 2015 Yhteiset osat / Gemensamma moduler: Promo: yhteinen osa 3. 4.10. Kakkois-Suomi, (Mikkeli) 24. 25.10. Häme Tarkista syksyn 2015 promokoulutusten tarkat ajankohdat ja paikkakunnat piiritoimistosta tai RedNetin Promo-sivuilta. 11
KUULUMISIA PIIRISTÄ JA OSASTOISTA Meneekö apu perille? Keräysten yhteydessä ja muulloinkin sekä Punaisen Ristin vapaaehtoiset että työntekijät joutuvat vastaamaan tähän kysymykseen. Minulla oli toukokuussa ainutlaatuinen tilaisuus omin silmin todeta, miten Suomen ja Mongolian Punaisten Ristien yhteistyö on tuottanut upeaa tulosta. Mongolia on pinta-alaltaan noin viisi kertaa Suomen kokoinen valtio syvällä Aasian sydämessä ja siellä asuu vain noin 3 miljoonaa ihmistä. Mongolialaiset ovat kautta vuosisatojen viettäneet paimentolaiselämää laajoilla ja karuilla aroilla, joita maassa riittää silmänkantamattomiin. Asumuksena on jurtta, jota siirretään muutaman kuukauden väliajoin ja ylivoimaisesti merkittävin elinkeino on ollut karjankasvatus: hevoset, naudat, vuohet ja lampaat. 2010-vuoden tienoilla maata kohtasi katastrofi kun erittäin ankarien talvien jälkeen seurasi vielä kuivat kesät ja karjaa kuoli miljoonittain. On arveltu, että nämä huonot talvet ja kesät johtuvat ilmastonmuutoksesta. Suuri osa kansasta menetti elantonsa, ongelmat alkoivat kasaantua ja työttömyys nousi huippulukemiin. Social Care Center voi olla myös jurtassa. Edessä Konttiketjun johtaja Sari Nikkola, joka sai matkan aikana kuulla monet kiitokset: Kontista on lähetetty vaateapua myös Mongoliaan ja sitä arvostetaan todella paljon. Tässä vaikeassa tilanteessa Suomen Punainen Risti käynnisti Mongolian Punaisen Ristin kanssa kahdenkeskisiä avustushankkeita, joiden tuloksiin pääsin siis tutustumaan. Aina ei ole suinkaan niin, että rikkaampi opettaa ja köyhempi oppii. Minulle ainakin syntyi vahva kokemus siitä, että meillä olisi paljon opittavaa Mongolian Punaiselta Ristiltä. Pääkaupungissa Ulan Baatarissa meillä oli mahdollisuus tutustua pakiallisen piirin tekemään työhön kouluissa sekä avustustyöhön slummialueella. Olin erittäin vaikuttunut kerhotoiminnasta, jota Punainen Risti pyöritti koulujen yhteydessä. Kerhojen ohjelmassa oli keskiössä arjen turvallisuus. Kaupungin liepeille syntyneissä jurtta-slummeissa on monenlaisia vaaroja ja lapsia opetetaan ennaltaehkäisemään vaaratilanteita ja toimimaan, jos sellainen pääsee syntymään. Melko nuorillekin lapsille opetetaan ensiaputaitoja ja opastetaan välttämään todennäköisimpiä vaaratilanteita. Elämä jurtta-slummissa on todella köyhää ja karua. Tässä jurtassa asuu työtön yksinhuoltajaäiti neljän lapsensa kanssa. Vasemmalla Punaisen Ristin vapaaehtoinen, keskellä isäntämme Mongolian Punaisen Ristin keskustoimistosta ja oikealla Harri Hiekkanen SPR:n Kansainvälisen avun yksiköstä. Jurtta-slummeissa Punainen Risti tekee myös aivan konkreettista avustustyötä. Yhteiskunnan tarjoaman tuen ehtona on kuuluminen väestötietojärjestelmään ja henkilöpapereiden omistaminen. Niiden saaminen saattaa kuitenkin kestää ja tällöin toimeentulo on todella huonoa. Punaisen Ristin vapaaehtoiset tekevät näiden ihmisten kanssa todella vaativaa työtä. 12
KUULUMISIA PIIRISTÄ JA OSASTOISTA Toisena tutustumiskohteena oli Erdenetin kaupunki ympäristöineen. Myös siellä näimme konkreettista auttamistyötä kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevien keskuudessa. Vanhukset, vammaiset ja yksinhuoltajaäidit saivat Punaiselta Ristiltä sellaista apua, jota eivät olisi varmasti saaneet mistään muualta. Oli myös upeaa nähdä, että Punaista Ristiä ja sen periaatteita tehtiin tutuksi jo päiväkodeissa. Erityisen vaikutuksen Erdenetin alueella minuun tekivät sikäläisen piirin ylläpitämät ns. Social Care Centerit, jotka jossain määrin muistuttivat meidän terveys-/hyvinvointipisteitämme. Keskus sijaitsi joskus aivan tavallisessa talossa, joskus jurtassa. Keskusten tehtävänä oli tarjota kokoontumispaikka ja arkipäivän pientä tekemistä niille, jotka olisivat muutoin jääneet täysin yksin ja erityksiin. Keskuksissa näytti vierailevan erityisen paljon vanhuksia. Tekeminen ei ollut kummoista; joskus yhteislaulua ja tanssia, teen juontia ja tiedon jakamista. Meille kävi erittäin selväksi, että keskukset olivat tuoneet monen säännöllisen kävijän elämään aivan uudenlaisen sisällön ja sosiaalisia kontakteja. Suomen Punainen Risti oli selvästikin arvotettu kumppani ja avustustyön mahdollistaja. Tämän matkan jälkeen uskallan taas vastata otsikon kysymykseen entistä varmemmin: Kyllä menee! Arja Vainio, toiminnanjohtaja Tämä yksinhuoltajaäiti asui aikaisemmin vuokrajurtassa. Nyt hän on saanut rakennettua vapaaehtoisten auttamana oman talon kaatopaikalta kerätyistä aineksista! Naiset vasemmalla ja toinen oikealta ovat Punaisen Ristin vapaaehtoisia, jotka käyvät tapaamassa perhettä säännöllisesti. Pääsin kuvaan Mongolian Punaisen Ristin pääsihteerin Ms. Bolarmaa Nordovin kanssa. Tämä paimentolaisparikunta kutsui meidät vieraakseen hekin ovat Punaisen Ristin jäseniä. Ruuaksi meille tarjoiltiin kokonainen lammas päineen ja sorkkineen! Iloisia Punaisen Ristin kerholaisia opiskelemassa turvallisuustaitoja. 13
KUULUMISIA PIIRISTÄ JA OSASTOISTA Wirkistystä Wanhuksille Wappuna WapaaehtoisWoimin Savitaipaleella Savitaipaleen osasto järjesti vappuna jo neljättä kertaa toritapahtuman vanhusten virkistykseksi. Tällä kertaa sää suosi ja paikalla oli runsaat kaksisataa henkilöä nauttimassa Marttojen tarjoilemista munkeista ja simasta sekä paikallisten muusikkojen ja laulajien esityksistä. Suuren joukon yhteislaulutkin kajahtivat komeasti. SPR:n vapaaehtoisten, omaisten ja palvelukotien henkilökuntien avustuksella paikalle saatiin viitisenkymmentä liikuntarajoitteista vanhusta kolmesta läheisestä palvelukodista pyörätuoleilla tai rollaattorilla. Lisäksi torille saapui kotona asuvia vanhuksia ystävineen ja naapureineen koko pitäjän alueelta. Useimmat tapahtumaan osallistuneista Martoista ovat myös SPR:n Savitaipaleen osaston vapaaehtoisia. Yhteisen mottomme on Terttu Kultanen pukenut yhdessä lauletun vappulaulun säkeeksi: Aikanaan jokainen myös vanhenemme, terveyttä, voimiaan tietää ei saa. Vapputapahtuma houkutti Savitaipaleen torille runsaasti vanhuksia avustajineen. Kuva Paula Häkkinen Avun kun annamme nyt toisillemme, silloin sen itsekin saa vuorollaan. Paula Häkkinen Savitaipaleen osaston ystävätoiminnan yhteyshenkilö Voikosken sotasairaala sai muistolaatan Lauantaina 1.8.2015 olin piirin puheenjohtajan roolissa Jouko Monosen (SPR Kouvolan osasto) kanssa juhlistamassa Voikosken kirkon seinään kiinnitetyn vuoden 1918 kansalaissodan aikaisen sotasairaalan muistolaatan paljastustilaisuutta. Muistolaatta on SPR:n lahjoittama. Sotasairaalassa hoidettiin SPR:n arvojen mukaisesti sodan kummankin osapuolen sotilaita. Sairaalan ylilääkäri Mauno Vannas sai päättäväisyydellään punaisten sotapäälliköt hyväksymään hoidon kummankin osapuolen sotilaille. Nykyisen kirkon paikalla oli aikaisemmin kansakoulu, jossa sotasairaala sijaitsi. Laatan paljastuksen jälkeen oli kirkossa pieni hartaustilaisuus, jonka piti Valkealan kirkkoherra Marko Marttila. Lauri Melto Jouko Mononen, Lauri Melto ja tämän vuoden Elo-Matti, voikoskelainen Jouko Mäkelä muistolaatan julkistamistilaisuudessa. Laatan teksti alla. Tällä tontilla oli ennen Voikosken ensimmäinen kansakoulu, joka vihittiin käyttöön lokakuussa 1896. Vuoden 1918 sodan aikana Voikosken seutu oli punaisten asemapaikkana ja Savonradalla oli sodassa tärkeä rooli. Helmi-huhtikuussa 1918 Mouhun, Voikosken ja Hillosensalmen alueella käytiin asemasotaa sekä ajoittain kiivaita taisteluita. Sodan aikana Voikosken kansakoulussa toimi Punaisen Ristin sotilassairaala. Taisteluiden jatkuessa sairaalassa hoidettiin poikkeuksellisesti sodan molempien osapuolien, sekä punaisten että valkoisten haavoittuneita. 14
KUULUMISIA PIIRISTÄ JA OSASTOISTA Monikulttuurisuutta ja kotoutumista Pertunmaalla kesän ajaksi, joten me SPR:ssä otimme haasteen vastaan. Perjantaisin pelattiin lentopalloa. Kesällä taas mölkkyä. Naisia ja tyttöjä on ollut mukana noin 10 henkilöä / kerta. Ollaan myös kokoonnuttu pertunmaalaisten kotona tutustumassa tavalliseen elämään. Mm. meillä paistettiin muurinpohjalettuja ja totuteltiin koiriin. Naisilla oli kokemusta purevista ja vihaisista kulkukoirista. Ennakkoluulot toivottavasti karisivat. Kuva piirin kuva-arkistosta. Meillä Pertunmaalla on tällä hetkellä 30 Afganistanista tullutta pakolaista. Ensimmäinen erä ( 15 henkilöä ) tuli alkuvuodesta ja toinen keväämmällä. Heidät haettiin suoraan lentokentältä Suomen kylmään talveen. Kunnassa oli tyhjiä asuntoja, joten heidät oli helppo sijoittaa. Kunnassamme järjestettiin info-tilaisuus hyvissä ajoin ennen heidän saapumistaan. Osallistujia oli eri järjestöistä mm. seurakunnasta ja SPR:stä. Tietoja saapumisajasta ja tulijoiden koostumuksesta emme saaneet. Saamme tietää kun näemme outoja ihmisiä kylänraitilla. Ja näinhän siinä kävi. Heillä on apuna kaksi pakolaistyöntekijää Mikkelistä sekä tulkki tarvittaessa. Me kuntalaiset toimme talvitakkeja ja kenkiä. Kunnan ja lähikaupunkien kirppareita käytettiin hyväksi. Kielen opiskelu alkoi kesällä. 9 lasta saapui elokuussa peruskouluun. Heillä on oma opettaja ja soveltuvin osin he osallistuvat normaaleihin oppitunteihin. Päiväkodissa on muutama lapsi. Naiset toivoivat yhteistä toimintaa Emme voi kuvitella heidän tilannettaan pakolaisleirillä ennen tuloa tänne rauhalliseen Hämeeseen. Tavat ja tottumukset ovat niin erilaisia. Pukeutuminen, huivin käyttö, naisen erilainen asema, ruoka jne ovat tyystin toisenlaisia kuin meillä. Yhteisen kielen puute ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön ongelma. Me puhuimme koko ajan suomea, he afgaania. Naiset ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaisia joka puolella maailmaa. Afgaaninaiset toivoivat saavansa/voivansa ostaa kankaita ja ompelukoneita. Niitä on kunnostettu ja toivottavasti kuluvat käytössä talven aikana. Pakolaisten kanssa kunnassamme toimivat aktiivisesti eri järjestöt ja yksityiset ihmiset. Pienessä kunnassa ei apua ole lokeroitu. Aktiivit kuuluvat moneen eri järjestöön. Me SPR:läiset toimimme muiden mukana siellä missä kulloinkin tarvitaan. Toimimme kuntalaisten hyväksi, afgaanit ovat osa yhteisöämme. Paula Numminen SPR Pertunmaan osaston puheenjohtaja Piiri kiittää Parikkalan osastoa! SPR:n Parikkalan osasto järjesti helmikuussa ystävänpäiväkonsertin, jonka tuotosta osasto lahjoitti piirille 1200 euroa. Konsertissa esiintyi Korsuorkesteri. Kiitos! 15
YSTÄVÄTOIMINTA Kaakkois-Suomen piirin ystävätoiminnan nykytilan kartoitus SPR:n Kaakkois-Suomen piirin alueella on 35 osastoa toimintatilastoissa ilmoittanut, että heillä on jonkin muotoista ystävätoimintaa joko täysin omana toimintana tai yhteistyössä jonkin kumppanin, esimerkiksi seurakunnan kanssa. Kyse on siis kaikkein laajimmasta toimintamuodostamme. Tiukasta taloustilanteesta johtuen piirissä ei pariin vuoteen ole ollut ystävätoiminnan vastuutyöntekijää eli sosiaalipalvelusuunnittelijaa, siksi pidimme tärkeänä selvittää, mikä on ystävätoiminnan tilanne tällä hetkellä. Selvityksen tekemiseen tarjoutui mahdollisuus kun yhteiskuntatieteiden opiskelija Sini Jurvanen kyseli keväällä piiristä harjoittelupaikkaa ja kartoituksen tekeminen sopi erinomaisesti hänen opiskeluihinsa. Itse kartoituksen Sini suoritti touko-kesäkuussa puhelinhaastatteluna, mutta lähetti sähköisesti ja kirjeitse etukäteistietoa haastateltaville. Haastatteluun vastasi 27 osastojen ystävätoiminnan vastuuhenkilöä. Muutama henkilö kieltäytyi vastaamasta mm. siitä syystä, että on juuri jäämässä toiminnasta pois ja kolmen osaston yhdyshenkilöä ei useasta yrityksestä huolimatta tavoitettu. Vastauksista ei ilmennyt mitään uutta ja yllättävää ehkä muutamaa yksittäistä vastausta lukuun ottamatta. Vastaukset vahvistivat oikeastaan sen, minkä me piirin työntekijät olimme jo muista yhteyksistä havainneet. Seuraavassa yhteenvetoa kyselyn tuloksista ja vastaajia askarruttaneista asioista: Suurin ja lähes kaikille yhteinen huolen aihe oli se, että toimintaan tarvittaisiin uusia vapaaehtoisia. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Niissä osastoissa, joissa ystävätoimijoita on vielä lukumääräisesti kohtalaisen paljon, nämä alkavat uhkaavasti ikääntyä. Ihan joka paikassa tyytyväisyys oman osaston ystävätoimintaan ei kuitenkaan aina ollut suhteessa toimijoiden määrään. Joskus pienempikin joukko tavoitti merkittävän määrän avun tarvitsijoita kun toiminnassa keskityttiin esim. kerho- ja ryhmätoimintaan. Toinen selkeästi ongelmaksi koettu asia oli se, ettei osaston ystävätoiminnalla ole minkäänlaista yhteistyötä naapuriosastojen kanssa. Yhteistyön tarvetta koettiin mm. koulutusten 16 Yhteiskuntatieteiden opiskelija Sini Jurvanen suoritti keväällä piirissä kahden kuukauden harjoittelujakson. Harjoittelun aikana Sini toteutti ystävätoiminnan nykytilan kartoituksen. ja virkistystapahtumien järjestämisessä, mutta myös ihan kokemusten vaihdossa. Piiriltä toivottiin myös tukea yhteistyön käynnistämiseen. Toki on todettava, että on myös niitä osastoja, joilla on jo pitkät perinteet naapurusten välisessä yhteistyössä. Varsinaisten ystävätoimijoiden lisäksi myös vastuuhenkilöt ikääntyvät ja he kokivat että tehtäviä on liikaa. Ikääntyminen näkyi vastauksissa myös siinä, että piirin järjestämien jatkokoulutusten koettiin olevan kaukana ja matkustamista koulutuksiin pidettiin hankalana. Kun henkilöstötilanne piirissä on tällainen, monille vastaajille oli epäselvää, keneen otetaan yhteyttä esim. ongelmatilanteissa. Kyselyn yhteydessä oli tärkeää välittää osastoihin sitä tietoa, että piiriin kannattaa kuitenkin aina olla yhteydessä eikä jäädä yksin ongelmien kanssa. Esimerkiksi järjestötyön suunnittelija, toiminnanjohtaja tai osaston oma kummi voivat auttaa. Vastaajat toivoivat myös piiristä tiiviimpää yhteydenpitoa ystävätoimintaan päin. Aina ei tarvitse tulla käymään, puhelinsoitto ja kuulumisten kysyminenkin riittää. Mielenkiintoista vastauksissa oli se, että jokunen osasto toivoi piiriltä taloudellista tukea esim. koulutusten ja virkistyksen järjestämiseen. Nämä vastaukset kertonevat siitä, että edelleenkin osa ystävätoimijoista kokee olevansa niitä, jotka vievät osastolta rahaa eivätkä tuo sitä kuten esimerkiksi ensiapuryhmä.
YSTÄVÄTOIMINTA JÄRJESTÖTOIMINTA Kuten ystävätoiminnan vastuuhenkilöille ja osastojen puheenjohtajille lähettämässäni kyselyn yhteenvedossa totesin, nyt alkaa olla korkea aika panostaa uusien perusystävien ja vastuuhenkilöiden rekrytointiin. Ystävätoimijoiden ikärakenne on sellainen, että sukupolvenvaihdos on edessä aivan lähivuosina. Jos aktiivisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, monessa osastossa on edessä ystävätoiminnan romahdus. Lohdullista tässä tilanteessa on se, mikä on havaittu aivan valtakunnallisestikin eli ystävätoiminta vapaaehtoisuuden muotona kiinnostaa edelleen. Punaisen Ristin viime vuosina tapahtunut ystävätoiminnan monimuotoistuminen tarjoaa uusille vapaaehtoisille myös sellaisia toiminnan muotoja, jossa voi olla mukana väljemminkin. Taloudellisesta kurjuudesta huolimatta piiri haluaa antaa ystävätoimijoille sellaista tukea kuin he vastauksissaan toivoivat. Vastauksia käytetään hyödyksi jo ensi vuoden toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja tukea pyritään tarjoamaan niin paljon kuin resurssit vain antavat myöten. Arja Vainio toiminnanjohtaja Ystävätoiminnan tueksi tarjolla lyhytkoulutus Varsinaisen ystäväkurssin (12 h) rinnalle on tuotettu ystävätoiminnan lyhytkurssi, jossa yhden illan / päivän aikana käydään tiivistetysti ystävätoiminnan perusasiat läpi. Kurssi toimii hyvänä perehdytyksenä uusille ystävätoimijoille, mutta myös kertauksena jo pidempään toimineille. Koulutus kestää 3 5 h, riippuen osaston tarpeista laajentaa perusrungon asioita. Lyhytkurssi ei korvaa pidempää ystäväkurssia, missä asioihin päästään pureutumaan syvemmin ja aikaa keskusteluille on enemmän. Mutta sillä pääsee hyvin alkuun toiminnassa. On tärkeää, että uusi vapaaehtoinen saa perehdytyksen nopeasti ja hän tietää, mitä toiminta on ja millä pelisäännöillä sitä tehdään. Ystäväkursseja voidaan järjestää useamman osaston yhteistyönä. Lyhytkurssia kouluttaa piirin vapaaehtoiset sosiaalipalvelukouluttajat ja koulutuksia koordinoi järjestötyön suunnittelija. Kustannuksista vastaa tilaava osasto. Mikäli olette kiinnostuneet kokeilemaan lyhytkurssia, ottakaa yhteyttä, niin sovitaan aika! Osastoille on kesäkuussa lähetetty tyytyväisyyskysely koskien piirin toimintaa. Vastauksia on tullut jo ihan mukavasti, mutta paljon lisää toivomme saavamme. Kysely on myös lähetetty uudelleen sähköisesti puheenjohtajille elokuussa. Vastausaikaa on 5.9. asti. Kyselyyn voi vastata osaston hallitus, osaston toimintaryhmä tai yksittäinen luottamushenkilö. Mistä on kyse? Tyytyväisyyskysely osastoille SPR:n piirien tärkeimpänä tehtävänä on tukea oman alueensa osastoja. Tärkeimpiä tuen muotoja ovat kummitoiminta, ohjelmakohtainen (= toimintaryhmäkohtainen) asiantuntijatuki, koulutus, neuvonta ja tiedotus Punaisen Ristin yhteisistä asioista. SPR:n Kaakkois-Suomen piiri on usean vuoden ajan taistellut talousvaikeuksien kanssa. Suoritetut säästötoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä vaan piirissä on kevään aikana käynnistetty sopeuttamisohjelma, jolla vielä yritetään hakea ratkaisuja sekä toimitila- että henkilöstökustannuksiin. 17 Sopeuttamisohjelman toimeenpano tulee väistämättä muuttamaan myös nykyisiä toimintatapojamme. Tässä muutostilanteessa meille on äärimmäisen tärkeää tietää, mitä palveluja ja missä muodossa osastot ja vapaaehtoiset piiriltä todella odottavat. Vastausaikaa 5.9. saakka.
JÄRJESTÖTOIMINTA ENSIAPU JA VALMIUS Toimintamuotojen starttipaketit ja avainvapaaehtoisten pikaperehdytykset Rednetissä! Vapaaehtoistoiminnan tueksi on olemassa materiaalia, jonka löydät RedNetin osastotoimistosta: https://rednet.punainenristi.fi/ osastotoimisto. Materiaali selkiyttää ja varmistaa avainvapaaehtoisten tehtäviä ja tukemisen tapoja vapaaehtoisen polkua seuraten. Materiaalista löytyy päivitetty Osaston luottamushenkilöt ja avaintehtävät järjestökoulutusaineisto, jossa kerrotaan lyhyesti millaisia luottamushenkilöitä ja avaintehtäviä osastossa on sekä esitellään tehtävien ydinsisällöt. Joukossa on muutama uusi rooli ja joitakin vanhoja nimekkeitä on uudistettu. Dokumentti sisältää myös ohjeistuksen luottamus- ja avainhenkilöiden rekrytointiin, nimenkirjoitusoikeuteen sekä avainhenkilöiden vastuuseen. Jokaisesta avainvapaaehtoisesta on tehty myös pikaperehdytyspaketti. Pikaperehdytyspaketeissa kerrotaan millaisia tehtäviä rooliin sisältyy, keneltä saa tukea tehtävän hoitamiseen, mitä koulutuksia tehtävässä olevalle suositellaan ja mihin materiaaliin on hyvä tutustua. Käy tarkistamassa, miltä oman tehtäväsi pikaperehdytyspaketti näyttää! Muutama pikaperehdytyspaketti on vielä työn alla, mutta valmistuu pian eli pidäthän osastotoimistoa silmällä. Useasta vapaaehtoistoiminnan muodosta on laadittu starttipaketti. Starttipaketeista löydät vinkkejä uuden toiminnan (esim. nuorisotoiminta, ystävätoiminta) aloittamiseen. Niissä kerrotaan, mitä on hyvä ottaa huomioon toimintaa käynnistettäessä, keneltä voi saada tukea, millaisia koulutuksia suositellaan ja mistä on mahdollista hakea rahoitusta. Starttipaketeissa luetellaan myös toimintamuodolle hyödylliset materiaalit. Osastotoimistoon on lisätty myös ajatuksia eri tavoista kiittää vapaaehtoisia, sillä se on tärkeä osa vapaaehtoistoimintaa! Kiitoksen antaminen on helppoa ja samalla se kasvattaa osallistujien motivaatiota sekä jaksamista. Lisätietoa järjestötyön suunnittelijalta. Ensiapupäivystäjän lääkeohje Hyväksytty SPR:n hallituksessa 22.5.2015 Uusi, toukokuussa hyväksytty lääkeohje koskee kaikkia Suomen Punaisen Ristin ensiapupäivystäjiä, myös terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka toimivat ensiapupäivystäjinä, pois lukien lääkärit, jotka itse vastaavat määräämästään lääkehoidosta. Punaisen Ristin ensiapupäivystystoimintaan koulutettu ja päivystystestin läpäissyt ensiapupäivystäjä voi tukea autettavan itsehoitoa luovuttamalla yhden annoksen erikseen määritettyä itsehoitolääkettä/-valmistetta, kun hän on suorittanut itsehoitolääkintää koskevan koulutuksen. Osaston hallitus voi ensiapuryhmää kuultuaan päättää, ottaako ryhmä ensiapupäivystyksiin mukaan itsehoitolääkkeitä. Yksittäisellä henkilöllä (ensiapupäivystäjä) tai osastolla on oikeus olla käyttämättä itsehoitoa tukevia lääkkeitä päivystyksissä. Vastuu lääkeohjeen noudattamisesta on ensiapupäivystäjällä. Osaston hallituksella on valvontavastuu. Lääkekoulutus toteutetaan keskustoimiston suunnitelmien mukaan syksyn 2015 ja talven 2016 aikana. Siirtymävaiheessa osasto ja piiri huolehtivat ea-päivystäjien osaamisen tasosta tilanteissa, joissa itsehoitolääkkeitä on käytössä päivystyksissä jo kesällä 2015. Ohjeistus ei koske ensiauttajia. Jatkossa piirin järjestämään ensiapupäivystäjän peruskurssiin sisällytetään lääkekoulutus ja -koe. Lääkekoulutuksessa ensiapupäivystäjä oppii haastattelemaan autettavaa ja käyttämään tarkistuslistaa niissä tapauksissa, joissa autettava pyytää itsehoitolääkettä. Itsehoitolääkkeet ensiapupäivystyksissä Ibuprofeiini 400 mg Parasetamoli 500 mg Hydrokortisoni 50 mg/tabletti, (kyypakkaus) Setiritsiinidihydrokloridi 10 mg Asetyylisalisyylihappo 250 mg (ei depot) Hydrokortisonivoide 1% Ohje kokonaisuudessaan löytyy RedNetistä: Ensiapupäivystäjän lääkeohje. Käykää tutustumassa! 18
KOULUTUSTA Maailman ensiapupäivää vietetään lauantaina 14.9. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liitto on viettänyt maailman ensiapupäivää vuodesta 2000 lähtien syyskuun toisena lauantaina. Maailman ensiapupäivänä Punainen Risti haluaa muistuttaa, että kaikki voivat auttaa. Osastojen valmiussuunnitelmien tilanne Kaakkois-Suomessa Viime vuonna urakoitiin että saatiin kaikille piirimme alueen osastoille valmiussuunnitelma tehtyä. Kiitos tästä kaikille osastoille. Jatkossa on tarkoitus että valmiussuunnitelma päivitetään vuosittain ajan tasalle ja valmiussuunnitelma käsitellään osaston hallituksessa. Hyväksytty suunnitelma lähetetään myös tänne piiritoimistoon allekirjoittaneelle. Tällä hetkellä on piirimme alueella 8 osastoa päivittänyt valmiussuunnitelmansa. Niinpä muistuttelen teitä loppuja osastoja suunnitelman päivityksestä. Valmiussuunnitelmalomakehan uusittiin ja on helpompi täyttää kuin entinen. Lomake löytyy RedNetistä/Tieto ja Taito/Osastotoimisto/Ohjeet ja Lomakkeet. Pidetään valmiutta yllä! Olkaa yhteyksissä, jos ongelmia täyttämisen kanssa. Eila Siira Valmiuspäällikkö puh. 0400 965 407 Aluefoorumeita ei pidetä syksyllä 2015 Suunnitelmissa olleet aluefoorumit on peruttu tältä syksyltä. Osallistumisinto foorumeihin on viime vuosina hiipunut, joten kehittelemme muita tapoja yhteisten tapaamisten toteuttamiseen. Kuulemme mielellämme ajatuksia osastoista, mikä olisi teille mieluinen tapa kokoontua yhteen piirin työntekijöiden ja lähiosastojen kanssa? Yhteisille keskusteluille ja suunnittelulle on kuitenkin tarvetta. PROMO-koulutuksen yhteinen osa 3.- 4.10. aluetoimisto, Mikkeli Yhteinen osa valmentaa sinut vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun, vapaaehtoisten ja ryhmien ohjaamiseen, projektien vetämiseen, viestintään sekä verkostoissa toimimiseen. Lisäksi syvennät tietoa omista toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksistasi Punaisen Ristin vapaaehtoisena. Yhteisen osan jälkeen voit osallistua valitsemallesi PROMON sisältöosalle. Oletko promoainesta? Sinulla on taito innostaa ihmisiä ympärilläsi Tahdot edistää inhimillisyyttä Olet taitava asioiden organisoija Olet kiinnostunut uusista asioista ja ihmisistä Sinulla on sitoutumishalua osaston toiminnan ohjaamiseen Tunnet oman Punaisen Ristin paikallisosastosi Promo On Punaisen Ristin arvojen lähettiläs On vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Suunnittelee ja ohjaa vapaaehtoistoimintaa On toteuttamassa erilaisia projekteja paikallisosastoissa Kurssimaksu: 40 Punaisen Ristin jäsenille. Hinta sisältää koulutuksen, materiaalit ja ateriat. Majoitus: jokainen maksaa majoituksen itse, piiristä voidaan hoitaa varaukset. Matkakulut korvataan 40 ylittävältä osalta. Oman auton käyttö matkahuollon pikavuorotaulukon mukaisesti. Suosittelemme kimppakyytejä. Peruutus tulee tehdä viimeistään 1 viikko ennen kurssia, sen jälkeen veloitetaan ½ kurssimaksusta. Ilmoittamatta poisjäämisestä veloitetaan kurssin todelliset kustannukset täysimääräisinä. Haku PROMO-koulutukseen viimeistään 24.9. Sovi promon tehtävistä ja koulutukseen hakemisesta oman osastosi kanssa. Ilmoittaudu sen jälkeen piiritoimistoon. Lisää promosta ja tulevien sisältöosien aikataulut ja sisällöt löytyvät netistä http://rednet.punainenristi.fi/ node/4404. Koulutus alkaa lauantaina kello 9 ja päättyy sunnuntaina kello 16. Hakijoille lähetetään tarkempi ohjelma ja tietoa koulutuksen käytännöistä kaksi viikkoa ennen koulutustilaisuutta. Lisätietoja järjestötyön suunnittelijalta 19
KOULUTUSTA Ensiapupäivystäjän peruskurssi 16. - 17.10. (perjantai-ilta lauantai) aluetoimisto, Mikkeli Kurssin hyväksytysti suorittanut ensiapuryhmäläinen saa oikeuden toimia ensiapupäivystäjänä Punaisen Ristin järjestämissä ensiapupäivystyksissä. Hinta 60 euroa (huom. ei sisällä majoitusta). Ilmoittautuminen 1.10. mennessä: kaakkois-suomi.kouvola@redcross.fi Lisätiedot: terveydenhuollon suunnittelija Ensiapupäivystäjän peruselvytyskurssi (PPE-D) 7.11. Piiritoimisto Kouvola Kurssi on tarkoitettu ensiapuryhmissä toimiville ensiapupäivystäjille. Kurssille pääsyn edellytyksenä voimassa oleva päivystysoikeus ja hyvin hallussa oleva elvytysprotokolla. Kurssin hyväksytysti suorittanut ja näytön antanut ensiapuryhmäläinen saa D-tarran päivystyskorttiinsa. Hinta: 70 Ilmoittautuminen 30.10. mennessä kaakkois-suomi.kouvola@redcross.fi Ensiapuryhmien harjoitusviikonloppu 4.-5.12. (perjantai ilta lauantai) Nynäs, Heinola Tarkoitettu ensiapuryhmissä toimiville. Kaikille ensiapuryhmäläisille avoimessa koulutusviikonlopussa harjoitellaan ensiapuun ja valmiuteen liittyviä asioita. Aloitamme perjantaina klo 18.00 (saapuminen klo 17.00 alkaen) ja lopetamme lauantaina klo 18.00 mennessä. Hinta: 80 Ilmoittautuminen 15.11. mennessä kaakkois-suomi.kouvola@redcross.fi PPE-harjoitusilta syksyllä Ajankohta ja tarkemmat tiedot ryhmäkirjeessä. Seuraa myös tapahtumia RedNetissä. Täyttä elämää eläkkeellä valmennuskurssit Kouvolassa ja Mikkelissä Täyttä elämää eläkkeellä valmennuksesta saa työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen sekä tulevan elämänmuutoksen kohtaamiseen. Valmennuksessa käydään läpi käytännön kysymyksiä, joihin eläkkeelle jääminen vaikuttaa, kuten esim. talous ja sosiaaliset suhteet, sekä pohdiskellaan tulevaa elämänmuutosta omien arvostusten, tavoitteiden ja tutkimustenkin valossa. Eläkeläisyyteen ei tarjota yhtä valmista malliratkaisua, vaan kannustetaan pohtimaan omaa tilannettaan ja löytämään oma polkunsa eläkkeelle siirtymiseen omassa tahdissa. Valmennuksen toinen keskeinen osa-alue muodostuu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamisesta. Perusterveyden ylläpitämisen ja edistämisen lisäksi keskitytään myös muiden hyvinvointia edistävien tekijöiden, kuten yhdessä tekemisen ja mielen hyvinvointia lisäävien asioiden, käsittelemiseen. Osallistujat pääsevät myös tutustumaan Punaisen Ristin monipuoliseen toimintaan ja heille annetaan halutessaan mahdollisuus kokeilla oman kiinnostuksen mukaista vapaaehtoistoimintaa. Valmennus on maksuton ja sisältää kahvit. Kurssin sisältö (9h) Muutosvalmennus (3h) Terveys ja hyvinvointi (3h) Vapaaehtoisena Punaisessa Ristissä (3h) Ajat ja paikat: Mikkeli: ma 7.9, ti 8.9 ja ti 15.9 klo 17.00 20.15, SPR:n Mikkelin aluetoimisto Kouvola: la 12.9 10.00 16.00 ja ke 16.9 16.30 20.00 SPR:n Kouvolan piiritoimisto Lisätietoja ja ilmoittautumiset: aluetyöntekijä Tuula Niemeläinen p. 020 701 2143 tai tuula.niemelainen@redcross.fi viikkoa aikaisemmin tarjoilun järjestämiseksi. 20