Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys 10,0 m Valuma-alue 92 km 2 Peltoa 30 % Asutusta 20 % Savikkoa 65 % Suurimmat laskupurot Sarsalanoja Mäyränoja Vuohikkaanoja (Rusutjärvestä) Rusutjärvi: Pinta-ala 1,3 km 2 Keskisyvyys 2,0 m
Hoitotoimet valuma-alueella: Kuormituksen vähentäminen Peltoviljely: toimenpiteiden koordinointi Tuusulanjärvi-projektissa Tuusulanjärven fosforikuormituksesta puolet on peräisin pelloilta Viljelijälähtöinen VILKKU yhteistyöhanke 2016-2017 Ympäristötukijärjestelmä: mm. Klenkon kosteikko, suojavyöhykkeitä Lannoituksen tarkentaminen / lohkokohtaisten ravinnetaseiden laskentapalvelua (enimmillään mukana 17 tilaa) Vesiensuojelupalkkiot mm. suojavyöhykkeiden perustamisesta Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen suunnitteluhanke v. 2012 (ELYkeskus, Keski-Uusimaan ympäristökeskus, konsulttityö) Hulevedet: päävastuu kunnilla mm. kaavoitukseen liittyen Esimerkkinä Järvenpään Lepolan alueet (kosteikkoaltaita 2011-2015) Rykmentinpuiston kaavoitus käynnissä Tuusulassa Haja-asutus: päävastuu kunnilla ja asukkailla Vesihuollon ulottaminen pientaajama-alueille (mm. kuntayhteistyö Vähäjärven alueella, Ruskelan kylän hanke) Hajajätevesiasetuksen täytäntöönpano ollut ongelmallista; kiinteistökohtaista neuvontaa toteutettu 2011 lähtien
Hoitotoimet valumaalueella: Kosteikot ja laskeutusaltaat Toteutettu lähes kaikkien purojen varsille, pääosin pieniä Tavoitteet: Tuusulanjärven ravinne- ja kiintoainekuormitus vähenee Kosteikko- ja vesiluonnon monimuotoisuuden lisääntyy luonnonmukaisen rakentamisen keinoin Linnusto ym. eliöstö hyötyy Puromaisema paranee
Mäyränojan suualueen laskeutusallaskosteikon suunnittelu ja toteutus Suunnittelu ja rakentaminen: Uudenmaan ympäristökeskus valtion rahoituksella v. 2002 Kunnossapito- ja hoitovastuu Tuusulanjärven kunnostushankkeella
Mäyränojan kosteikon yleissuunnitelma Vesipinta-ala 1,8 ha Kustannukset 90 000 Viljelystä poistunut pusikoituva peltoalue Ranta- ja vesialueet nykyisin kokonaan Järvenpään kaupungin omistuksessa (alun perin puolet yksityisomistuksessa)
Näkymä Mäyränojansuulta talvella 2002 ja keväällä 2002
Mäyränojan kosteikko kesällä 2004 Mäyränojan kosteikko kesällä 2002 Kuvat: Jari Venetvaara
Mäyränojan kosteikko elokuussa 2006 ei vielä ruoppaustarvetta Mäyränojan kosteikon alkupää elokuussa 2006 kesäkuussa 2007 ruopattu lietettä ja kasviainesta 50 m 3
Mäyränojan kosteikon peruskunnostustyöt talvella 2012-2013 Pajukoiden poistoa (1 000 ) Ruoppaus pitkäpuomisella kaivinkoneella rannoilta käsin (13 000 ) Osmankäämikasvustojen niitot aloitettiin v. 2016 (2 000 )
Mäyränojan latvaosan kosteikkoketju Toteuttaja: Uudenmaan ELY-keskus v. 2011 Kaivumassat 5600 m 3 rakennuskust. 63 800 Tikkapiilon allas Koskelan altaat (2 kpl) Kuva: Mauri Pekkarinen
Räikilänojan laskeutusallas - toteutus: projektivaroilla vuonna 2001 (pituus 100 m, leveys n. 10 m) - kustannukset 28 000 sisältäen ojansuukosteikon ja ojitusjärjestelyjä
Räikilänojan kosteikko syksyllä 2006 Tiheä kelluslehtinen kasvusto Ei vielä ruoppaustarvetta Räikilänojan kosteikko elokuussa 2010 Ruoppaustarve todettu Ruopattu v. 2011
Räikilänojan suukosteikko - ojansuun tukkiminen ponttiseinällä ja vesien ohjaus v. 2001 ja suodattaminen hajotusojastolla rantapalteen takana
Suvirannan edustan laaja ruovikkokosteikko - huomattava osa Räikilänojan vesistä ohjattu ruovikkoon v. 2001 - tärkeä silkiuikkujen pesimäalue, niittoja hyvin rajoitetusti
Lintulahdet Life hankkeessa v. 2006 toteutettu Loutinojan suuosan laskeutusallas ja hajotusojasto Kuva: Tero Taponen / Uudenmaan ELY-keskus
Fosforikuorma tonnia / vuosi Järven fosforipitoisuus µg/l Tuusulanjärven fosforikuorman ja fosforipitoisuuden kehitys 1970-2015 16 160 14 140 12 120 10 100 8 80 6 60 4 40 2 20 0-70 -72-74 -76-78 -80-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12-14 Jätevesikuorma Hajakuorma Järven fosforipitoisuuskeskiarvo Järven fosforipitoisuustrendi 0 Vuosi Vesienhoitosuunnitelman mukainen fosforipitoisuuden tavoite 89 <55 µg/l vuoteen 2021 vaatii äärimmilleen vietyjen vesiensuojelutoimien toteutusta
Kasviplanktonbiomassa mg/l Klorofylli-a µg/l 70 60 50 40 Kasviplanktonbiomassan ja klorofylli-a:n määrän muutokset Tuusulanjärven kunnostuksen eri vaiheissa kasviplanktonin kokonaisbiomassa sinilevien osuus kokonaisbiomassasta klorofylli-a (kuvaa levien määrää) 110 100 90 80 70 60 30 50 40 20 30 10 20 10 0-70 -72-74 -76-78 -80-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12-14 >1972-97 ilmastus >l >1979- jätevesien poisjohtaminen > 1992- lisävesi Päijänne-tunnelista > >1997- tehokalastus > >1998- hapetuskierrätys > >2000- kosteikkotyöt > 0 Vuosi Vesienhoitosuunnitelman mukainen a-klorofyllipitoisuuden tavoite 30 20 µg/l vuoteen 2021 on mahdollista saavuttaa tehokkailla vesiensuojelu- ja hoitotoimilla