ALUEELLISTEN JÄTEVESIRATKAISUJEN EDISTÄMINEN JA KIINTEISTÖ- KOHTAISTEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

MUISTIO 24.1.07 ALUEELLISTEN JÄTEVESIRATKAISUJEN EDISTÄMINEN JA KIINTEISTÖ- KOHTAISTEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN LUVY:n hajajätevesihankkeen ohjausryhmän 2. kokous AIKA: Torstai 24.1.2008 klo 9.15-12.15 PAIKKA: Ravintola Socis Karjaan seurahuone Nils Grabbenkatu 6, Karjaa PAIKALLA: Hajajätevesihankkeen ohjausryhmän jäsenet Patrik Skult Inkoo/Siuntio Seija Kannelsuo-Mäntynen Karjaa Matti Nieminen Karkkila Paula Mäenpää (Jorma Lehtosen sijasta) Nummi-Pusula Jouni Stordell Pohja/Tammisaari Mari Pihlaja-Kuhna Vihti Hajajätevesiyhteistyöryhmän jäsenet Minna Sulander Timo Hongell Hajajätevesihankkeen edustajat Projektipäällikkö Virpi Sahi Projektisihteeri Minttu Peuraniemi Karkkila Karkkila Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Poissaolevat hajajätevesihankkeen ohjausryhmän jäsenet Marina Heino Hanko Stig Lindström Karjalohja Auli Kokkonen Lohja Pertti Nirkko Sammatti Lasse Rekola Uudenmaan liitto 1) KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI Virpi Sahi avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi nimettiin Virpi Sahi ja sihteeriksi Minttu Peuraniemi. 2) LÄSNAOLIJOIDEN TOTEAMINEN, UUSIEN TOIMIJOIDEN ESITTÄYTYMINEN

Todettiin läsnäolijat ja suoritettiin lyhyt esittelykierros. Virpi Sahi toimii hankkeen projektipäällikkönä 1.1. - 31.12.2008 noin 30 % työajalla Jaana Marttilan siirryttyä toisiin tehtäviin. 3) EDELLISEN KOKUKSEN ASIALISTAN HYVÄKSYMINEN Edellisen ohjausryhmän kokouksen (13.9.2007) muistio hyväksyttiin. Työryhmän kokouksen (15.11.2007) muistio annettiin ohjausryhmälle tiedoksi. Jatkossa ohjausryhmän kokousmuistion hyväksyminen tehdään sähköpostitse kahden viikon kuluessa kokouksesta. 4) HANKKEEN TOIMINNALLINEN TILANNEKATSAUS Minttu Peuraniemi antoi lyhyen tilannekatsauksen hankkeen toiminnalliseen puoleen. Keskitetyissä ratkaisuissa ollaan vuoden 2007 aikana valittu hankekohteet kuntien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Koko vuoden aikana pidettiin 7 kpl vesiosuuskuntien infotilaisuutta, 2 perustamiskokousta ja osallistuttiin n. 20 vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän kokoukseen. Hankekohteiden lyhyt esittely liitteenä 1. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien laadun kartoitus- raportti saatiin valmiiksi myös vuoden 2007 puolella. Raportti jaettiin kaikille läsnäolijoille. Keskusteltiin raportin kohderyhmästä ja raportin jatkojalostamisesta. Raportti on hankkeen yksi tulos, jota viranomainen voi käyttää työnsä apuna. Raportin liitteenä olevaa listaa voi käyttää muistilistana siitä, mitä suunnitelman asetuksen mukaan tulee sisältää. Raporttia saa jakaa alan toimijoille. Timo Hongell lähettää Mintulle esimerkin rakennusvalvonnassa käytettävästä toimenpideluvan liitteenä olevasta ohjeistuksesta hankkeen käyttöön. Kaksi suunnittelijaa on ottanut yhteyttä hankkeeseen henkilökohtaisen tuen puitteissa. 5) HANKKEEN TALOUDELLINEN TILANNE 31.12.2007 Virpi Sahi esitteli alustavat tiedot hankkeen menoista vuonna 2007 (katso taulukko). Entinen projektipäällikkö Jaana Marttila valmistelee hankkeen toista maksatushakemusta. Esitettiin, että seuraavat kulut (laitehankinnat haetaan maksatukseen vasta viimeisen hakemuksen yhteydessä) haetaan maksatukseen Uudenmaan liitolta ja että hankkeen työntekijät valtuutetaan laatimaan maksatukseen tarvittavat selvitykset ja tekemään kuluihin pieniä täsmennyksiä tarvittaessa. Esitys hyväksyttiin.

6) KUNTIEN OSALLISTUMINEN HANKKEESEEN VUONNA 2008 Kuntien esitettiin osallistuvan hankkeen rahoittamiseen kuluvana vuonna samansuuruisella osuudella kuin edellisenäkin vuonna. Myös kokouksesta poissaolevien kuntien on vahvistettava osallistumisesta kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse mahdollisimman pian. Kunta Osuus, Osallistumisen vahvistus Hanko 1 728,22 Inkoo 1 555, 74 Vahvistettu 24.1.08 (Patrik Skult) Karjaa 1 613,68 Vahvistettu 24.1.08 (Seija Kannelsuo-Mäntynen) Karjalohja 964,24 Karkkila 2 324,31 Alustavasti vahvistettu 24.1.08 (Minna Sulander) Lohja 4 955,94 Nummi-Pusula 1 725,16 Vahvistettu 24.1.08 (Paula Mäenpää) Pohja 1 535,08 Pohjan ympäristölautakunta 5.2.08, jonka jälkeen vahvistus osallistumisesta sähköpostitse Mintulle Sammatti 884,28 Siuntio 1 562,56 Vahvistettu 24.1.08 (Patrik Skult) Tammisaari 3 496,16 Tammisaaren ympäristölautakunta 17.2.08, jonka jälkeen vahvistus osallistumisesta sähköpostitse Mintulle Vihti 5 655,58 Vahvistettu 24.1.08 (Mari Pihlaja-Kuhna) 7) HANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUODELLE 2008 Virpi Sahi esitteli ohjausryhmälle hankkeen työsuunnitelmaluonnoksen. Työsuunnitelma hyväksyttiin esityksen mukaisesti. (liite x). Sovitut päivämäärät. Suunsem, workshop, voksem. 8) SUUNNITTELIJASEMINAARIN JÄRJESTÄMINEN Keskusteltiin kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelijoille kohdennetun seminaarin järjestämisestä. Seminaari on tarkoitus järjestää suomeksi ja ruotsiksi. Valittiin alustaviksi ajankohdiksi vko 11 ja vko 14 torstai tai perjantai. Seminaarin paikaksi valittiin alustavasti Lärkkulla Karjaalla ja Vihdin kunnantalon koulutustilat. Hanke valmistelee seminaarin keskustelussa ilmenneiden asioiden sekä seminaariohjelmaluonnoksen (liite x) pohjalta. 9) HANKKEEN MUUT ASIAT Minttu Peuraniemi kertoi lehdistölle joulukuussa lähetetystä tiedotteesta jätevesijärjestelmän selvitykset oltava tehtyinä vuoden loppuun mennessä. Tiedote poiki pari lehtijuttua, jonka ohjausryhmä näki hyvänä asiana. 10) LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖN TOIMINTASTRATEGIA 2014 Toimintastrategiaa lähdetään luomaan hankkeen työsuunnitelman mukaisesti toukokuisessa työpajassa. Strategian lähtökohtana on, että läntisen Uudenmaan kunnilla on yhteinen linja asetuksen toimeenpanoon nähden. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Hyvinkäältä, jossa vastaavanlainen strategia on aikoinaan tehty. Tärkeiksi aiheiksi strategialle nähtiin ainakin vähäisten jätevesimäärien määrittely, puhdistamoiden puhdistustuloksen selvittäminen ja järjestelmien tarkastusohjelma. Lisää aiheita saa lähettää Mintulle sähköpostitse kevään ajan. 11) MUUT ASIAT

Mari Pihlaja-Kuhna kertoi lyhyesti ympäristöministeriön hajajätevesityöryhmän viimeisimmistä kuulumisista. Todettiin, että kun/jos työryhmän esittämä muutos korvausavustusten tulorajoihin tulee voimaan, siitä tiedotetaan läntisellä Uudellamaalla. Minttu Peuraniemi antoi tiedoksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Mäntsälän kunnan toimeksiannosta laatiman pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu-raportin. Todettiin että vastaavanlaiseen tarkkailuun olisi kiinnostusta läntisellä Uudellamaallakin. 12) SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Seuraava ohjausryhmän kokous pidetään työsuunnitelman mukaan elokuussa 2008. pvm? 13) KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kokous päätettiin klo 12.00. Muistion laati Minttu Peuraniemi Asiantuntija, haja-asutuksen jätevedet/projektisihteeri Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 050-4320697 minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi

Hankekohteet lyhyesti esiteltynä Liite 1 Hanko Runkoviemäri reitille Lappohja-Tvärminne-Täktom-Hanko suunnitteilla. Linjaa on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Rahoitus ei vielä selvillä. -Alue 1: Santala. Sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla. Santalan kartanolla oma puhdistamo, ja alueella myös asutusta. Etäisyyttä kunnan viemäriin n. 10 km. -Alue 2: Täktom. Sijaitsee Hankoniemen eteläosassa. Runkoviemäri kulkisi Täktomin alueen halki (jos toteutuu). Etäisyyttä kunnan viemäriin n. 3 km. Inkoo Runkoviemäri Degerbystä Tähtelän kautta Inkooseen suunnitteilla. Linjaa on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Rahoitus ei vielä selvillä. -Alue 1: Degerby. Etäisyyttä Inkoon kirkonkylään n. 10 km. Alueella toimii vesiosuuskunta, joka huolehtii veden jakelusta. Kylässä n. 75 kiinteistöä, jotka voitaisiin liittää yhteiseen viemäriin. -Alue 2: Tähtelä. Etäisyyttä Inkoon kirkonkylään n. 5 km. Alueella toimii vesiosuuskunta, joka huolehtii veden jakelusta. Kylässä n. 50 asukasta. Karjaa Uusi jätevedenpuhdistamo Åminneforsissa (Pohjan ja Karjaan jätevedet). Suunnitteilla runkolinja Mustioon. -Alue 1: Backgränd. Etäisyyttä kunnan viemäriverkostoon noin 8 km. Alueella toimii vesiosuuskunta, joka huolehtii veden jakelusta. Kylässä noin 10 kiinteistöä, jotka voitaisiin liittää viemäriin. -Alue 2: Kaunislahti/Starkom. Alueella joitakin kymmeniä taloja melko hajanaisesti. Etäisyyttä kunnan viemäriverkostoon noin 3-5 km. Karjalohja Siirtoviemäri Karjalohjalta Sammatin kautta Lohjalle suunnitteilla. Linjaa on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Rahoitus ei vielä selvillä. -Alue 1: Puujärvi. Järven alueella kaksi puhdistamoa (Pipola, Heponiemi). Viemäröinti ulottuu nyt Karjalohjan keskustasta Puujärven itäpuolelle. Järven suojeluyhdistys on esittänyt viemäröintiä jopa koko järven ympäri. Järven alueella yhteensä n. 300 kiinteistöä. 24.11.2007 järjestettävässä kansalaiskokouksessa keskustellaan, miten edetään. Karkkila Karkkilan kaupunki aikoo laajentaa viemäriverkostoaan lähitulevaisuudessa. -Alue 1: Järvenpää. Sijaitsee pohjavesialueella ja rajoittuu Karkkilan kaupungille keskeiseen Pyhäjärveen. Lähellä viemäriverkostoa. -Alue 2: Nahkio. Alueella on innokkaita toimijoita, mutta myös erimielisyyttä vesiosuuskunnan toteutuksesta. Kaikki asukkaat pitäisi saada mukaan vesiosuuskuntaan ja viemärin toteutukseen. -Alue 3: Ahmoo. Kaupungin viemäriverkosto saattaa laajentua alueelle, päätöksiä odotellaan. Tarvittaessa alue otetaan jätevesihankkeen kohteeksi vuoden 2008 puolella. Lohja Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on nimetty 21 haja-asutusalueella sijaitsevaa kohdetta, joilla yhteinen jätevesiratkaisu voisi olla kannattavampi kuin kiinteistöjen omat järjestelmät. Tärkeintä olisi saada jätevesiasiat kuntoon pohjavesialueilla (määräaika vuoden 2008 loppuun mennessä). -Alue 1: Munkkaanlehto. Hankkeen pilottikohde, odottaa päätöstä vesihuoltoavustuksesta (Uudenmaan ymp.keskus). Käytännön toteutus on pisimmällä kaikista hankkeen kohteista.

-Alue 2: Immula-Pauni. Pilottikohde, jossa vesihuoltokysely tekeillä (osittain tehty, täydennetään). Hyvin innokkaita puuhahenkilöitä, käytännön toteutus on lähtenyt hyvin käyntiin. -Alue 3: Lohjansaari. Pilottikohde, jossa asiat etenevät omalla painollaan. Hanke neuvoo asukkaita tarvittaessa. -Alue 4: Teutari. Yhteistyötahona toimii Kotijärven kyläyhdistys. Hanke ottaa yhteyttä ja katsotaan, miten sitten edetään. -Kahvimaan alue. Pohjavesialueella. Asukkaat kaipaavat tukea ja puolueetonta apua esim. asukaskyselyn tekemiseen. Hanke seuraa tilannetta ja neuvoo tarvittaessa. Lohjan kaupunki postittaa asukaskyselyn. Ei varsinainen hankekohde (muut kohteet siten etusijalla). -Hormajärvi. Tiivistä asutusta ja loma-asutusta aivan viemäriverkoston läheisyydessä. Innokas puuhahenkilö! Hanke seuraa tilannetta ja neuvoo tarvittaessa. Ei varsinainen hankekohde. Nummi-Pusula Kunnan jätevesiverkosto kulkee Pusulasta Nummen kautta Saukkolaan. Kunnassa toimii useita vesiosuuskuntia, jotka toimittavat juomavettä asukkaille. Osa huolehtii myös jätevesien johtamisesta kunnan viemäriin. Vireää vesiosuuskuntatoimintaa! -Alue 1: Ikkala. Pohjavesialueella lähellä Vihtiä ja Karkkilaa. Kunta kaavoittaa ja viemäröi keskeisimmät alueet ja rakentaa runkoviemärin Karkkilaan, aloitus vuonna 2008. Muut kuin keskeiset alueet voidaan liittää viemäriin esim. vesiosuuskuntien toimesta. Alueella ei vielä osuuskuntia. Odotellaan suunnitelmien valmistumista ja tiedotetaan asukkaita v. 2008. -Alue 2: Hyönölä. Etäisyyttä kunnan viemäriin n. 2 km. Alueella 75 kiinteistöä, viereisellä Heijalan alueella lisäksi 9 kiinteistöä. Hyönölässä vedenottamo ja vesiosuuskunta. Tavoitteena on koko alueen liittäminen kunnan viemäriin. Pohja Uusi jätevedenpuhdistamo avattiin kesällä 2007 Åminneforsiin (jätevedet Pohjasta ja Karjaalta). Nyt suunnitteilla runkoviemäri Anskun alueelle. -Alue 1: Ansku. Kunta toteuttaa runkoviemärin, mutta sitä, miten viemäröinti alueen kolmessa kylässä toteutetaan, ei ole vielä päätetty. Tavoitteena on uudistaa vesihuolto vuoteen 2010 mennessä, jolloin nykyisen puhdistamon toimilupa päättyy. Odotellaan suunnitelmien valmistumista. Asukkaille järjestetään tiedotustilaisuus vuoden 2008 alkupuolella. Sammatti Kunta ryhtyy rakentamaan siirtoviemäriä (Haarjärven linja) uuden E18-tien liittymästä kunnan puhdistamolle vuonna 2008. Hanketta on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Toteutus on joka tapauksessa varmaa. Linjan läheisyydessä sijaitsee noin 160 kiinteistöä. -Sammatista ei ole valittu hankekohdetta. Haarjärven linjan varrella sijaitseva Iso-Ruokjärvi voisi olla mahdollinen vesiosuuskuntakohde. Järven suojeluyhdistykseen otetaan yhteyttä ja katsotaan, tuleeko vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaus koskemaan alueen asukkaita vai ei. Siuntio Suunnitelmissa on johtaa jätevedet tulevaisuudessa Kirkkonummen kautta Espooseen puhdistettaviksi. Kunnan puhdistamo tällä hetkellä Pikkalanlahden rannalla. -Alue 1: Sunnanvik. Kunta on tehnyt vesihuoltosuunnitelman ja asukaskyselyn liittymishalukkuudesta yhteiseen viemäriin. Toteutus on mahdollista joko kunnan tai vesiosuuskunnan toimesta. -Alue 2: Raivio. Kunta on tehnyt vesihuoltosuunnitelman alueelle. Vesi tulee kunnasta, mutta viemärin lisääminen samaan kaivantoon on ilmeisesti liian kallista. Etäisyyttä kunnan viemäriin on noin 5 km. Alueella 25-30 asuinkiinteistöä sekä runsaasti loma-asuntoja. Tammisaari

Tammisaaren jätevedenpuhdistamo sijaitsee Skeppsholmenissa. Kunta ei ilmeisesti ole laajentamassa viemäriverkostoa lähivuosina. Tammisaaren eteläpuoleisessa saaristossa on käynnissä suurehko vesiosuuskuntahanke, jonka rakentama verkosto tullaan liittämään Ekenäs vatten:n verkostoon, jolloin senkin alueen jätevedet käsitellään Skeppsholmenissa. Vesiosuuskunta jatkaa kuitenkin toimintaansa veden ja jäteveden toimittajana myös liittämisen jälkeen. -Alue 1: Hulta. Kylä on ollut mukana hankkeen pilottina jo keväästä asti, mutta siellä jatketaan avustamista tarpeen mukaan. Kyseessä 16 kiinteistön kylä, jonne yhteinen puhdistamo mahdollinen (ja edullinen) ratkaisu. Kunnalliseen viemäriin matkaa yli kymmenen kilometriä vaikeaa maastoa. -Alue 2: Finnby. Sijaitsee lähellä Hultaa, josta Finnby:n kylä voi ottaa mallia hankkeessaan. -Alue 3: Västervikin tien varsi. Tienhaaraan asti tulee Ekenäs vatten:n viemäriputki ja vesijohto, jonne Västervikin tietä pitkin mahdollisesti rakennettavat vesihuoltorakenteet voidaan liittää. Rakenteet voisi rakennuttaa esimerkiksi vesiosuuskunta. Vihti Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat kirkonkylässä ja Nummelassa. Kunta ei ilmeisesti ole laajentamassa viemäriverkostoa lähivuosina. -Alue 1: Vihtijärvi. Etäisyyttä Vihdin kunnan viemäriin 15-20 km, mutta Nurmijärven Röykän viemäriin vain joitakin kilometrejä. Kyläyhdistys tekee kyselyä vesihuollosta ja liittymishalukkuudesta yhteiseen viemäriin. Selvitetään mahdollisuus liittyä Röykän viemäriin. -Alue 2: Oinasjoki. Alue sijaitsee Nummelan ja kirkonkylän välissä. Alueella toimii vesiosuuskunta, jolle kunta toimittaa vettä. Kaikki kiinteistöt eivät kuitenkaan ole mukana vesiosuuskunnan toiminnassa. Viemäröintiä ei ole, ja alueelle rakennetaan jatkuvasti lisää taloja. Alueen tilannetta selvitellään, ei ole (ainakaan vielä) varsinainen hankekohde.

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF Virpi Sahi ja Minttu Peuraniemi, hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 24.1.2008 HAJAJÄTEVESIHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA 2008 Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla 2007-2008 Tausta Länsi-Uudenmaan kuntien jätevesityöryhmä aloitti työnsä vuonna 2004. Sen tarkoituksena on ollut luoda alueelle yhtenäisiä toimintatapoja ja ohjeita koskien jätevesiä. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke käynnistettiin vuonna 2007 työryhmän työn jatkajaksi. Hankkeessa on mukana 12 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti. Hanketta rahoittavat kunnat, Uudenmaan liitto ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, joka toimii myös hankkeen koordinaattorina. Vuonna 2004 astui voimaan haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa uudistava ns. hajajätevesiasetus (Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Asetuksen tavoitteena on vesistöjen rehevöitymisen hillitseminen ja se sisältää uudentyyppisiä velvoitteita kiinteistönomistajille. Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja jäteveden johtamisesta ympäristöön tuli tehdä viimeistään 1.1.2006 (tai 1.1.2008 mennessä, mikäli kiinteistössä ei ole vesikäymälää). Asetus säätää tiukat puhdistusvaatimukset jätevesien sisältämälle typelle ja fosforille sekä biologiselle hapenkulutukselle. Uusien jätevesijärjestelmien on täytettävä vaatimukset heti ja olemassa olevien vuoteen 2014 mennessä. Asetuksen mukaisia kiinteistöjä on Suomessa arviolta 800 000 ja läntisellä Uudellamaallakin useita kymmeniä tuhansia. Suuri osa niiden nykyisistä jätevesijärjestelmistä ei täytä uusia vaatimuksia, vaan niiden tulee järjestää jätevesien käsittely uudestaan. Tavoitteet Hajajätevesihankkeen tavoitteena on 1. kannustaa kuntia ja niiden asukkaita alueellisiin jätevesihuoltoratkaisuihin (vesiosuuskunnat) 2. nostaa alueen kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien laatua vastaamaan hajajätevesiasetuksen vaatimuksia 3. parantaa alueella toimivien järjestelmäsuunnittelijoiden tietotaitoa Osoite: Adress: puh. (019) 323 623 tel. (019) 323 623 Kotipaikka: Lohja Hemort: Lojo PL 51 PB 51 faksi (019) 325 697 fax (019) 325 697 alv.rek. moms.reg. (Tehtaankatu 26) (Fabriksgatan 26) etun.sukun@vesiensuojelu.fi förn.eftern@vesiensuojelu.fi Y-tunnus: 0213960-4 FO-nummer: 0213960-4 08101 LOHJA 08101 LOJO www.luvy.fi www.luvy.fi

TYÖSUUNNITELMA 2008 24.1.2008 Toimenpiteet Vuoden 2007 kuluessa hankkeessa tehtiin seuraavaa: järjestäytyminen: toimintamallin ja aikataulujen rakentaminen, projektityöntekijän koulutus, kirjoitettiin toimintamallit (ohjeistukset) vesiosuuskunnan perustamiselle ja kiinteistökohtaisten suunnitelmien laatimiselle toteutettiin Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus Länsi-Uudellamaalla pidettiin 7 kpl vesiosuuskuntien infotilaisuutta ja 2 perustamiskokousta, n. 20 kpl vesiosuuskuntia valmistavien työryhmien kokouksia kannustettiin suunnittelijoita ottamaan yhteyttä; yhteydenottoja tuli 2 kpl annettiin kiinteistönomistajille henkilökohtaista puhelinneuvontaa laadittiin esitteet jätevesiasetus lyhyesti (suomeksi ja ruotsiksi) sekä tiedotteet lehdistölle ja suunnittelijoille projektin alkamisesta ja jätevesiselvityksen määräajan päättymisestä laadittiin hankkeen ensimmäinen väliraportti ja maksatushakemus pidettiin 1 ohjausryhmän kokous ja 4 työryhmän kokousta Vuonna 2008 on tarkoitus tehdä seuraavia toimenpiteitä: järjestetään suunnittelijaseminaari (mahdollisesti kaksi, suomeksi ja ruotsiksi). Seminaari on suunnattu erityisesti jätevesijärjestelmien suunnittelijoille ja rakennustarkastajille. Tavoitteena on puida hajajätevesiasetuksen velvoitteita suunnittelijan, urakoitsijan ja rakennusvalvonnan näkökulmasta sekä tarjota suunnittelijoille mahdollisuus konsultoida hankkeen asiantuntijaa. järjestetään vesiosuuskuntaseminaari (mahdollisesti kaksi, suomeksi ja ruotsiksi). Seminaari on suunnattu vesiosuuskuntaa tai muuta yhteistä vesihuoltoratkaisua harkitseville, erityisesti hankkeen kohteille. Tavoitteena on tiedottaa yhteisistä ratkaisuista ja luoda puuhaihmisille mahdollisuus tavata toisiaan ja alan vaikuttajia. Osallistutaan kunnissa järjestettäviin vesiosuuskuntien perustamiskokouksiin ja vesiosuuskuntia koskeviin infotilaisuuksiin sekä laaditaan vesiosuuskuntaesite. Tarvittaessa hanke järjestetään itse infotilaisuuksia. hyödynnetään selvitystä Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus Länsi- Uudellamaalla ; seurantaraportti ei ole vielä ajankohtainen. perustetaan hankkeen verkkosivut, jonne hankkeen tuottama materiaali kootaan kohderyhmän käytettäväksi. Verkkosivujen markkinoinnissa haetaan yhteistyötä www.jatevesi.fi sivuston kanssa. annetaan henkilökohtaista puhelinneuvontaa (pääsääntöisesti ke klo 9.30 11.30) sekä tarjotaan asiantuntemusta www.jatevesi.fi sivuston kehittämiseen ja ympäristöministeriön jätevesityöryhmälle järjestetään ohjausryhmän ja työryhmän kokouksia sekä laaditaan asianmukaiset raportit rahoittajalle kootaan jatkohanketta (vuodesta 2009 eteenpäin) koskevien ajatusten kerääminen mm. järjestämällä työpaja Länsi-Uudenmaan hajajätevesistrategia 2014 2(5)

TYÖSUUNNITELMA 2008 24.1.2008 laaditaan ja levitetään tiedotteita (suunnitelmien laadun kartoituksen tulokset, vesiosuuskuntien perustaminen vauhdittuu, hankkeen tulokset ja jatko) Vuonna 2008 hankkeen alustava aikataulu on seuraava: Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Elo-syyskuu* Loka-joulukuu Hankkeen suunnittelu ja seuranta Projektipäällikön perehdytys ja työnjako Työsuunnitelman 2008 kirjoitus Maksatus-hakemus 2/2007 (J. Marttila) Jatkohanketta (2009 ) koskevien ajatusten kokoaminen Maksatushakemus 1/2008 Maksatushakemus 2/2008 valmistelu Loppuraportin kirjoitusta Kokoukset: ohjausryhmä työryhmä= kuntakokous Ohjausryhmä 24.1. Karjaalla klo 9-13 Työryhmä (maalis) Työryhmä Karjaalla (toukokuu) Ohjausryhmä Karjaalla (elokuu) Työryhmä Karjaalla (syyskuu) Ohjausryhmä Lohjalla (joulukuu) Työryhmä (haluttaessa) Seminaarien, koulutuksien yms. järjestäminen Suunnittelijaseminaari, maaliskuu (suomeksi Vihdissä, ruotsiksi Karjaalla) Työpaja Länsi- Uudenmaan jätevesistrategia 2014, toukokuu Mahdollisesti yleisinfoja, tarpeen mukaan esim. kuntakohtaisesti Vesiosuuskuntaseminaari (suomeksi, ruotsiksi) Päätöstilaisuus Osallistuminen muiden järjestämiin tilaisuuksiin Vesiosuuskuntayhteistyöstä sopiminen VOK-infot 5 kpl VOK perustamiskokoukset 2 kpl VOK työryhmien kokouksia 10 kpl VOK-infot 8 kpl VOK:n perustamiskokoukset 2 kpl VOK-työryhmien kokouksia 10 kpl VOK-infot 4 kpl VOK:n perustamiskokoukset 2 kpl VOK-työryhmien kokouksia 10 kpl VOK-infot 4 kpl VOK:n perustamiskokoukset 2 kpl VOK-työryhmien kokouksia 10 kpl Selvitys- ja kartoitustyö Suunnitelmien laadun kartoitus 2007 raportin hyödyntäminen Tiedotustyö Vesiosuuskuntaesitteen laadinta Verkkosivujen suunnittelu ja laatiminen Verkkosivut julkaistaan www.luvy.fi domainin alla Tiedote (maaliskuu): Kiinteistökohtaisten suunnitelmien laatu heikko Tiedote (elokuu): Vesiosuuskuntien perustaminen vauhdittuu, case Hanko/Karkkila Tiedote (jouluk.): Hankkeen tulokset ja jatko Hankkeen tulokset verkkosivuille Henkilökohtainen neuvonta sekä asiantuntijatyö Puhelin-neuvontaa Osallistuminen www.jatevesi.fi - kehitystyöhön Ympäristöministeriön työryhmän kokousvalmistelut (noin 1 krt/kk) * Heinäkuussa toimintaa ei ole lomien vuoksi Tapahtuma/kokous/koulutus Muu toimenpide Organisaatio ja työnjako 3(5)

TYÖSUUNNITELMA 2008 24.1.2008 Projektiorganisaatioon kuuluvat ohjausryhmä, työryhmä, projektipäällikkö ja projektityöntekijä (asiantuntija). Uudenmaan liitossa hankkeen valvojana toimii ympäristösuunnittelija Lasse Rekola. Ohjausryhmässä ovat edustettuna 12 hankkeeseen osallistuvaa kuntaa sekä Uudenmaan liitto. Ohjausryhmän tehtävänä on hankkeen sisällön ja talouden seuranta ja suuntaaminen rahoittajanäkökulmasta. Työryhmän postituslistalle kuuluu yhteensä 44 henkilöä kohdealueen kunnista. Työryhmän kokouksiin heitä osallistuu kerralla tavallisesti noin 10 henkilöä. Työryhmän tehtävänä on kuntien asiantuntemuksen tuominen hankkeeseen (mm. kuntien tekninen toimi kuten rakennusvalvonta sekä kuntien ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto) hankkeen asiasisällön seuranta ja toiminnan ideointi verkoston muodostaminen eli kokemusten, tiedon ja ideoiden vaihto jätevesiasioissa Projektipäällikkö, MMM Virpi Sahi (noin 3 henkilötyökuukautta vuonna 2008) hankkeen johtaminen rahoittajan, ohjausryhmän ja LUVY ry:n toiminnanjohtajan kanssa sovitulla tavalla projektityöntekijän työn tukeminen ja ohjaus hankkeen talous- ja muiden raporttien laatiminen rahoittajalle ohjausryhmätyöskentely, työryhmätyöskentely tarpeen mukaan hankkeen toteutukseen osallistuminen projektityöntekijän kanssa sovittavalla tavalla Projektisihteeri ja jätevesiasiantuntija, AMK Minttu Peuraniemi (12 henkilötyökuukautta vuonna 2008) hankkeen toteuttaminen projektipäällikön ja ohjausryhmän kanssa sovittavalla tavalla jätevesiasiantuntijana toimiminen ja yhteydenpito hankkeen kohderyhmään hankkeen tilaisuuksien, koulutuksien, seminaarien yms. järjestäminen esitteiden, tiedotteiden yms. materiaalien laadinta rahoittajan vaatimien talous- ja muiden raporttien laadintaan osallistuminen projektipäällikön kanssa sovittavalla tavalla ohjausryhmä- ja työryhmätyöskentely Projektityöntekijä, AMK Harri Mulari verkkosivujen toteuttaminen projektipäällikön kanssa sovittavalla tavalla toimistotöihin osallistuminen projektisihteerin kanssa sovittavalla tavalla 4(5)

TYÖSUUNNITELMA 2008 24.1.2008 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2007-2008 on 125 000. Vuonna 2007 hankkeen kulut olivat 62 000 ja vuonna 2008 käytettävissä on 63 000. Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto (56 000 ), kunnat (56 000 ) ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (13 000 ). Oheisessa taulukossa on esitetty hankkeen kokonaisbudjetti (1. sarake), vuoden 2007 toteutuneet kulut hankkeen 1. ja 2. maksatushakemuksen jälkeen (2. sarake) sekä vuodelle 2008 käytettäväksi jäävä summa (3.sarake). 2007-2008 budjetti, 2007 toteuma, * 2008 käytettävissä, ** Palkkakulut ja henkilöstösivukulut 77 000 44 403 32 597 Matkakulut 20 800 1 954 18 846 Ostopalvelut (asiantuntijapalvelut) 10 530 5 200 5 330 Kone- ja laitehankinnat 4 836 3 228 1 608 Toimisto- ja vuokrakustannukset 9 494 4 751 4 743 Luontoissuoritukset 0 0 0 Muut menot 2 340 2 492-152 Kustannukset yhteensä 125 000 ~ 62 000*** ~ 63 000*** * alustavat luvut 2. maksatushakemusesityksen mukaan; vuoden 2007 alkuperäiseen budjettiin (64 000 ) on haettu muutos (62 000 ) ** vuoden 2008 budjettiin esitetään momenttisiirtoa (ylimääräisiä matkakuluja esitetään käytettäviksi muihin menoihin ja palkkakustannuksiin) *** summat on pyöristetty 5(5)

SEMINAARIKUTSU x.1.2008 LUONNOS 23.1.2008 Arvoisa vesihuoltoalan asiantuntija! Tervetuloa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelijaseminaariin x.3.2008 klo 9-13 Karjaan Lärkkullaan (Lärkkullantie 22, Karjaa)/ Vihdin kunnantalolle (Asematie 30, Nummela). Päivän ohjelma koostuu 30 minuutin mittaisista teemoista puheenvuoroineen ja keskusteluineen. Tarkempi ohjelma on liitteenä. Seminaari on maksuton ja siihen sisältyy kahvitarjoilu. Osallistujat voivat halutessaan jättää oman jätevesijärjestelmäsuunnitelmansa jätevesiasiantuntijalle. Asiantuntija arvioi veloituksetta ja luottamuksellisesti, miten suunnitelma vastaa hajajätevesiasetuksen vaatimuksia ja antaa kehittämisehdotuksia. Palautteen voi saada sopimuksen mukaan puhelimitse tai erikseen sovittavan tapaamisen yhteydessä. Seminaari järjestetään osana haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn kehittämishanketta, jota rahoittavat Länsi-Uudenmaan kunnat sekä Uudenmaan liitto. Ilmoittautuminen viimeistään x.3.2008 Minttu Peuraniemelle sähköpostitse tai puhelimitse. TERVETULOA! Terveisin, Virpi Sahi projektipäällikkö Minttu Peuraniemi Asiantuntija 050-4320697 minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi JAKELU: Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelijat Länsi-Uudellamaalla, Länsi-Uudenmaan kuntien rakennusvalvontaviranomaiset, hankkeen työryhmä, hankkeen ohjausryhmä, lehdistö Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och Miljö rf Osoite: Adress: puh. (019) 323 623 tel. (019) 323 623 Kotipaikka: Lohja Hemort: Lojo PL 51 PB 51 faksi (019) 325 697 fax (019) 325 697 alv.rek. moms.reg. (Tehtaankatu 26) (Fabriksgatan 26) etun.sukun@vesiensuojelu.fi förn.eftern@vesiensuojelu.fi Y-tunnus: 0213960-4 FO-nummer: 0213960-4 08101 LOHJA 08101 LOJO www.luvy.fi www.luvy.fi

SEMINAARI Aika: x.3.2008 klo 9 13/ x.3.2008 klo 9-13 Paikka: Lärkkulla / Vihdin kunnantalo Lärkkullantie 22, Karjaa / Asematie 30, Nummela 019-2757 200 / 09-224 221 www.larkkulla.net / www.vihti.fi OHJELMA 8.30 - Aamukahvitarjoilua 9.00 9.15 Päivän avaus projektipäällikkö Virpi Sahi, LUVY ry. 9.15 9.45 Hajajätevesiasetus rakennusvalvojan uusi riesa? Rakennustarkastajien liitto ry 9.45 10.15 Suunnittelijan seitsemän sudenkuoppaa Suunnittelijan puheenvuoro 10.15 10.45 Urakoitsijan unelma vai painajainen - suunnitelmaa toteuttamaan Urakoitsijan puheenvuoro 10.45 11.30 Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus selvityksen tulokset ja mallisuunnitelma Jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi, LUVY ry 11.30 12.00 Kahvitauko, kevyttä purtavaa tarjolla, maksuton 12.00 12.30 Jätevesisuunnitelmat ja kuluttajansuoja (vai kuluttajan oikeudet?) Kuluttajaneuvonnan puheenvuoro 12.30 12.45 Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon uudet virtaukset Ympäristöministeriön työryhmän puheenvuoro 12.45 13.00 Keskustelu ja seminaarin yhteenveto 13.00 Seminaarin päätös Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och Miljö rf Osoite: Adress: puh. (019) 323 623 tel. (019) 323 623 Kotipaikka: Lohja Hemort: Lojo PL 51 PB 51 faksi (019) 325 697 fax (019) 325 697 alv.rek. moms.reg. (Tehtaankatu 26) (Fabriksgatan 26) etun.sukun@vesiensuojelu.fi förn.eftern@vesiensuojelu.fi Y-tunnus: 0213960-4 FO-nummer: 0213960-4 08101 LOHJA 08101 LOJO www.luvy.fi www.luvy.fi

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007 Panospuhdistamon ilmastuslietteen laskeutuskoe ja ph-mittaus.

Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki lokakuussa 2007 Mäntsälän kunnan ympäristötoimen tilauksesta kertaluonteisen valvontatarkkailun 7 pienpuhdistamolle. Puhdistamot sijaitsevat Mäntsälän kunnassa haja-asutusalueella normaalissa asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä. Valvontatutkimukseen osallistuvat kiinteistöt oli valittu kunnan toimesta. Kunnan ympäristötarkastaja ilmoitti kiinteistönomistajille tutkimuksesta päivää ennen tutkimuksen aloittamista. Valvontatarkkailu jakautui kahdelle päivälle siten, että ensimmäisenä päivänä 23.10.2007 Mäntsälän ympäristötarkastaja ja vesiensuojeluyhdistyksen ympäristöasiantuntija kiersivät läpi kaikki tarkkailuun valitut kohteet ja haastattelivat paikalla olevia kiinteistönomistajia. Samalla tehtiin aistinvarainen arvio puhdistamoiden toiminnasta sekä asennettiin mahdollisuuksien mukaan kokoomanäytteenkeruuastiat. Toisena päivänä 24.10.2007 ympäristöasiantuntija teki näytteenottotyön. Näytteet kerättiin vain puhdistamolta lähtevästä, puhdistetusta jätevedestä. Näytteet analysoitiin Helsingin kaupungin ympäristölaboratoriossa. Tarkkailuun osallistuvista kiinteistöistä kaikilla oli käytössä ns. pakettipuhdistamo, joista neljällä oli panospuhdistamo ja kolmella biologinen suodin. Näytteet saatiin kerättyä ainoastaan kolmelta kiinteistöltä. Seuraavassa tulokset on raportoitu kiinteistökohtaisesti. Kiinteistöt ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä ja niiden tunnuksena on käytetty osoitetietoa. Puhdistamoiden toimintaa, joilta ei saatu kerättyä näytettä, on arvioitu aistinvaraisten havaintojen mukaan. Seuraavassa on esitetty tulokset ja havainnot puhdistamokohtaisesti sekä laskelma tai arvio asetuksen 542/2003 vaatimusten täyttymisestä. Jätevesivirtaamana käytettiin kaikilla puhdistamoilla vedenkulutusarviota 110 l / asukas / vuorokausi, jolla puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuudet ovat BOD 7 -ATU:n osalta 455 mg/l, fosforin osalta 20 mg/l ja typen osalta 127 mg/l. Kiinteistö 1. panospuhdistamo Uponor 7 Uudessa kiinteistössä asuu nelihenkinen perhe. Talon isäntä oli paikalla opastamassa ensimmäisellä käynnillä. Puhdistamolla oli ilmastusvaihe menossa. Ilmastusliete laskeutui mittalasissa hyvin, mutta se oli tavallista vaaleampaa. Selkeytyskirkaste oli hieman sameaa. Puhdistamo näytti kuitenkin toimivan kohtalaisen hyvin. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Näytteenkeruuämpäri saatiin asennettua avo-ojaan laskevan purkuputken suulle. Kiinteistönomistaja lupasi ottaa ämpärin suojaan viileään paikkaan panospuhdistamon tyhjennysvaiheen jälkeen. Tyhjennys tapahtui illalla 23.10.2007. Ämpäriin kertyneen kokoomanäytteen pullotus tehtiin aamulla 24.10.2007. Analyysitulokset ovat liitteessä 1. Puhdistetun jäteveden alkaliteetti ja ph-arvot olivat hyvällä tasolla. Kiintoainepitoisuus oli hieman kohollaan. Puhdistamon puhdistustulos täytti asetuksen 542/2003 vaatimukset kaikkien parametrien osalta (taulukko 1). Taulukko 1. Kiinteistön 1 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU 455 35 92 90 Fosfori 20 2,7 87 85 Typpi 127 40,3 68 40 2

Kiinteistö 2. panospuhdistamo Wehoputs 5 Uudessa omakotitalossa ei ollut asukkaita kotona. Puhdistamolla oli ilmastusvaihe menossa. Prosessialtaassa oli melko paljon pintavaahtoa, mikä saattoi johtua tehokkaasta nitrifikaatiosta, jolloin alkaliteetti saattaa kulua loppuun ja ph voi romahtaa äkillisesti. Prosessin ph oli kenttämittarilla mitattuna 5,8, mikä on kohtalaisen pieni arvo ja viittaa alkaliteetin loppumiseen tai vähenemiseen. Ilmastusliete ei ollut terveen näköistä, vaan laihaa ja tummanharmaata. Liete laskeutui mittalasissa kohtalaisen hyvin, mutta kirkaste oli erittäin tummaa. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Näytteenkeruuämpäri saatiin asennettua avo-ojaan laskevan purkuputken suulle. Puhdistamolta ei ollut tapahtunut ulospumppausta vuorokauden aikana tai ämpäri asennettiin väärän putken suulle ja kokoomanäytettä ei saatu. Em. havaintojen mukaan voidaan kuitenkin suurella varmuudella sanoa, ettei puhdistamon puhdistustulos täyttänyt asetuksen 542/2003 vaatimuksia. Purkuoja oli liettynyt. Puhdistamon purkuputki tulisi viedä kauemmaksi puhdistamosta. Kiinteistö 3. panospuhdistamo Labko Biokem 6 Uudehkon omakotitalon rouva oli kotona ja kertoi miehensä hoitavan perheen jätevedenkäsittelyyn liittyvät asiat itsenäisesti. Talon isäntä ei ollut kotona ja taustatietoja puhdistamosta ei saatu. Puhdistamolla oli ilmastusvaihe meneillään. Ilmastusliete oli tavanomaista vaaleampaa, mutta sen rakenne oli hyvä ja se laskeutui mittalasissa hyvin. Kirkaste oli lähes kirkas ja puhdistamo näytti toimivan hyvin. Puhdistamolla oli näytteenottokaivo, mutta halkaisijaltaan niin pieni, että sinne ei voinut asentaa näytteenkeruuämpäriä. Näyte päätettiin ottaa seuraavana päivänä 24.10.2007 suoraan näytteenottokaivosta. Sitä voidaan kuitenkin pitää kokoomanäytteenä. Näytettä saatiin otettua näytteenottovarteen kiinnitetyn astian avulla yhden kerran (vajaa 1 litra), jonka jälkeen matalan kaivon pohjalle laskeutunut aines pöllähti ja seuraava osanäyte ei olisi ollut edustava. Pienestä näytemäärästä saatiin tehtyä kuitenkin kaikki analyysit. Tulokset ovat liitteessä 1. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli erittäin hyvä ja se täytti asetuksen 542/2003 vaatimukset kaikkien parametrien osalta (taulukko 2). Puhdistetun jäteveden alkaliteetti ja ph olivat kuitenkin laskeneet tehokkaan nitrifikaation takia melko pieniksi. Rajana hyvälle alkaliteetille voidaan pitää 0,5 mmol/l, jota pienemmillä arvoilla ollaan vaaravyöhykkeellä ja ph voi romahdusmaisesti laskea. Tällöin koko puhdistusprosessin toiminta heikkenee oleellisesti. Puhdistamon bakteerikanta voi tosin sopeutua hyvinkin pieneen ph-tasoon (jopa 5). Alkaliteetin palauttamiseksi prosessialtaaseen suositellaan lisättäväksi kalkkia. Sopiva annostus on suuruusluokkaa pari desilitraa viikossa. 3

Taulukko 2. Kiinteistön 3 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU 455 5 99 90 Fosfori 20 0,24 99 85 Typpi 127 26,6 79 40 Kuva 1. Kiinteistö 3 (Labko Biokem 6 panospuhdistamo) ja mittalasissa tehty laskeutuskoe. 4

Kiinteistö 4. biosuodin Green Pack Sako Plus 2 Uuden omakotitalon omistaja oli mukana puhdistamolla ja kertoi hankaluuksista jätevedenkäsittelyjärjestelmän suunnittelussa ja puhdistamon asennuksessa. Biologiseksi suotimeksi tarkoitettu puhdistamo oli asennettu väärin. Biosuodinosa oli kokonaan pois käytöstä ja paketti toimi ainoastaan saostuskaivona. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Puhdistamolta otettiin kertanäyte purkuputken päästä ensimmäisellä käynnillä 23.10.2007. Puhdistamolta lähtevä vesi oli sameaa ja silmämääräisesti voitiin todeta, ettei puhdistamo toiminut riittävän hyvin. Analyysituloksissa sekä ravinne- että orgaanisen aineen pitoisuudet (BOD) olivat suuria. Puhdistamon puhdistustulos ei täyttänyt asetuksen 542/2003 vaatimuksia (taulukko 3). Kaikki analyysitulokset ovat liitteessä 1. Taulukko 3. Kiinteistön 4 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU 455 380 16 90 Fosfori 20 17 15 85 Typpi 127 102 20 40 Kiinteistö 5. biosuodin Green Pack Sako Plus 2 Omakotitalon omistajat olivat kotona ja esittelivät puhdistamonsa toimintaa. Puhdistamo näytti toimivan teknisesti hyvin. Kysymyksiä herätti kuitenkin biosuotimen kautta tapahtunut jatkuva veden kierrätys, joka vaikutti melko voimakkaalta ja saattoi estää hyvän bakteeribiomassan muodostumista suodatinkappeleiden pinnalle tai jopa huuhtoa sitä. Kierrätyksen jaksotus ja pienempi veden paine voisi olla parempi ratkaisu. Toinen tarkastelussa huomioitu asia oli se, että puhdistettu jätevesi ei poistunut viimeisen suodinkaivon kautta. Puhdistamolta poistuvan veden reitti jäi selvittämättä, vaikka piirustuksia tutkittiin omistajien kanssa paikan päällä. Puhdistamon omistaja oli tehnyt havainnon, että puhdistamo täyttyy lietteen tyhjennyksen jälkeen erittäin hitaasti. Sovittiin, että epäselvät asiat tulee selvittää laitevalmistajan ja laitteen asentajan kanssa. Puhdistamolta ei saatu näytettä, koska lähtevä vesi johdettiin suoraan maahanimeytykseen ja näytteenottokaivoa ei ollut. Aistinvaraisten havaintojen perusteella puhdistamo toimi kuitenkin ilmeisen hyvin. Puhdistamolla ei ollut hajua ja lietteen tyhjennyksistä oli huolehdittu. Kemikaalin kulutus jäi epäselväksi. Puhdistamon jälkeinen maahanimeytys lienee hyvä ratkaisu, koska lähistöllä ei ole muita kiinteistöjä ja oma talousvesikaivo sijaitsee tontin toisella puolella kaukana imeytysputkesta. Lisäksi jätevesikuormitus on melko pieni, koska kiinteistössä asuu vain kaksi aikuista ihmistä. 5

Kuva 2. Kiinteistö 5 (Green Pack Sako Plus 2). Keskellä on puhdistamon biosuodinosa. Kiinteistö 6. biosuodin Green Pack Sako Plus 2 Kiinteistöllä oli asukkaita kotona. Perheen rouva kertoi, että hänen miehensä hoitaa itsenäisesti puhdistamoasiat, eikä hän itse pysty kertomaan puhdistamon käyttöön liittyvistä asioista. Mies ei ollut kotona ja taustatietoja ei saatu. Puhdistamotarkastelussa huomattiin, ettei biosuodinosa ollut käytössä ja paketti toimi ainoastaan saostuskaivona. Näytti siltä, ettei suodinosa ole ollut käytössä missään vaiheessa, koska sen muovikappaleet olivat aivan puhtaita. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa ja kokoomanäytteenotto purkuputken päästä ei tullut kysymykseen. Kertanäytettä ei saatu, koska virtaamaa ei ollut lainkaan. Tämä ihmetytti, koska kiinteistöllä oltiin kotona ja talossa asuu 13 henkinen perhe. Aistinvaraisen arvion mukaan voitiin kuitenkin varmuudella todeta, ettei puhdistamo toiminut kuten pitää ja sen puhdistustulos ei todennäköisesti täytä asetuksen 542/2003 vaatimuksia. Purkuoja oli liettynyt. Kemikaalin syöttö oli mitä ilmeisimmin pois käytöstä. Kiinteistö 7. panospuhdistamo Wehoputs 5 Uudessa omakotitalossa ei ollut asukkaita kotona. Puhdistamolla oli ilmastusvaihe menossa. Prosessialtaassa oli melko paljon pintavaahtoa, mikä saattoi johtua tehokkaasta nitrifikaatiosta, pienestä alkaliteetista ja edelleen sen aiheuttamasta ph:n romahtamisesta. Prosessin ph-arvo oli kenttämittarilla mitattuna 5,1, mikä antoi tähän vahvistuksen. Ilmastusliete oli laihahkoa ja harmahtavaa. Se laskeutui mittalasissa hyvin, mutta kirkaste jäi sameaksi. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Näytteenkeruuämpäri saatiin asennettua avo-ojaan laskevan purkuputken suulle. Puhdistamolta ei tapahtunut ulospumppausta vuorokauden aikana ja 6

kokoomanäytettä ei saatu. Em. havaintojen perusteella voidaan arvioida, että puhdistamon toiminta asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti on epätodennäköistä. Kuva 3. Kiinteistö 7 (Wehoputs 5 panospuhdistamo). Vasemmalla lietepussi ylijäämälietteelle, keskellä ohjausyksikkö ja oikealla näkyy prosessiallas. Yhteenveto Tarkkailtavista 7 pienpuhdistamosta saatiin otettua näyte ainoastaan kolmesta kohteesta. Kaksi näistä täytti asetuksen 542/2003 vaatimukset. Yhden puhdistustulos oli huono. Neljästä puhdistamosta ei saatu kerättyä näytettä lainkaan. Näistä kaksi toimi paikanpäällä tehdyn arvion mukaan huonosti ja kahden toimintaa ei voitu varmuudella arvioida. Tarkkailtavissa kohteissa havaittiin puutteita usealla osa-alueella: 1) jätevesijärjestelmän suunnittelu ja asennus, 2) laitevalmistajan ohjeet puhdistamonhoitoon ja 3) kiinteistön omistajan tekemä puhdistamonhoitotyö. Varsinkin tekniset ns. pakettipuhdistamot (tässä tarkkailussa kaikki olivat näitä) vaativat hoitajaltaan perehtyneisyyttä ja kiinnostusta asiaan. Taulukkoon 4 on laadittu yhteenveto kaikkien tarkkailussa olleiden puhdistamoiden toiminnasta analyysitulosten ja paikan päällä tehtyjen havaintojen perusteella. Puhdistamon toiminnasta ja käytöstä saatiin yksityiskohtaisempaa tietoa, jos puhdistamon hoidosta vastaava oli paikan päällä. 7

Taulukko 4. Yhteenveto tarkkailtavien puhdistamojen toiminnasta. Puhdistamojen numerointi on sama kuin aiemmin raportin tekstissä. 1 panospuhdistamo 2 panospuhdistamo 3 panospuhdistamo omistaja paikalla/ lisätietoja näyte puhdistamotyyppi puhdistustulos suunnittelu/ asennus yleisarvio / muuta huomioitua kyllä kyllä hyvä kunnossa Puhdistamo toimi asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Ei näytteenottokaivoa ei ei huono? Puhdistamo näytti toimivan teknisesti hyvin. Laskeutuskoe osoitti, ettei prosessi ole kunnossa, eikä puhdistamo todennäköisesti toimi asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Jäteveden purku tulisi viedä kauemmaksi. Ei näytteenottokaivoa. ei kyllä erittäin hyvä kunnossa Puhdistamo toimi asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Näytteenottokaivo liian pieni. 4 biosuodin kyllä kyllä huono virheitä Puhdistamo ei toiminut asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Puhdistamon asennus oli tehty väärin. Ei näytteenottokaivoa. 5 biosuodin kyllä ei?? Ei näytteenottomahdollisuutta. Epäselvyyksiä asennuksessa ja tekniikassa. 6 biosuodin ei ei huono virheitä Puhdistamon asennus oli tehty väärin. Paikan päällä tehtyjen havaintojen perusteella voitiin sanoa, ettei puhdistamo toiminut asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Ei näytteenottokaivoa. 7 panospuhdistamo ei ei? kunnossa Puhdistamo näytti toimivan teknisesti hyvin. Laskeutuskoe osoitti, ettei prosessi ollut täysin kunnossa. Tarkkailijan aistinvaraisen arvion mukaan asetuksen 542/2003 vaatimusten täyttyminen oli epätodennäköistä. Ei näytteenottokaivoa. Sekä panospuhdistamoissa että biosuotimissa on laitteen teknisen kunnossapidon lisäksi kolme tärkeää biologis-kemiallista seikkaa, joista tulee huolehtia: 1) ylijäämälietteen tyhjennys tulee tehdä riittävän usein, yleensä kaksi kertaa vuodessa. Vanha ja liian suuri lietemäärä huonontaa puhdistustulosta oleellisesti, 2) fosforinsaostuskemikaalin syöttömäärä on oltava oikein mitoitettu. Suurin ongelma lienee, ettei kemikaalia mene riittävästi tai ollenkaan prosessin. Tällöin hyvä fosforinpoisto ei onnistu ja 3) alkaliteetin ja ph:n ylläpito prosessissa. Jos puhdistamo toimii hyvin ja prosessissa riittää bakteereille ravintoa ja happea, nitrifikaatio (ammoniumtypen hapettuminen nitraatiksi) toimii yleensä tehokkaasti. Tämä on hyvä asia, mutta kuluttaa alkaliteettia, joka pudottuaan liian pieneksi romahduttaa prosessin ph:n ja myös muu puhdistustulos heikkenee. 8

Alkaliteettia voidaan helposti pitää yllä kalkin syötöllä. Monesti kahvikupillinen prosessiin viikossa riittää. Tähän tulisi kiinnittää selvästi nykyistä enemmän huomiota myös laitevalmistajan taholta. Puhdistamon toiminnan tarkkailun kannalta yksi oleellisimmista puutteista oli hyvän ja edustavan näytteenkeräämisen mahdollisuus, ts. puhdistamoilla ei ollut näytteenottokaivoja. Tässä tarkkailussa ainoastaan yhdessä puhdistamossa oli näytteenottokaivo ja sekin oli halkaisijaltaan liian pieni ja pesäsyvyydeltään matala. Pienpuhdistamotarkkailuissa näytteet joudutaankin lähes poikkeuksetta keräämään purkuputken suulta. Jos näyte otetaan kokoomanäytteenä, mikä on näytteen edustavuuden kannalta suositeltavaa, keruuastia kiinnitetään purkuputken suulle ja jätetään paikalle vuorokaudeksi tai esim. 12 tunniksi. Tällöin vaarana on näytteen roskaantuminen tai kaatuminen, pakkanen, ilkivalta jne.. Kertanäyte taas ei ole niin edustava. Hyvä vaihtoehto on usean kertanäytteen otto päivän aikana, mutta se vie tarkkailijalta koko päivän ja on työlästä, varsinkin jos tarkkailtavat puhdistamot ovat kaukana toisistaan. Tällöin näytteeseen ei saada myöskään mukaan puhdistamon toimintaa virka-ajan ulkopuolella. Hyvä näytteenottokaivo on halkaisijaltaan riittävän suuri, vähintään 40 cm, ja sellainen, johon näytteenkeruuastia saadaan asetettua tukevasti kiinni (mahdollisesti kiilattua kaivoon tulevan putkenpätkän alle). Näin menetellen hyvä kokoomanäyte saadaan kerättyä vaivattomasti näytteenottokaivon suojassa koko vuorokaudelta. Helsingissä 16.11.2007 Jari Männynsalo ympäristöasiantuntija LIITE 1 Testausseloste, analyysitulokset JAKELU Mäntsälän kunta, ympäristötoimi TIEDOKSI Uudenmaan ympäristökeskus 9