SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2014

Sisällysluettelo 1 JOHDON KATSAUS 4 2 MUUTOKSET TYÖYMPÄRISTÖSSÄ 6 2.1 Työtilanteen kehitys 6 2.2 Muut tuloksentekoon vaikuttaneet muutokset 12 3 TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 13 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 13 3.2 Rikosprosessin joutuisuus 16 3.3 Toiminnallinen tehokkuus 19 3.4 Tuotokset ja laadunhallinta 20 3.5 Prosessien- ja laadunhallinta 22 3.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 26 4 SYYTTÄJÄLAITOKSEN VOIMAVARAT 28 4.1 Toimintamääräraha 28 4.2 Henkilöstö 32 5 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON toiminta 38 5.1 Muutosharkinta-asiat 42 5.2 Muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen 43 5.3 Poliisirikosasiat 44 6 SISÄISEN VALVONNAN LAUSUMA 46

4 1 JOHDON KATSAUS Syyttäjälaitoksen vuosi 2013 ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Työkuorma kasvoi hieman. Ainoastaan poliisin tekemiksi epäillyt rikokset, joissa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana, työllistivät selvästi ennakoitua enemmän. Saavutimme pääosin ne tulostavoitteet, joihin olimme sitoutuneet. Yllätyksettömyys ei tässä tarkoita ikävystymistä. Työhyvinvointi parani entisestään. Henkilöstömme viihtyy työssään paremmin kuin valtiolla tai oikeushallinnon alalla keskimäärin. Myös ulkoapäin katsottuna syyttäjälaitoksen imago ja palvelukyky ovat kunnossa. Silti on varmasti ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät ole olleet tarjoamiimme palveluihin tyytyväisiä. Syyttäjälaitoksen vahvuus on yhteisöllisyyden lisäksi osaamisessamme. Syyttäjille räätälöimäämme jatkokoulutusta on ollut runsaasti tarjolla, ja sitä on osattu hyödyntää. Toimintavuonna on myös käynnistetty hanke, joka tähtää syyttäjien perusosaamisen tason yleiseen ja yhtenäiseen nostamiseen entisestään. Sen yhteydessä uudistetaan erikoistumisjärjestelmämme sisältö ja rakenteet tarvittavilta osin. Olemme myös aktiivisesti kehittäneet organisaatiotamme ja työmenetelmiämme. Toimintavuoden lopussa Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastot yhdistettiin Sisä-Suomen syyttäjänvirastoksi, ja Kanta-

5 Hämeen syyttäjänviraston toimialue liitettiin osin Salpausselän ja osin Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoihin. Näin syyttäjänvirastojen ja poliisilaitosten toimialueet saatiin vastaamaan toisiaan. Toimintavuonna lainsäädäntömuutokset näkyivät etenkin valmistautumisena uuden esitutkintalain ja pakkokeinolain voimaantuloon. Tähän liittyi yhdessä esitutkintaviranomaisten kanssa suunniteltu ja toteutettu koulutus, Ponnistus-hanke. Kuva: Kimmo Brandt Matti Nissinen valtakunnansyyttäjä

6 2 MUUTOKSET TYÖYMPÄRISTÖSSÄ 2.1 Työtilanteen kehitys Syyttäjälle saapuneiden asioiden määrä jatkoi laskuaan, mutta siitä huolimatta painotettu työmäärä kasvoi. Rikollisuuden kuvassa ja yleisessä toimintaympäristössä ei toimintavuonna tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka yksin selittäisivät sen, että juttuja saapui yli 3 000 ennakoitua vähemmän. Laskua edellisestä vuodesta oli 1,5 %. Asiamäärän laskun syitä voidaan etsiä poliisin organisaatiouudistuksesta ja toimintavuonna poliisissa toteutetusta laajasta koulutuksesta, joka koski pakkokeinolain ja esitutkintalain uudistuksia. Lisäksi talousrikosasioissa toimintavuotta leimasi epävarmuus siitä, miten ne bis in idem -estevaikutusta olisi tulkittava. Korkeimman oikeuden heinäkuussa 2013 antaman ratkaisun KKO 2013:59 jälkeen verorikoksia koskevien rikosilmoitusten määrä romahti ja esitutkinta useissa tapauksissa keskeytyi. Huumausainerikollisuudessa puolestaan oli havaittavissa kannabiksen kotikasvatuksen lisääntyminen ja yksittäisissä jutuissa kasvatettujen kasvien lukumäärän nousu. Huumerikollisuudessa lisääntyivät myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviksi epäillyt jutut. Vaikka syyttäjille saapuvien asioiden määrä on loivassa laskussa, niiden laatu on samaan aikaan vaikeutumassa. Vaativien juttujen esitutkinta

7 kestää kauemmin kuin tavanomaisten juttujen, mikä usein sitoo runsaasti esitutkintaviranomaisten resursseja. Tällöin syyttäjälle saapuvien juttujen määräkin väistämättä laskee. Juttujen vaikeutuminen näkyy myös saapuvien asioiden painotetussa työmäärässä, joka on ollut jatkuvassa lieveässä nousussa. Tavanomaisten rikosten työmäärä on ollut laskussa, kun taas vaativien juttujen työmäärä on ollut kasvussa. Saapuneiden asioiden lukumäärät 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Saapuneiden asioiden painotettu työmäärä * 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Liikennejuopumukset Muut tavanomaiset Erittelemättömät perus Erittelemättömät muut Vaativat * Painotetussa työmäärässä huomioidaan se, että tietyt juttutyypit ovat toisia työläämpiä ja enemmän resursseja sitovia. Painotettu työmäärä lasketaan ratkaistuista jutuista, joiden aiheuttama työmäärä arvioidaan rikosnimikkeiden perusteella keskimääräisen työmäärän mukaan. Painotettuun työmäärään vaikuttavat myös vähintään viisi istuntopäivää kestäneet käräjäoikeuskäsittelyt.

8 Ratkaistuissa asioissa syyttäjälaitos ei saavuttanut tavoitettaan. Muutos edelliseen vuoteen oli suhteellisen suuri (4,9 %). Tässäkin on nähtävissä asioiden vaikeutuminen. Tavanomaisia asioita on ratkaistu vähemmän, kun taas ratkaistujen vaativien asioiden määrä on ollut nousussa. Myös ratkaistujen asioiden vaatima työmäärä on noussut (1,8 %). Ratkaistuissa asioissa on nähtävissä samanlainen kehitys kun saapuvissa asioissa: työmäärät laskevat tavanomaisrikollisuudessa ja kasvavat vaativissa asioissa. Ratkaistujen asioiden lukumäärät 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ratkaistujen asioiden painotettu työmäärä * 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Liikennejuopumukset Muut tavanomaiset Erittelemättömät perus Erittelemättömät muut Vaativat Erityisen työllistävät * Painotetussa työmäärässä huomioidaan se, että tietyt juttutyypit ovat toisia työläämpiä ja enemmän resursseja sitovia. Painotettu työmäärä lasketaan ratkaistuista jutuista, joiden aiheuttama työmäärä arvioidaan rikosnimikkeiden perusteella keskimääräisen työmäärän mukaan. Painotettuun työmäärään vaikuttavat myös vähintään viisi istuntopäivää kestäneet käräjäoikeuskäsittelyt.

9 Syyttäjien työpanosta näyttäisi siirtyneen vaativien asioiden ratkaisemiseen. Tämä voi viitata siihen, että syyttäjälaitoksen nykyinen erikoistumisjärjestelmä priorisoi voimakkaasti vaativien rikosten käsittelyä, jolloin tavanomaisia ja erittelemättömiä rikoksia hoitavien moniosaajasyyttäjien hoidettavaksi jää resurssointiin verrattuna liikaa asioita. Tämän vinoutuman korjaamiseksi valtakunnansyyttäjä asetti toimintavuonna työryhmän miettimään erikoistumisjärjestelmän kehittämistä. Työryhmän mietinnön ja siihen saatujen lausuntojen perusteella erikoistumisjärjestelmän muutostarpeita pohditaan vuoden 2014 aikana. Tulevaisuudessa syyttäjälaitoksessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota siihen, että myös tavanomaisia ja erittelemättömiä rikosasioita hoitavia moniosaajia tuetaan tehokkaasti heidän osaamisensa kehittämisessä. Jatkossa he hoitavat entistä enemmän myös vaativia rikosasioita. Syyttäjänvirastoja vertailtaessa on havaittavissa, että Etelä-Suomessa saapui Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastoon suhteellisesti eniten tavanomaisia rikosasioita, kun taas Helsingin syyttäjänvirastoon saapui suhteellisesti eniten vaativia rikosasioita. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon taas saapui suhteellisesti vähiten vaativia asioita, mutta juttukanta painottui erittelemättömiin rikosasioihin. Syyttäjänviraston juttukantaan vaikuttanee toimialueella sijaitseva kansainvälinen lentokenttä. Valtakunnallisesti suhteellisesti eniten tavanomaisia rikosasioita saapui Keski-Suomen syyttäjänvirastoon. Eniten vaativia rikosasioita saapui Pohjanmaan syyttäjänvirastoon. Oulun ja Ahvenanmaan syyttäjänvirastoihin saapui vähiten vaativia rikosasioita.

Syyttäjälaitoksen suoritemäärät 2011 2013 10 1.1.2011 31.12.2011 1.1.2012 31.12.2012 1.1.2013 31.12.2013 Muutos 12 13 Muutos % Tavoite 2013 Poikkeama tavoitteesta Poikkeama % Avoinna kauden alussa 12 990 15 428 13 336-2 092-13,6 % Saapuneet asiat 87 254 84 959 83 720-1 239-1,5 % 87 000-3 280-3,8 % tavanomaiset 54 334 62,27% 52 365 61,64% 49 848 59,54% -2 517-4,8 % erittelemättömät 29 284 33,56% 28 712 33,80% 29 673 35,44% 961 3,3 % vaativat 3 636 4,17% 3 882 4,57% 4 199 5,02% 317 8,2 % Ratkaistut asiat 84 846 87 115 82 829-4 286-4,9 % 86 000-3 171-3,7 % Käsittely-ratkaisut 4 252 4 627 4 536-91 -2,0 % Asiaratkaisut 80 594 82 488 78 293-4 195-5,1 % tavanomaiset 50 429 62,57% 51 488 62,42% 47 200 60,29% -4 288-8,3 % erittelemättömät 26 786 33,24% 27 482 33,32% 27 231 34,78% -251-0,9 % vaativat 3 379 4,19% 3 518 4,26% 3 862 4,93% 344 9,8 % Avoinna kauden lopussa 15 398 13 272 14 227 955 7,2 % Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk 1,93 2,10 1,94-0,16-7,8 % 2,00-0,06-3,0 % tavanomaiset 1,51 1,77 1,57-0,20-11,2 % 2,00-0,43-21,3 % erittelemättömät 2,41 2,50 2,29-0,21-8,3 % 2,50-0,21-8,2 % vaativat 4,00 3,72 3,82 0,10 2,6 % 3,00 0,82 27,2 % Vireillä 6 12 kk 2 253 1 958 1 791-167 -8,5 % 2 000-209 -10,5 % Vireillä yli 12 kk 146 212 169-43 -20,3 % 150 19 12,7 % tavanomaiset 24 16,44% 46 21,70% 14 8,28% -32-69,6 % erittelemättömät 79 54,11% 103 48,58% 83 49,11% -20-19,4 % vaativat 43 29,45% 63 29,72% 72 42,60% 9 14,3 % Asiaratkaisujen profiili 80 594 82 488 78 293-4 195-5,1 % Syyte 59 276 73,55% 60 086 72,84% 55 058 70,32% -5 028-8,4 % Rm 916 1,14% 799 0,97% 648 0,83% -151-18,9 % SJP tpluop 4 232 5,25% 4 399 5,33% 4 102 5,24% -297-6,8 % SJP pros 5 613 6,96% 5 713 6,93% 5 796 7,40% 83 1,5 % ETL 4.3 4 778 5,93% 5 449 6,61% 5 864 7,49% 415 7,6 % ETL 4.4 pros 1 953 2,42% 2 137 2,59% 2 495 3,19% 358 16,8 % ETL 4.4 kust 2 186 2,71% 2 325 2,82% 2 615 3,34% 290 12,5 % S päätös 1 452 1,80% 1 433 1,74% 1 604 2,05% 171 11,9 % S Ilmoitus 188 0,23% 147 0,18% 111 0,14% -36-24,5 % Toimenpideratkaisujen profiili 103 567 104 845 100 719-4 126-3,9 % Syyte 59 402 57,36% 60 207 57,42% 55 166 54,77% -5 041-8,4 % Rm 1 254 1,21% 1 074 1,02% 912 0,91% -162-15,1 % SJP tpluop 6 878 6,64% 7 094 6,77% 6 541 6,49% -553-7,8 % SJP pros 18 476 17,84% 18 594 17,73% 18 343 18,21% -251-1,3 % ETL 4.3 6 098 5,89% 6 523 6,22% 7 105 7,05% 582 8,9 % ETL 4.4 pros 2 660 2,57% 2 791 2,66% 3 339 3,32% 548 19,6 % ETL 4.4 kust 2 546 2,46% 2 655 2,53% 2 959 2,94% 304 11,5 % S päätös 4 664 4,50% 4 453 4,25% 4 956 4,92% 503 11,3 % S Ilmoitus 1 589 1,53% 1 454 1,39% 1 398 1,39% -56-3,9 % Esitykset kirjalliseen menettelyyn 24 400 41,08% 24 218 40,22% 22 051 39,97% -2 167-8,9 % Hylätyt KO:ssa 3 300 5,62% 3 514 5,89% 3 324 6,74% -190-5,4 % Sjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een 1 600 2,73% 1 663 2,79% 1 368 2,77% -295-17,7 % Painotettu työmäärä (ratkaistut asiat) 446 856 441 839 449 799 7 960 1,8 %

Syyttäjänvirastojen suoritemäärät 2013 11 Helsinki Länsi- Itä- Uusimaa Uusimaa Kanta- Häme Salpausselkä Länsi- Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski- Suomi Itä- Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Avoinna kauden alussa Saapuneet asiat tavanomaiset erittelemättömät vaativat Ratkaistut asiat Käsittely-ratkaisut Asiaratkaisut tavanomaiset erittelemättömät vaativat Avoinna kauden lopussa Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk tavanomaiset erittelemättömät vaativat Vireillä 6 12 kk Vireillä yli 12 kk tavanomaiset erittelemättömät vaativat Asiaratkaisujen profiili Syyte Rm SJP tpluop SJP pros ETL 4.3 ETL 4.4 pros ETL 4.4 kust S päätös S Ilmoitus Toimenpideratkaisujen profiili Syyte Rm SJP tpluop SJP pros ETL 4.3 ETL 4.4 pros ETL 4.4 kust S päätös S Ilmoitus Esitykset kirjalliseen menettelyyn Hylätyt KO:ssa Sjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een 2 392 1 148 791 820 803 1 247 836 1 014 680 1 137 1 495 610 129 12 032 5 522 6 675 4 990 7 835 10 087 7 771 5 157 3 720 8 333 7 042 3 109 566 6 820 3 444 3 206 2 916 4 687 6 120 4 897 3 019 2 410 5 233 4 198 1 757 299 4 518 1 799 3 159 1 798 2 730 3 469 2 490 1 839 1 156 2 686 2 563 1 190 247 694 279 310 276 418 498 384 299 154 414 281 162 20 12 124 5 148 6 083 5 063 7 695 9 821 7 785 5 151 3 708 8 359 6 957 3 299 622 665 499 248 265 196 674 258 154 173 386 452 90 17 11 459 4 649 5 835 4 798 7 499 9 147 7 527 4 997 3 535 7 973 6 505 3 209 605 6 584 2 880 2 867 2 852 4 495 5 679 4 851 2 980 2 323 5 055 4 008 1 807 306 4 290 1 487 2 693 1 694 2 608 3 006 2 335 1 738 1 074 2 554 2 213 1 235 274 585 282 275 252 396 462 341 279 138 364 284 167 25 2 300 1 522 1 383 747 943 1 513 822 1 020 692 1 111 1 580 420 73 2,33 2,36 1,76 1,81 1,27 1,67 1,22 2,51 2,31 1,56 2,72 2,20 2,37 1,88 2,00 1,51 1,26 1,00 1,40 0,97 1,83 1,98 1,25 2,28 1,77 1,64 2,75 2,48 1,87 2,29 1,58 1,97 1,39 3,08 2,83 1,91 3,24 2,69 2,86 3,99 5,35 3,19 4,60 2,14 2,90 3,37 6,04 3,67 3,37 4,90 3,14 6,04 371 237 81 114 30 147 72 214 89 84 324 19 5 32 13 3 32 7 4 7 28 13 12 7 1 8 1 3 0 3 0 0 1 0 2 0 2 0 1 18 4 0 18 5 3 5 12 8 2 3 1 4 13 6 3 11 2 1 1 16 3 10 2 0 3 11 459 4 649 5 835 4 798 7 499 9 147 7 527 4 997 3 535 7 973 6 505 3 209 605 7 956 3 252 3 489 3 349 5 152 6 823 5 834 3 600 2 718 5 895 4 498 2 102 372 9 21 128 24 99 97 33 35 54 62 38 47 1 484 283 374 314 328 546 293 235 168 418 473 165 18 630 357 588 339 480 740 599 361 274 720 426 230 43 1 341 470 417 507 642 343 235 258 129 454 718 273 74 345 83 256 125 376 217 246 122 143 200 129 213 37 550 142 252 119 303 263 185 304 25 141 134 151 46 139 40 329 20 106 101 84 66 12 64 84 26 14 5 1 2 1 13 17 18 16 12 19 5 2 14 586 6 030 7 155 6 264 9 676 11 605 9 458 6 320 4 641 10 311 8 921 4 107 759 7 967 3 258 3 508 3 350 5 153 6 834 5 840 3 632 2 719 5 900 4 511 2 102 374 24 32 154 49 147 133 55 42 75 88 49 63 1 721 461 573 548 551 804 442 354 325 632 853 243 31 2 104 1 158 1 381 1 150 1 553 2 243 1 774 1 135 1 014 2 102 1 837 754 114 1 610 569 471 652 755 441 294 296 166 529 876 359 83 508 121 284 191 536 264 322 175 173 250 178 269 60 651 172 279 131 319 288 222 313 27 168 154 181 54 865 246 489 157 569 412 305 239 108 236 339 120 42 136 13 16 36 93 186 204 134 34 406 124 16 1 650 1 236 1 190 1 540 2 215 3 089 2 309 1 615 1 175 2 751 2 335 802 143 516 269 162 93 257 385 497 174 82 467 319 87 16 258 111 125 59 85 121 126 132 72 121 111 39 8

12 2.2 Muut tuloksentekoon vaikuttaneet muutokset Toimintavuoden aikana valmisteltiin organisaatiomuutosta, jolla Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastoista muodostettiin Sisä-Suomen syyttäjänvirasto, ja Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimialue jaettiin Itä-Uudenmaan ja Salpausselän syyttäjänvirastojen välillä. Uudistus tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Syyttäjänvirastojen toimialueet vastaavat samasta ajankohdasta voimaan tulleita uusien poliisipiirien toimialueita. Rikollisuus ei tunne valtioiden rajoja. Kulunut vuosi osoitti, että Euroopan unionin välineistä eurooppalainen pidätysmääräys (EAW) ja yhteisiin tutkintaryhmiin (JIT) osallistuminen ovat vakiinnuttaneet paikkansa rajat ylittävien vakavien rikosasioiden hoitamisessa. Syyttäjät ovat jo varsin tottuneesti soveltaneet molempia välineitä käytäntöön. Toimintavuonna oli esillä kaksi merkittävää komission asetusehdotusta: Euroopan syyttäjänviraston perustaminen (EPPO) ja Eurojustin seuraajan Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston perustaminen. Syyttäjälaitos on ollut aktiivisesti mukana näiden hankkeiden kansallisessa valmistelussa korostaen näkökulmaa, jonka mukaan näillä uudistuksilla on pyrittävä aikaansaamaan käytännön lisäarvoa verrattuna nykyisiin menettelyihin.

13 3 TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rikosprosessin joutuisuuden parantaminen laajoissa ja vaativissa jutuissa lisätutkinnat Toimintavuonna kiinnitettiin korostuneen paljon huomiota rikosprosessin joutuisuuden edistämiseen esitutkintayhteistyötä tehostamalla. Esitutkintaviranomaisten kanssa keskusteltiin T u l o s t a v o i t e laajasti eri tilaisuuksissa yhteisistä tavoitteista ja yhteistyön toteuttamistavoista. Esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistamiseen liittyvän Ponnistus-koulutuksen yhteydessä keskityttiin nimenomaan esitutkintayhteistyöhön ja sen sisältöön. Koulutus toteutettiin yhdessä poliisin kanssa. Esitutkintayhteistyöstä keskusteltiin käytännön

14 tutkintatyötä tekevien poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tutkinnanjohtajien kanssa. Lisäksi Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa tehtiin kahdenvälistä yhteistyötä, jossa keskusteltiin hyvistä esitutkintayhteistyötavoista ja pyrittiin puuttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin jo ennen niiden ilmenemistä. Esitutkinnan joutuisuuteen tähtääviä yhteistyökokouksia pidettiin myös Verohallinnon kanssa. Verottajan ja esitutkintaviranomaisten kanssa keskusteltiin erityisesti yhtenevän ohjeistuksen laatimisesta liittyen ne bis in idem -estevaikutukseen. Myös talousrikossyyttäjien työmenetelmien kehittämiseen tähdännyt projekti saatiin päätökseen. Projektin tuloksena syntynyt esitutkintayhteistyötä koskeva, hyviä syyttäjäkäytänteitä luova työryhmämuistio on kaikkien syyttäjien käytettävissä. Työmenetelmiä tehostamalla voidaan joissain tapauksissa merkittävästikin jouduttaa rikosprosessia. Syyttäjät osallistuivat toimintavuonna myös useisiin poliisin työryhmiin, joissa pohdittiin yhdessä käytännön työmenetelmien kehittämistä esitutkinnan aikana. Kehityskohteita olivat mm. tutkintasuunnitelman laatiminen ja rikoshyödyn jäljittäminen. Tulostavoitteen toteutumisen seuraamiseksi toimintavuonna kerättiin lisäksi tietoa esitutkintayhteistyön vaikuttavuudesta tiedustelemalla syyttäjänvirastoilta, kuinka paljon ja millaisissa jutuissa syyttäjät edelleen tekevät lisätutkintapyyntöjä. Toimintavuoden ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden loppuun lisätutkintapyyntöjä tehtiin Sakari-merkintöjen mukaan ainakin 129. Virastoittain laskettuna eniten lisätutkintapyyntöjä tehtiin Pohjanmaalla (25 kpl), Oulussa (21 kpl) ja Helsingissä (18 kpl). Rikoslajeittain esitutkintayhteistyötä tulisi parantaa erityisesti talousrikosasioissa (27), seksuaalirikoksissa (23) ja työrikoksissa (20). Ympäristörikoksissa lisätutkintoja oli 6, joka lienee rikostyypin harvinaisuuteen nähden suurehko luku, mutta huumerikoksissa vain 5. Tilastokannassa toteutetusta kyselystä ei voida saada tietoa lisätutkintapyyntöjen syistä. Poliisista

15 saadun tiedon mukaan lisätutkintoja tehdään vuosittain 6 000 6 500. Voidaan arvioida, että niistä suuri osa liittyy tavanomaisiin rikoksiin. Tehostetusta esitutkintayhteistyöstä huolimatta keskimääräinen syyteharkinta-aika ei vielä toimintavuonna 2013 alentunut. Tämä voi johtua siitä, että syyttäjän työajan painottuessa entistä enemmän esitutkintaan jouduttiin vanhojen vaativien juttujen syyteharkintaa lykkäämään. Samaan aikaan syyttäjille saapui myös hieman aiempaa enemmän vaativia juttuja. Syyttäjäntyön painopisteen muutos ei kuitenkaan vielä näkynyt tilastoissa joutuisuuden paranemisena eikä huononemisena. Toimintavuoden keskimääräinen syyteharkinta-aika oli alle viiden viimeisen vuoden (2009 2013) keskiarvon. Yhdenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen yhdyskuntaseuraamuksissa Yhdyskuntaseuraamusten soveltuvuusselvityksiä syyttäjät pyysivät toimintavuoden aikana yhteensä 7 940 kertaa. Selvityksiä pyydettiin eniten suurissa kaupungeissa (Helsinki 800, Tampere 772, Turku 751, Vantaa 628, Oulu 532, Espoo 495 ja Jyväskylä 432). Pääkaupunkiseudulla selvityksiä pyydettiin yhteensä 1 977 kertaa. Muualla maassa selvitysten pyytäminen oli lukumäärinä arvioiden hyvin samanlaista (Länsi-Suomi 2 964 ja Itä- ja Pohjois-Suomi 2 999). Tilastotieto yhdyskuntaseuraamusten soveltuvuusselvityksistä antaa syyn olettaa, että ne ovat eri puolilla maata kohtuullisen tasaisesti käytössä eikä suurempia syyttäjänvirastojen välisiä eroja ole havaittavissa. Varautuminen uuden summaaristen rikosasioiden lainsäädännön voimaantuloon Toimintavuonna tavoitteena oli myös varautuminen uuteen summaaristen rikosten lainsäädäntöön. Tämän lainsäädännön voimaantulo lykkääntyi, mistä syystä varautuminen tulee toteutettavaksi vasta myöhemmin.

16 3.2 Rikosprosessin joutuisuus Kertomusvuonna saavutettiin kaikkien asioiden syyteharkinnan joutuisuutta koskeva tulostavoite. Vaativien asioiden syyteharkinta-aika jäi edelleen tulostavoitteesta ja heikkeni hiukan edellisestä vuodesta. Vaara oikeudenkäyntien viivästymisestä liittyy tyypillisesti laajoihin ja vaativiin asioihin. Tästä syystä tätä asiaryhmää koskevaan syyteharkintaaikaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Oikeusministeriö on vuosien varrella perustellusti tiukentanut tulostavoitetta tältä osin. Erityisesti vaativissa asioissa tehokas esitutkintayhteistyö on omiaan nopeuttamaan syyteharkintaa. Erot syyttäjänvirastojen syyteharkinta-ajoissa johtuvat usein alueellisista ja rakenteellisista syistä. Virastojen juttukannat eroavat toisistaan sekä laadultaan että määrältään. Keskimääräisessä syyteharkinta-ajassa tämä näkyy esimerkiksi niin, että kaikissa asioissa pisin keskimääräinen syyteharkinta-aika oli Oulussa ja lyhin Salpausselällä. Keskimääräisellä syyteharkinta-ajalla mitattuna maan suurin syyttäjänvirasto Helsinki ei ole tehottomin missään rikosasialuokassa (luokittelemattomat, tavanomaiset, erittelemättömät, vaativat). Vaativissa asioissa Pohjanmaa, Ahvenanmaa, Länsi-Uusimaa, Oulu ja Kanta-Häme suoriutuvat tässä vertailussa Helsinkiä huonommin. Vertailussa on muistettava, että Helsingissä on muita virastoja enemmän vaativia juttuja mutta myös enemmän erikoissyyttäjiä hoitamassa niitä. Edelliseen vuoteen verrattuna Helsingissä on olennaisesti parannettu asioiden joutuisaa käsittelyä kaikissa asialajeissa.

17 Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Vireillä olevien asioiden ikärakenne Vireillä alle 1 kk Vireillä 1 3 kk Vireillä 3 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 vuosi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Syyttäjänvirasto Vireillä alle 1 kk Vireillä 1 3 kk Vireillä 3 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 v Yhteensä Koko maa 4 155 5 153 2 959 1 263 528 168 14 226 Helsinki 702 806 389 266 105 32 2 300 Länsi-Uusimaa 349 588 335 143 94 13 1 522 Itä-Uusimaa 363 598 338 71 10 3 1 383 Kanta-Häme 199 293 109 68 46 32 747 Salpausselkä 371 368 167 27 3 7 943 Länsi-Suomi 512 550 300 95 52 4 1 513 Pirkanmaa 300 291 152 57 15 7 822 Pohjanmaa 237 287 254 153 61 28 1 020 Keski-Suomi 184 228 178 67 22 13 692 Itä-Suomi 406 372 237 59 25 12 1 111 Oulu 338 526 385 235 89 7 1 580 Lappi 140 172 88 15 4 1 420 Ahvenanmaa 13 31 16 4 1 8 73 VKSV 41 43 11 3 1 1 100

18 Syyttäjänvirastojen keskimääräiset syyteharkinta-ajat, kk Syyttäjänvirasto Luokittelemattomat Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Kaikki Koko maa 2,45 1,54 2,29 3,82 1,94 Helsinki 2,59 1,87 2,75 3,99 2,33 Länsi-Uusimaa 1,95 2,01 2,48 5,35 2,36 Itä-Uusimaa 1,58 1,50 1,87 3,19 1,76 Kanta-Häme 3,59 1,25 2,29 4,60 1,81 Salpausselkä 1,31 1,00 1,58 2,14 1,27 Länsi-Suomi 3,48 1,38 1,97 2,90 1,67 Pirkanmaa 3,58 0,94 1,39 3,37 1,22 Pohjanmaa 1,60 1,83 3,08 6,04 2,51 Keski-Suomi 2,50 1,97 2,83 3,67 2,31 Itä-Suomi 1,62 1,24 1,91 3,37 1,56 Oulu 3,27 2,26 3,24 4,90 2,72 Lappi 3,89 1,75 2,69 3,14 2,20 Ahvenanmaa 2,48 1,61 2,86 6,04 2,37 VKSV 2,59 1,01 2,24 3,25 2,58

19 3.3 Toiminnallinen tehokkuus Koko henkilöstöllä ja syyttäjillä mitattuna tuottavuus laski toimintavuoden aikana. Tältä osin tulostavoitteet eivät täyttyneet. Tuottavuusmittari ei ota huomioon juttukannan muutoksia jutut ovat muuttuneet aiempaa vaativammiksi. Toimintavuonna otettiin vanhan mittarin rinnalle käyttöön uusi tuottavuusmittari, joka pohjautuu painotettuun työmäärään. Painotuksella otetaan huomioon eri rikostyyppien vaatima keskimääräinen työmäärä. Tällä mittarilla mitattuna tuottavuus nousi, mutta tulostavoitet- T u l o s t a v o i t e ta ei tältäkään osin saavutettu. Kun mittari on uusi, tulostavoite on mahdollisesti määritelty liian korkeaksi. Vanhalla mittarilla mitattuna taloudellisuus heikkeni hiukan, mutta uudella mittarilla mitattuna se parani. Tulostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu kummallakaan mittarilla mitattuna. Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (koko henkilöstö) Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (syyttäjät) Taloudellisuus, euroa (toimintamenot/ratkaisu) Tuottavuus uusi mittari, painotettu työmäärä/ htv (koko henkilökunta) Tuottavuus uusi mittari, painotettu työmäärä/ htv (syyttäjät) Taloudellisuus uusi mittari, euroa (toimintamenot/painotettu työmäärä) TOT TOT 31.12.2011 31.12.2012 TOT 31.12.2013 Muutos 2012 2013 Muutos % Tavoite 2013 Poikkeama Poikkeama tavoitteesta % 173,4 172,5 164,6-7,9 0,0 166,0-1,35-0,8 % 256,0 251,4 237,1-14,3-0,1 250,0-12,89-5,2 % 431,3 439,1 472,8 33,7 0,1 439,0 33,76 7,7 % 847,1 809,9 828,0 18 0 870-42 -4,8 % 1273,9 1201,1 1 215 14 0 1 310-95 -7,3 % 95,0 101,0 101,02 0,00 0,00 92,50 8,52 9,2 %

20 3.4 Tuotokset ja laadunhallinta Toimintavuoden aikana ratkaistiin vähemmän asioita kuin edellisenä vuonna. Ratkaisujen väheneminen T u l o s t a v o i t e kohdistui lähinnä tavanomaisiin asioihin, joita saapuikin niukemmin kuin vuonna 2012. Vaativia asioita sen sijaan ratkaistiin hieman edellisvuotta enemmän. Tämä on saattanut johtua siitä, että syyttäjälaitoksessa on jo useiden vuosien ajan kiinnitetty erityistä huomiota yli 12 kuukautta syyteharkinnassa olleisiin juttuihin. Tällaisia asioita on erityisesti vaativissa rikosasioissa. Myös syyttäjien laaja erikoistuminen on voinut vähentää voimavaroja tavanomaisten juttujen ratkaisemisesta. Erityisen mielenkiintoista on se, että asiaratkaisujen profiilissa on tapahtunut painopisteen muutosta syyteratkaisuista esitutkinnan rajoittamiseen. Syyteratkaisujen osuus on kahdessa vuodessa laskenut kolmella prosenttiyksiköllä. Syyttäjien työmäärän ja osaamisvaatimusten lisääntyessä vähäisiä asioita pyritään entistä enemmän lopettamaan jo esitutkintavaiheessa. Osassa näistä jutuista suoritettiin aiemmin ehkä työläskin esitutkinta. Nyt esitutkintayhteistyön ansiosta menettelyt, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä, voidaan rajata jo aikaisessa vaiheessa pois rikosprosessista. Kun yhä suurempi osa syyttäjän työstä painottuu vaativiin juttuihin, voisi olla perusteltua laajentaa entisestään mahdollisuuksia luopua toimenpiteistä.

21 Esitutkinnan rajoittamispäätösten kasvuun ovat vaikuttaneet ainakin Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston käytäntö rajata kaikki vähäiset muuntohuumeita koskevat asiat esitutkinnan ulkopuolelle samoin kuin esitutkinnan rajoittamisen lisääntynyt käyttö talousrikosasioissa. Helsingin syyttäjänvirastossa jo useita vuosia toiminnassa ollut rikosten esikäsittely-yksikkö tekee myös tavanomaisissa rikoksissa yli 2 600 rajaamispäätöstä vuosittain. Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Syyteyratkaisut Muut ratkaisut Käsittelyratkaisut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

22 3.5 Prosessien- ja laadunhallinta Käytetään Syyttäjäntoiminta on laadukasta, tarkoituksenmukaisia prosessilajeja ja ratkaistaan samanlaiset asiat jos ratkaisutoiminnassa toteutuvat joutuisuuden ja tehokkuu- yhdenmukaisesti. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, den lisäksi myös yhdenvertaisuus ja kustannustehokkuus. että syytteen nostamiseen ja syyttämättä Toiminnan kustannustehokkuuteen ja laatuun jättämiseen liittyviä lakisääteisiä edellytyksiä sovelletaan yhdenmukaisesti. Kirjallisen menettelyn käytön vaikuttaa muun muassa toimenpiteistä luopumismahdol- tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen koko valtakunnassalisuuksien, kirjallisen menettelyn ja yhdyskuntaseuraamusten käyttäminen. Laadukas syyttäjäntoiminta edellyttää, että näitä keinoja käytetään yhdenmukaisesti kaikkialla maassa. Vertailua virastojen välillä vaikeuttaa se, että juttukanta ja muiden paikallisten viranomaisten omaksumat toimintatavat voivat erota eri toimialueilla. Toimintavuonna oli havaittavissa, että syyttäjät ovat ryhtyneet käyttämään yhä tehokkaammin mahdollisuuksiaan rajoittaa esitutkintaa. Juttuja saapui syyttäjälle noin 1 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta syytteitä tehtiin noin 5 000 vähemmän kuin vuonna 2012 (-8,4 %). Laskua selittää osittain esitutkinnan rajoittamispäätösten lisääntyminen. Esitutkintalain 4 :n mukaisia esitutkinnan rajoittamispäätöksiä tehtiin yli 1 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäystä kohdistui nimenomaan prosessuaalisiin ja kustannusperusteella tehtyihin ratkaisuihin. Valtakunnansyyttäjänvirastoon saapuneiden kantelukirjoitusten perusteella esitutkinnan rajoittamispäätökset koskevat pääosin vähäisiä, tavanomaisia rikosasioita ja tekoja, jotka eivät luonteeltaan ole rikosasioita. Säännösten soveltamisessa ei ole havaittu huomionarvoisia epäkohtia. T u l o s t a v o i t e

23 Jos syyttäjän ratkaisutoiminta tulevaisuudessa siirtyy toimenpiteistä luopumisen suuntaan, voi olla tarpeen arvioida tarkemmin kehityksen syitä. Esitutkinnan rajoittamispäätösten määrän lisäys on kuitenkin hyvä esimerkki esitutkintayhteistyön tehostumisesta. Kriminaalipoliittisesta näkökulmasta on tärkeää tulevaisuudessa seurata, miten toimenpiteistä luopumisen määrä kehittyy, tehdäänkö näitä ratkaisuja kaikkialla maassa samoin perustein ja ovatko perusteet kestäviä. Kirjalliseen menettelyyn juttuja ohjattiin edelleen epätasaisesti. Helsingissä menettelyä käytettiin huomattavasti vähemmän kuin Oulussa, jossa yli 50 % jutuista ohjataan kirjalliseen menettelyyn. Tilanteen selittävät pääosin juttukantojen erot. Yhdyskuntaseuraamusten soveltuvuusselvityksiä syyttäjät pyytävät selvästi enemmän Länsi-Suomessa ja vähiten Etelä-Suomessa. Selityksenä voivat tässäkin olla juttujen laatuerot. Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Syyttäjän päätökset ja ilmoitukset Syyttämättäjättämispäätökset Esitutkinnan rajoittamispäätökset Syyttäjän muut päätökset ja ilmoitukset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

24 Syyttämättäjättämispäätökset Toimenpideluontoiset Prosessuaaliset Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Esitutkinnan rajoittamispäätökset ETL 4.3 (seuraamusluontoinen) ETL 4.4 kustannusperusteinen ETL 4.4 (prosessuaalinen) Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

25 Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti 01 Jätän syytteen nostamatta, koska kyseessä ei ole rikos 1,72 % 02 Asiassa ei ole näyttöä rikoksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi 64,59 % 03 Jätän syytteen nostamatta, koska epäillyn rikoksen syyteoikeus on vanhentunut 2,56 % 04 Jätän syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta 4,85 % 10 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 1 kohta 8,91 % 11 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 2 kohta 1,60 % 12 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 1 kohta 11,02 % 13 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 2 kohta 4,14 % 14 Tieliikennelaki 104 1 momentti 0,07 % 23 Rikoslaki 35 luku 7 0,01 % 24 Rikoslaki 50 luku 7 0,50 % 30 Muu lainkohta 0,03 %

26 3.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VMBaron työtyytyväisyyskyselyn luvuilla mitattuna syyttäjälaitoksen työtyytyväisyys parani edelleen. Tältä osin tulostavoite saavutettiin. T u l o s t a v o i t e Sairauspoissaolopäivien määrä väheni jonkin verran edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolot liittyivät erityisesti henkisiin sairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Toimintavuonna käynnistettiin koko oikeuslaitosta koskevan työterveystoiminnan ohjausryhmän työskentely. Vuoden aikana valmisteltiin yhteinen työterveyssuunnitelma koko oikeushallinnon alalle. Lisäksi kehitettiin tuki niihin tilanteisiin, joissa on havaittavissa työkykyriski. Koulutuspäivien määrää lisäsi muun muassa laaja Ponnistus-koulutus. Työtyytyväisyysindeksi Vuonna 2008 3,28 Vuonna 2009 Vuonna 2010 3,44 Vuonna 2012 3,52 Tavoite 3,50 3,30 Vuonna 2011 Vuonna 2013 3,47 3,57

27 Sairauspoissaolot 2008 2013 (sairaspäivät/htv) Toteutunut Tavoite 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Koulutuspäivät 2008 2013 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013

28 4 SYYTTÄJÄLAITOKSEN VOIMAVARAT 4.1 Toimintamääräraha Kertomusvuonna syyttäjälaitoksen kokonaismenot nousivat runsaalla 700 000 eurolla (noin 1,7 %). Kehitys on maltillinen. Palkkausmenot nousivat runsaalla 1,3 miljoonalla eurolla (3,7 %), ja niiden osuus kokonaismenoista nousi 81,5 prosenttiin. Palkkausmenojen osuus on aiemmin ollut noin 80 % kokonaismenoista. Noin puolet palkkausmenojen noususta johtuu virkaehtosopimuksen vaikutuksesta. Muu osa johtuu määräaikaisten virkamiesten merkittävästä vähentämisestä ja korvaamisesta vakinaisilla virkamiehillä. Vakinaiset virkamiehet ovat keskimäärin kokeneempia, jolloin palkkakustannukset hiukan nousevat. Lisäksi syyttäjien määrä on lisääntynyt hieman. Työnantajan eläkemaksut ovat nousseet noin 400 000 eurolla, mikä on osin johtunut eläkemaksuprosentin noususta. Syyttäjälaitoksen toimitilamenojen osuus on oikeushallinnon vertailussa alhainen (9,4 % kokonaismenoista). Esimerkiksi tuomioistuimissa

29 sen osuus on noin 15 % kokonaismenoista. Tästä syystä syyttäjälaitoksen mahdollisuudet säästää toimitilamenoista ovat rajalliset. Toimitilavuokrat nousivat toimintavuonna maltillisesti, noin 2,7 %. Muut toimitilakustannukset laskivat hieman. Valtakunnansyyttäjänviraston toimitilamenojen kasvuun vaikutti Rikosseuraamuslaitoksen muuttaminen pois virastotalosta. Talon vartioinnin ja muiden yleisten palvelujen kustannukset on jaettu jäljelle jääneiden vuokralaisten kesken, ja tästä syystä ne ovat nousseet. Tietohallinto- ja muut menot pienenivät sekä absoluuttisesti että suhteellisesti (tietohallintomenot 3,2 % ja muut menot 5,9 %). Tietohallintomenojen alhainen määrä selittyy osin sillä, että syyttäjälaitoksen suurin kehittämishanke, aineistopankki AIPA, rahoitettiin toimintavuonna talousarvion tuomioistuinmomentilta erillisrahoituksella. Syyttäjälaitoksessa noudatettava kehysajattelu, jossa virastoille annetaan määrärahakehykset, on ilmeisesti kannustanut syyttäjänvirastoja säästäväisyyteen, mikä näkyi toimintavuonna muiden kulujen alenemisena. Kustannussäästöä tuli erityisesti vähäisissä kone- ja kalustehankinnoissa sekä toimistopalveluissa. Henkilöstöpalveluissa oli pientä kustannusten nousua.

30 Syyttäjälaitoksen menot vuosina 2008 2013 menolajeittain, 1000 Palkat Toimitilat ICT Muut menot 45 000 000 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Paikallisten syyttäjänvirastojen toimintamenot 2008 2013, Virasto TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Siirtyvä vuodelta 2012 Määräraha Käytettävissä Yhteensä 33 406 740 34 300 668 35 823 279 36 385 790 38 248 285 39 158 480 39 440 400 2 211 158 41 651 558 Helsinki 5 234 590 5 409 772 5 992 156 6 099 987 6 701 979 6 922 963 6 900 002 374 786 7 274 788 Länsi-Uusimaa 2 328 894 2 345 577 2 658 306 2 658 306 2 914 163 2 932 621 2 973 664 181 022 3 154 686 Itä-Uusimaa 1 945 886 1 956 678 2 191 732 2 558 920 2 897 801 2 960 702 2 930 025 1 219 2 931 244 Kanta-Häme 1 922 894 2 141 319 2 087 925 2 007 898 2 180 694 2 225 488 2 380 206 102 075 2 482 281 Salpausselkä 3 182 471 3 239 376 3 287 108 3 341 712 3 403 052 3 311 963 3 612 962 280 640 3 893 602 Länsi-Suomi 4 070 135 4 146 805 4 277 984 4 382 350 4 457 872 4 324 564 4 275 886 43 378 4 319 264 Pirkanmaa 2 531 272 3 052 008 3 080 875 2 994 928 3 136 831 3 291 684 3 300 171 215 732 3 515 903 Pohjanmaa 2 647 097 2 516 945 2 524 281 2 591 427 2 512 157 2 515 038 2 446 618 4 500 2 451 118 Keski-Suomi 1 506 408 1 508 633 1 521 796 1 619 527 1 573 149 1 596 196 1 652 852 88 587 1 741 439 Itä-Suomi 3 548 375 3 584 117 3 599 154 3 440 883 3 641 998 3 847 308 3 740 029 379 201 4 119 230 Oulu 2 808 486 2 716 542 2 765 615 3 007 416 3 055 691 3 198 410 3 172 733 218 881 3 391 614 Lappi 1 452 943 1 484 163 1 622 568 1 433 925 1 468 739 1 737 511 1 762 302 217 098 1 979 400 Ahvenanmaa 227 289 198 733 213 780 248 511 304 158 294 032 292 950 104 039 396 989

Syyttäjälaitoksen määräraha ja sen käyttö 31 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Muutos 2012 2013 Muutos % TA 2013 Palkat 2 547 541 2 691 243 2 711 809 2 971 538 3 285 528 3 454 852 169 323 5,2 % 3 558 273-103 422-2,9 % Toimitilat 347 299 408 531 422 876 416 960 431 203 455 325 24 122 5,6 % 437 580 17 745 4,1 % Investoinnit 54 340 13 127 14 818 12 111 24 778 20 117-4 661-18,8 % 15 000 5 117 34,1 % Muut menot 489 485 502 282 462 447 440 385 510 287 505 811-4 476-0,9 % 500 000 5 811 1,2 % Nettoutettavat tulot -90-9 492-14 256-62 940-48 685 341,5 % -62 940 Poikkeama talousarviosta Poikkeama % Valtakunnansyyttäjänvirasto 3 438 665 3 615 093 3 611 949 3 831 502 4 237 541 4 373 165 135 623 3,2 % 4 510 853-137 689-3,1 % Palkat 28 410 699 28 848 436 30 361 780 31 059 271 32 357 062 33 518 026 1 160 964 3,6 % 33 168 989 349 036 1,1 % Toimitilat 2 949 754 3 479 961 3 456 404 3 539 928 3 721 693 3 803 658 81 965 2,2 % 3 789 675 13 983 0,4 % Investoinnit 180 980 153 785 140 242 145 477 121 580 53 187-68 394-56,3 % 130 000-76 813-59,1 % Muut menot 1 865 461 1 819 441 1 866 934 1 884 978 2 075 541 1 822 819-252 722-12,2 % 2 100 000-277 181-13,2 % Nettoutettavat tulot -154-955 -710-36 845-27 591-39 208-11 617 42,1 % -39 208 Syyttäjänvirastot 33 406 740 34 300 668 35 824 650 36 592 809 38 248 285 39 158 480 910 195 2,4 % 39 188 664-30 184-0,1 % Yhteensä 36 845 405 37 915 761 39 436 600 40 424 311 42 485 826 43 531 644 1 045 818 2,5 % 43 699 517-167 873-0,4 % Tietohallintomenot 1 245 113 1 413 134 1 704 792 1 660 314 1 757 682 1 515 011-242 672-13,8 % 1 870 000-354 989-19,0 % - vakiopalvelu 819 741 703 068 749 153 677 557 723 100 723 017-83 0,0 % - ylläpitopalvelut 255 368 256 051 400 720 482 020 525 158 464 232-60 926-11,6 % - kehittäminen 142 103 74 893 165 179 144 307 94 043 52 636-41 407-44,0 % - projektipalvelu 26 286 - erityispalvelut 27 727 28 946 74 298 56 344 52 756 24 303-26 470-50,2 % - OTTK:n palkkausmenot 350 174 381 159 300 086 408 633 301 600-107 033-26,2 % Oikeushallinnon palvelukeskus 385 978 450 292 409 509 363 783 393 363 392 838-525 -0,1 % 384 000 8 838 2,3 % Eläkemaksun lisämaksu 64 234 464 473 Kaikki yhteensä 38 540 730 40 243 660 41 550 900 42 448 408 44 636 872 45 439 494 802 622 1,8 % 45 947 000-507 506-1,1 % Määräraha TA 38 410 000 39 703 000 42 543 000 43 835 000 44 571 000 45 947 000 1 376 000 3,1 % 45 947 000 0 0,0 % LTA 631 000 190 000 394 000 541 000 741 000-118 000-859 000-115,9 % -118 000 Yhteensä 39 041 000 39 893 000 42 937 000 44 376 000 45 312 000 45 829 000 517 000 1,1 % 45 947 000-118 000-0,3 % Aik. vuosilta siirtyneet 1 569 212 2 069 489 1 718 829 3 104 929 5 032 521 5 707 649 675 128 13,4 % 5 305 051 402 598 7,6 % Käytettävissä 40 610 212 41 962 489 44 655 829 47 480 929 50 344 521 51 536 649 1 192 128 2,4 % 51 252 051 284 598 0,6 % Seuraavalle vuodelle siirt. 2 069 482 1 718 829 3 104 929 5 032 521 5 707 649 6 097 155 389 506 6,8 % 5 305 051 792 105 14,9 %

32 4.2 Henkilöstö Toimintavuonna syyttäjälaitoksen henkilöstön määrä väheni hieman (2 %). Syyttäjänvirastoilla oli käytettävissään kolme syyttäjähenkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna, kun taas toimistohenkilöstön määrä vastaavasti väheni. Harjoittelijoiden määrä pieneni, mikä osin johtuu siitä, että aikaisemmin syyttäjänvirastoissa harjoittelijoiksi on kirjattu henkilöitä, jotka kuuluvat toimistohenkilökuntaan. Nyt kirjaukset vastaavat paremmin annettuja ohjeistuksia. Vakinaisten syyttäjien henkilötyövuodet nousivat noin 27 henkilötyövuodella ja määräaikaisten laskivat noin 24 henkilötyövuodella. Lasku vastaa noin 30 %:a määräaikaisten syyttäjien kokonaismäärästä. Kehitys on henkilöstöpolitiikan mukaista. Määräaikaisen toimistohenkilöstön henkilötyövuodet olivat edelleen nousussa. 500 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Syyttäjät Sihteerit Työllistetyt ja harjoittelijat 400 300 200 100 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013

33 Paikallissyyttäjien lukumäärä, miehet ja naiset Mies Nainen 220 210 200 190 180 170 160 150 140 212 147 198 141 196 160 190 172 196 183 191 184 130 120 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Syyttäjälaitoksen henkilöstön kehitys 2011 2013 Henkilötyövuodet TP 2011 TP 2012 TP 2013 Muutos 2012 2013 Muutos % TA 2013 Poikkeama talous- Poikkeama % arviosta Syyttäjälaitos 527,5 545,6 543,3-2,3-0,4 % 547,0-2,2-0,4 % syyttäjät 350,8 367,9 370,3 2,4 0,7 % 369,0 1,3 0,4 % asiantuntijat 8,9 9,7 10,4 0,7 7,5 % 9,5 0,9 9,9 % toimistohenkilökunta 156,3 156,2 153,1-3,1-2,0 % 157,5-4,4-2,8 % harjoittelijat 6,7 10,3 6,9-3,5-33,7 % 11,0 työllistetyt 4,9 1,5 2,6 1,1 73,2 % Valtakunnansyyttäjänvirasto 38,3 40,5 40,2-0,4-0,9 % 42,0-1,8-4,3 % syyttäjät 19,3 21,4 21,0-0,4-1,7 % 22,0-1,0-4,5 % asiantuntijat 8,9 9,7 10,4 0,7 7,5 % 9,5 0,9 9,9 % toimistohenkilökunta 9,4 8,5 8,0-0,5-6,3 % 9,5-1,5-15,9 % harjoittelijat 0,8 0,9 0,8-0,2-20,2 % 1,0-0,3-25,0 % työllistetyt Syyttäjänvirasto 489,2 505,0 503,1-1,9-0,4 % 505,0-4,5-0,9 % syyttäjät 331,5 346,5 349,3 2,8 0,8 % 347,0 2,3 0,7 % toimistohenkilökunta 146,9 147,6 145,1-2,6-1,7 % 148,0-2,9-2,0 % harjoittelijat 5,9 9,4 6,1-3,3-35,0 % 10,0-3,9-39,0 % työllistetyt 4,9 1,5 2,6 1,1 73,2 %

34 Syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet 2008 2013 Syyttäjänvirastot HTV 2008 2009 2010 2011 2012 2013 HELSINGIN SYYTTäjänVIRASTO 73,36 72,64 79,64 78,18 87,72 87,74 Syyttäjät 52,32 53,21 59,14 58,41 65,01 64,64 Toimistohenkilöstö 19,14 17,57 17,88 18,27 20,50 20,11 LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTäjänVIRASTO 33,50 32,98 35,73 37,99 39,56 38,80 Syyttäjät 23,36 22,74 25,45 27,11 27,14 27,37 Toimistohenkilöstö 9,55 9,53 9,51 9,94 10,69 10,67 ITÄ-UUDENMAAN SYYTTäjänVIRASTO 29,92 29,19 31,39 35,73 38,45 38,38 Syyttäjät 20,95 20,17 22,22 26,61 27,62 27,45 Toimistohenkilöstö 8,02 8,00 8,00 7,73 8,53 10,09 KANTA-HÄMEEN SYYTTäjänVIRASTO 32,57 31,62 29,80 27,63 29,70 29,62 Syyttäjät 18,64 19,20 17,92 17,31 19,58 18,91 Toimistohenkilöstö 12,10 11,83 11,88 10,32 9,68 10,71 SALPAUSSELÄN SYYTTäjänVIRASTO 46,32 47,36 46,42 45,33 44,27 42,37 Syyttäjät 30,88 31,61 30,55 30,35 30,95 29,37 Toimistohenkilöstö 14,86 15,00 15,00 14,98 13,31 13,00 LÄNSI-SUOMEN SYYTTäjänVIRASTO 59,38 58,82 58,93 58,60 57,33 53,02 Syyttäjät 41,63 41,18 41,33 41,89 41,50 38,01 Toimistohenkilöstö 17,24 17,14 16,85 15,88 15,83 15,01 PIRKANMAAN SYYTTäjänVIRASTO 39,37 38,99 38,62 36,05 37,80 38,57 Syyttäjät 27,03 26,50 27,05 25,24 27,27 27,82 Toimistohenkilöstö 11,84 11,98 10,83 10,06 10,03 10,00 POHJANMAAN SYYTTäjänVIRASTO 43,54 39,75 38,15 34,46 33,33 32,59 Syyttäjät 24,70 23,30 22,48 21,12 21,02 20,93 Toimistohenkilöstö 15,14 13,05 12,41 11,72 11,52 11,16 KESKI-SUOMEN SYYTTäjänVIRASTO 23,65 22,46 24,00 22,75 22,61 22,78 Syyttäjät 14,04 13,56 13,58 13,27 12,68 14,42 Toimistohenkilöstö 8,69 8,39 8,33 8,48 9,26 7,10 ITÄ-SUOMEN SYYTTäjänVIRASTO 53,00 53,12 49,98 46,63 48,24 49,04 Syyttäjät 31,90 31,59 29,46 28,48 30,27 32,09 Toimistohenkilöstö 20,82 20,19 19,51 17,64 17,46 16,69 OULUN SYYTTäjänVIRASTO 41,54 39,73 39,44 41,43 41,37 42,56 Syyttäjät 26,78 25,62 25,48 27,23 27,60 29,16 Toimistohenkilöstö 13,76 13,08 12,50 12,50 12,29 12,08 LAPIN SYYTTäjänVIRASTO 23,64 22,60 23,38 20,75 20,14 23,45 Syyttäjät 14,44 13,31 14,16 11,93 12,54 16,15 Toimistohenkilöstö 8,88 8,94 8,96 8,25 7,35 7,30 AHVENANMAAN MAAKUNNANSYYTTäjän 3,53 3,18 3,47 3,66 4,51 4,16 Syyttäjät 2,42 2,07 2,47 2,54 3,33 3,00 Toimistohenkilöstö 1,11 1,12 1,00 1,12 1,18 1,16 YHTEENSÄ 503,32 492,42 498,95 363,72 505,01 503,07 Syyttäjänvirastojen henkilötyövuosien kokonaismääriin sisältyy myös harjoittelijoita ja työllisyysvaroin palkattuja.

35 Keski-ikä paikallisissa syyttäjänvirastoissa 2008 2013 55 Keski-ikä syyttäjänvirastoissa Vakinaisten keski-ikä Määräaikaisten keski-ikä 50 49,2 49,1 49,2 49,0 48,6 49,8 45 46,1 47,2 46,5 46,3 45,6 46,4 40 35 34,8 35,8 33,7 34,4 32,9 32,4 30 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet nimikkeittäin 2008 2013 Nimikkeet HTV 2008 2009 2010 2011 2012 2013 apulaissyyttäjä 16,6 16,4 7,4 5,1 13,3 7,8 johtava kihlakunnansyyttäjä 14,3 14,3 14,2 12,0 12,5 12,0 johtava maakunnansyyttäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 295,8 291,3 307,2 311,8 317,4 326,5 maakunnansyyttäjä 1,4 1,1 1,5 1,5 2,3 2,0 SYYTTäjäT YHTEENSÄ 329,1 324,3 331,3 331,5 346,5 349,3 hallintosihteeri 13,3 13,6 13,0 11,4 11,2 11,0 henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 osastosihteeri 14,0 13,0 11,4 11,5 10,0 9,5 toimistosihteeri 138,9 133,5 134,1 126,9 126,2 125,3 syyttäjänsihteeri 0,9 virastomestari 1,5 1,5 1,3 1,0 0,8 0,0 siivooja 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 harjoittelija 2,3 1,7 3,0 2,8 7,0 4,3 korkeakouluharjoittelija 3,0 3,7 3,8 3,1 2,4 1,8 MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 174,3 168,1 167,7 157,7 158,5 153,7 YHTEENSÄ 503,3 492,4 499,0 489,2 505,0 503,1

36 Henkilökunnan ikäjakauma paikallisissa syyttäjänvirastoissa 180 160 140 Mies Nainen Yhteensä 133 167 146 120 100 80 60 40 20 92 65 27 90 43 106 79 61 67 0 alle 35-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 ja yli vuotiaat Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavat henkilöt vuosina 2013 2023 Syyttäjät Sihteerit 12 10 8 6 4 2 0 5 3 3 1 6 7 8 8 8 5 5 7 12 10 9 9 7 6 7 7 10 3 vuotta 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 saavuttaa eläkeiän (65 v.) vuonna 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

37 Syyttäjälaitoksen koulutus Valtakunnansyyttäjänvirasto on toimintavuonna järjestänyt koulutusta koko syyttäjälaitoksen henkilöstölle. Koulutuksen painopiste on ollut syyttäjien perusosaamisen kehittämisessä mutta myös erikoistumista tukevassa, kohdennetussa oppimisessa. Laitoksen sihteereille on järjestetty ammatillista osaamista edistävää koulutusta. Toimintavuoden aikana toteutettiin yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Ponnistus-koulutus. Siinä selvitettiin syyttäjille ja tutkinnanjohtajille esitutkinta- ja pakkokeinolain uudistuksen sisältöä esitutkintayhteistyötä korostaen. Koulutusta järjestettiin alueellisesti eri paikkakunnilla 60 kurssipäivänä. Koulutukseen osallistui yhteensä 380 syyttäjää ja syyttäjälaitoksen asiantuntijaa. Valtakunnansyyttäjänviraston koulutuksessa otettiin toimintavuonna muutoinkin huomioon esitutkintayhteistyön, kansainvälisen yhteistyön ja eurooppalaistuvan rikosoikeuden asettamat haasteet. Kaikkeen opetukseen lisättiin mahdollisuuksien mukaan uusia näkökulmia muuttuvaan toimintaympäristöömme. Kouluttajina käytettiin laajasti Turun ja Helsingin yliopiston professoreja, muita oman alansa huippuasiantuntijoita ja kokeneita syyttäjiä. Toimintavuonna alkanut erikoistumisjärjestelmän kehittämishanke on vaatinut myös järjestelmää tukevan koulutusohjelman uudistamista. Uuden Syyttäjäntyön ytimessä -kurssin ensimmäinen jakso järjestetään keväällä 2014. Vuonna 2013 koulutusta järjestettiin yhteensä 134 päivää 1050 osallistujalle.

38 5 Valtakunnansyyttäjän- VIRASTON toiminta Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 -asiakirjan mukaisesti toimintavuonna valmisteltiin erityisesti syyttäjien perusosaamisen nostamiseen ja erikoistumisjärjestelmän uudistamiseen tähtääviä toimia. Lisäksi vuoden aikana käynnistettiin Valtakunnansyyttäjänviraston oman osaamisen ja organisaation kehittäminen. Syyttäjänvirastojen tulosohjausta uudistettiin ottamalla käyttöön tulossopimukset koko kehyskaudelle. Syyttäjälaitokselle on luotu yhteistä hallinnollista ohjeistusta, jolloin yksittäisiltä virastoilta säästyy voimavaroja ja samalla voidaan taata yhtenäisemmät käytännöt koko laitoksessa. Toimintavuonna syyttäjälaitokselle vahvistettiin ensimmäinen toimitilasuunnitelma, ja laitosta koskeva hankintasuunnitelma on tekeillä. Koko laitokselle vahvistettiin myös yhteinen työterveyshuollon suunnitelma. Valtakunnansyyttäjänviraston rikosasiat sisältyvät aiemmin kertomuksessa käsiteltyihin tietoihin. Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämä koulutus on käsitelty luvussa Henkilöstö.

39 Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne 31.12.2013) 2011 2012 2013 Valtakunnansyyttäjän hallintoasiat yhteensä 62 yhteensä 47 yhteensä 45 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Nimitysasiat 8 0 1 1 4 1 Henkilöstöhallinto 27 3 20 5 22 4 Muut viraston hallintoasiat 22 2 17 3 9 5 Syyttäjälaitoksen hallintoasiat yhteensä 123 yhteensä 120 yhteensä 103 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Nimitysasiat 35 2 62 1 30 1 Henkilöstöhallinto 58 6 31 6 33 43 Taloushallinto 2 2 1 2 2 3 Muut hallintoasiat 12 6 13 4 16 8 Syyteasiat yhteensä 615 yhteensä 665 yhteensä 670 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Muutosharkinta-asiat 198 117 295 84 251 129 EK:n, OM:n, OKA:n tai EOA:n syytemääräykset 2 1 1 1 1 1 RL 1 luvun muut syytemääräysasiat 11 1 17 0 13 1 Varsinainen muutoksenhaku KKO:ssa 121 4 129 6 137 6 Ylimääräinen muutoksenhaku KKO:ssa 18 1 23 0 19 1 Syyttäjänmääräysasiat 68 1 18 1 14 1 Sananvapausrikosasiat 51 15 57 26 73 17 Muut syyteasiat 3 1 2 5 3 3 Kehittäminen, ohjaus ja koulutus yhteensä 49 yhteensä 62 yhteensä 53 Valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä 1 1 4 0 4 1 Muut ohjeet ja määräykset 8 0 4 1 6 1 Syyttäjälaitoksen koulutus 24 1 25 3 9 6 Kehittämis- ja tutkimushankkeet, työryhmät yms. 4 10 6 19 12 14

40 Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne 31.12.2013) 2011 2012 2013 Valvonta yhteensä 187 yhteensä 210 yhteensä 254 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Kantelut 62 26 41 29 39 19 Muut kantelut 69 19 91 29 139 30 Syyttäjätarkastukset 0 1 0 1 Rangaistusmääräysasioiden valvonta 0 1 0 1 1 1 Vahingonkorvausasiat 2 5 11 3 Muu valvonta 6 4 6 5 5 1 Kansainväliset asiat yhteensä 80 yhteensä 71 yhteensä 68 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Kansainvälinen oikeusapu 32 1 22 4 27 4 Pohjoismainen ja muu lähialuetoiminta 5 0 2 0 1 1 EU- ja EN-asiat 13 4 20 2 10 4 Muu oikeudellinen yhteistyö 1 0 1 0 Muut kansainväliset asiat 15 2 11 0 10 0 Ihmisoikeustuomioistuinasiat 8 0 7 3 Asiantuntijatehtävät yhteensä 130 yhteensä 119 yhteensä 129 Lainvalmisteluun liittyvät lausunnot ja esitykset ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä 42 3 32 2 52 3 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 71 14 71 14 61 13 Muut asiat yhteensä 5 yhteensä 6 yhteensä 4 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Tiedoksi tulleet 2 0 1 0 2 0 Muut asiat 2 1 Kaikki asiat yhteensä 1 249 yhteensä 1 300 yhteensä 1 326 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä 1 000 249 1 039 261 1029 297

41 Ratkaistut hallintoasiat toimenpiteittäin 2011 2013 2011 2012 2013 Ad-acta 30 16 20 Ei toimenpidettä 254 357 337 Esitys 6 1 4 Huomautus 2 1 Jätetty tutkimatta 15 12 24 Kurssi tai seminaari 25 24 13 Käsitys tai ohje 14 13 13 Lausunto 124 126 123 Mietintö 3 6 3 Muistio 3 Muu hallinnollinen päätös 112 90 83 Muu määräys 4 4 5 Muu päätös 39 21 28 Nimittämiskirja 44 64 34 Palautettu 4 10 7 Siirretty 66 65 67 Syytemääräys 40 58 71 Syyttäjänmääräys 68 15 13 Syyttämättäjättämispäätös 1 1 3 Tiedoksi 1 1 2 Varsinainen muutoksenhaku 55 43 57 Vastaus 74 104 92 Virkavapauspäätös 9 8 5 Yleinen ohje tai määräys 3 5 5 Ylimääräinen muutoksenhaku 4 3 4 Yhteensä 997 1 047 1 017

42 5.1 Muutosharkinta-asiat Toimintavuonna Valtakunnansyyttäjänvirastosta haettiin muutosta syyttämättä jättämisen johdosta 129 asiassa, esitutkinnan rajoittamisen johdosta 107 asiassa ja poliisirikosten tutkinnanjohtajan ratkaisun johdosta 37 asiassa. Vuonna 2013 syyttäjät päättivät noin 10 000 asiaa syyttämättä jättämisellä ja 11 000 asiaa esitutkinnan rajoittamisella. Syyttämättä jättämiseen haettiin siten muutosta suhteessa hieman enemmän kuin esitutkinnan rajoittamiseen. Poliisirikosasioita saapui kertomusvuonna noin 900. Valtakunnansyyttäjänvirastossa ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni näistä asioista on johtanut syytteeseen. Määrä on joka tapauksessa vähäinen. Vertailemalla saapuneiden asioiden ja muutoksenhakemusten määrää voidaan kuitenkin todeta, että poliisirikosten tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien ratkaisuihin haetaan suhteessa enemmän muutosta kuin syyttäjien muihin ratkaisuihin. Kertomusvuonna saapuneiden muutoksenhakemusten johdosta 11 asiassa syyttämättäjättämispäätös kumottiin, ja asioissa annettiin syytemääräys. Viidessä asiassa esitutkinnan rajoittamispäätös kumottiin, ja asioissa määrättiin esitutkintaa jatkettavaksi. Yhdessä asiassa poliisirikosasian tutkinnanjohtajan päätös kumottiin, ja asiassa määrättiin esitutkintaa jatkettavaksi. Kaikkia vuonna 2013 saapuneita asioita ei ole ratkaistu toimintavuoden aikana.

43 5.2 Muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen Syyttäjiä on kannustettu hakemaan valituslupaa korkeimmalta oikeudelta myös rangaistuksen määräämistä koskevissa asioissa. Korkein oikeus antoi vuonna 2010 kolme rangaistuksen mittaamista ohjaavaa ennakkoratkaisua. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2011:102 selostanut rangaistuksen mittaamisen lähtökohtia. Ratkaisun mukaan rangaistusasteikon pohjalta tehtävässä mittaamisharkinnassa ovat keskeisessä asemassa kyseistä rikosta koskevat, rangaistuksen mittaamista ohjaavat korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut. Korkein oikeus antoi kertomusvuonna 52 rikosasiassa ennakkopäätöksen. Niistä 13:ssa oli kyse myös rangaistuksen määräämisestä. Korkein oikeus antoi vuonna 2013 viisi ennakkopäätöstä sananvapausasioissa ja neljä ennakkopäätöstä seksuaalirikosasioissa. Syyttäjät antoivat kertomusvuonna korkeimmalle oikeudelle useita vastauksia ne bis in idem -kysymyksen johdosta. Syyttäjien valitusluvat 2008 2013 2008 2009 2010 2011 2012 2013 60 50 40 30 20 10 0 45 44 48 51 * 45 54 11 17 11 19 10 6 34 27 37 27 35 20 Hakemuksia Lupia myönnetty Lupia ei myönnetty *) 5 vuoden 2011 valituslupahakemusta ei ole toimitettu korkeimpaan oikeuteen

44 5.3 Poliisirikosasiat Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana ainoastaan niissä tapauksissa, joissa rikoksentekijäksi epäillään poliisimiestä. Syyttäjä voi johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista. Valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikössä toimii poliisirikosasioiden esikäsittelytiimi, johon kuuluu kaksi tutkinnanjohtajana toimivaa kihlakunnansyyttäjää, kaksi poliisia ja sihteeri. Tiimin tehtävänä on esikäsitellä kaikki poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia koskevat rikosilmoitukset, jotka on kirjattu poliisin PATJAtietojärjestelmään. Jos suppean esiselvityksen perusteella ei ole syytä epäillä poliisimiestä rikoksesta, tiimin tutkinnanjohtaja tekee päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja lähettää sen tiedoksi kaikille asianosaisille. Mikäli asia vaatii tarkempaa selvittelyä, tiimi siirtää asian alueellisen syyttäjätutkinnanjohtajan käsiteltäväksi. Alueellisia syyttäjätutkinnanjohtajia on 12. Tiimin tutkinnanjohtajat voivat joissakin tapauksissa toimia tutkinnanjohtajina myös asioissa, joissa toimitetaan esitutkinta. Lisäksi tiimi huolehtii yhteistyössä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten poliisirikosyhdyshenkilöiden kanssa siitä, että poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajatoiminta sujuu kentällä. Tiimi myös valmistelee ja toteuttaa poliisirikosasioiden tutkinnanjohtoon liittyvää koulutusta ja ohjeistusta. Vuoden 2013 aikana poliisirikosilmoituksia kirjattiin yhteensä 898. Samana aikana tiimin tutkinnanjohtajat tekivät päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä 506 tapauksessa. Alueellisten tutkinnanjohtajien käsiteltäviksi siirrettiin 509 asiaa. Viimeksi mainitut luvut sisältävät myös aiempina vuosina saapuneita asioita. Merkille pantavaa oli poliisirikosilmoitusten määrän selvä kasvu edelliseen vuoteen verrattuna.

45 Vuoden aikana tuli myös ilmi poikkeuksellisen laajaa tutkintaa vaatineita poliisirikosasioita, jotka koskivat esimerkiksi Helsingin huumepoliisia sekä epäiltyjen tietojärjestelmän käyttöä ja valvontaa. Poliisirikosasiat herättivät vuoden aikana suurta julkista mielenkiintoa. Valtakunnansyyttäjänvirastossa käsitellyt poliisirikosasiat 2010 2013 Saapuneet 2010 2011 2012 2013 Ratkaistut 2010 2011 2012 2013 Kentälle siirretyt 2010 2011 2012 2013 Vireillä 31.12.2013 (VKSV:ssa) 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Mika Myllylän urkintajutut Anneli Auerin urkintajutut

46 6 SISÄISEN VALVONNAN LAUSUMA Syyttäjälaitos on arvioinut sisäisen valvonnan vuodelta 2013 niin, että jokainen syyttäjänvirasto on tehnyt oman arvionsa. Arvioinnissa on mahdollisimman pitkälle tukeuduttu vuoden aikana syntyneeseen dokumentaatioon. Arvioinnissa on käytetty syyttäjälaitokselle muokattua versiota valtiovarain controller-toiminnon laatimasta valtion viraston ja laitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikosta. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: Syyttäjälaitoksen toimintakulttuuri on lähtökohtaisesti hyvällä pohjalla, ja rakenteet ovat pääosin kunnossa. Joidenkin syyttäjänvirastojen ja palvelutoimistojen osalta tulee vielä harkita palvelurakenteen tiivistämistä. Näköpiirissä olevat voimakkaasti alenevat kehykset edellyttävät korostuneen pitkäjänteistä suunnittelua. Siksi myös syyttäjänvirastoissa on otettu käyttöön toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi. Vuodesta 2014 alkaen syyttäjänvirastojen tulossopimukset laaditaan koko kehyskaudelle.

47 Tulostavoitteet on asetettu lähtökohtaisesti realistiselle tasolle. Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 on vahvistettu, ja moni siihen liittyvä hanke on päätöksentekovaiheessa. Tavoitteiden saavuttamisen keskeiseksi riskitekijäksi on arvioitu vaihtelevat henkilöstövoimavarat. Taloudelliseksi riskiksi on myös arvioitu kihlakunnanvirastokaudella solmitut, hyvin pitkät vuokrasopimukset, jotka eivät ole kaikilta osin oikein sijoittuneita nykytoimintaan nähden. Vuonna 2013 käynnistettiin Senaatti-kiinteistöjen kanssa hankkeita, jotka tähtäävät vuokramenojen vähentämiseen. Osassa tapauksia syyttäjälaitos on joutunut vuokranantajan rooliin. Senaatti-kiinteistöjen kanssa on solmittu asiantuntijasopimus kiinteistökannan kehittämisestä, minkä tarkoituksena on saada kiinteistökanta vastaamaan paremmin syyttäjälaitoksen tarpeita. Päätöksenteon tukena olevaa tilastotietoa on merkittävästi parannettu, ja sitä voidaan edelleen kehittää. Tilastojen kautta saadaan luotettavaa ja kattavaa tietoa laitoksen eri toiminnoista. Saatua informaatiota on tarkoitus jatkossa analysoida nykyistä tarkemmin parhaan tuen saamiseksi päätöksenteolle. Poikkeusolojen viestinnän ohjeistus on arvioitu riittämättömäksi yksittäisissä syyttäjänvirastoissa. Tähän on tarkoitus panostaa vuonna 2014.