Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017
Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla Pinta-alan pienentäminen Uuden raivauksen välttäminen Metsitys-> kokonaispäästö pienenee, mutta pelto ei muutu hiilinieluksi (Turvetutkimusohjelman loppuraportti, www.mmm.fi) Ennallistaminen: pitkälle maatuneen turpeen vettäminen saattaa aiheuttaa isot vesistövaikutukset. Pelto on kuitenkin mahdollista muuttaa hiilinieluksi. Viljelymenetelmien valinta: Nurmen osuuden lisääminen Pohjaveden nosto (säätösalaojitus/kosteikkoviljely) Suorakylvö, aluskasvit, biohiili? 40 30 Päästöt maaperästä eri vaihtoehdoissa (kasvihuonekaasuinventaarion menetelmillä) Ennallistamisen kerroin, ei välttämättä oikea kosteikkoviljelylle 20 10 CO2e t/ha 0 Yksivuotinen viljelykasvi Nurmi Hylätty Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely pelto/ruokohelpi
Ympäristökorvaukset maaseutuohjelmassa 2014-2020 (punaisella turvemaiden päästöjä vähentävät) Tilakohtaiset toimet: Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää suojakaistavaatimuksen Lohkokohtaiset toimet: Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (voi vähentää raivauspainetta, kun kasvitila ottaa vastaan eläintilan ravinteita) Lietelannan sijoittaminen peltoon Valumavesien hallinta (mm. säätösalaojitus->korkeampi pohjavesi) Ympäristönhoitonurmet (korvaa aiemman turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely tuen) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (muokkaus keventyy ja myöhentyy) Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu 3 30.11.2017
Nurmi Nurmilla on suotuisat vaikutukset maaperän hiilivarastoihin: kasvipeitteisyys, vähäinen muokkaustarve päästökertoimet ovat pienemmät turvemaan nurmella kuin yksivuotisten viljelyssä Parhaat mahdollisuudet pitää pohjavesi korkealla: kantavuus hyvä Eläinmäärät eivät ole kasvussa, joten nurmen osuus turvemaalla voi nousta joko siirtämällä nurmia kivennäismailta turvemaille tai lisäämällä bioenergian tuotantoa 4 30.11.2017
N kg/ha/a Kasvilajin ja lannoituksen vaikutus typen huuhtoutumiseen 70 60 50 40 30 20 10 0 Yn 300 kg/ha Yn 900 kg/ha Yn 0 kg/ha Yn 300 kg/ha kokonais-n NH4-N nurmi ohra kasvilajilla suuri vaikutus lannoitusmäärällä pieni vaikutus Dia: Merja Myllys 5 Huhta & Jaakkola 1993
Kasvipeitteisyys Suomessa on lyhyt kasvukausi: paljaalta maalta tulee suurimmat hävikit Keinoja lyhentää paljaan maan kautta: kevätkyntö, suorakylvö, syyskylvö, aluskasvit Aluskasveilla on todettu paljon hyviä vaikutuksia: niillä voi torjua puolet typen huuhtoumasta ja kasvattaa maaperän hiilivarastoa 6 30.11.2017
Aluskasvin vaikutus typen huuhtoutumiseen Lysimetrikoe 1993 1998 ohra, ei aluskasvia ohra, italianraiheinä aluskasvina Kuva: Nitraattitypen (NO 3 -N, mg l -1 ) konsentraatio kuivatusvedessä savi- ja turvemaassa viiden koevuoden aikana. (huom. y-akselin erilaiset mittakaavat) Suojaviljaan kylvetty aluskasvi ei juurikaan vähennä satoa mutta vähentää typen huuhtoutumista merkittävästi Dia: Merja Myllys 7 Lemola, Turtola ja Eriksson 2000
Pohjaveden nosto Turve on kertynyt maaperään korkean pohjaveden tason hidastettua kasvintähteiden hajotusta Paras tapa torjua ojituksen aiheuttamia ympäristöhaittoja on nostaa pohjaveden taso takaisin ylös Pohjaveden nosto ei onnistu, jos ympäristössä ei ole riittävästi vettä Osittainenkin nosto vähentää turpeen hajoamista huomattavasti 8 30.11.2017
Pohjaveden korkeuden vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Päästö suhteessa maksimiin % 100 80 60 40 CO 2 N 2 O 20 0 a CH 4 0 20 40 60 80 100 120 Pohjavesi maan pinnasta cm 1 m turveprofiilien CO 2 - ja N 2 O-päästöt olivat aina alhaisemmat veden pinnan ollessa 30 cm kuin sen ollessa 70 cm CO2 mg m -2 h -1 300 250 200 150 100 50 0 30 cm 70 cm ** * Site 1 Site 2 Site 3 Site 4 Site 5 Site 6 * N2O-N mg m -2 h -1 2.0 1.5 1.0 0.0 * Site 1 Site 2 * * * Site 3 Site 4 * 30 cm 70 cm Site 5 Site 6
Vijan sato kg/ha Säätösalaojitus Säätökaivoja voidaan käyttää veden pinnan säätöön joko jatkuvasti tai vain sadonkorjuun jälkeen Perinteisesti niitä on käytetty torjumaan kuivuuden vaikutuksia, mutta voitaisiin käyttää myös päästöjen hillintäkeinona Kokemukset käytännössä: pohjavesi on helppo nostaa, vaikea laskea Yllättävän hyviä viljasatoja pohjaveden ollessa 30-40 cm 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 10 20 30 40 50 60 Pohjaveden syvyys cm Photo: M. Myllys
Kosteikkoviljely (paludiculture) Viljellään kasveja, jotka menestyvät märässä maassa Mahdollisia kasveja Suomessa: hieskoivu, paju, ruokohelpi, järviruoko, osmankäämi, kihokki, mesiangervo, raate, suopursu, suomyrtti, marjat Päästövähennys on päätuote ( viljelijä tarvitsee korvauksen) Tuotteille pitäisi olla brändi Saksassa järjestelmiä, joiden avulla on korvattu viljelijöille vettämisen kuluja http://www.moorfutures.de/ Kasvualusta järviruo osta ja ruokohelvestä Ruokokatto Eristelevy ruokohelvestä Rakennuslevy osmankäämistä Yskänlääke kihokista 11 30.11.2017
Paljonko tarvitaan hehtaareita 10 % päästövähennykseen viljelysmailla? 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Nurmea lisää Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely <1 % peltoalasta ha Turvemaiden hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 10 % joko tekemällä perinteisiä toimia 60-80 000 hehtaarilla tai siirtämällä 20 000 ha peltoa kosteikkoviljelyyn/ennallistamiseen 12 30.11.2017
Turvepellot 250 000 ha Turvepeltojen optimaalinen käyttö visio tulevaisuudesta Turvevaltaisella alueella sijaitsevat tuotanto jatkuu mahdollisimman tehokkaana tai tukien avulla kosteikkoviljelyssä Etelä-Suomen paksuturpeiset, joissa ojitus huono poistetaan tuotannosta ja vetetään, tai viljellään mahdollisimman kasvipeitteisenä tuet kannustimena Etelä-Suomen ohutturpeiset kannustetaan hidastamaan turpeen hajoamista mutta ei tueta rahallisesti 13 30.11.2017
Kiitos! 14 30.11.2017