Helsingin vaalipiirin naamamittari Naamamittari kertoo kansanedustajan sanojen ja tekojen ristiriidan määrän eri asioissa: Kansanedustaja sortui sanojen ja tekojen ristiriitaan, poiketen eduskunnassa HS-vaalikoneessa antamastaan lupauksesta. Kansanedustaja sortui kansalaisten kannalta myönteisesti sanojen ja tekojen ristiriitaan, poiketen eduskunnassa HS-vaalikoneessa antamastaan lupauksesta. Kansanedustaja Saldo sanojen ja tekojen ristiriidasta Arhinmäki Paavo VAS Modig Silvia VAS Heinäluoma Eero SDP Hiltunen Rakel SDP Lipponen Päivi SDP Tuomioja Erkki SDP Alanko-Kahiluoto Outi VIHR Haavisto Pekka VIHR
Sinnemäki Anni VIHR (-13.1.2015) Soininvaara Osmo VIHR Sumuvuori Johanna VIHR 14.1.2015-) Kiviniemi Mari KESK (-2.9.2014) Peltokorpi Terhi KESK 3.9.2014- Donner Jörn RKP (5.9.2013-) Thors Astrid RKP (-4.9.2013) Halla-aho Jussi (-4.7.2014) PS (-4.7.2014) Packalén Tom PS Raatikainen Mika PS (4.7.2014-) Väätäinen Juha PS Männistö Lasse KOK
Pelkonen Jaana KOK Salolainen Pertti KOK Sarkomaa Sari KOK Vapaavuori Jan KOK Zyskowicz Ben KOK Vieritä sivustoa eteenpäin asiakohtaisille sivuille niin voit itse todeta sen missä asioissa kansanedustaja on syyllistynyt vaalivilppiin, eli sanojen ja tekojen ristiriitaan. Kustakin vaalivilpistä edustaja on saanut yllä olevaan naamamittariin hymiön.
1. TULOEROT VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua? Vastaukset vaalikoneessa: Tuloeroja on kavennettava huomattavasti Tuloeroja on kavennettava lievästi Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti Tuloerot saavat kasvaa vapaasti
TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. VUODEN 2015 BUDJETTI Tilastokeskuksen mukaan tuloerot kasvoivat vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna, koska suurituloisten tulot kasvoivat muita nopeammin. Tulonjakotilaston mukaan väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi vuonna 2013 reaalisesti 2,6 prosenttia, kun pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 0,3 prosenttia. Näiden välille jäävissä tulokymmenyksissä tulokehitys oli vielä heikompaa, toteaa Tilastokeskus. Eduskunnan täysistunto 134/19.12.2014 Eduskunnan päättäessä vuoden 2015 budjetista, esitti Kari Uotila (vas) Risto Kalliorinteen (vas) kannattamana seuraavan lausumaehdotuksen: Eduskunta pitää tärkeänä köyhyyden vähentämistä ja tuloerojen tasaamista ja edellyttää hallituksen vuoden 2015 aikana selvittävän mahdollisuudet korottaa sitä osuutta, jonka työtön voi ansaita etuutta menettämättä. Käydyssä äänestyksessä eduskunnan enemmistö torjui esityksen äänin 145-45, poissa 9. Monet kansanedustajat, jotka HS-vaalikoneessa kannattivat tuloerojen kaventamista huomattavasti tai lievästi, söivät vaalilupauksensa torjuessaan tuloerojen kaventamiseen tähtäävän esityksen. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, tuloerojen kaventamiseen tähtäävän esityksen kaatajat JAA: Tuloerojen kaventamiseen tähtäävän esityksen kaatajat EI: Tuloerojen kaventamiseen tähtäävän esityksen puolesta äänestäneet Poissa: Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen
2. TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAAMINEN Työttömäksi jääneen työttömyysturvan tason heikkeneminen vaikuttaa kasvattaa myös tuloeroja. Stubbin hallitus esitti työttömyysturvan määrärahoihin 50 miljoonan euron leikkausta. Ansiosidonnaisen päiväraha alenee niiden osalta, joiden päivärahan perusteena oleva ansiotulo on yli 3115 euroa kuukaudessa. Aiemmista ansiotuloista riippuen päivärahan alenema voi olla jopa 82 euroa kuukaudessa. Toinen leikkaus kohdistuu päivärahan perusteena olevista tuloista riippumatta kaikkiin niihin, jotka ovat oikeutettuja korotettuun ansio-osaan. Korotettua ansio-osaa maksetaan pitkän työuran tehneelle tai työllistämistä edistäviin palveluihin osallistuvalle. Vuonna 2013 korotettua ansio-osaa maksettiin yli 52 000 työttömälle keskimäärin noin 70 päivää. Esimerkiksi n. 1000 euroa kuukaudessa ansainneelle leikkaus on 50 euroa kuukaudessa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perussuomalaisten edustajat esittivät hallituksen esityksen hylkäämistä. Sitä vastoin hallituksesta oppositioon siirtyneiden vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat puolustivat ansiosidonnaiseen päivärahaan kohdistuvia leikkauksia, mutta vastustivat korotetun ansio-osan leikkauksia. Näin he tekivät myös eduskunnan istunnossa 113/14.11.2014, jossa lain sisällöstä päätettiin. Eduskunnan täysistunto 117/21.11.2014 Eduskunnassa lain toisessa ja lopullisessa käsittelyssä päätetiin lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Suoritetussa äänestyksessä hallituksen tuloeroja kasvattava työttömyysturvan leikkausesitys voitti äänin 127 51, poissa 21. Monet kansanedustajat, jotka HS-vaalikoneessa kannattivat tuloerojen kaventamista huomattavasti tai lievästi, söivät vaalilupauksensa hyväksyessään tuloeroja kasvattavat työttömyysturvan leikkaukset. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, tuloeroja kasvattavan työttömyysturvaleikkauksen puolesta äänestäneet JAA: Tuloeroja kasvattavan työttömyysturvaleikkauksen puolesta äänestäneet EI: Tuloeroja kasvattavaa työttömyysturvaleikkausta vastaan äänestäneet Poissa: Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen
2. HOMOJEN JA LESBOJEN ADOPTIO-OIKEUS VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon? Vastaukset vaalikoneeseen: Kyllä Ei TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI Eduskunnan käsittelyyn tuotiin kansalaisaloite avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta. Käsittelyn pohjana oli eduskunnan lakivaliokunnan mietintö. Valiokunta ehdotti, että kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään. Eduskunnan täysistunto 121/28.11.2014 Eduskunnan täysistunnossa Jani Toivola (vihr) teki Silvia Modigin (vas) kannattamana ehdotuksen, että 1. lakiehdotuksen käsittelyn pohjaksi otetaan kansalaisaloitteen
mukaiseen vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus. Äänestyksessä Toivolan kansalaisaloitteelle myönteinen muutosesitys voitti äänin 105-92, poissa 2. Koska kansalaisaloite sukupuolineutraaliksi avioliittolaiksi on laajempi kuin HS-vaalikoneen kysymys homo- ja lesboparien perheen ulkopuolisesta adoptio-oikeudesta, vaalivilppiä ei kirjata. Jokainen voi muodostaa oman kantansa siitä, onko kansanedustajan HSvaalikoneen vastauksen ja eduskuntakäyttäytymisen välillä ristiriitaa. JAA: Sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan äänestäneet: EI: Sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta äänestäneet: Poissa: Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen 2. SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI Eduskunta päätti 28.11.2014 lakiehdotuksen sisällöstä avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamiseksi. Asiaa käsiteltiin eduskunnassa kansalaisaloitteen pohjalta. Eduskunnan täysistunto 129/12.12.2014 Eduskunnan päätettävissä oli toisessa käsittelyssä joko hyväksyä tai hylätä 1. lakiehdotus. Lakiehdotusta kannattaneet äänestivät JAA ja sitä vastustavat EI. Äänestyksessä uutta lakiehdotusta kannattaneet voittivat äänin 101-90, tyhjiä 1, poissa 7. Koska kansalaisaloite sukupuolineutraaliksi avioliittolaiksi on laajempi kuin HS-vaalikoneen kysymys homo- ja lesboparien perheen ulkopuolisesta adoptio-oikeudesta, vaalivilppiä ei kirjata. Jokainen voi muodostaa oman kantansa siitä, onko kansanedustajan HSvaalikoneen vastauksen ja eduskuntakäyttäytymisen välillä ristiriitaa. JAA: Sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta äänestäneet:
EI: Sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan äänestäneet: Poissa: Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen
3. YDINVOIMAN LISÄRAKENTAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa? Vastaukset vaalikoneessa: Kyllä Ei TOIMINTA EDUSKUNNASSA YDINVOIMALAN RAKENTAMISLUPA FENNOVOIMALLE Fennovoimalle myönnettiin ydinvoimalan rakentamislupa Pyhäjoelle alun perin jo vuonna 2010. Luvasta poiketen ydinvoimalan rakentaisikin venäläinen Rosatom, joten lupa-asia vaati eduskunnalta uuden päätöksen. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 18.9.2014 Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen ja voimalaitoksen toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien rakentamisesta. Eduskunnan täysistunto 125/5.12.2014 Eduskunnan täysistunnossa Anna Kontula (vas) teki Ville Niinistön (vihr) kannattamana esityksen valtioneuvoston ydinvoiman lisärakentamista puoltavan periaatepäätöksen kumoamisesta. Valtioneuvoston esitys voitti äänestyksessä äänin 115-74, tyhjiä 4, poissa 6.
HS-vaalikoneessa kysyttiin eduskuntavaalien alla kansanedustajien kantaa ydinvoiman lisärakentamiseen, eli kantaa aiempien lupapäätösten lisäksi Fortumille myönnettävään ydinvoimalan rakentamislupaan. Fennovoimalle aiemmin myönnetty lupa tuli eduskuntaan uudelleen käsiteltäväksi yhtiön omistajapohjassa- ja rakentajan osalta tapahtuneiden muutosten johdosta. Koska asetelma eduskuntakäsittelyssä ei vastannut HS-vaalikoneen kysymystä, vaalivilppiä ei kirjata. Äänestäjä muodostaa oman kantansa siitä, onko kansanedustajan HS-vaalikoneen vastauksen ja eduskuntakäyttäytymisen välillä ristiriitaa. JAA: Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa puoltaneet: EI: Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa vastustaneet: Poissa: Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen
4. LAPSILISIIN KOHDISTUVAT MUUTOKSET VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä? Vastaukset vaalikoneessa: Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan Säilytetään nykytilanne Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. VUODEN 2012 BUDJETTI Kataisen hallituksen budjettiesitys rakentuu sille, että lapsilisä alentaa toimeentulotuen varassa elävän toimeentulotuen määrää. Eduskunnan täysistunto 91/21.12.2011
Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin Pentti Kettusen (ps) seuraavasta esityksestä: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi poistamalla lapsilisän vaikutuksen toimeentulotuen määrään toimeentulotuen varassa elävien yksinhuoltajaperheiden osalta. Äänestyksessä hallituksen esitys voitti äänin 130-57, poissa 12. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa tukiessaan lapsiperheitä sortavaa nykykäytäntöä, jossa lapsilisä pienentää muutoinkin vähävaraisten toimeentulotuen määrää. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, lapsilisää saavien toimeentulotuen leikkaamista kannattaneet: JAA: Lapsilisää saavien toimeentulotuen leikkaamista kannattaneet: EI: Toimeentulotukileikkurin poistamista kannattaneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen. 2. LAPSILISIEN LEIKKAAMINEN Kataisen hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti Stubbin hallitus esitti eduskunnalle valtiontalouden säästötoimenpiteenä lapsilisien alentamista 8,1 prosentilla. Eduskunnan täysistunto 121/28.11.2014 Eduskunnan täysistunnossa äänestettiin keskustan ja perussuomalaisten esityksistä lapsilisien leikkaamista merkitsevän lainmuutoksen hylkäämisestä ja epäluottamuksesta Stubbin hallitukselle. Lopuksi vastakkain olivat hallituksen esitys ja Hanna Mäntylän (ps) esitys. Äänestyksen tulos oli seuraava; JAA (hallitus) 100, EI 97, POISSA 2. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa tukiessaan lupaustensa vastaisesti lapsilisien leikkaamista.
JAA: Vaalilupauksensa syöneet, lapsilisien leikkaamista kannattaneet: JAA: Lapsilisien leikkaamista kannattaneet: EI: Lapsilisäleikkauksia vastustaneet: Poissa: Puhemies Eero Heinäluoma ei osallistu äänestykseen
5. VANHUSTEN HOITOTAKUU VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan? Vastaukset vaalikoneessa: Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. VANHUSPALVELULAKI Eduskunnan hallitus- ja oppositiopuolueet olivat yksimielisiä ns. vanhuspalvelulain tarpeesta. Oppositio esitti kuitenkin hallituksen lakiesitykseen sisältyvien puutteiden korjaamista, joista suoritettiin eduskuntakäsittelyssä useita äänestyksiä.
Käsittelyn pohjana oli hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ja laiksi terveydenhuoltolain 20 :n kumoamisesta. Eduskunnan täysistunto 132/18.12.2012 Eduskunnan täysistunnossa lopullisessa äänestyksessä olivat vastakkain Hanna Mäntylän (ps) lausumaehdotus ja hallituksen esitys. Lausumaehdotuksessa esityksessä esitettiin mm. tulevassa talousarviossa kunnille lisävelvoitteiden hoitamiseksi lisää resursseja, vanhustyötä tekevän vastuuhenkilön asiakasmäärän rajaamista, omaistuen korottamista ja sen maksamisen siirtämistä Kelalle sekä saattohoitolain valmistelun välitöntä aloittamista. Äänestyksessä hallituksen esitys (jaa) voitti äänin 144-39, poissa 16. Koska ns. vanhuspalvelulaki hallituksenkin esittämässä muodossa toi parannusta aiempaan tilanteeseen, vaalivilppiä ei kenenkään edustajan osalta kirjata, koska yksikään edustaja ei vastustanut itse lakia. Ohesta kuitenkin ilmenee kansanedustajien kanta lain sisältöä koskeviin parannusesityksiin lopullisessa äänestyksessä. JAA: Hallituksen esitystä kannattaneet: EI: Lakiin parannusesityksiä kannattaneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen.
6. ELÄKEIÄN NOSTAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63 68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni: Vastaukset vaalikoneessa: laskea pitää nykyisellään nostaa vuodella nostaa usealla vuodella TOIMINTA EDUSKUNNASSA ELÄKEIÄN NOSTAMINEN UUDELLE EDUSKUNNALLE Työmarkkinajärjestöt (SAK, STTK, AKAVA, EK, KT) ovat sopineet:
- vanhuuseläkkeen alarajan nousun 65 vuoteen vähitellen vuodesta 2017 eteenpäin vuoteen 2025 mennessä - muutoksen eläkkeen kertymisen sääntöihin vuonna 2017 - päätöksen työeläkemaksun tasosta vuoteen 2019 saakka - osa-aikaeläkkeen muutoksen osittaiseksi varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi - uuden eläkelajin, työuraeläkkeen pitkän ja rasittavan työuran tehneille - päätöksen EMU-puskurin käyttömahdollisuuksista eläkemaksun sääntelyyn Tehdyn sopimuksen mukaan vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan siirtymäajalla 1.1.2017 alkaen niin, että se koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Nyt valittavat kansanedustajat päässevät päättämään eläkeuudistuksen kaikista lakiesityksistä syksyllä 2015.
7. TYÖURIEN PIDENTÄMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi? Vastaukset vaalikoneessa: Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta Ottaisin käyttöön nämä kaikki En käyttäisi mitään näistä
TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. TYÖTTÖMYYSPUTKEN POISTAMINEN Hallituksen esityksestä työeläkelakia muutettiin siten, että HS-vaalikoneessa esillä ollut ns. työttömyysputki poistettiin vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä. Eduskunnan täysistunto 114/21.11.2012 Eduskunnan täysistunnossa päätettiin työeläkelain muutoksesta, jossa poistettiin säännös työttömyyspäivärahaa lisäpäiväoikeuden perusteella saavan pitkäaikaistyöttömän oikeudesta jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa kannattaessaan vastoin vaalilupauksiaan eduskunnassa ns. työttömyysputken poistamista. JAA: Vaalilupauksensa syöneet työttömyysputken poistamista kannattaneet: JAA: Työttömyysputken poistamista kannattaneet: EI: Työttömyysputken poistamista vastustaneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen. 2. OSA-AIKAELÄKKEEN VAIHEITTAINEN ROMUTTAMINEN Hallituksen esityksestä työeläkelakia muutettiin siten, että HS-vaalikoneessa esillä ollut osa-aikaeläkkeen poistaminen etenin yhden askeleen eteenpäin.
Eduskunnan täysistunto 114/21.11.2012 Eduskunnan täysistunnossa päätettiin työeläkelain muutoksesta, jossa vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiden osa-aikaeläkeikärajaa nostettiin yhdellä vuodella, eli 61 vuoteen. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa kannattaessaan vastoin vaalilupauksiaan eduskunnassa osa-aikaeläkkeen asteittaista romuttamista. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, osa-aikaeläkkeen asteittaista romuttamista kannattaneet: JAA: Osa-aikaeläkkeen asteittaista romuttamista kannattaneet: EI: osa-aikaeläkkeen asteittaista romuttamista vastustaneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen.
8. ELÄKEINDEKSIN MUUTTAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä? Vastaukset vaalikoneessa: Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen
TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. VUODEN 2012 BUDJETTI Kataisen hallituksen budjettiesitys jatkaa työeläkkeen saajille epäedullisen taitetun indeksin käyttöä, jossa kuluttajahintojen vaikutus indeksiin on 80 % ja ansiotasoindeksin vain 20 %. Eduskunnan täysistunto 91/21.12.2011 Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin Jyrki Yrttiahon (vr) ja Kauko Tuupaisen (ps) esityksestä 100 000 euron määrärahasta varattavaksi selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväli-indeksiksi, jossa palkka- ja hintakehityksen painoarvo on sama, eli 50:50. Hallituksen esitys voitti äänestyksessä äänin 140-46, poissa 13. On arvioitu, että taitetun indeksin takia työeläkeläiset ovat menettäneet vuoden 1995 vuosittaisesta eläketasosta noin tuhat euroa, eli saajasta riippuen noin yhden kuukauden eläkkeen verran, todetaan Yrttiahon esityksessä. Oheisesta naamamittarista käy ilmi ketkä vaalipiirin kansanedustajista äänesti selvitystä vastaan ja eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisen puolesta. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: JAA: Työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: EI: Työeläkeläisille edullisemman puoliväli-indeksin selvitystyön puolesta äänestäneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen.
2. VUODEN 2013 BUDJETTI Kataisen hallituksen budjettiesitys jatkaa työeläkkeen saajille epäedullisen taitetun indeksin käyttöä, jossa kuluttajahintojen vaikutus indeksiin on 80 % ja ansiotasoindeksin vain 20 %. Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin ensin Jyrki Yrttiahon (vr) 200 000 euron ja Kauko Tuupaisen (ps) 100 000 euron määräraha esityksestä varattavaksi selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväliindeksiksi, jossa palkka- ja hintakehityksen painoarvo on sama, eli 50:50. Ensimmäisessä äänestyksessä Tuupaisen esitys pienemmästä määrärahasta voitti ja toisessa äänestyksessä se asetettiin hallituksen hylkäämisesitystä vastaan. Hallituksen esitys eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisesta voitti äänin 145-38, tyhjiä 2, poissa 14. On arvioitu, että taitetun indeksin takia työeläkeläiset ovat menettäneet vuoden 1995 vuosittaisesta eläketasosta noin tuhat euroa, eli saajasta riippuen noin yhden kuukauden eläkkeen verran, todetaan Yrttiahon esityksessä. Oheisesta naamamittarista käy ilmi ketkä vaalipiirin kansanedustajista äänesti selvitystä vastaan ja eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisen puolesta. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: JAA: Työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: TYHJÄÄ: Työeläkeindeksiäänestyksessä tyhjää äänestäneet. Packalèn syyllistyi tyhjää äänestämällä vaalilupauksensa syömiseen: TYHJÄÄ: Työeläkeindeksiäänestyksessä tyhjää äänestäneet. Halla-aho syyllistyi tyhjää äänestämällä myönteisesti vaalilupauksensa syömiseen: EI: Työeläkeläisille edullisemman puoliväli-indeksin selvitystyön puolesta äänestäneet:
Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen. 3. VUODEN 2014 BUDJETTI Kataisen hallituksen budjettiesitys jatkaa työeläkkeen saajille epäedullisen taitetun indeksin käyttöä, jossa kuluttajahintojen vaikutus indeksiin on 80 % ja ansiotasoindeksin vain 20 %. Eduskunnan täysistunto 137/20.12.2013 Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin Jyrki Yrttiahon (vr)esittämästä ja Markus Mustajärven (vr) kannattamasta 300 000 euron määrärahasta varattavaksi selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväliindeksiksi, jossa palkka- ja hintakehityksen painoarvo on sama, eli 50:50. Äänestyksessä hallituksen esitys eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisesta voitti äänin 137-17, tyhjiä 20, poissa 25. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: JAA: Työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: EI: Työeläkeläisille edullisemman puoliväli-indeksin selvitystyön puolesta äänestäneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen. 4. ELÄKEINDEKSIKOROTUKSEN HEIKENNYS Stubbin hallitus esitti lainmuutosta eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista. Lainmuutoksen tarkoituksena on leikata kansaneläkkeisiin ja
työeläkkeisiin tulevaa indeksikorotusta vuonna 2015 siten, että muutoin tulevan 1,1 prosentin korotuksen sijaan korotus on ainoastaan 0,4 prosenttia. Leikattu indeksi jää pysyväksi ja se on myös vuoden 2016 eläkeindeksin laskennan pohjana. Indeksileikkaus koske myös työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa ja rintamalisää. 1. äänestys; lain hyväksyminen tai hylkääminen Eduskunnan täysistunto 105/24.10.2014 Eduskunnan täysistunnossa äänestettiin eläkeindeksin leikkauksesta kahteen otteeseen. Erkki Virtanen (vas) esitti Aino-Kaisa Pekosen (vas) kannattamana, että lakiehdotukset hylätään. Käydyssä äänestyksessä hallituksen esitys lain hyväksymisestä (jaa) voitti äänin 123 54, poissa 22. Oppositiopuolue Keskustan edustajat asettuivat tässä äänestyksessä tukemaan hallituksen esitystä. Vaalivilppiä ei tässä asiassa kirjata, koska asetelma ei täysin vastaa HS-vaalikoneen kysymyksen asettelua. Jokainen äänestäjä voi kuitenkin itse päätellä sen, onko oman kansanedustajan menettely tässä asiassa ristiriidassa hänelle vaalilupausten perusteella asettamiesi odotusten kanssa. JAA: Eläkeindeksikorotuksen pysyvää leikkaamista merkitsevän lainmuutoksen kannattajat: EI: Eläkeindeksikorotuksen pysyvää leikkaamista merkitsevän lainmuutoksen vastustajat: Poissa: Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen 2. äänestys; lausumaehdotus lakiin Eduskunnan täysistunto 105/24.10.2014 Kun edellisessä äänestyksessä voitti hallituksen esitys lainmuutoksen hyväksymisestä, äänestettiin Anu Vehviläisen (kesk) esittämästä ja Erkki Virtasen (vas) kannattamasta lausumaehdotuksesta sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistön hyväksymälle mietinnölle koskien lainmuutosta. Lausumaehdotus oli seuraava: Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa riittävän tasoisen ensisijaisen perusturvan ja antaa tänä syksynä eduskunnalle esityksen takuueläkkeen korottamisesta.
Äänestyksessä hallituksen esitystä tukeva sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö (jaa) voitti opposition ehdotuksen (ei) äänin 94 83, poissa 22. Vaalivilppiä ei tässä asiassa kirjata, koska asetelma ei täysin vastaa HS-vaalikoneen kysymyksen asettelua. Jokainen äänestäjä voi kuitenkin itse päätellä sen, onko oman kansanedustajan menettely tässä asiassa ristiriidassa hänelle vaalilupausten perusteella asettamiesi odotusten kanssa. JAA: Riittävän tasoista ensisijaista perusturvaa ja takuueläkkeen korotusta vastustaneet: EI: Riittävän tasoista ensisijaista perusturvaa ja takuueläkkeen korotusta kannattaneet: Poissa: 5. VUODEN 2015 BUDJETTI Stubbin hallituksen budjettiesitys jatkaa työeläkkeen saajille epäedullisen taitetun indeksin käyttöä, jossa kuluttajahintojen vaikutus indeksiin on 80 % ja ansiotasoindeksin vain 20 %. Eduskunnan täysistunto 134/19.12.2014 Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin Jyrki Yrttiahon (vr)esittämästä ja Markus Mustajärven (vr) kannattamasta 400 000 euron määrärahasta varattavaksi selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväliindeksiksi, jossa palkka- ja hintakehityksen painoarvo on sama, eli 50:50. Äänestyksessä hallituksen esitys eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisesta voitti äänin 163-25, tyhjiä 1, poissa 10. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: JAA: Työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet:
EI: Työeläkeläisille edullisemman puoliväli-indeksin selvitystyön puolesta äänestäneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen.
9. BUDJETTIMENOJEN LEIKKAAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.) Vastaukset vaalikoneessa: Puolustusmäärärahojen leikkaaminen Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen Maataloustukien leikkaaminen Yritystukien leikkaaminen Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen Jokin muu Valtion menoja ei ole tarpeen karsia TOIMINTA EDUSKUNNASSA Yllä kansanedustajien mielipiteet budjettimenojen leikkauksiin HS-vaalikoneessa. Menoleikkauksia käsitellään Vaalivilppikoneen muissa asiakohdissa.
10. KRIISIMAIDEN TUKEMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi? Vastaukset vaalikoneessa: a) Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita b) Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden c) Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara d) Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa e) Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme
f) Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. PORTUGALIN TUKEMINEN Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Portugalille annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta, joka käytännössä tarkoittaa ulkomaisten pankkien tukemista. Eduskunnan täysistunto 10/25.5.2011 Viimeinen ratkaiseva äänestys; Valtioneuvoston kanta (Jaa) / Arhinmäki (Ei) Jaa 137, Ei 49, Tyhjiä 7, Poissa 6, Yhteensä 199 JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaa Portugalin tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaan tukemista kannattaneet: EI: Kriisimaan tukemista vastustaneet: Poissa: 2. HALLITUSOHJELMA Kataisen hallituksen hallitusohjelma näyttää kriisimaiden-, eli ulkomaisten pankkien tukemiselle vihreää valoa: Ennen yksittäisen päätöksen tekoa hallitus arvioi, ovatko Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) tai mahdollisesti perustettavan Euroopan vakausme-
kanismin (EVM) puitteissa tehtävät päätökset Suomen ja vaikeuksiin joutuneen maan kansalaisten kannalta perusteltuja ja onko odotettavissa, että kyseiselle maalle suunniteltu sopeutusohjelma auttaa sitä selviytymään ahdingosta. Sen mukaisesti Suomi hyväksyy Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen edellyttäen, että Suomen ehdot toteutuvat. Eduskunnan täysistunto 24/30.6.2011 Valtioneuvoston tiedonannosta Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen; Markus Mustajärven (vas), Kimmo Tiilikaisen (kesk) ja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps) hallitusohjelmaa vastustavista esityksistä. Vaalivilppikoneen naamamittari on kooste näistä äänestyksistä. JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaiden tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaiden tukemista kannattaneet: EI: Kriisimaiden tukemista vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Kriisimaiden tukemista vastustaneet: Poissa: Eduskunnan puhemiehenä Eero Heinäluoma ei osallistu äänestykseen: 3. SUOMEN TAKAUSVASTUIDEN NOSTAMINEN Suomen takausvastuut Euroopan rahoitusvälineen välisessä ERVV-puitesopimuksessa nostettiin 8.9.2011 allekirjoitetulla sopimuksella lähes kaksinkertaiseksi, eli 8 miljardista eurosta 14 miljardiin euroon. Asia tuotiin eduskunnan päätettäväksi 28.9.2011. Eduskunnan täysistunto 42/28.9.2011
Takausvastuiden nostamisesta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen; Markus Mustajärven (vr), Timo Kallin (kesk) ja Kaj Turusen (ps) takausvastuiden nostamista vastustavista esityksistä. Vaalivilppikoneen naamamittari on kooste näistä äänestyksistä. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään hallituksen esityksen puolesta eduskunnassa. JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukemista kannattaneet: JAA: Kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet: Poissa: Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen 4. SUOMEN TAKAUSVASTUIDEN NOSTAMINEN KREIKALLE 6 000 000 000 EUROON Hallituksen esityksestä eduskunta päätti 29.2.2012 Suomen takausvastuiden nostamisesta Kreikan toisessa tukipaketissa korkokuluineen noin kuuteen miljardiin euroon. Eduskunnan täysistunto 15/29.2.2012
Takausvastuiden nostamisesta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen. Viimeisessä äänestyksessä oli vastakkain hallituksen esitys ja Markus Mustajärven (vasenryhmä) tekemä ja Jyrki Yrttiahon (vasenryhmä) kannattama seuraava esitys; Eduskunta toteaa, että hallitus sitoo Suomen yhteisiin talousvastuisiin euroalueen kriisin hoidossa aiheuttaen valtiontalouden tilan heikkenemisen ja riskien hallitsemattoman kasvun sekä tukea saavassa maassa pienituloisten kansalaisten epäoikeudenmukaisen kohtelun eikä nauti eduskunnan luottamusta. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään hallituksen esityksen puolesta eduskunnassa. JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukemista kannattaneet: JAA: Kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet: Poissa: Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen 5. SUOMEN TAKAUSVASTUIDEN NOSTAMINEN
N. 30 MILJARDIIN EUROON Suomen takausvastuut Euroopan rahoitusvälineen välisessä ERVV-puitesopimuksessa nostettiin 8.9.2011 allekirjoitetulla sopimuksella lähes kaksinkertaiseksi, eli 8 miljardista eurosta 14 miljardiin euroon. Eduskunta päätti 28.9.2011 hyväksyä sopimuksen. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että em. päätöstä tehtäessä eduskuntaa harhautettiin tai hallitus ei itsekään tiennyt mihin se oli sitoutunut. Todellisuudessa Suomen takausvastuut kasvoivat n. 30 miljardiin euroon, sillä sopimus sisältää ERVV:n varainhankinnan korot, kulut ja niille annettavan ylitakauksen. Hallitus haki virheelliselle menettelylleen jälkikäteen eduskunnan siunauksen 27.4.2012, minkä se saikin hallituspuolueiden edustajien äänin. Eduskunnan täysistunto 44/27.4.2012 Suomen kansalaisten takausvastuiden nostamiseksi n. 30 miljardiin euroon Eduskunta päätti ERVV:lle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 :n muuttamisesta äänin; Jaa 78, Ei 55, Tyhjiä 0, Poissa 66. Poissaolijat käytännössä ratkaisivat asian hallituksen eduksi. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään hallituksen esityksen puolesta eduskunnassa. JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukemista kannattaneet: JAA: Kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet:
Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen 6. SOPIMUS EUROOPAN VAKAUSMEKANIS- MISTA (EVM) Eduskunta päätti Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi. Päätöksellä Suomi sijoittaa EVM:ään pääomaa 1,4 miljardia euroa ja takausvastuita reilu 11 miljardia euroa. EVM:llä on valtuudet Suomea kuulematta päättää tukirahojen jaosta ja langettaa maamme maksamaan koko potin, eli yli 12,5 miljardia euroa. EVM voimistaa EU:n liittovaltiokehitystä. Eduskunnan täysistunto 71/21.6.2012 Eduskunta päätti EVM:n sopimuksen ja lainsäädännön hyväksymisestä hallituspuolueiden kansanedustajien äänin 104-71, poissa 24. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa hyväksyessään kansallista päätäntävaltaa kaventavan ja EU:n liittovaltiokehitystä vauhdittavan, sekä kohtuuttomia taloudellisia uhrauksia vaativan EVM-sopimuksen. JAA: Vaalilupauksensa syöneet EVM-sopimuksen hyväksyneet: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti EVM-sopimuksen hyväksyjät: JAA: EVM-sopimuksen hyväksyjät, jotka eivät osallistuneet HS-vaalikoneeseen:
EI: EVM-sopimusta vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: EVM-sopimusta vastustaneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen 7. ESPANJAN PANKKIEN TUKEMINEN Valtioneuvosto antoi tiedonannon eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi annettavaa lainoitusta varten. Espanjalaisille pankeille myönnetään rahoitustukea enintään 100 miljardia euroa Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV) kunnes Euroopan vakausmekanismi on toimintakykyinen (EVM). Suomen osuus on 1,9248 prosenttia ERVV:n varainhankinnan pääomaosuudesta eli enintään noin 1 925 miljoonaa euroa. Suomen rahoitusvastuut takausvastuineen eurokriisin hoidossa ovat kaikkiaan 36,7 miljardia euroa, kun valtion tämän vuoden budjetissa on arvioitu verotulojen olevan 38,6 miljardia euroa. Eduskunnan täysistunto 73/20.7.2012 Oppositio vastusti Espanjan pankkien tukemista ja esitti, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta. Lopuksi olivat vastakkain Markus Mustajärven (vasenryhmä) epäluottamuslause-esitys ja hallituksen tiedonanto Espanjan pankkien tukipaketista. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen äänin; Jaa 109, Ei 73, Poissa 17. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa hyväksyessään suoran pankkituen Espanjan pankeille. JAA: Vaalilupauksensa syöneet Espanjan pankkien tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti Espanjan pankkien tukijat:
JAA: Espanjan pankkien tukijat, jotka eivät osallistuneet HS-vaalikoneeseen: EI: Espanjan pankkien tukemista vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Espanjan pankkien tukemista vastustaneet: Poissa: Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen 8. ERVV:N LISÄTAKAUKSET KREIKALLE Hallitus esitti Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annettua lakia muutettavaksi. Esityksen mukaan laissa tarkoitettuja valtiontakauksia voitaisiin antaa myös sellaiselle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle, joka tehdään talouden sopeutusohjelman pidennykseen sisältyvän rahoitustuen maksamista varten. Lakimuutos on räätälöity Kreikalle ja se astuisi voimaan viimeistään 1.1.2015. Eduskunnan täysistunto 134/19.12.2014 Oppositio vastusti Kreikalle räätälöityä, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti myös muita velkamaita koskevaa lainmuutosta. Eduskunnassa hallituksen esitys lainmuutoksesta voitti äänestyksessä äänin 118-73, poissa 8. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa hyväksyessään lainmuutoksella ERVV:n myöntämät lisätakaukset. JAA: Vaalilupauksensa syöneet Kreikan pankkien tukijat: JAA: Kreikan pankkien tukijat:
EI: Kreikan pankkien tukemista vastustaneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen
11. PÖRSSIVERO VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi? Vastaukset vaalikoneessa: Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan TOIMINTA EDUSKUNNASSA EU:n piirissä on kehitelty transaktioveromallia, jossa veron suuruus oli arvopapereille 0,1 % ja johdannaisille 0,01 %. Syksyllä 2012 Suomen hallitus päätti jättäytyä transaktioveron käsittelyssä tiivistetyn yhteistyön ulkopuolelle. Myös Ruotsi 14 muuta EU:n jäsenmaata jäivät ulkopuolelle. Hallituspuolueiden (kok, sdp, rkp, kd, vihr, vas) toimesta asiaa ei ole tuotu eduskunnan päätettäväksi. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on hyökännyt veroa vastaan verraten sitä Molokin kitaan.
12. VEROJEN KOROTTAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.) Vastaukset vaalikoneessa: Ansiotuloveroa Pääomatuloveroa Yritysveroa Arvonlisäveroa Energiaveroja Kiinteistöveroa
Palauttaisin varallisuusveron Ei mitään näistä Ei ylipäätään verojen korotuksia TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. ARVONLISÄVEROPOHJAN LAAJENTAMINEN Hallituksen esityksestä arvonlisäverolakia muutettiin siten, että sanoma- ja aikakausilehtiin sovelletaan 9 % verokantaa, kun aiemmin se oli 0 %. Tämä merkitsee lehtien tilaushintoihin korotuksia, jotka lankeavat täysimääräisesti tilaajien maksettavaksi. Arvonlisäverolakia muutettiin myös siten, että työvaltaisten alojen, kuten parturikampaamot ja pienkorjaamot joutuvat maksamaan palveluistaan 23 % arvonlisäveron, kun se aiemmin oli 9 %. Näitä palveluja käyttävät kansalaiset joutuvat maksamaan korotuksen palvelujen hinnoissa. Eduskunnan täysistunto 74/23.11.2011 Eduskunnan täysistunnossa päätettiin arvonlisäverolain muutoksista, joilla laajennettiin em. tavalla arvonlisäverotuksen pohjaa ja korotettiin arvonlisäverotusta työvaltaisilla aloilla. Päätökset ovat osaltaan askelia suurituloisia suosivan ja vähempiosaisia sorsivan tasaveron suuntaan. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa kannattaessaan vastoin vaalilupauksiaan eduskunnassa arvonlisäverotuksen kiristämistä. JAA: Vaalilupauksensa syöneet arvonlisäveron veropohjan laajentamista ja korottamista kannattaneet:
JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti arvonlisäveron veropohjan laajentamista ja korottamista kannattaneet: EI: Arvonlisäveron veropohjan laajentamista ja korotusta vastustaneet: Poissa: Heistä puhemiehenä Heinäluoma ei osallistunut äänestykseen. 2. ARVONLISÄVERON KOROTTAMINEN Hallituksen esityksestä arvonlisäverolakia muutettiin siten, että veroja korotettiin kaikissa arvonlisäverokannoissa yhdellä prosentilla. Oppositio jakautui eduskunnassa asiasta päätettäessä Keskustan käytännössä kannattaessa yleisen arvonlisäverokannan nostoa 24 prosenttiin. Sekin vastusti ruokaan, lääkkeisiin sekä muihin alennetun arvonlisäverokannan tuotteisiin esitettyä veronkorotusta, vaan kannatti niiden säilyttämistä ennallaan nykyisissä 9 prosentissa ja 13 prosentissa. Eduskunnan täysistunnot 112/16.11.2012 ja 114/21.11.2012 Eduskunnan täysistunnoissa päätettiin arvonlisäverojen korotuksista kaikissa verokannoissa yhdellä prosentilla. Oheinen yhteenveto kansanedustajien äänestyskäyttäytymisestä perustuu heidän toimintaansa istunnossa, jossa päätettiin lain sisällöstä ja istunnossa jossa, arvonlisäverolain muutos lopullisesti hyväksyttiin. Oikeudenmukaisuuden nimissä yhteenveto on tehty erikseen kussakin verokannassa. JAA: Vaalilupauksensa syöneet yleisen arvonlisäverokannan (23 %) korottamista kannattaneet: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti yleisen arvonlisäverokannan (23 %) korottamista kannattaneet:
EI: Yleisen arvonlisäverokannan (23 %) korottamista vastustaneet JAA: Vaalilupauksensa syöneet ruuan, lääkkeiden sekä muiden alennettujen arvonlisäverokantojen (9 % tai 13 %) korottamista kannattaneet: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti ruuan, lääkkeiden sekä muiden alennettujen arvonlisäverokantojen (9 % tai 13 %) korottamista kannattaneet: EI: Ruuan, lääkkeiden sekä muiden alennettujen arvonlisäverokantojen (9 % tai 13 %) korottamista vastustaneet: Poissa: Heistä Eero Heinäluoma ei puhemiehenä osallistunut äänestykseen
13. VEROHUOJENNUSTEN LEIKKAUS VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.) Vastaukset vaalikoneessa: Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009) Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009) Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009) Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009) Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009) En mitään näistä TOIMINTA EDUSKUNNASSA Edellä mainituista mahdollisista verohuojennuskohteita muutoksia on Kataisen hallituksen toimesta toteutettu kotitalousvähennykseen, joka euromääräisesti on edelleen 600 euroa alemmalla tasolla kuin vaalikauden alkaessa. Kehitys vuosittaisen kotitalousvähennyksen enimmäismäärän osalta: - v. 2015 2 400 euroa - v. 2014 2 400 euroa - v. 2013 2 000 euroa - v. 2012 2 000 euroa - v. 2011 3 000 euroa
14. ASUNTOLAINAKORKOJEN VEROVÄHENNYSOIKEUS VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä? Vastaukset vaalikoneessa: Poistaa kokonaan Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla Säilyttää nykyisellään TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. HALLITUSOHJELMA Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa päätettiin vähentää asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta seuraavasti: Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana. Vähennyskelpoisia ovat vaalikauden jälkeen 75 % asuntolainan koroista alijäämähyvitystä tehtäessä. Eduskunnan täysistunto 24/30.6.2011
Valtioneuvoston tiedonannosta Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen; Markus Mustajärven (vas), Kimmo Tiilikaisen (kesk) ja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps) hallitusohjelmaa vastustavista esityksistä. Vaalivilppikoneen naamamittari on kooste näistä äänestyksistä. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään asuntolainojen korkovähennyksen heikentämisen puolesta. JAA: Vaalilupauksensa syöneet asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti asuntolainojen korkovähennystä heikentäneet: JAA: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Oppositiossa täyskäännöksen tehneet asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet: Poissa: Eero Heinäluoma eduskunnan puhemiehenä ei osallistu äänestykseen: 2. VUODEN 2012 BUDJETTI Kataisen hallituksen vuoden 2012 budjetissa päätettiin vähentää asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta seuraavasti: Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajataan siten, että vuonna 2012 vähennyskelpoista on 85 %, vuonna 2013 80 %, ja vuonna 2014 75 % asuntolainan koroista.
Eduskunnan täysistunto 91/21.12.2011 Eduskunnan täysistunnossa äänestettiin valtion vuoden 2012 budjettiin liittyen Mika Lintisen (kesk) ja Ari Jalosen (ps) esityksestä, joissa esitettiin seuraavaa: Eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä merkitsevän budjetin puolesta. JAA: Vaalilupauksensa syöneet asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti asuntolainojen korkovähennystä heikentäneet: JAA: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Oppositiossa täyskäännöksen tehneet ja asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet: Poissa: Eduskunnan puhemiehenä Eero Heinäluoma ei osallistu äänestykseen: 3. TULOVEROLAIN MUUTTAMINEN Hallituksen esityksestä eduskunta päätti tuloverolain muutoksesta siten, että oman asunnon hankkimiseen otetun asuntolainan koroista vähennyskelpoista on:
- 65 % vuonna 2015-60 % vuonna 2016-55 % vuonna 2017 Vähennys tehdään ensisijaisesti pääomatuloista, mutta jos ei ole pääomatuloja, vähennys tehdään ns. alijäämähyvityksenä palkkatulojen verosta. Vaikka vähennyskelpoisuus on esimerkiksi 65 %, kuten v. 2015, alijäämähyvityksestä saatava hyöty jää 19,5 prosenttiin maksetuista koroista, Eduskunnan täysistunto 117/21.11.2014 ja 122/2.12.2014 Eduskunnan ja valtiovarainvaliokunnan pöytäkirjojen mukaan yksikään poliittinen ryhmä tai kansanedustaja ei vastustanut hallituksen esittämää korkovähennysoikeuden supistamista, joten päätös siitä oli yksimielinen. Ne vaalipiirin kansanedustajista, jotka lupasivat ennen vaaleja sälyttää korkovähennysoikeuden nykyisellään, söivät vaalilupauksensa hyväksyessään asuntolainojen korkovähennysoikeuden heikentämisen. JAA: Vaalilupauksensa syöneet asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät: JAA: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät: EI: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet: Poissa: Puhemiehenä Eero Heinäluoma ei ollut asiassa ryhmässään aktiivinen vaikuttaja:
15. METSÄ- JA PELTOMAAN KIINTEISTÖVERO VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero? Vastaukset vaalikoneessa: Kyllä Ei TOIMINTA EDUSKUNNASSA HALLITUSOHJELMA Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa päätettiin metsä- peltomaan kiinteistöverosta yksiselitteisellä kirjauksella: kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan. Eduskunnan täysistunto 24/30.6.2011 Valtioneuvoston tiedonannosta Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen; Markus Mustajärven (vas), Kimmo Tiilikaisen (kesk) ja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps) hallitusohjelmaa vastustavista esityksistä. Vaalivilppikoneen naamamittari on kooste näistä äänestyksistä. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverotusta vastustaneet hallitusohjelman kannattajat: