VESI-, RANTA- JA SUOKAS- VEJA Osmankäämikasvit heimo Typhaceae Korkeita vesi- ja rantakasveja, joilla on suuret, sikaarimaiset tähkäkukinnot. Kukat yksineuvoisia. Sukuja: osmankäämi. Palpakkokasvit heimo Sparganiaceae Vesi- ja rantakasveja, joilla on piikkipallon näköiset kukinnot. Kukat yksineuvoisia. Sukuja: palpakko (7 lajia). KAITAPALPAKON ja varsinkin SIIMAPALPA- KON kelluvat lehdet ovat pitkät ja hyvin kapeat, RANTAPALPAKOLLA (Sparganum emersum) on pystyjäkin lehtiä. Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti. VEHKA Lehdet pitkäruotisia, lapa herttamainen. Runsaskukkaisen puikelon tukilehti on pitkäkär-kinen, sisäpinnalta valkoinen. Hedelmä kulmikas, punainen marja. Kaikki osat myrkyllisiä. Limaskakasvit heimo Lemnaceae Pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia irtokellujia tai -keijujia, joilla on levymäinen verso. Sukuja: limaska, isolimaska. Vitakasvit heimo Potamogetonaceae Upos- tai kelluslehtisiä kasveja, joiden pienet kukat ovat tähkässä. Sukuja: vita (7 lajia). Suolakekasvit (ei kuvaa) heimo Juncaginaceae Rantakasveja, joilla on hyvin kapeat lehdet. Pienet kukat ovat tähtimäisessä tertussa vanan latvassa. Sukuja: suolake ( lajia). 6
7 Sarpiokasvit heimo Alismataceae Vesi- ja rantakasveja. Lehdet ruusukkeena varren tyvellä. Kukinto on haarova. Sukuja: sarpio, keiholehti. 8 9 RATAMOSARPIO Pysty, 0 00 cm, tyvi sipulimainen. Lehdet puikeita, hertta- tai pyöreätyvisiä, upoksissa joskus nauhamaisia. Kukinto laaja, kartiomainen, runsaskukkainen. Terälehdet, 6, mm, valkoisia tai vaaleanpunaisia. PYSTYKEIHOLEHTI Tav. ilmalehtiä, usein myös kellus- ja uposlehtiä. Lapa vihreä, nuolimainen. Lavan tyviliuskat pitkiä, pitkäsuippuisia. Uposlehdet nauhamaisia. Terälehdet (0 mm) valkoisia, tyvellä tav. sinipunainen täplä. KELLUSKEIHOLEHTI kasvaa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vain kelluslehtiä. Sarjarimpikasvit heimo Butomaceae Korkeita ranta- ja vesikasveja. Monivuotisia. Sukuja: sarjarimpi. Kilpukkakasvit heimo Hydrocharitaceae Irtokellujia, irtokeijujia tai uposkasveja. Sukuja: vesirutto, kilpukka. Kurjenmiekkakasvit heimo Iridaceae Kookkaita kasveja, joilla on vahva juurakko ja isot v kukat. Monia lajeja viljellään koristekas veina. 0 kaitapalpakko osmankäämi vehka pikkulimaska isolimaska 6 ahvenvita 7 ratamosarpio 8 pystykeiholehti 9 sarjarimpi 0 kurjenmiekka kilpukka
Lummekasvit heimo Nymphaceae Kelluslehtisiä vesikasveja, joilla on isot kukat. Kukissa on paljon terälehtien ja heteiden välimuotoja. LUMME. Lehtilapa pyöreä, alta violetinvärinen. Verhiö -lehtinen, kukka tav. valkea. Hedelmä kypsyy upoksissa. ULPUKKA. Lehtilapa pitkulainen, alta ja päältä vihreä. Verhiö -kehtinen, kukka keltainen. Hedelmä kypsyy veden pinnalla. Rantakukkakasvit heimo Lythraceae Komea ja korkea rantakasvi, jolla on verenpunaiset kukat. Sukuja: rantakukka, Lythrum. Sukunimi tulee sanasta lythron, veren tahrima. Karvalehtikasvit heimo Ceratophyllaceae Juurettomia vesikasveja, siis irtokeijujia. Ärviäkasvit heimo Haloragaceae Uposkasveja, joilla on hienoliuskaiset lehdet. Liuskat ovat hyvin kapeita. Pienet vaatimattomat kukat. Sukuja: ärviä, Myriophyllum (=äärettömän monilehtinen). Vesikuusikasvit heimo Hippuridaceae Vesi- ja rantakasveja, joiden kapeat lehdet ovat kiehkuroina varrella. Kukat ovat hyvin pieniä. Sukuja: vesikuusi, Hippuris Raatekasvit heimo Menyanthaceae Vesi- ja suokasveja. Lehdet kierteisesti, pitkäruotiset, -sormiset. Kukinto pysty terttu. Teriö -liuskainen, kapeatorvinen, sisäpinta valkea, tiheään ripsinen, ulkopinta vaaleanpunertava. Sukuja: raate. Vesihernekasvit heimo Lentibulariaceae Hyönteissyöjäkasveja eli pikkueläimiä pyydystäviä kasveja. Kukat usein huulimaisia ja kannuksellisia. Sukuja: vesiherne, yökönlehti 6 7 lumme ulpukka rantakukka karvalehti ruskoärviä 6 vesikuusi 7 raate 8 isovesiherne 9 tupasvilla 0 luhtavilla järvikaisla korpikaisla
8 Sarakasvit heimo Cyperaceae Heiniä muistuttavia kasveja, joilla on täyteinen, solmuton, usein -särmäinen varsi. Lehdet ovat tasasoukkia ja niiden tyvi ympäröi umpinaisena tuppena vartta, tai ainakin suurin osa lehdistä on surkastunut pelkiksi tupiksi. Kukat pieniä, tuulipölytteisiä, muodostavat tähkiä. Kehä puuttuu tai on muuttunut joukoksi sukasia. Sukuja: suovilla, kaisla, järvikaisla, merikaisla, luikka, tupasluikka, piirtoheinä, sara. Suovillat = suku Eriophorum Varsi haaraton. Lehdet pitkiä ja hyvin kapeita, kouruisia, rennosti kaareutuvia. Kukinto tähkä. Kukkien kehäsukaset pitenevät kukinnan jälkeen (yleensä valkoisiksi ja) tähkää paljon pitemmiksi karvoiksi. 9 TUPASVILLA Tiiviisti mätästävä, tyvitupet ruskeita, vanhemmiten säikeisiä. Varrella väljää lavatonta tuppea. Tyvilehdet -särmäisiä ja vartta lyhyempiä. Kukinto -tähkäinen. Kehäsukaset valkoisia. LUHTAVILLA ELI MONITÄHKÄVILLA Ei muodosta mättäitä. Varsi jäykähkö, lehtituppien sisältä punertava. Tyvitupet punertavia, joskus ruskeita tai lähes mustia. Kukinto -tähkäinen. Kehäsukaset valkoisia. Järvikaislat = suku Schoenoplectus Juurakollisia, isoja. Varsi liereä, sisältä hohkainen (ilmaa kuljettava solukko). Lehdet varren tyvellä, tupellisia, lavattomia tai lyhytlapaisia. Kukinto haarova, tähkät perättömiä. 9 0 JÄRVIKAISLA Vedenpäällinen osa jopa m pitkä. Näyttää lehdettömältä. Muodostaa tummanvihreitä vyöhykkeitä matalaan veteen ja kasvustoja ylemmäs rannalle. Varsi liereä, puristettaessa pehmeästi kokoon painuva. Varren tyvessä lavattomia lehtituppia. Kukat soikeissa, tiheissä tähkissä, jotka ovat viuhkana verson latvassa. Tähkistön tyveltä lähtee suippo, kapea tukilehti (vrt. vihvilät). Tähkäsuomut sileitä, kiiltäviä. Kaisla = suku Scirpus Varsi tylpän -särmäinen, ylös asti lehdekäs. Lehdet pitkiä, litteitä. Lehden laita ja keskisuoni alta karheita. KORPIKAISLA Etelä- ja Keski-Suomen puronvarsilla, korvissa, ojissa, rannoilla. Lehdet ovat leveitä ja selvästi kouruisia. Tähkät muodostavat laajan kertokukinnon.
Luikat = suku Eleocharis Tav. juurakollisia, matalia. Lehdet ovat surkastuneet varren tyveä ympäröiviksi punertaviksi tupiksi. Kukinto tähkä. Suomessa 6 lajia. RANTALUIKKA Tukeva ja korkea (0 00 cm) vesi- ja kosteikkokasvi. Ilmaversot yksittäin tai ryhmissä. Ei mätästä. Varsi kovahko, lehdetön, tyvi tav. -tuppinen. Rannoilla ja matalassa vedessä, ojissa, ravinteisten soiden rimmissä. TUPASLUIKKA Mätästävä avosoiden kasvi. Mätäs on -osainen: tanakat vihreät versot nousevat ylöspäin, kellanruskeat vanhat versot ovat painuneet sivulle alas. Kukinto pieni, tummanpuhuva. HAPSILUIKKA (ei kuvaa) Sarakasveista hennoimpia ja pienimpiä ( 0 cm korkea). Kirkasvetisten ja heikosti ruskeavetisten järvien ja jokien pohjilla ja rannoilla lähellä vesirajaa. Sara = suku Carex Varsi haaraton, lehdekäs, täyteinen ja tav. -särmäinen. Kukinto tähkä tai tähkämäinen mykerömäinen röyhymäinen kerrannaiskukinto. Kukat kehättömiä (=terä- ja verholehdet puuttuvat). Hedekukat -heteisiä, emikukat - tai -luottisia, pullakon (= pullomaisen esilehden) ympäröimiä. Suomen runsaslajisin kasvisuku, yli 90 lajia. Useimmat lajit ovat kosteiden ja märkien paikkojen kasveja. PULLOSARA Hyvin yleinen koko Suomessa rannoilla, ojissa, nevoilla ja letoissa. Suursaranevojen valtakasvi. Pullosaraikot erottaa jo kaukaa kasvuston sinivihreästä väristä (vrt. puhtaan- tai kellanvihreät LUHTASARAIKOT). Varsi on pysty, sileä, tylpästi -särmäinen. Lehdet varren mittaisia, kapeita, kouruisia ja päältä sinivihreitä, kärkipuolelta karhealaitaisia. Varren latvassa on kapeaa hedetähkää ja niiden alapuolella ( ) emitähkää. Emitähkät liereitä, pystyjä nuokkuvia. Pullakot siirottavia, pulleita, kellertäviä, jyrkästi pitkäksi suuodaksi suippenevia. Löyhästi mätästävän VIILTO- SARAN varret (0 0 cm) ovat pystyjä, karheita ja viiltävän teräväsärmäisiä. Hedetähkiä, emitähkiä (pituus 0 cm) 6. HARMAASARA (ei kuvaa) Mätästävä, lehdet harmaanvihreitä, litteitä, lähes varren pituisia. Kukinto harsu, 7-tähkäinen. Tähkät keskenään samanlaisia (= yhtäläistähkäinen sara). Pullakot vaaleita, suippokärkisiä. rantaluikka tupasluikka pullosara