Pöytäkirja sivu 1(23) nr 7/2015 Elin: Hallitus Aika: 31.8.2015 klo 9.00-12.10 Paikka: Läsnäolijat: Hallituksen kokoushuone A, R0, Vaasan Keskussairaala Hans Frantz valt. lis. Monica Sirén-Aura hallinn. johtaja Mona Vikström terveydenhoitaja Greger Forsblom maanviljelijä Riitta Kentala eläkeläinen Bernhard Utter erikoislääkäri Per Hellman eläkeläinen Ulla Hellén toimistosihteeri Raija Kujanpää asianajaja Sven Grankulla yrittäjä Asko Salminen koneteknikko jäsen, pj. jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen, varapj. jäsen jäsen jäsen jäsen Poissaolijat: Asiantuntijat: Lena Nystrand talouspäällikkö 99, 100 Muut läsnäolijat: Gösta Willman Bernhard Bredbacka VALT pj. VALT I varapj. Esittelijät: Göran Honga Olle Gull Auvo Rauhala Marina Kinnunen Sihteeri: Olle Gull hallintojohtaja Pykälät: 96-112 Pöytäkirja allekirjoitettu: Puheenjohtaja shp:n johtaja hallintojohtaja johtajaylilääkäri hallintoylihoitaja (saapui klo 9.10) Sihteeri: Tarkastaja: Hans Frantz Paikka ja aika: Pietarsaari..2015 Olle Gull Paikka ja aika: Vaasa..2015 Asetettu nähtäväksi: Ulla Hellén Vaasa, hallintojohtajan virkahuoneessa..2015, klo 8.00 15.00 Per Hellman Otteen oikeaksi todistaa: Olle Gull, hallintojohtaja
Pöytäkirja sivu 2(23) nro 7/2015 Elin: Hallitus Aika: 31.8.2015 klo 9.00-12.10 Paikka: Asialuettelo Hallituksen kokoushuone A, R0, Vaasan Keskussairaala Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 96 Kokouksen avaus päätösvaltaisuus 3 97 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 98 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 3 99 Välitilinpäätös 30.6.2015 4 100 Vuosien 2016 2019 toiminta- ja taloussuunnitelma 5 101 Pöytäkirjaluettelo 6 102 Hallintosäännön päivittäminen 7 103 Valtuustoaloite perussopimuksen muuttamisesta 8 104 Sairaanhoitopiirin johtajan, hallintojohtajan, johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan päätökset 10 105 Aluehallintoviraston päätös korvauksen myöntämisestä lääkäreiden koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin 11 106 Anomus osittaisesta virkavapaudesta, ylilääkäri Risto Niemi 12 107 Irtisanoutuminen klinikkaryhmän johtajan virasta, Maija Räsänen 13 108 Irtisanoutuminen ylilääkärin virasta, Kai Saariniemi 14 109 Hoito muissa laitoksissa 15 110 Anomus EU-rahoituksesta VAKY-hankkeelle 17 111 Tietoa, ilmoituksia, aloitteita, kysymyksiä 21 112 Vaasan sairaanhoitopiirin osallistuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely hankkeeseen 22 Puheenjohtaja: Hans Frantz
Asiasivu 3(23) Hallitus 96-98 31.8.2015 96 Kokouksen avaus päätösvaltaisuus Puheenjohtaja Hans Frantz avasi kokouksen. 97 Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin jäsenet Ulla Hellén ja Per Hellman. 98 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen HALL: hyväksyi yksimielisesti työjärjestyksen, myös ylimääräisen asian 112, joka oli lähetetty jälkikäteen.
Asiasivu 4(23) Hallitus 99 31.08.2015 99 Välitilinpäätös 30.6.2015 Shp:n joht. 25 Välitilinpäätös 30.6.2015 on 4,5 milj. euroa ylijäämäinen eli 1 milj. euroa enemmän kuin mitä vuositasolla on budjetoitu. Tulot jäsenkunnilta ovat 105,1 milj. euroa eli 52,6 % budjetoidusta ja toimintatulot ovat yhteensä 122,4 milj. euroa eli 52,3 %. Toimintakulut ovat 113,3 milj. euroa ja toteutumisprosentti on 51,4. Henkilöstökulujen osuus niistä on 60 milj. euroa eli 50 % budjetoidusta. Ostopalveluita on 33,4 milj. euron edestä eli 54,6 % budjetoidusta, kun taas aineet, tarvikkeet ja tavarat tekevät 18,9 milj. euroa eli 50,6 % budjetoidusta. Toimintakulujen kokonaissumma ylittää talousarvion 3 milj. eurolla, ja se muodostuu kokonaisuudessaan muiden laitosten ostopalveluista. Avohoidon määrä on jonkin verran tavoiteltua suurempi, kun taas drg-pakettien ja hoitopäivien määrä on jonkin verran suunniteltua pienempi. Toiminnan kokonaismäärä on huomattavasti pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Keskussairaalan oman toiminnan laskutus on kasvanut 0,8 milj. euroa eli 1 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2014. Kasvu vaihtelee kunnittain käytön mukaan mutta suurinta kasvu on pohjoisosissa, kun taas Vaasan kaupungin laskutus on pienentynyt 2,5 %. Sen sijaan muissa laitoksissa annetun hoidon kulut ja siten myös kuntien laskutus on kasvanut voimakkaasti, 3 milj. euroa eli 21 % verrattuna vuoden 2014 kuuteen ensimmäiseen kuukauteen. Noin puolet kasvusta johtuu hoidosta, joka ostetaan Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä Vshp:n pohjoisosien kunnille. Muissa laitoksissa annetulle hoidolle budjetoitiin vuonna 2015 vähemmän kuin mitä vuoden 2014 lopulliset kulut olivat ja kun kulut ovat nyt nousseet tätä tahtia, ne ovat vuonna 2015 vähintään 35 milj. euroa, kun niihin budjetoitiin 30,3 milj. euroa. Muilta osin kulut voitaneen pitää budjetoidulla tasolla. Välitilinpäätös LIITE 99 SHP:n JOHT.: ehdottaa, että hallitus keskustelee kuuden ensimmäisen kuukauden välitilinpäätöksestä ja kehottaa klinikkaryhmiä noudattamaan edelleen maltillisuutta. HALL.: hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 5(23) Hallitus 100 31.8.2015 100 Vuosien 2016 2019 toiminta- ja taloussuunnitelma Shp:n joht. 26 Talousarvion valmistelu on jatkunut hallituksen 27. huhtikuuta 2015 kokouksessaan käymän puitekeskustelun ja VKS 2025 -hankkeessa esille tuodun säästöohjelman pohjalta. Tavoitteena on vähentää kuluja 11 % suunnitelmakauden aikana sopeuttamalla oma toiminta tarpeeseen, lisäämällä tuotantoa sekä tehostamalla ja kehittämällä prosesseja. Oman toiminnan kuluja pyritään vähentämään 5,4 milj. eurolla vuonna 2016. Osa säästöistä riippuu uudisrakentamisen aikataulusta eikä niitä voida saada aikaan ennen kuin uudet tilat ovat valmiit. SHP:n JOHT.: ehdottaa, että hallitus keskustelee talousarviokokonaisuudesta jatkokäsittelyn perustaksi. Investointibudjetin taso ja suurten investointien toteuttamisaikataulu suunnitelmakauden aikana ratkaisee sen, miten rakennemuutokset voidaan toteuttaa. Hallitus keskustelee talousarviosta ja panee asian pöydälle seuraavaa kokousta varten. HALL.: Hallitus pitää kiinni siitä, että säästöjen on oltava vähintään aiemmin vahvistetulla tasolla, ja että on syytä ryhtyä yhteistoimintaneuvotteluihin edessä olevien muutosten laajuuden vuoksi.
Asiasivu 6(23) Hallitus 101 31.8.2015 101 Pöytäkirjaluettelo HJ 24 Vähemmistökielisen lautakunnan pöytäkirjat 1-2/2015, 5.5.2015 ja 22.6.2015 Pöytäkirjat liitteenä LIITE 101/1-2 HJ: HALL: pöytäkirjat merkitään tiedoksi. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 7(23) Hallitus 102 31.8.2015 102 Hallintosäännön päivittäminen HJ 25 Nyt kun valtuusto on hyväksynyt VKS 2025 -ohjelman, on hallintosääntöä päivitettävä niin, että se vastaa uutta organisaatiota, jonka on ajateltu tulevan voimaan 2016. Hallitus asettaa työryhmän valmistelemaan säännön päivittämistä. HJ: HALL: ehdottaa, että hallitus asettaa työryhmän päivittämään hallintosäännön. Työryhmällä on seuraava kokoonpano: -hallituksen puheenjohtaja Hans Frantz, puheenjohtaja -muut hallituksen edustajat -sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga -johtajaylilääkäri Auvo Rauhala -hallintoylihoitaja Marina Kinnunen -hallintojohtaja Olle Gull, sihteeri -yksi henkilöstön edustaja, jonka henkilöstö saa yhdessä valita. hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen ja päätti yksimielisesti, että myös hallituksen varapuheenjohtaja Per Hellman valitaan työryhmään.
Asiasivu 8(23) Hallitus 103 31.8.2015 103 Valtuustoaloite perussopimuksen muuttamisesta HJ 26 Vaasan kaupungin valtuutetut tekivät 8.6.2015 valtuustokokouksen yhteydessä aloitteen kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta tietyiltä osin. Aloite on liitteessä. Aloite 8.6.2015 LIITE 103 Vaasan sairaanhoitopiirin perussopimusta voidaan muuttaa perussopimuksen :n 28 mom 1 mukaisesti: Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenkunnista kannattaa muutosta ja muutosta kannattavien jäsenkuntien asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Perussopimuksen muuttamista ei siten käsitellä sairaanhoitopiirin valtuustossa mutta aloite sen muuttamisesta voidaan hyvin tehdä valtuustoaloitteena. Koska perussopimuksen muuttaminen on tehtävä muodollisesti oikealla tavalla, ei hallitus voi korjata perussopimuksen kuntaluetteloa, vaikka muutos onkin itsestäänselvyys. Tilinpäätöksessä on toki huomioitu, että Vähänkyrön osuudet ja velvollisuudet on sellaisinaan siirretty Vaasan kaupungille. Tämä asia on toimeenpantu aloitteessa toivotulla tavalla. Väestöpohja on perussopimuksen mukaan tarkistettava vuosittain. Sitä ei tehty valtuuston kokouksessa 20.4.2015 mutta se pantiin toimeen valtuuston kokouksessa 8.6.2015. Koska 20.4.2015 pidetyssä kokouksessa ei äänestetty, asia ei vaikuttanut valtuustokokouksen tulokseen. Asia on siis nyt korjattu aloitteessa tehdyn huomautuksen mukaisesti. Jos valtuuston äänileikkuria halutaan muuttaa, se vaatii perussopimuksen muuttamista. Aloitteessa esitetään, että voisi olla tarkoituksenmukaista pohtia uudenlaista menettelytapaa investointien rahoituksen järjestämiselle sekä sairaanhoitopiirin mahdollisen ali- ja ylijäämän käytölle. Tästä keskusteltiin vilkkaasti nykyistä perussopimusta laadittaessa ja silloin tekstistä haluttiin aiempaa vapaamuotoisempi, sillä entisessä sopimuksessa määrättiin, että yli- ja alijäämä on tasattava vuosittain. Tästä asiasta säädetään perussopimuksessa. Aloitteessa sanotaan, että kunnat päättäisivät erikseen ali- ja ylijäämän käytöstä. Oikeastaan näinhän asia nykyisin on. Kuntien päätöksenteko tapahtuu näiltä osin sairaanhoitopiirin valtuustossa. Valtuusto voi vuosittain erikseen päättää, mitä mahdolliselle yli- tai alijäämälle tehdään. jatkuu
Asiasivu 9(23) Hallitus 103 31.8.2015 Kun perussopimusta edellisen kerran uudistettiin, asetettiin työryhmä, jossa oli kuntien edustajia ja sairaanhoitopiirin luottamushenkilöjohtoa. Sen lisäksi ryhmässä oli asiantuntevia virkamiehiä sairaanhoitopiiristä. Nyt pitäisi asettaa vastaavanlainen työryhmä. Jotta työryhmään saataisiin eri alueiden edustajia, voitaisiin ajatella, että kunnat kultakin terveydenhuoltoalueelta valitsevat edustajansa ja että myös valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja olisivat kuntakentän edustajia. Asiantuntevina virkamiehinä voisivat toimia sairaanhoitopiirin johtaja ja hallintojohtaja. HJ: HALL: ehdottaa hallituksen päättävän, että -perussopimuksen uudistamista varten asetetaan työryhmä -työryhmän jäseniksi valitaan valtuuston ensimmäinen puheenjohtaja Gösta Willman ja hallituksen puheenjohtaja Hans Frantz -hallitus pyytää yhteistoiminta-alueilta ehdotuksen jäsenistä, niin että Pietarsaaren seutu (Luoto, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Pedersöre) nimittää yhden jäsenen, Mustasaari-Vöyri yhden jäsenen, Vaasa-Laihia yhden jäsenen ja K5 (Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen) yhden jäsenen -asiantunteviksi virkamiehiksi työryhmään nimitetään sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga ja hallintojohtaja Olle Gull -hallitus toteaa työryhmän lopullisen kokoonpanon sen jälkeen, kun kuntien ehdotukset jäsenistä on saatu. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 10(23) Hallitus 104 31.8.2015 104 Sairaanhoitopiirin johtajan, hallintojohtajan, johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan päätökset Shp:n joht. 26 Liitteenä sairaanhoitopiirin johtajan, hallintojohtajan, johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan päätösluettelot. Sairaanhoitopiirin johtajan päätökset LIITE 104/1 Hallintojohtajan päätökset LIITE 105/2 Johtajaylilääkärin päätökset LIITE 105/3 Hallintoylihoitajan päätökset LIITE 105/4 SHP:n JOHT.: ehdottaa, että hallitus merkitsee päätösluettelot tiedoksi. HALL: hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 11(23) Hallitus 105 31.8.2015 105 Aluehallintoviraston päätös korvauksen myöntämisestä lääkäreiden koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin JYL 19 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ilmoittaa päätöksillään suorittavansa korvausta lääkäreiden koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin jaksolla 1.7. 31.12.2014 seuraavasti: 31 280 euroa yleislääketieteen erityiskoulutus 318 006 euroa lääkärin erikoistumiskoulutus 4 140 euroa hammaslääkärin erikoistumiskoulutus Aluehallintoviraston päätökset LIITE 105/1-3 LSSAVI/1845/07.00.01/2015 LSSAVI1847/07.00.01/2015 LSSAVI/1846/07.00.01/2015 JYL: HALL: ehdottaa, että aluehallintoviraston päätökset merkitään tiedoksi. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 12(23) Hallitus 106 31.8.2015 106 Anomus osittaisesta virkavapaudesta, ylilääkäri Risto Niemi JYL 20 Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikön ylilääkäri Risto Niemi anoo osaaikaeläkkeelle siirtymisen sijasta osittaista virkavapautta siten, että tekee 70 %:n työaikaa ajalla 1.1. 31.12.2016. Medisiinisen klinikkaryhmän johtaja Maija Räsänen puoltaa anomusta, koska järjestelystä ei koidu olennaista haittaa kliinisen fysiologian laboratorion toiminnalle. Menettelystä on jo tänä vuonna saatu kokemusta kun ylilääkäri Niemi on 8 kuukauden ajan tehnyt 80 %:n työaikaa. Klinikkaryhmän johtaja Maija Räsäsen kirje LIITE 106 JYL: HALL: esittää, että hallitus hyväksyy Risto Niemen anomuksen. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 13(23) Hallitus 107 31.8.2015 107 Irtisanoutuminen klinikkaryhmän johtajan virasta, Maija Räsänen JYL 21 LKT Maija Räsänen anoo eroa medisiinisen klinikkaryhmän johtajan virasta 1.11.2015 lukien. Hallintoylilääkäri Christian Kantola hoitaa klinikkaryhmän johtajan tehtäviä kunnes virka saadaan täytettyä. JYL: HALL: esittää, että hallitus myöntää eron. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 14(23) Hallitus 108 31.8.2015 108 Irtisanoutuminen ylilääkärin virasta, Kai Saariniemi JYL 22 Plastiikkakirurgian ylilääkäri Kai Saariniemi irtisanoutuu ylilääkärin virastaan 1.9.2015 lukien. JYL: HALL: esittää, että hallitus myöntää eron. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 15(23) Hallitus 109 31.8.2015 109 Hoito muissa laitoksissa JYL 23 Hoito muissa laitoksissa on tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana ollut laskutukseltaan 20,6 M, eli lähes 25 % (4,1 M ) korkeampi kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana (16,5 M ). Kolmena edellisenä vuonna vastaavat nousut ovat vuositasolla olleet 10 % (2011-12), 23 % (2012-13) ja 2 % (2013-14). Vastaavantyyppinen kehitys on vallinnut myös kansallisella tasolla: keskussairaaloiden tuotanto (deflatoituina kustannuksina) nousi THL:n mukaan 4 vuodessa vain 2 % kun yliopistosairaaloiden nousi 11 %. Selvimpinä menettäjinä ovat olleet muut, pienemmät paikallissairaalat. Vaasan sairaanhoitopiirin tilanne poikkeaa muiden ei-yliopistollisten sairaanhoitopiirien tilanteesta lähinnä kolmella tavalla: (1) Käytämme edelleenkin eniten Tampereen yliopistosairaalaa, joskin Turun yliopistollisen keskussairaalan käyttö ja osuus kokonaiskäytöstä ovat jatkuvasti selvässä nousussa. (2) Yliopistosairaaloiden käyttö on maan tasoa, mutta muiden sairaaloiden käyttö on korkeampaa kuin muissa keskussairaala-sairaanhoitopiireissä, 41 % kaikista kustannuksista. Tämä kohdistuu valtaosin Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan, vähäisemmässä määrin Pietarsaaren sairaalaan ja Etelä-Pohjanmaan keskussairaalaan. Tästä johtuen toiminnan omavaraisuus on keskussairaaloiden joukossa keskimääräistä vähäisempää. (3) Pietarsaaren sairaalan synnytysten ja päivystysleikkaustoiminnan loputtua päivystysasetuksen myötä on tästä aiheutunut potilasvirta suuntautunut suurimmaksi osaksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan ja vain noin kolmannes Vaasan keskussairaalaan. Piirin 4,1 M kustannusten noususta vastaavatkin pohjoisen alueen kunnat lähes puolesta (1,9 M ). Näiden kuntien kustannukset hoidosta muissa laitoksissa ovat siten nousseet peräti 36 %. Tästä noususta muut kuin yliopistosairaalat vastaa 1,5 M (nousu peräti 63 %). Sairaanhoitopiirin muiden kuntien osalta kustannusnousu oli siis 2,2 M (20 %). Muissa sairaaloissa annettavan hoidon kustannusnousun osalta on siis huomioitava, että kyseessä ei suinkaan ole Vaasan keskussairaalan oma toiminta, joka olisi siirtynyt ostopalveluksi Kokkolaan, vaan Pietarsaaren sairaalan vähentyneen toiminnan siirtyminen valtaosin sinne. Siksi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksistamme ei oikeaa kuvaa annakaan oman toiminnan ja muissa sairaaloissa tapahtuneen hoidon summa. jatkuu
Asiasivu 16(23) Hallitus 109 31.8.2015 Kun mietitään mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen, pitää tietää kehityksen syyt. Kansallisella tasolla on kyseessä erikoissairaanhoidon tarkoituksellinen keskittäminen tavoitteena saada skaalaetujen kautta kustannussäästöjä ja myös varmistaa laatua. Samoin lääketieteen kehitys johtaa tähän. Myös ei-yliopistollisia sairaaloita vaivaava lääkäripula sekä potilaiden valinnanvapaus, joka lähinnä suosii yliopistosairaaloita, johtavat tähän. Mahdollisuudet seurata hoitoa muissa laitoksissa rajoittuvat lähinnä kustannusten seurantaan. Tietoa meidän ohitsemme lähetetyistä tai hakeutuneista potilaista emme juuri saa ja tietosuoja ei edes salli, että laskutustiedoissa olisi yksityiskohtaisempaa lääketieteellistä tietoa. Johtajaylilääkärin erillisessä esityksessä käydään näitä tilanteeseen puuttumismahdollisuuksia läpi. Olennaista on kuitenkin ymmärtää, että kyseessä on osittain kehitys, jonka syille emme mitään mahda ja jotka perustuvat lääketieteen kehittymiseen, laadunvarmistukseen ja skaalaedun kautta saataviin kustannussäästöihin. Meidän pitää tässä tilanteessa tarkasti ja ennakkoluulottomasti miettiä toimintakonseptiamme ja strategisia linjauksiamme: mitä meillä kannattaa hoitaa? Lähinnä kyseeseen tulee kaksi potilasryhmää: (1) ne, jotka pystymme kustannusvaikuttavasti itse hoitamaan ja (2) ne, joilla työllistämme päivystysvalmiuden ylläpidon edellyttämän erikoislääkärimäärän myös virka-aikana. Uudet lääketieteen ja ICT:n teknologiat luovat myös aivan uuden tyyppisiä toimintoja ja yhteistyömahdollisuuksia. Selkeä päälinjaus joka tapauksessa on, että meidän pitää keskittyä tavallista erikoissairaanhoitoa vaativien sairausryhmien kustannustehokkaaseen hoitoon. JYL: esittää, että hallitus keskustelee muissa laitoksissa annettavan hoidon määrästä ja kehottaa klinikkaryhmiä kansallisten hoitokäytäntöjen puitteissa edelleenkin pidättyväisyyteen asiassa. HALL: hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 17(23) Hallitus 110 31.8.2015 110 Anomus EU-rahoituksesta VAKY-hankkeelle JYL 24 Anomus EU-rahoituksesta, Botnia-Atlantica-ohjelma (hakuaika 1.9. 9.10.2015), hankkeelle VAKY Varhainen arviointi, kuntoutus ja yhteistyö pohjoismaisen moniammatillisen kuntoutusmallin kehittäminen ja implementointi perusterveydenhuollossa. Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto on hakija, ja sen oma rahoitusosuus on 4,75 %. Vaasan sairaanhoitopiirin oma rahoitusosuus on 4,75 % eli yhteensä 21 882 euroa vuosina 2016 2018. Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto on aloitteentekijä hankeanomuksessa. Pietarsaaren esitelmä siitä, mitä VAKY-hankkeessa on tähän saakka tehty. LIITE 110/1 Hankesuunnitelma LIITE 110/2 Hankkeen kesto 1.1.2016 31.12.2018 Päämäärä Suomessa ja Ruotsissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että 10 % perusterveydenhuollon potilaista käyttää 80 % sairaanhoidon resursseista. Kipupotilaat muodostavat huomattavan osan tästä 10 %:sta. Nämä potilaat on tunnistettava ajoissa ja tarvitsemme strategian heidän hoitamisekseen, jotta voimme hillitä sekä suoria että epäsuoria sairaanhoidon kuluja. Kipupotilaiden varhaisessa arvioinnissa ja opastuksessa on puutteita perusterveydenhuollon tasolla, mikä johtaa siihen, ettei kipuja analysoida oikein ja ajoissa. Potilaita siirrellään usein ammattiryhmältä toiselle ilman, että heidät tutkittaisiin ja he saisivat diagnoosin, hoitoa ja kuntoutusta kipuunsa. Ongelmat johtavat usein potilaan kipujen kroonistumiseen, aktiivisuuden vähenemiseen ja passiivisuuteen sekä lopulta työelämästä syrjäytymiseen. VAKY-hankkeen tarkoituksena on varhaisen arvioinnin, kuntoutuksen ja perusterveydenhuollon yhteistyön avulla tunnistaa riskipotilaat ja tarttua heidän kipuongelmiinsa ajoissa, jotta saamme tehokkaammin ohjattua oikean potilaan oikeaan hoitoon oikeaan aikaan. Kun kipupotilaan ongelmiin tartutaan riittävän varhain, pienenee sairauden kroonistumisen riski. Muutoin tilanne voisi johtaa työmarkkinoilta syrjäytymiseen, elämänlaadun heikkenemiseen ja sairaanhoidon palveluiden hallitsemattomaan kulutukseen. jatkuu
Asiasivu 18(23) Hallitus 110 31.8.2015 Nykytilanteessa useimmat pitkään kivusta kärsineet potilaat kuntoutetaan Suomessa ja Ruotsissa sellaisen kuntoutusmallin mukaan, jossa yksittäiset ammattiryhmät soveltavat yksittäisiä toimenpiteitä. Tämä johtaa siihen, ettei potilaan tilanteesta saada kokonaiskuvaa ja kivun analysoiminen jää puutteelliseksi. Hankkeen tarkoituksena on siirtyä moniammatillisen työskentelymalliin perusterveydenhuollossa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että varhainen moniammatillinen työskentelytapa ja kuntoutus on tehokkaampaa kuin nyt käytössä oleva malli. Moniammatillisessa työskentelytavassa mukana on useita ammattiryhmiä, jotka yhdessä suunnittelevat ja yhteensovittavat toimenpiteet tietyn ajanjakson kuluessa, potilaan kanssa yhteistyössä määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi. Myös organisaatioiden välinen ja potilaan kuntoutuksessa mukana olevien viranomaisten yhteistyö paranee (Kansaeläkelaitos/Försäkringskassa, Työvoimatoimisto/Arbetsförmedling jne.).hanke perustuu ajankohtaiseen NRS Light -tutkimushankkeeseen (2012 2015), joka on yhteishanke Västerbotten läns landsting (VLL) ja Landstinget i Östergötlandin välillä. Hanke toteutetaan rajat ylittävänä yhteistyöhankkeena ruotsalaisen Västerbotten läns landsting ja suomalaisen Vaasan sairaanhoitopiirin (Vshp) sekä Pietarsaaren kaupungin kesken. Hanke anoo päärahoitusta Botnia-Atlantica-ohjelmasta teemalla Innovaatio (1.9. 9.10.2015), sekä suomalaista aluerahoitusta Pohjanmaan liitolta. Tavoite Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaisia sairauslomia ja kontrolloimatonta sairaanhoidon kulutusta sekä syrjäytymistä työmarkkinoilta tunnistamalla riskipotilaat ja puuttumalla ongelmaan varhaisessa vaiheessa. Oikean potilaan tulee saada oikeaa hoitoa oikealla tasolla oikeaan aikaan, jotta hän pysyisi aktiivisena ja osallisena yhteiskunnan rooleissa. Hankkeen osatavoitteena on muodostaa yleispätevä pohjoismainen työskentelymalli varhaiselle arvioinnille, kuntoutuksella ja yhteistyölle perusterveydenhuollossa käsittäen kaikki terveyskeskukset VLL:ssä ja Vshp:ssä. Hankkeessa toteutetaan vertaileva tutkimus potilaiden kuntoutumistuloksista ja muutoksesta sairaanhoidon palveluiden kulutuksessa ja näin osoitetaan moniammatillisen kuntoutustavan vaikutukset potilaan, hoitohenkilöstön ja yhteiskunnan kannalta. Hankkeessa verrataan lisäksi moniammatillisen kuntoutuksen eroja ja yhteneväisyyksiä perusterveydenhuollossa Ruotsissa ja Suomessa. Tutkimus ja vertailu toimivat yhteisen työskentelymallin kehittämisen perustana. Yksi osatavoite on myös koordinaattorin roolin kehittäminen moniammatillisessa tiimissä. Se mahdollistaa sen, että kaikki työntekijät (psykologit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit jne.) pystyvät ottamaan koordinaattorin roolin riippuen erilaisista paikallisista resursseista. jatkuu
Asiasivu 19(23) Hallitus 110 31.8.2015 Hankkeen pitkäjännitteisenä tavoitteena on vähentää sairauslomia ja ennenaikaista eläköitymistä, mikä parantaa työvoiman saatavuutta tulevaisuudessa. Tutkimukset osoittavat, että naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä; naisten osuus on lähes 2/3 sairauspoissaoloista. Naiset myös hakeutuvat sairaanhoitoon aikaisemmin ja pienempien vaivojen vuoksi. Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmä on terveyskeskukseen hakeutuvat, 18 65-vuotiaat kipupotilaat, joiden työkyky horjuu (työssäkäyvät, työttömät tai sairauslomalla olevat). Nämä potilaat ovat usein nuoria eikä heillä ole pitkää työkokemusta. Heillä on myös vajavaiset terveystottumukset sekä suurentunut riski kivun kroonistumiseen, työmarkkinoilta syrjäytymiseen sekä terveydenhuollon palveluiden suurkuluttamiseen. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen loputtua meillä on työskentelymalli varhaista arviointia, kuntoutusta ja yhteistyötä varten. Malli voidaan ottaa käyttöön missä tahansa terveyskeskuksessa Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeessa laaditaan sähköinen käsikirja, joka opastaa ja tukee terveyskeskusten moniammatillisia tiimejä työskentelymallin käyttöönotossa. Saatavilla on myös digitaalisia työkaluja/palveluita, jotka tukevat moniammatillista työskentelymallia. Kaikki tulokset selvitetään hankkeen viimeisessä kohdassa 8 (työskentelymallin levittäminen muihin terveyskeskuksiin). Tulokset selvitetään ja tulkitaan myös loppuraportissa. Sähköinen käsikirja ja digitaaliset työkalut/palvelut ovat saatavilla hankkeen kaksikielisillä (suomi ja ruotsi) kotisivuilla. Pitkäaikaisena vaikutuksena on pysyvä siirtyminen nykyisestä kuntoutusmallista moniammatilliseen kuntoutukseen perusterveydenhuollossa. Hankkeessa kehitetty työskentelymalli parantaa perusterveydenhuollon valmiutta antaa kipupotilaille hoitoa ja opastusta riittävän varhain. Hoitohenkilöstön, erityisesti sairaanhoitajien ja terapeuttien, työroolit muuttuvat ja niitä vahvistetaan samalla kun erikoissairaanhoidon taakka pienenee. Moniammatillinen yhteistyö tehostaa koko sairaanhoidon järjestelmää, kun päällekkäistä työtä voidaan välttää. Uusi työskentelymalli auttaa terveydenhuoltoa tunnistamaan varhaisessa vaiheessa kipupotilaat, joilla on suurentunut riski kivun kroonistumiseen, työmarkkinoilta syrjäytymiseen ja sairaanhoidon palvelujen suurkuluttamiseen. Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen puolestaan nopeuttaa paluuta työelämään vähentäen näin sairauslomien määrää. Sairaanhoidon palvelujen kuluttamista koskevassa vertailevassa tutkimuksessa otetaan esiin taloudelliset muuttujat ja näillä luvuilla voidaan osoittaa säästöt, joita moniammatillinen kuntoutus synnyttää. Päätöksentekijöille ja johdolle voidaan tilaston avulla perustella ja tuoda esiin perusterveydenhuollon moniammatillisen työskentelytavan edut. Potilaan kuntoutukseen osallistuvien viranomaisten yhteistyö sujuvoituu ja paranee sekä potilaan että viranomaisten näkökulmasta. jatkuu
Asiasivu 20(23) Hallitus 110 31.8.2015 JYL: HALL.: ehdottaa hallituksen hyväksyvän, että Vshp osallistuu hankkeeseen 4,75 %:n omalla rahoitusosuudella, joka vastaa 21 882 euroa jaettuna vuosille 2016 2018. Osallistumisen ehtona on, että hallinnollisen vastuun hoitaa joku muu osapuoli kuin Vshp. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Asiasivu 21(23) Hallitus 111 31.8.2015 111 Tietoa, ilmoituksia, aloitteita, kysymyksiä Hallitusta informoitiin - yhtä työntekijää koskevasta poliisiasiasta - siitä, mitkä ruotsalaiset tv-kanavat näkyvät sairaalassa - siitä, miten yhteistyö Uumajan kanssa edistyy - siitä, miten tiedotus erva-yhteistyökokouksista voitaisiin hoitaa - siitä, miten virasta pidätettyä urologian ylilääkäriä koskeva asia edistyy.
Asiasivu 22(23) Hallitus 112 31.8.2015 112 Vaasan sairaanhoitopiirin osallistuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely hankkeeseen Shp:n joht. 27 Yhteistyöhanke on perustettu määrittelemään yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimmät toiminnalliset vaatimukset sekä modulaarisen järjestelmäarkkitehtuurin. Yhteistyössä tarkastellaan ja täsmennetään jo olemassa olevia, Kiila-hankkeessa tehtyjä vaatimuksia. Lisäksi määrittelyjen pohjana voidaan hyödyntää muita aikaisemmin tehtyjä määrityksiä, kuten Apotti-määrityksiä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa organisaatio-, hallinto- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisten ja vaikuttavien hyvinvointipalveluiden tuottamisessa edellytettävästä yhteentoimivasta sote-tietojärjestelmäkokonaisuudesta. Hankkeessa syntyvän vaatimusmäärittelyaineiston avulla voidaan kansalliseen tai alueelliseen yhteistyöhön pohjautuen vaiheittain kilpailuttaa tietojärjestelmäratkaisuja tai ohjata nykyisten kehittämistyötä. Hankkeen alussa mukana olevat organisaatiot sopivat yhteisen vision, johon vaatimusmäärittely perustuu. Hanke käynnistyy 15.6.2015 ja kestää 15.5.2016 saakka. Hankkeen kokonaiskustannukset koostuvat hankepäällikön, projektipäälliköiden vastuuasiantuntijoiden sekä kansallisten suunnittelutehtävien asiantuntijatyökustannuksista, matka ja kokouskustannuksista, aluekohtaisten projektikoordinaattoreiden työkustannuksista sekä sote-organisaation omasta henkilötyöstä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2 327 837, josta organisaatioiden oman työn laskennallinen osuus on 846 000, aluekoordinaatio 406 087 ja kansallinen osuus on 1 075 750, josta Vaasan sairaanhoitopiirin osuudeksi arvioidaan 57 390. Hankkeessa on mukana 21 organisaatiota, joista 15 on sairaanhoitopiirejä ja 6 kuntaa. OSAPUOLET Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (ESSHP) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (KHSHP) Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (KPSHP, Kiuru) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP) Kokkolan kaupunki (Kokkola) Kuopion kaupunki (Kuopio) jatkuu
Asiasivu 23(23) Hallitus 112 31.8.2015 Lahden kaupunki (Lahti) Lapin sairaanhoitopiiri (LSHP) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri (LPSHP) Oulun kaupunki (Oulu) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY) Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) Tampereen kaupunki (Tampere) Turun kaupunki (Turku) SIDOSYKSIKÖT Hyvis-ICT, Istekki, Medbit, Sosiaalialan osaamiskeskukset, Kuntaliitto, STM, THL Organisaatiot ovat ilmoittaneet sitovasti kiinnostuksestaan kesäkuussa 2015. Organisaatioilta edellytetään lisäksi hallinnollinen päätös osallistumisesta, hallinnollinen päätös on pystyttävä tekemään elokuun 2015 loppuun mennessä Yhteismäärittelyn yhteistyösopimusluonnos LIITE 112/1 Työmäärä- ja kustannusarvio LIITE 112/2 SHP:n JOHT.: Vaasan sairaanhoitopiiri päättää osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely hankkeeseen. HALL: hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.