METSATEHON KATSAUS 16/ 1968 KESÄN 1968 METSÄKONEUUTUKSIA Kesä 1968 on metsäkonerintamalla ollut suhteellisen vilkas. Uusia malleja vanhoista koneista on tullut runsaasti, mutta myös useita varsinaisia uutuuksia on ilmestynyfkuvaan. Tässä katsauksessa pyritään antamaan lyhyt selvi tys viimeisi.mm istä koneista ja laitteista, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä puunkorjuutoiminnan kehittymiselle lähiaikoina. Toisaalta katsauksessa esitellyt uutuudet on käsitettävä esimerkeiksi tapahtuneesta kehityksestä. Täydellisen kuvan antaminen on tämän esityksen puitteissa mahdotonta. Kuva 1. Keuruun Konepaja on kehittänyt runkojen juontoon tarkoitetun matsä traktorin lisävarusteen, juontopihdin. Laite on tarkoitettu esikasattujen runkonippujen juontoon, mutta toisaalta amerikkalaisiin kokemuksi in perustuen sillä voidaan juontaa myös isoja, tukkipuun kokoisia runkoja hajaltaan kilpailukykyisesti tavanomaiseenjuontovarustukseen verrattuna. Laite on vielä prototyyppiasteella, mutta alustavat kokemukset ovat olleet positiivisia. - Valok. Me tsäteho, ellei toisin mainita.
Kuva 2. Metsä-Marttiinin Valmet 865 LM ku ormaa kantavaan metsä trak toriin raken tam aan lava- j a telirakenteeseen on ny t saatavissa lisälaite, vapaasti pyö rivä ap urulla. Tämä n avulla saadaan teliraken teen takirnmainen pyörä pari tarvittaessa vetäväksi. Rullan teh tävänä on siis vä li ttää voima telin vetävie n etupyörien ulkokehältä takirnmaisten pyörien ulkokehäll e. Kun rull a on su hteellisen suurikokoinen, on renk aan ja sen väl inen kosketusp inta suurehk o, mistä lienee etu a renk aiden kestävyydelle. Rulla voidaan tarvittaessa irrottaa hydrau lisesti vetoasennos ta, jolloin veto tapahtuu vain telin etumaisilla pyörillä. Kuva 3. Me tsä-martt iini on äske ttäin esitelly t sivulle kaatavan kippiratkaisun, joka voidaan ase ntaa sekä Metsä-Marttiinin perävaunuih in että myös Valmet 865 LM -mal leil1in. Siinä on erikois ta se, että kuljettaja voi pudottaa nipun ohjaamosta käsin. Edelleen kuorman painopiste säilyy renkaiden keskilinjojen sisä puolella siihen asti, kunnes kuorma putoaa. Myöskään kuorman pudotuksen jälkeen ei kuljettaja n tarvitse poistua ohjaamosta saadakseen lavan jälleen normaaliasentoon. Lavarakenteen asentaminen tarvittaessa myös muihin ajoneuvoihin lienee mahdollist a. Kuva 4. Peltosalmen Konepaja Oy on tuonut markkinoille sa rj avalm isteise n Farrnet-metsätraktorin. Traktori on tarkoitet:u sekä varsinaiseen metsäkäyttöön että myös ns. j atkettuun lähikuljetukseen. Peruskoneena on Valm etin 90 hv:n teollisuustrak tori, josta etupyörät on otettu pois. Ohj aus tapah tuu runko-ohjauk sell a, j a peräosan teli o n tehty vetäväksi renk aiden pintakuvioihin sovi tetulla mekaanisella rull avedolla. osturina on Oy Fiskars Ab:n valmistama tukkikurki. Pankkorakenne mahdo llistaa tarvittaessa nippujen veteenpudo tuksen. - Valok. Peltosalme n Konepaja. 2
Kuva 5. Maastokone Tavela & Vuori on rakentanut metsätraktoreiden lisävarusteeksi tarkoitetun hydraulitoimisen puristuspankon, joka kuvassa on asennettu Valmetin kuormaa kantavan 865 BK -traktorin päälle. Pankon pinta-ala on noin 0.90 m2 maksimisuuruisena. Laitteelle löytynee käyttöä sekä karsittujen että karsimattomien runkojen juonnossa. Sitä käytettäessä ei tarvita apumiestä. Puristuspankko voidaan asentaa joko runkojuontotraktoreihin vintturin tilalle tai myös useimpiin kuormaa kantaviin traktorimalleihin. Runkojuontotraktoriasennuksen yh teydessä on suoritettava myös hydraulinosturin asennus. Kotimaiset tutkimustulokset laitteen edullisuudesta puu!tuvat toistaiseksi, mutta ulkomaisten kokemusten mukaan (Kanada, Ruotsi ja Neuvostoliitto) näyttäa puristuspankko tietyissä olosuhteissa tulevan tavanomaisia juontomenetelmiä edullisemmaksi. Palkkatason nousu vaikuttaa myös menetelmän edullisuutta lisäävästi. Kuva 6. Maastokone Tavela & Vuori on yhteistyössä Valmetin metsä traktoreita valmistavan tehtaan kanssa tuonut markkinoille Terra 865 Rysky -tyyppimerkinnällä varustetun, kuormaa kantavan 6-pyörävetoisen metsätraktorin. Sen etuosa on sama kuin Valmet 865 BK:ssa,ja takaosana on Maastokoneen valmistama rullavetoinen Rysky-perävaunu. Traktori on lähinnä tarkoitettu metsäajoon, mutta myös lyhyet maantiekuljetukset ovat mahdollisia. Käyttö tarkoituksen mukaan voi valita joko )aukaistavan tai kiinteä n pankkorakenteen. Kuva 7. Lokomo Oy on esitellyt Lokkeri-nimisen runkojuon totraktorin prototyypin. Sarj atuo tantokone on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 1968 aikana. Erikoista tässä traktorissa on kuljettajan sijoitus moottorin etupuolelle, suljettavaan ohj aamoon, josta näkyvyys varsinkin ajosuuntaa.n ja sivuille on tavallista parempi. Moottorin teho on noin 130 hv, ja traktori on varustettu turbiinikytkimellä ja power shift -vaihteistolla. Traktorissa on vaakatasossa kääntyvä keskinivel, kiinteä taka-akseli ja keinuetuakseli. Rakenteellisesti etu- ja taka-akseli ovat kuitenkin samanlaiset. Traktori on varustettu kaksoisrumpuvintturilla. - Valok. Lokomo. 3
Kuva 8. Valmet Oy tuo vuoden 1968 aikana markkinoille uuden runkojuontotraktorimallin, jonka prototyyppi on jo pitkähkön ajan ollut koekäytössä. Moottorin teho on 110 hv, ja moottori on Valmetin Linnavuoren Tehtaan ahdettu 4-sylinterinen diesel. Traktorissa on turbiini.kytkin ja power shift -vaihteisto. Keskinivel on kääntyvä-kiertyvä-tyyppinen. Kuljettajan sijoitus on tavanomainen. Ohjaamoon suljettava. Vintturiksi voidaan valita joko yksi- tai kaksirumpuinen malli. Kuva 9. Ruotsalainen Logma AB on esitellyt palstalla liikkuvan, aukk ohakkuihin tarkoitetun Logma T 2 -karsima-niputuskoneen prototyypin. Kone perustuu teleskooppinosturin käyttöön sekä runkojen karsinnassa että nipu tuksessa. Kone etenee takaperin palstalla käsitellen latva edellä suunnatusti kaadetut rungot noin 30 m:n levy iseltä viilulta kerrallaan. Puomin ulottuvuus keskipisteestä on noin 12 m, ja suurin käsiteltävä rungon oksainen osa saa olla noin 14 ". Käsittelemistään rungoista kone katkaisee samalla latvan halutusta kohdasta. Koneen teho on tällä hetkellä noin yksi puu minuutissa tehotyöaikana. Keskimäärin pelkkä rungon käsittely kestää noin 45 sekuntia. Siirrot ja muu hukka-aika alentavat kuitenkin keskimääräistä tuotosta. Prototyyppi on rakennettu Drivax-traktorin päälle, ja sarjakoneet tullaan rakentamaan Super-Drivax-traktorin päälle. On oletettavissa, että sarjakoneiden tuotos tulee olemaan prototyypin tuotosta suurempi. Kuva 10. Karsintaeliminä käytetään Logmassa kahta paria kaarevia veitsiä. Toinen pari on sijoitettu uloimman teleskoopin kärkeen ja toinen teleskoopin kiinteän osan kärkeen. Tähän on sijoitettu myös latvankatkaisuveitsi. Logma-karsima-niputuskoneen käyttö on mahdollista sekä runkomenetelmässä että katkotun tavaran menetelmässä. Koneen tekemä t niput, joissa runkojen tyvet ovat samalla tasalla, voidaan helposti käsitellä metsäkuljetuksessa yhtenäisinä yksiköinä ja täten alentaa ku lj etuskustannuksia. Toisaalta nämä niput voidaan tarvittaessa katkoa palstalla valmiiksi tavaralajeiksi, jolloin kouranosturin käyttö edelleenkuljetuksessa on mahdollista. Koska kone on erittäin helppo siirtää työmaalta toiselle ja koska toisaalta koneen käyttäminen ei aiheuta vaikeita organisatorisia ongelmia ja koska myös saavutetut kapasiteetit varsinkin järeissä metsissä ovat suhteellisen korkeat, on pidettävä mahdollisena, että koneella on myös Suomen olosuhteissa taloudellisesti muita tähän asti markkinoilla olleita monitoimikoneita paremmat mahdollisuudet. 4
Kuva 11. Äskettäin esiteltiin Ru o tsissa uu si trak torin prototyyppi, Kockum Brunett KL 836 -sarjan traktori, joka on varu stettu kahdella vetävällä telillä. E tum aisen telin ve to o n mekaaninen, ja vo imansiirto on normaali. T ak immainen teli o n varu ste ttu hydrau lisell a voimansiirroll a. Hydraulim oottorit ova t nopeak ierroksisia ja ne sijaitsevat traktorin peräosan keskiva iheilla. Voimansiirto hyd rau limootto reista teliin tapah tuu ham mas- j a akseliväli tyksellä. Tehdystä rake nnera tkaisusta ja sen sallim asta pyörä nkoosta johtuu, ettei trakto ri suh teellise n raskaana koneena ole erity ise n sovelias pehm eikö ille. Toisaalta kahde n telin käy ttö antaa sille mahdollisuud et nopeaan ja tasaisee n liik kumiseen epä tasaisissa j a kaltevissa maas toissa. Esittelytilaisuudessa saadun vaikutelm an peru steell a oli k ~soisteli aj o neuvon m aastoajonopeus tavallisee n Brunett-trakto riin verrattuna no in 1. 5-kertaine n koeradalla, j ossa mäki syys ei rajo ittanu t nopeutta. -... -~.... ' --~ -~~: Kuva 12. Nord-Ve rk AB on rakentanut uu de n suurimpaan me tsä trak torilu okkaa n kuuluvan ku orm aa kantavan me tsä trak t orin tyyp pi.merkil tää n 150 S. Moottori on 160 hv:nen. Trak torissa on turbiinik ytk in ja power shift -vaih teis to. Voim ansiirto teliin o n han1mas- ja akselivä lit te inen. Trak to rin ka ik ki pyörä t ovat vetävä t, ja se on varu stettu keinutelillä j a ke inu etu akselilla. Kuo n11an tasa isen kulun ja kulj e ttajan aj omu kavuu den ka nnalt a tä ll ainen ra tka isu on edullinen. Aj onopeus maastossa tu lee tä ll aise ll a ajoneuvoll a suhteellisen suureksi. Maastokulun tasaisuu den kannalta ratkaisu on vä hi ntää n yh tä edullin en kuin kuvassa 11 esitelty, kal1dell a telillä ja kään tyvä-kiertyvä-tyyp pisellä keskinivelellä va ru stettu trak tori. Kuva 13. Ru otsalainen AB Intercon sult on rakentanut kuorm a-auton täysperävaunun,joka rak enteellisesti poikkeaa hu oma ttavasti tavanomaisista ratkaisuista. Perävaunu muistuttaa rakenteeltaan kahta peräpäistä to isiinsa saranamaisella liitoksella kytke ttyä kaksiakselista täy sperävaunu a. Kesk immäin en akselipari, j oka o n k iinteä, muodostaa täten te lin ja ul oimm at akselit, jo tk a ovat kääntyviä, on yhdi stetty to isiinsa ristikkäin ke tju ky tkennällä. Tä ten o n saa tu aikaan perävaunun ohj aus, jonka seurauksena perävaunu ei 12.66 m :n pituudestaan hu olimatta o ik aise kää nteissä ve toau toa enempää. Perävau nun su urin sallittu pain o on 36 to nnia, j a kuo n11an osuudeksi jää täll ö in no in 25 tonni a. Perävaunu on Ru o tsissa hyväksy t ty liikenteesee n erikoisluvall a. Suomessa sen käy ttö edellyttää erivapauden saan1ista. J aakko Ebeling 5
Metsäteho Review 16/ 1968 NEW FOREST MACHINES!N SUMMER 1968 Summer 1968 was a relatively busy season for forest machines. New models of old machines and several new makes appeared on the market. The machines and equipment of northern make of importance for immediate development of timber harvesting are reviewed brietly. They are selected as exan1ples; they do not cover the entire recent development. METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 15, Helsinki 17